• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Joo, turvallisuus on aina se vipu mitä väännetään kun halutaan olla tosi tärkeitä. Ja kun halutaan olla tosi tärkeitä niin se on sen siunaaman sama, pysähtyykö maailma sen seurauksena. Koska se on turvallista kun mikään ei liiku, kukaan ei tee mitään ja ainoa työskentelyväline on byrokraattien lanketit. Sillä se maailma pelastuu. Hallelujaa.

Ratkaisematon ongelma on se, että Saksa ei tule onnistumaan kilpailukykyisen teollisuuden ylläpitämisessä mm. sen takia, että kilpailijoita vastaan ei yksinkertaisesti riitä se että "pystytään ajamaan suht kohtuullisesti." Ja jos kaikki muutkin yrittävät samaa, niin kukaan meistä ei enää kilpaile. Me vain näivetymme pikkuhiljaa olemattomiin, kuvitellen että pärjäämme vain tuottamalla aina uutta sääntelyä.

Kun puhutaan ydinvoimasta, niin se turvallisuus on oikeasti aika helvetin tärkeää. Koska jos se ei ole kunnossa, niin sitten vasta hommasta tuleekin kallista. Syy, miksi nykyään voidaan sanoa, että ydinvoima on turvallista, tulee tuosta tiukasta sääntelystä. Ilman sitä kaikki ne vihreät 80-luvulta lähtien olisivat oikeassa, ydinvoima olisi yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi.

Lisäksi jos vilkaiset vaikkapa sinne Yhdysvaltoihin, niin ei sielläkään ydinvoimaloita ole halvalla pystytty rakentamaan. Vogtlen saivat nyt vihdoin ja viimein valmiiksi ja siellä tuli kahdelle AP1000:lle yhteensä hintaa about 36 miljardia taalaa.
 
Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.
 
Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.

Ei vaan se nykyisinkin käytössä oleva ydinvoima on rakennettu erittäin tiukan sääntelyn alla. Lisäksi sitä on operoitu vuosikymmenien ajan erittäin tiukan sääntelyn alla.
Se tiukka sääntely ydinvoimalle ei ole mikään uusi keksintö, vaan se on ollut olennainen osa sitä ydinturvallisuutta sieltä ydinvoiman alkuajoilta lähtien.

Se mikä on muuttunut, on että ollaan opittu tapahtuneista ydinonnettomuuksista (ja muista tapahtumista) ja ydinvoimaloiden turvallisuutta on sitten niiltä osin parannettu. Olennaisimmat muutokset lienevät ydinsiepparit, paljon parempi passiivinen jäähdytys ja vahvemmat suojarakenteet terrori-iskujen varalta.
 
Krapulamaanantai sekä ensimmäinen päivä pidemmän halvan jakson jälkeen. Ei tarvi tuottaa mitään kun akut on ladattu halvalla sähköllä.
 
Suuri osa nykyisin käytöstä olevasta ydinvoimasta on sitä mikä on kuulemma "yksinkertaisesti liian vaarallista käytettäväksi." Milloin se kuolema nyt sitten korjaa meidät? Toisin kuin sinä, minä en usko byrokratian kaikkivoipaisuuteen. Mutta sen kyllä näen hyvin selvästi, ettei Euroopalla ole hirveästi tulevaisuutta jos kaikki energia laitetaan siihen byrokratiaan. Meillä on siis edelleen käsissä ratkaisematon ongelma - se miten ilman fossiilisia energianlähteitä ja liian kallista ydinvoimaa olisi mitenkään mahdollista luoda vakaata ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Se on täysin toivotaantoivotaan-tasolla ja tähän asti ollut aivan kolossaalinen epäonnistuminen.
Ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima olisi "kallista". Siitä saadaan kyllä kallista yliregulaatiolla sekä yksittäisten prototyyppiluonteisten voimaloiden rakentamisella. Euroopan laajuisella tyyppihyväksynnällä päästäisiin voimaloiden tuhansista maa- ja voimalakohtaisista muutoksista eroon. Itse voimaloiden rakentaminen saadaan edulliseksi, kun voimalan suunnittelussa keskitytään turvallisuuden lisäksi helppoon rakennettavuuteen ja tärkeintä on tietenkin rakentaa voimaloita pitkässä sarjassa.
 
Ei ole mikään luonnonlaki, että ydinvoima olisi "kallista". Siitä saadaan kyllä kallista yliregulaatiolla sekä yksittäisten prototyyppiluonteisten voimaloiden rakentamisella. Euroopan laajuisella tyyppihyväksynnällä päästäisiin voimaloiden tuhansista maa- ja voimalakohtaisista muutoksista eroon. Itse voimaloiden rakentaminen saadaan edulliseksi, kun voimalan suunnittelussa keskitytään turvallisuuden lisäksi helppoon rakennettavuuteen ja tärkeintä on tietenkin rakentaa voimaloita pitkässä sarjassa.

Tämä on nyt vähän sellaista "toivotaan, toivotaan" ajattelua. Ehkä ydinvoimasta voidaan saada halpaa. Todennäköisesti ainakin halvempaa kuin se on nyt, mutta se ei ole tae siitä, että siitä saataisiin taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi luuletko, että niiden voimaloiden rakentamisessa ei jo nyt pyrittäisi helppoon rakennettavuuteen? Meinaan ne ydinvoimafirmat kuitenkin haluavat myydä niitä tekeleitään, joten se rakentamisen helppous (ja halpuus) on aika olennainen kriteeri.

Euroopan laajuinen tyyppihyväksyntä voisi auttaa, mutta sitten herää kysymys, että kuinka helposti tuollainen yleinen tyyppihyväksyntä voidaan tehdä? Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat kuitenkin voivat poiketa aika paljonkin, jos laitosta rakennetaan Suomeen verrattuna esim. Italiaan tai Ranskan länsirannikolle.
 
jonkinlaista reppanuuden osoitustahan se on

No nyt on mielenkiintoinen teoria. @rock, kerros meille, ovatko tarjousten tekijät "reppanoita" ja menevät tasaisen säännöllisesti kymmeniä kertoja vuodessa paniikkiin aina kun tulee hiukan tyyntä ja sitten saavat nitropurkin auki ja rauhoittuvat kunnes seuraava tyyni taas yllättää muutaman päivän päästä.
 
Niin mututuntuma kertoisi. En tiedä onko se pelkkää sattumaa. Jos ilmiö on todellinen, jonkinlaista reppanuuden osoitustahan se on. Kuitenkin äkkiä luulisi että kauppaa käyvät ammattilaiset.

Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista :think:
 
No nyt on mielenkiintoinen teoria.
Käsittääkseni toissa vuoden kovien hintaheittojen yhtenä syynä ihan yleisen valistuneen käsityksen puitteissa pidetään tarjousten tekijöiden tottumattomuutta. Kääntäen sekoilun väheneminen 2024 vs. 2023 on laitettu oppimisen piikkiin.

Marraskuussa 2023 sattui oikein kunnon tuuhiointi. Katson ihmisten epätäydellisyyden toteen näytetyksi.

Perseilyn aiheuttamaan hintahäiriöön riittää yksi tai muutama töhö. Tämä edellä esitetty teoria, joka siis ei ole minun, ei millään tavalla edellytä sitä että amatöörejä olisi paljon.

Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista :think:
Ei liity. Puhe oli matalan hinnan jälkeisen ensimmäisen päivän teoriasta. Se ei riipu "toisen päivän" kuten huomisen tilanteesta.
 
Tuuliennusteen mukaan keskiviikkoiltana tyyntyy taas, ja torstaina tuulivoimatuotannon minimi on Forecan ennusteen mukaan selvästi alempi kuin mitä tänään on ollut. Paniikkihintoja odotellessa.
 
Tuuliennusteen mukaan keskiviikkoiltana tyyntyy taas, ja torstaina tuulivoimatuotannon minimi on Forecan ennusteen mukaan selvästi alempi kuin mitä tänään on ollut. Paniikkihintoja odotellessa.

Tosin torstaina näyttäisi tuulevan reippaasti Saksa-Tanska-Ruotsi akselilla, joten mun kristallipallo sanoo että no panic
 
Tämä on nyt vähän sellaista "toivotaan, toivotaan" ajattelua. Ehkä ydinvoimasta voidaan saada halpaa. Todennäköisesti ainakin halvempaa kuin se on nyt, mutta se ei ole tae siitä, että siitä saataisiin taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi luuletko, että niiden voimaloiden rakentamisessa ei jo nyt pyrittäisi helppoon rakennettavuuteen? Meinaan ne ydinvoimafirmat kuitenkin haluavat myydä niitä tekeleitään, joten se rakentamisen helppous (ja halpuus) on aika olennainen kriteeri.

Euroopan laajuinen tyyppihyväksyntä voisi auttaa, mutta sitten herää kysymys, että kuinka helposti tuollainen yleinen tyyppihyväksyntä voidaan tehdä? Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat kuitenkin voivat poiketa aika paljonkin, jos laitosta rakennetaan Suomeen verrattuna esim. Italiaan tai Ranskan länsirannikolle.
Toki tyyppihyväksyntä voi käsittää myös maanjäristyksiin liittyviä vaatimuksia maanjäristysaluellla sekä tsunamien kestoon liittyviä vaatimuksia valtameren rannoilla. Esimerkiksi Suomessa kumpikaan noista ei ole kovin relevantti ja tällöin kyseiset vaatimukset (esimerkiksi tsunamivallit) voi jättää vain toteuttamatta.

EPR on saksalaisten ja ranskalaisten yhteissuunnitelma, josta erityisesti saksalaisten vuoksi tuli aivan liian monimutkainen. Lisäksi EPR-voimalan rakentamista on vasta nyt kunnolla kokemuksia - aikaisemmin se oli vain insinöörin unelma.

Etelä-Koreassa uusi APR+-voimalatyyppi huomioi uusien turvallisuusvaatimuksen lisäksi nimenomaan helpon rakennettavuuden. Laskennallinen rakentamisaika on entisen 52kk sijaan 36kk:
 
Tiedenainen Sabine ruoskii Saksaa siita etta nykyaan kaikki on pain vittua. Puhuu paljon esimerkiksi Junista ja siita kuinka uuden energian kanssa vain vehkaillaan ja vanhaa lopetetaan vaikka ei ole uutta tarjolla. Videossa ei ole mitaan uutta tai mielenkiintoista mutta jos on sita mielta Saksa on paska maa ja haluaa esimerkkeja niin tassa videossa on.
 
Vai oliskohan kuitenkin, että huomenna tuulivoima nousee sille tasolle, että Suomi ja SE3 pystyvät irtoamaan Keski-Euroopan hinnoista :think:
Näin pörssisähkölämmittäjänä tulee seurattua sähkön hinnan käyttäytymistä kuin sammakkoukko. Vahva havainto on sellaisesta, että jos Suomessa on vaikka kaksi päivää tyyntä ja samanlaiset kelit, ekana paivänä on korkeat hinnat ja seuraavana tippuu puoleen. Näin käy jokseenkin poikkeuksetta. Eli se yksi ”paniikkipäivä” toteutuu syystä tai toisesta joka kerta kun tuulivoima hyytyy.

Niin pitkälle en ole analisoinut, johtuuko se SE3 vai DE2 alueen huojunnasta, mutta se vain toteutuu noin ihan joka kerta.
 
Näin pörssisähkölämmittäjänä tulee seurattua sähkön hinnan käyttäytymistä kuin sammakkoukko. Vahva havainto on sellaisesta, että jos Suomessa on vaikka kaksi päivää tyyntä ja samanlaiset kelit, ekana paivänä on korkeat hinnat ja seuraavana tippuu puoleen. Näin käy jokseenkin poikkeuksetta. Eli se yksi ”paniikkipäivä” toteutuu syystä tai toisesta joka kerta kun tuulivoima hyytyy.

Niin pitkälle en ole analisoinut, johtuuko se SE3 vai DE2 alueen huojunnasta, mutta se vain toteutuu noin ihan joka kerta.
Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.
Vihreällä taustalla väitettä tukevat päivät, punaisella päinvastaiset, keltaisella poikkeuspäivät ja sinisellä muut.
1737383198669.png

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.
 
No nyt on mielenkiintoinen teoria. @rock, kerros meille, ovatko tarjousten tekijät "reppanoita" ja menevät tasaisen säännöllisesti kymmeniä kertoja vuodessa paniikkiin aina kun tulee hiukan tyyntä ja sitten saavat nitropurkin auki ja rauhoittuvat kunnes seuraava tyyni taas yllättää muutaman päivän päästä.
Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.

Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.

Ja käynnistyskustannukset ovat ihan todellinen juttu, samasta syystä CHP laitos voi roikkua tuottamassa sähköä tilanteessa missä se on tappiollista päivän tai kaksi (esim. viikonlopun) jos on näkyvissä ajoa seuraavalla viikolla ja tappiot ovat pienemmät kuin uudet käynnistyskustannukset.
 
Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.
Minä takerrun nyt tuohon SPOT-sähkön yliostoon: tämä yliosto on toivottava tilanne yrityksellä, jolla on myös itsellä tuotantoa. Varmuuden maksimoinniksi saadaan hinnan käyttäytymään itselle hyödyksi. Minusta tämä muistuttaa markkinamanipulaatiolta aikalailla....
 
Tälle voi yhtenä selityksenä olla CHP:iden ja muiden lämpövoimalaitosten käynnistyminen, ekalle vuorokaudelle hinnoitellaan myös käynnistymiskustannukset, mutta toiselle päivälle pannut ovat jo kuumina, niin voidaan tarjota alempaan hintaan. Mutta harvemmin näille voi yhtä selitystä antaa, kun muuttujia on niin paljon.

Ja tein nyt pientä faktantarkastusta sun vahvasta havainnosta vuodesta 2023 alkaen, kaivoin tyynet päivät (tuulituotannon teho keskimäärin alle 1500MW) ja laskin päivän keskihinnan muutoksen suhteessa edelliseen päivään, kun tyyniä päiviä on juurikin kaksi peräkkäin.
Vihreällä taustalla väitettä tukevat päivät, punaisella päinvastaiset, keltaisella poikkeuspäivät ja sinisellä muut.
1737383198669.png

Eli kyllä, välillä on näin käynyt, mutta ei todellakaan "ihan joka kerta" ja välillä myös päinvastoin. Olisi mukavaa, ettei tässä keskustelussa omia sanomisiaan väritettäisi turhan yliampuvilla väitteillä, tuntuu useammallakin olevan vähän tapana tehdä näin.
Korjataan sen verran, koska ilmaisin vähän epätarkasti tuosta havaitusta perstuntumasta. Keskihinnan ero ei kerro ihan kaikkea, sillä se tasoittaa usein piikit suunnilleen puoleen. Lähinnä itseäni pistänyt silmään tosi korkeat piikkihinnat heti kun tuuli tyyntyy. Seuraavana päivänä piikit ovat tavallisesti n. puolet matalampia. Toki vaikuttaa keskihintaankin, mutta ei yhtä rajusti.

Paremmin korrelaatio ehkä näkyisi, kun vertaisi päivän korkeimipa hintoja.
 
Minä takerrun nyt tuohon SPOT-sähkön yliostoon: tämä yliosto on toivottava tilanne yrityksellä, jolla on myös itsellä tuotantoa. Varmuuden maksimoinniksi saadaan hinnan käyttäytymään itselle hyödyksi. Minusta tämä muistuttaa markkinamanipulaatiolta aikalailla....

Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.
 
Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.
Kyllä dippainssit ja ekonomit osaavat, ilman keskenään keskusteluakin, päätellä miten kannattaa toimia konsernin edun mukaisesti myynti- ja ostopuolella, kun kuitenkin ovat saman keskusjohdon alaisuudessa.

Laittakaan myynti- ja osto toimeksiannot (kuka myy ja ostaa ja miten paljon ja mihin aikaan) julkiseksi, niin ei tarvitse kenenkään arvailla. Viikon vanhat tiedot riittää kyllä kun ne jatkuvana tarjotaan.
Olen aika varma, että suuremmat tarjojat tiedetään sähköätuottavissa ja -myyvissä yhtiöissä muutenkin, joten siinä mielessä ton voisi hyvin tehdä.


Kiitos faktantarkistuksesta, @peksii

En nyt pitäisi SPOT kauppaa työkseen tekeviä reppanoina, useimmiten ovat dippainssejä tai ekonomeja. Eikä siellä kukaan paniikkiin mene, mutta yleensä kun on etukäteen tiedossa että tuulisuus laskee niin otetaan ylimääräistä etunojaa kulutukseen ja nämä pienetkin korjaukset kertautuvat kun kaikki markkinalla tekevät saman ja lopputuloksena on SPOT sähkön yliostoa ja vastaavasti tasesähkön puolella alassäätöä jolloin SPOT ostaja ottaa turpaansa molemmilla markkinoilla. Tätä voi ajatella vähän vakuutusmaksuna millä yritetään välttää aliostamista ja sitten mahdollisia kovinkin rajuja ylössäätöhintoja. Alassäädössä kun tuppaa yleensä tappio olemaan rajattu pienempään kuin ylössäädössä. Kannattaa muistaa että sähkön myyntiyhtiöt toimivat melkoisen paljon monimutkaisemmassa ympäristössä kuin mitä tavalliset kuluttajat kuvittelevat. Yleensä ottaen tätä etunojaa on pienennetty 6.1. fiaskon jälkimainingeissa ja muutenkin ohjeistukset ovat tarkentuneet useilla toimijoilla.

Ja käynnistyskustannukset ovat ihan todellinen juttu, samasta syystä CHP laitos voi roikkua tuottamassa sähköä tilanteessa missä se on tappiollista päivän tai kaksi (esim. viikonlopun) jos on näkyvissä ajoa seuraavalla viikolla ja tappiot ovat pienemmät kuin uudet käynnistyskustannukset.
Minua kiinnostaisi tietää, miten se hinta voi tolla "CHP laitoksella" muuttua kannattavaksi esim. 37 sentistä/kW tunnin aikana n. 15senttiin/kW.
Jotain tossa hinnoittelussa on pielessä. Enkä ymmärrä, miten tuulivoimaa hinnoitellaan 0snt/kW, ei ne myllyt ilmaisia ole vaikka seisoisivat, saati että pyörivät.

Sitten "sillä halvalla" hinnalla mietitään miten saadaan halpaa sähköä muillakonsteilla.
 
Yliosto on tyhmää ja käy kalliiksi JA lisäksi lähes jokaisella firmalla tuotanto- ja myyntifirmat on eriytetty omiksi kokonaisuuksiksineen jotka eivät edes saa keskustella keskenään. Ja toisekseen markkinalla on vain muutama firma jolla olisi kokonsa puolesta edes mahdollisuus manipuloida markkinaa ja ne ovat ison suurennuslasin alla muutenkin. Mutta saat toki uskoa mihin haluat.
Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.
 
Toki tyyppihyväksyntä voi käsittää myös maanjäristyksiin liittyviä vaatimuksia maanjäristysaluellla sekä tsunamien kestoon liittyviä vaatimuksia valtameren rannoilla. Esimerkiksi Suomessa kumpikaan noista ei ole kovin relevantti ja tällöin kyseiset vaatimukset (esimerkiksi tsunamivallit) voi jättää vain toteuttamatta.

Jos halutaan tehdä joku Euroopan yhteinen tyyppihyväksyntä, niin sitten sen tyyppihyväksynnän pitää kattaa ne kaikki mahdolliset olosuhteet, joihin se voimala voidaan rakentaa Euroopassa. Toki voit sitten luoda tuosta ison kasan erilaisia subsettejä niistä vaatimuksista, riippuen rakennuspaikasta, mutta jos tarvitaan se n+5 määrä niitä erilaisia subsettejä, niin miksi sitten ylipäätänsä vaivautua pyrkimään siihen Euroopan laajuiseen tyyppihyväksyntään?
Lisäksi, jos Suomeen ja Puolaan ollaan rakentamassa voimaloita, niin on aika massiivinen vaiva sitten sen takia varmistaa, että kyseiset voimalat voitaisiin myös rakentaa Kreikkaan, Italiaan ja vaikkapa Irlantiin. Koska tuo tarvittaisiin sitä yhteistä eurooppalaista tyyppihyväksyntää varten.

Ei sinänsä, etteikö sieltä ydinvoimalasta varmasti löytyisi osakokonaisuuksia, jotka voidaan yleisesti tyyppihyväksyä. Mutta epäilen vahvasti, että sieltä saataisiin mitään koko laitosta koskevaa yleistä tyyppihyväksyntää koko EU-alueelle.

EPR on saksalaisten ja ranskalaisten yhteissuunnitelma, josta erityisesti saksalaisten vuoksi tuli aivan liian monimutkainen. Lisäksi EPR-voimalan rakentamista on vasta nyt kunnolla kokemuksia - aikaisemmin se oli vain insinöörin unelma.

Etelä-Koreassa uusi APR+-voimalatyyppi huomioi uusien turvallisuusvaatimuksen lisäksi nimenomaan helpon rakennettavuuden. Laskennallinen rakentamisaika on entisen 52kk sijaan 36kk:
Menee ehkä vähän semantiikan puolelle, mutta se mun pointti oli, että kyllä siinä ekassa EPR:ssä ja APR:issäkin on pyritty helppoon rakennettavuuteen. Kerta se laitoksen hinta on kuitenkin aika olennainen osa sitä, että miten niitä saadaan myytyä.
Nyt sitten kun niiden rakentamista on harjoiteltu muutama kerta ja opittu virheistä, seuraavissa malleissa siitä rakennettavuudesta saadaan vielä helpompaa.
 
Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.

Vaikka viestisi oli @rock kommentoin. Minusta noin kävi 2022 kun yksi alkoi nostaa, niin muutkin nostivat myöhempinä päivinä ja se siitä vaan kertaantui kun "seuraajia" lisääntyi. Mennen sitten aivan överiksi ja hallituksen piti säätää Winfall vero.
 
Aivan höpöhöpöä, että ydinvoiman rakentamiseen olisi keksitty tai tultaisiin lähiaikoina keksimään jokin hopealuoti, jolla rakennusaikaa tai kustannuksia saataisiin yhtäkkiä dramaattisesti parannettua. Todellisuudessa jokainen uusi reaktorisukupolvi valmistuu edellistä hitaammin, eikä saman sukupolven sisälläkään edistystä tapahdu. Ydinvoimaprojektit ovat hyvin pitkälti infraprojekteja, eikä infran rakentamistehokkuus ole juurikaan noussut viime aikoina. Rakennusaikaa saadaan alemmaksi vain työntekijöitä polkemalla, koska Kiinassa EPR-reaktori valmistuu suunnilleen yhtä nopeasti kuin APR-1400 Koreassa. Kun taas "haastajilla" (tuulivoima, aurinkovoima ja akut) edistysaskeleita on tapahtunut hurjasti viimeisen 10 vuoden aikana (materiaalitekniikka, kemia yms).
 
Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen.
Jouluksi iso osa kolmivuoroteollisuudesta ja käytännössä melkein kaikki 1- tai 2-vuoroteollisuus ajaa toiminnan alas. Samoin toimistot ja julkiset rakennukset hiljenevät, ilmastoinnit ajetaan minimiin ja valot pois. Silloin koko Suomen sähkönkulutus laskee, jolloin se kattamiseksi riittää halvat tuotantomuodot. Ihan peruskauraa tämäkin eikä kannata salaliittoteorioita asian osalta viritellä.
 
Aivan höpöhöpöä, että ydinvoiman rakentamiseen olisi keksitty tai tultaisiin lähiaikoina keksimään jokin hopealuoti, jolla rakennusaikaa tai kustannuksia saataisiin yhtäkkiä dramaattisesti parannettua. Todellisuudessa jokainen uusi reaktorisukupolvi valmistuu edellistä hitaammin, eikä saman sukupolven sisälläkään edistystä tapahdu. Ydinvoimaprojektit ovat hyvin pitkälti infraprojekteja, eikä infran rakentamistehokkuus ole juurikaan noussut viime aikoina. Rakennusaikaa saadaan alemmaksi vain työntekijöitä polkemalla, koska Kiinassa EPR-reaktori valmistuu suunnilleen yhtä nopeasti kuin APR-1400 Koreassa. Kun taas "haastajilla" (tuulivoima, aurinkovoima ja akut) edistysaskeleita on tapahtunut hurjasti viimeisen 10 vuoden aikana (materiaalitekniikka, kemia yms).
Erikoista ettei lapioita saada nopeammin maahan lupaprosesseja ym. helpottamalla mutta niin se kai sitten on eikä reaktori vanhemmalla tunnetulla tekniikalla valmistu uutta nopeammin & halvemmin.
 
Väitätkö ettei sähkömarkkinoilla toimivat toimijat tunne alaa läpikotaisin? Minä väitän, että jokainen toimija pystyy ennakoimaan toistensa liikkeet hyvinkin tarkoin ja jos joku poikkeaa reippaasti ennakoidusta aiheuttaa se välittömästi keskustelua. Kollektiivinen hintaprofiilin rakentaminen ja muokkaaminen. Miksi myöskään jouluaattona tai päivää ennen hinnat eivät ole keulineet kertaakaan? Ns. Joulurauha ollut pörssihinnoissa, vaikka tuotanto ei ole kummoine vrt. Kulutukseen. Miten sähkö ei toimisi vastaavalla tavalla kuin mikään muukaan tuote? Uutisissa tulee juttu, että makarooni uhkaa loppua, joka saa aikaiseksi ryntäyksen ja hinnat piikkaa. Vessapaperi ihan vastaava. Yksikin vihjaus siitä, että kahvi sato voi jäädä huonoksi saa hinnat laukalle. Uutisissa tulee juttu, että ällöpakkaset tulossa ja sähköhinnat kohoaa oli tuulta tai ei.

Huoh. Tottakai toimijat tietävät miten markkina toimii, mutta sinä et selvästikään. Tajuatko yhtään miten monimutkaisen laskennan lopputuloksena on yksittäisen tunnin hinta? Siinä ei ainoastaan katsota myynti- ja ostotarjousten kryssiä vaan myös siirtokapasiteetteja jotka yhä enemmän määräävät hintaa. Jos haluaisit edes yrittää manipuloida jotain hintaa niin sinun pitäisi ensin päättää minkä alueen hintaa päätät manipuloida. Sitten sinun pitää tietää siirtotilanne ja tehdä päätelmät kaikkien muiden tarjoajien tarjoustasoista. Ja jos onnistutkin niin hilaat vain yhden tunnin hintaa ehkä rahtusen johonkin suuntaan ja tämäkin onnistuu jos sinulla on joko ns. vaa'ankielikapasiteettia riittävästi TAI sinulla on merkittävä markkina-asema alueen ostosta tai myynnistä. Eivät tuottajat eikä ostajat juurikaan ehdi spekuloimaan muiden toimilla muuten kuin poikkeustilanteissa jolloin joku on mokannut. Jos mokaa isosti niin joutuu tapahtuman UMMaamaan.

Lisäksi todellisuus on paljon tylsempää kun leijonan osa tuloksesta on varmistettu myymällä ja ostamalla futuureja ja varsinkaan suurempia tuotantoyhtiöitä ei edes kauheasti kiinnosta yksittäisen tunnin hinta, juuri niitä joilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus heilutella hintaa. Asia mitä kytätään viranomaisten toimesta. Kaikilla toimijoilla on käytössä samojen 3-4 ennustetalon sääennusteet. Voin sinun pettymykseksi kertoa että ainoat tuotantopuolen päivästä toiseen vatkaavat tarjoajat ovat vesivoiman tuottajat. Tuulivoimaa tarjotaan edelleen nollahinnalla ja ainoastaan yritettään tuulisuusennusteen perusteella arvata paljonko potkurit tuottavat. Sama auringolla. Ydinvoima nyt on niin flättiä kuin voi olla. CHP:llä on tuotantosuunnitelma josta poiketaan aniharvoin, lähinnä siellä on tarjouksessa valmiiksi leivottuna lisätehoblokki jos hinta nousee tarpeeksi kovaksi. Entisaikaan oli vielä lauhteet jotka elivät sentään polttoaineen kustannusten mukana, mutta ne ovat menneen talven hiiltä ja öljyä.

Ja mitä tulee joulunaikaan niin teollisuudesta leijonan osa lepää silloin ja kun kulutus on pientä niin hinnat pysyvät yleensä maltillisena vaikka olisikin tulipalopakkaset ja tyyntä. Sen sijaan myyntiyhtiöille nuo joulunajat ovat todella haastavia koska aatonaatolla ja aatolla on varsin erikoiset kulutusprofiilit verrattuna yhteenkään muuhun päivään ja usein tasevirheet ovat varsin isoja tuolloin. Mutta selvästikin sinä tiedät paremmin miten asiat ovat ja miten läpimätä koko ala on ja kuinka pientä kuluttajaa kairataan lompuukiin.
 
Minua kiinnostaisi tietää, miten se hinta voi tolla "CHP laitoksella" muuttua kannattavaksi esim. 37 sentistä/kW tunnin aikana n. 15senttiin/kW.
Jotain tossa hinnoittelussa on pielessä. Enkä ymmärrä, miten tuulivoimaa hinnoitellaan 0snt/kW, ei ne myllyt ilmaisia ole vaikka seisoisivat, saati että pyörivät.

Ensinnäkin CHP laitoksen tarjoushinta markkinalla tunnista toiseen on melko varmasti vakio, korkeintaankin sitä saatetaan tarjota blokkeina (esim. 07-12, 12-18 jne.). Sen SPOT markkinan rajahinnan muodostavat hyvin suurella todennäköisyydellä joko suomalainen vesivoiman tuottaja, kulutusjoustaja tai sitten se hinta "valuu" naapurialueilta kuten SE3, EE tai SE1 missä taasen hinta määräytyy lopulta norjalaisen suuren vesivoimatuottajan, latvialaisen pumppuvoimalan tai saksalaisen lauhteen kautta. Ja kannattaa muistaa että myös siirtoteho- ja kapasiteetti saattavat muuttua päivän sisälläkin tunnista toiseen. Nämä sitten aiheuttavat ne piikit.

Tuulivoimaa joudutaan tarjoamaan nollahinnalla koska laitos ajaa jos sillä ei ole jarrut päällä. Muutenhan jos sitä tarjottaisiin vaikka 1snt/kWh hintaan niin olisi pakko lyödä jarrut päälle myös sen alittavilla tunneilla ettei tulisi tasesähkökustannuksia. On tarpeeksi haastavaa yrittää arvata tuulisuutta, siinä ei kaivata lisävaikeusastetta vielä asettaa hintaa johonkin kun ei ole edes tuotantomäärästä varmuutta. Sitä paiti kaikki nollaa suuremmat hinnat ovat tulovirtaa laitokselle. Jos markkinasta olisi merkittävä osa, sanotaan vaikka 75% tuulivoimaa niin silloin varmastikin oltaisiin eri tilanteessa, mutta onneksi emme elä sellaisessa markkinassa. Eikä se myllyjen pyöritys täysin ilmaista ole, mutta ei ne juoksevat kustannukset kovin suuret ole, noin 1snt/kWh. Pääomakustannukset ovatkin sitten huomattavasti isommat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 355
Viestejä
4 592 954
Jäsenet
75 624
Uusin jäsen
Hurm0s

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom