• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Mitäpäs tämä muuta meinaa kuin korkeampia hintapiikkejä ja yleistyvää sähköpulaa talviaikaan?

Kuuluuko sähkön riittävyydestä huolehtiminen kenellekään? Sähköntuottajat tuottavat sähköä, eikä se heille kuulu, jos tuotanto ei riitä jollakin hetkellä. Parempi vaan jos saa huippuhinnan. Vielä on toistaiseksi riittänyt, mutta kovaa vaihtia ollaan menossa kohti sitä, että tyynenä pakkaspäivänä sähkö ei enää riitä, kun lämmitykseen menee niin paljon ja tuotantoa ei ole kun ei tuule eikä aurinko paista.
Sehän tossa on, että pörssihinnoittelussa kallein hinta määrätään kaikille ja kun esim. teollisuuslaitos luopuu PPA- sähköstään voi pyyttää niukkuustilanteissa aina 4€/kWh asti.
Jolloin kaikki sähkötuottavat yhtiöt saavat ton hinnan vaikka niiden tuotantokulut ovat "max. muutama kymmenen senttiä- senttejä/kWh kuten tiedät.
=> ei sähköä tuottavilla yhtiöillä ole mitään tarvetta huoletia, että tuulettomina pakkaspävinä olisi riittävästi energiaa. Päinvastoin kuten Rock tuolla aiemmin muistaakseni totesi.
"Jos Venäjältä tuotaisiin 900MW teholla futuurit laskisivat Suomessa". Samoin käy jos tehdään tuotantoa, jota ei voida kannattavuussyistä nopeasti katkaista (ydin voima).

=> Pörssihinnoittelu jättää kuluttajan sähköä tuottavien yhtiöiden armoille. Mm. siksi ne minusta selkeästi ovat pyrkineet siirtämään soppareita pörssihinnoittelun
käyttäjiksi (kulutusvaikutuksellinen on myös pörssihintasidonnainen). Toivottavasti kilpailukykyisiä kiinteähintaisia soppareita saadaa jatkossa.

Valtiovallan pitäisi perustaa oma yhtiö ja rakentaa se "hanhikiven voimala". Me laitetaan euroja paljon turhempaankin. Vaikka sen teko kestää, vuoden päästä päätös tehtynä se kestää vuoden kauemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Sehän tossa on, että pörssihinnoittelussa kallein hinta määrätään kaikille ja kun esim. teollisuuslaitos luopuu PPA- sähköstään voi pyyttää niukkuustilanteissa aina 4€/kWh asti.
Jolloin kaikki sähkötuottavat yhtiöt saavat ton hinnan vaikka niiden tuotantokulut ovat "max. muutama kymmenen senttiä- senttejä/kWh kuten tiedät.
=> ei sähköä tuottavilla yhtiöillä ole mitään tarvetta huoletia, että tuulettomina pakkaspävinä olisi riittävästi energiaa. Päinvastoin kuten Rock tuolla aiemmin muistaakseni totesi.
"Jos Venäjältä tuotaisiin 900MW teholla futuurit laskisivat Suomessa". Samoin käy jos tehdään tuotantoa, jota ei voida kannattavuussyistä nopeasti katkaista (ydin voima).

=> Pörssihinnoittelu jättää kuluttajan sähköä tuottavien yhtiöiden armoille. Mm. siksi ne minusta selkeästi ovat pyrkineet siirtämään soppareita pörssihinnoittelun
käyttäjiksi (kulutusvaikutuksellinen on myös pörssihintasidonnainen). Toivottavasti kilpailukykyisiä kiinteähintaisia soppareita saadaa jatkossa.

Valtiovallan pitäisi perustaa oma yhtiö ja rakentaa se "hanhikiven voimala". Me laitetaan euroja paljon turhempaankin. Vaikka sen teko kestää, vuoden päästä päätös tehtynä se kestää vuoden kauemmin.
Varmaan täällä jo kerrottu moneen kertaan että suuret ydinvoimalat ovat kalliita ja hitaita rakentaa. Hintalappu +10miljardia euroa ja 20vuoden rakennusaika on pitkä aika odotella. Mielummin vaikka koko rahalla akkujatai pumppuvoimaloita.
 
Varmaan täällä jo kerrottu moneen kertaan että suuret ydinvoimalat ovat kalliita ja hitaita rakentaa. Hintalappu +10miljardia euroa ja 20vuoden rakennusaika on pitkä aika odotella. Mielummin vaikka koko rahalla akkujatai pumppuvoimaloita.
Akku tai pumppuvarasto kestää sen max yhden päivän. Sen jälkeen imetään sähköä hullun lailla kun ladataan uudelleen. Varasto ei lisää sähkön määrää. Toimii jos joka toinen päivä vuorottelisi pulaa ja ylituotantoa.
 
Varmaan täällä jo kerrottu moneen kertaan että suuret ydinvoimalat ovat kalliita ja hitaita rakentaa. Hintalappu +10miljardia euroa ja 20vuoden rakennusaika on pitkä aika odotella. Mielummin vaikka koko rahalla akkujatai pumppuvoimaloita.
En jostain syystä ymmärrä syytäsi miksi haluat pilata kommenttisi liioittelemalla. Hanhikiven paikalle ydinvoimalan teko ei erittäin suurella todennäköisyydellä vie 20-vuotta (realistisempi rakennusaika ollee 10-vuoden molemmin puolin) vaikka virheistä ei olisi täysin opittukaan.

Akut eivät näytä olevan realistisia toteuttaa tarvittamissa määrin. Voihan tietysti joku keksiä tavan tehdä niitä kustannustehokkaasti ja niin, että niihin tarvittavat mineraalit riittävät maailmalle. Eivätkä akut lataudu silloin kun niistä otetaan virtaa (tuulettomat pakkaspäivät).
Pumppuvoimatkin näyttävät aika hitaasti edistyvän ja altaat pieniä tarpeeseen nähden. Joku projekti taidettiin todeta kannattomaksikin, ainakin yksi ollee tekeillä. Meillä on kuitenkin 3200MW tehovajaus tuulettomilla pakkaspäivillä Finngrid mukaan. kun omavaraisuutta tarkistellaan.

Se on selvää minustakin, että muitakin toimenpiteitä pitää tehdä. Nyt vaan näyttää siltä, että sähköätuottavat yhtiöt eivät kykene/halua varautumaan noiden vanhojen ydinvoimaloiden korvaamiseen. Ei meitä yksi "hanhikivi" pelasta. OL2:ssa saatiin näyttöä, että vanhatkaan eivät ole aina käytettävissä.

Tietysti jos olet turpeen käytön kannalla. Sillä voidaan ongelmaa (lämmön ja sähkön yhteistuott) korjata muutaman vuoden viiveellä, mutta politikot eivät sitä halua.
Mutta poliittinen vihreyskin on suhteellista. Muistelen 1970-luvun vihreiden kovan ydinvoimaloiden vastuksen, nyt se heille kelpaa. Ehkä vielä turvekin muuttuu "vihreämäksi", jolloin
tulevat sukupolvet kaivelevat? sitä sitten loppuun käytettyjen aurinkopaneelikenttien alta.
 
Akku tai pumppuvarasto kestää sen max yhden päivän. Sen jälkeen imetään sähköä hullun lailla kun ladataan uudelleen. Varasto ei lisää sähkön määrää. Toimii jos joka toinen päivä vuorottelisi pulaa ja ylituotantoa.

En jostain syystä ymmärrä syytäsi miksi haluat pilata kommenttisi liioittelemalla. Hanhikiven paikalle ydinvoimalan teko ei erittäin suurella todennäköisyydellä vie 20-vuotta (realistisempi rakennusaika ollee 10-vuoden molemmin puolin) vaikka virheistä ei olisi täysin opittukaan.

Akut eivät näytä olevan realistisia toteuttaa tarvittamissa määrin. Voihan tietysti joku keksiä tavan tehdä niitä kustannustehokkaasti ja niin, että niihin tarvittavat mineraalit riittävät maailmalle. Eivätkä akut lataudu silloin kun niistä otetaan virtaa (tuulettomat pakkaspäivät).
Pumppuvoimatkin näyttävät aika hitaasti edistyvän ja altaat pieniä tarpeeseen nähden. Joku projekti taidettiin todeta kannattomaksikin, ainakin yksi ollee tekeillä. Meillä on kuitenkin 3200MW tehovajaus tuulettomilla pakkaspäivillä Finngrid mukaan. kun omavaraisuutta tarkistellaan.

Se on selvää minustakin, että muitakin toimenpiteitä pitää tehdä. Nyt vaan näyttää siltä, että sähköätuottavat yhtiöt eivät kykene/halua varautumaan noiden vanhojen ydinvoimaloiden korvaamiseen. Ei meitä yksi "hanhikivi" pelasta. OL2:ssa saatiin näyttöä, että vanhatkaan eivät ole aina käytettävissä.

Tietysti jos olet turpeen käytön kannalla. Sillä voidaan ongelmaa (lämmön ja sähkön yhteistuott) korjata muutaman vuoden viiveellä, mutta politikot eivät sitä halua.
Mutta poliittinen vihreyskin on suhteellista. Muistelen 1970-luvun vihreiden kovan ydinvoimaloiden vastuksen, nyt se heille kelpaa. Ehkä vielä turvekin muuttuu "vihreämäksi", jolloin
tulevat sukupolvet kaivelevat? sitä sitten loppuun käytettyjen aurinkopaneelikenttien alta.
Suomessahan ei ole pulaa tuotetun sähköenergian määrästä, sitä kyllä tuotetaan riittävästi. Ongelma on, kuinka saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin toisensa. Näillä energiavarastoilla koitetaan juurikin imeä sitä halpaa sähköä jemmaan kun sitä on yllin kyllin tarjolla (tuulivoimalat tuottaa täysteholla) ja purkaa ne akut silloin kun sattuu se legendaarinen hetki kun tuulivoimalat tuottaa 0MW teholla ja jysähtää tulla ne -30C paukkupakkaset helsinkiä myöden.
 
Valtiovallan pitäisi perustaa oma yhtiö ja rakentaa se "hanhikiven voimala". Me laitetaan euroja paljon turhempaankin. Vaikka sen teko kestää, vuoden päästä päätös tehtynä se kestää vuoden kauemmin.
En ymmärrä mitä minä veronmaksajana hyödyn tilanteesta jossa efektiivinen sähkön hinta minulle nousee, koska tommonen äärettömän kalliin ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa yhteiskunnalle niin valtavat kustannukset.
 
Jos valtion on pakko puuttua sähköntuotantoon jollain tavalla, niin kaikista järkevimmin se tapahtuu Fortumin omistajaohjauksen kautta. Fortumillahan on selvityksen alla rakentaa lisää ydinvoimaa Ruotsiin. Uusi ydinvoimala Etelä-Ruotsiin voisi olla kannattava hanke ja se vähentäisi sähkönsiirron tarvetta Pohjois-Ruotsista, jolloin hintataso ei raketoi siellä kuten täällä on moneen kertaan peloteltu.

Vielä kannattavampaa olisi rakentaa ydinvoimala Baltiaan. Sillä olisi suurempi vaikutus meidänkin sähkön hintaan. En vain muista nähneeni juttua, että Fortum haluaisi rakentaa sinne ydinvoimalaa paikallisten toimijoiden kanssa. Ehkä pitävät maariskiä liian suurena verrattuna Ruotsiin tai sitten Baltian maat tavoittelevat sähköomavaraisuutta eivätkä halua ulkomaita osaomistajiksi, en tiedä.

Akku tai pumppuvarasto kestää sen max yhden päivän. Sen jälkeen imetään sähköä hullun lailla kun ladataan uudelleen. Varasto ei lisää sähkön määrää. Toimii jos joka toinen päivä vuorottelisi pulaa ja ylituotantoa.

Suomi on sähköomavarainen vuositasolla mutta ei kaikkina ajan hetkinä, joten meillä on ongelma sähkön varastoinnin kanssa. Lisääntyvä sähkönhinnan heittely lisännee kiinnostusta akkuihin ja pumppuihin entisestään.
 
Samoin käy jos tehdään tuotantoa, jota ei voida kannattavuussyistä nopeasti katkaista (ydin voima).
Jatkuvastihan nuo OL3 & OL2 säätää tehoa alas kun hinta menee liian alas (eli tuulivoima tuottaa paljon). Tai no nyt ei taida OL2 säätää kun on kokoajan vajaateholla. Eiköhän tulevaankin ydinvoimaa haluttaisi jonkinlaista säätöä, koska kysynnässä & tuotannossa on niin isot vaihtelut meillä. Ei ole mitään järkeä ajaa uutta kallista ydinvoimaa nolla tai melkein nolla hinnalla.

En jostain syystä ymmärrä syytäsi miksi haluat pilata kommenttisi liioittelemalla. Hanhikiven paikalle ydinvoimalan teko ei erittäin suurella todennäköisyydellä vie 20-vuotta (realistisempi rakennusaika ollee 10-vuoden molemmin puolin) vaikka virheistä ei olisi täysin opittukaan.
Täysin realistinen tuo on, jos mietitään projektia siitä kun joku tekee päätöksen alkaa selvittämään ydinvoiman hankintaan. Sen jälkeen kilpailutetaan tarjoukset, luvitukset, etsitään rahoitus, lasketaan onko projekti kannattava jne. Näin mutulla heittäisin, että 20v on lähempänä kuin 10v Suomessa. OL3:lle haettiin valtioneuvoston periaatepäätöstä 2000, joten yli 20v meni, että saatiin jatkuvaan tuotantoon.
Valtiovallan pitäisi perustaa oma yhtiö ja rakentaa se "hanhikiven voimala". Me laitetaan euroja paljon turhempaankin. Vaikka sen teko kestää, vuoden päästä päätös tehtynä se kestää vuoden kauemmin.

En kyllä näe miksi, ellei sitä ydinvoimalaa sitten saada järkevällä hinnalla. Hinkley Point C hinta nyt jo ohittanut 25miljardia OL3 kokoiselle reaktorille vaikka niitä tehdään kaksi samaan paikkaan. Jos saisi 10 miljardin kiinteällä hinnalla OL3 kokoisen, niin sitten ehkä. Ilman kiinteää hintaa sanon kyllä ehdottomasti ei. Meillä ei todellakaan ole varaa lähteä avoimella shekillä rakentamaan kuten UK:ssa.
 
En ymmärrä mitä minä veronmaksajana hyödyn tilanteesta jossa efektiivinen sähkön hinta minulle nousee, koska tommonen äärettömän kalliin ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa yhteiskunnalle niin valtavat kustannukset.
Valtion tehtävä on ylläpitää ja päivittää infraa jotta täällä voidaan elää ja tehdä bisnestä. Energiantuotanto ja sen siirto on yksi tärkeimmistä. Välillä niihin liittyvät toimenpiteet maksaa veronmaksajalla niin paljon ettei yksittäinen veronmaksaja ota ymmärtääkseen.


Jos valtion on pakko puuttua sähköntuotantoon jollain tavalla, niin kaikista järkevimmin se tapahtuu Fortumin omistajaohjauksen kautta.
Case Fortum onkin näyttänyt kuin se hoidetaan tyylikkäästi ja kansalaisten eduksi. Eiku?
 
En ymmärrä mitä minä veronmaksajana hyödyn tilanteesta jossa efektiivinen sähkön hinta minulle nousee, koska tommonen äärettömän kalliin ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa yhteiskunnalle niin valtavat kustannukset.
Ehkä mietit uudestaan, jos et ole elämäsi ehtoo puolella etkä halua miettiä tulevien sukupolvien ongelmia, sähkö on välttämättömyyshyödyke. Jos haluamme elintasoamme pitää yllä. Ehkä ajatteluasi helpottaa, jos mietit. "Miten nyt olisi, jos meillä ei olisi Loviisan ja Olkiluodon voimaloita".
Vaikka niistäkin voi tulla ongelmia.
 
Ydinvoimaloista:
Japanissa ylösajouutisia. Onagawa 2 - startti huomenna 29.10, Shimane 2 - joulukuu 2024. Onagawa 2 tulee olemaan BWR-reaktori n:o 1 joka uudelleenkäynnistetään Fukushima-stopin jälkeen ja Shimane 2 n:o 2.
Huonoja uutisia Japanista: starttilupaa havitellun Tsuruga 2:n sijainti on seismisesti haastava, joten hakemus hylättiin.

Hyviä uutisia Japanista: Shimane 2:n polttoaineen lastaus valmistui 3.11 ja starttipäiväksi on tarkennettu 7.12.

Kerrottakoon myös, että 29.10 uudelleenstartattu Onagawa 2 sammahti pari päivää startin jälkeen instrumenttivian takia ja ajettiin taas ylös 13.11. Ei liene kovin yllättävää, että 13 vuotta pysäytettynä olleen laitoksen ylösajo ei suju ihan nappia painamalla.

Muistamme ehkä, että Romanian Cernavoda 3 rakennettiin 52 % valmiiksi ja 4 30 % valmiiksi ennen Ceausescun kuolemaa ja rautaesiripun murtumista. Nyt romanialaiset ovat ostaneet EPCM-paketin reaktoreiden saattamisesta käyttökuntoon. Tavoitteena reaktoreiden käynnistykset vuosina 2030 ja 2031. Tämä tarkoittaisi 1400 MW lisäydinvoimaa maahan.
 
Ehkä mietit uudestaan, jos et ole elämäsi ehtoo puolella etkä halua miettiä tulevien sukupolvien ongelmia, sähkö on välttämättömyyshyödyke. Jos haluamme elintasoamme pitää yllä. Ehkä ajatteluasi helpottaa, jos mietit. "Miten nyt olisi, jos meillä ei olisi Loviisan ja Olkiluodon voimaloita".
Vaikka niistäkin voi tulla ongelmia.
Olkiluodon voimalat on pitkälti yksityisellä rahalla rakennettuja. Tästä samasta asiasta täällä on väännetty monesti, mutta sanon jälleen että jos yrityksen bisnes on niin kannattamatonta että se jää tekemättä jos ei valtio tai siis veronmaksajat subventoi ilmaista sähköä niin joutaa mennä muualle harjoittamaan liiketoimintaansa. Etenkin kun meillä nyt asettuu olemaan halpaa sähköä tarjolla jo tälläkin hetkellä.
 
Olkiluodon voimalat on pitkälti yksityisellä rahalla rakennettuja. Tästä samasta asiasta täällä on väännetty monesti, mutta sanon jälleen että jos yrityksen bisnes on niin kannattamatonta että se jää tekemättä jos ei valtio tai siis veronmaksajat subventoi ilmaista sähköä niin joutaa mennä muualle harjoittamaan liiketoimintaansa. Etenkin kun meillä nyt asettuu olemaan halpaa sähköä tarjolla jo tälläkin hetkellä.

Olen täysin samaa mieltä. Kotitaloudet kuluttaa alle kolmanneksen sähköstä, joten miksi niiden pitäisi alkaa subventoimaan ilman halpaa sähköä kannattamatonta teollisuutta? Nytkin teollisuus ja esim. ne sähkökattilat kuuluvat sähköveroluokkaan II, jotka maksavat veroa vain nimellisen 0,079065 snt/kWh, samalla kotitaloudet maksavat 2,827515 snt/kWh. Pörssisähkön keskihinta tälle vuodelle tähän asti on 5,67 snt/kWh, joten sähkö on todellakin ollut melko edullista. Ei se verovaroin rakennettu kallis ydinvoima tule ainakaan kuluttajan maksutaakkaa vähentämään.

Ehkä mietit uudestaan, jos et ole elämäsi ehtoo puolella etkä halua miettiä tulevien sukupolvien ongelmia, sähkö on välttämättömyyshyödyke. Jos haluamme elintasoamme pitää yllä. Ehkä ajatteluasi helpottaa, jos mietit. "Miten nyt olisi, jos meillä ei olisi Loviisan ja Olkiluodon voimaloita".
Vaikka niistäkin voi tulla ongelmia.
Itse näkisin niin, että jos se toinen jalka ei vielä ihan ole haudassa, niin miettisi millaista laskua on tekemässä kuluttajilla työntämällä veronmaksien rahaa muuten kannattamattomaan tuotantoon. Toki jos ollaan jo siellä ehtoopuoella ei niin välttämättä kiinnosta, että muut joutuvat vielä vuosikymmeniä maksamaan sitä kalliin tuotannon laskua.
 
Akut eivät näytä olevan realistisia toteuttaa tarvittamissa määrin. Voihan tietysti joku keksiä tavan tehdä niitä kustannustehokkaasti ja niin, että niihin tarvittavat mineraalit riittävät maailmalle. Eivätkä akut lataudu silloin kun niistä otetaan virtaa (tuulettomat pakkaspäivät).
Pumppuvoimatkin näyttävät aika hitaasti edistyvän ja altaat pieniä tarpeeseen nähden. Joku projekti taidettiin todeta kannattomaksikin, ainakin yksi ollee tekeillä. Meillä on kuitenkin 3200MW tehovajaus tuulettomilla pakkaspäivillä Finngrid mukaan. kun omavaraisuutta tarkistellaan.
Jos sä haluat, että veronmaksajien rahoilla rakennetaan kannattamatonta ydinvoimaa, niin miksi sitten se kannattamattomuus olisi ongelma akkujen tai pumppuvoimaloiden kanssa? Yhtälailla se uusi ydinvoima on todettu kannattamattomaksi.

Lisäksi tuo "tuulettomat pakkaspäivät" kuvastaa juurikin tuon sun puskeman ydinvoiman rakentamisen huonoutta. Noita tuulettomia pakkaspäiviä, jolloin sähkön tuotantopula alkaa lähestyyn, on tyyliin ehkä pari viikkoa vuodesta. Loput 95% ajasta tuo sun ydinvoima olisi joko poissa käytöstä tai sitten se sponssaisi lähes nolla hinnat koko Pohjois-Eurooppaan ja Baltiaan suomalaisten veronmaksajien piikkiin.
Samalla tehden myös kaikista yksityisistä investoinneista sähköntuotantoon täysin kannattamattomia.
Noina tuulettomina pakkaspäivinä Suomen sähkönkulutus on about kaksinkertainen verrattuna siihen, että mitä se on kesän minimikulutuksen aikaan. Ja sellaiset about 50% enemmän kuin mitä se on tälläisten vähän yli nollakelien aikaan.

Se mitä me tarvitaan Suomen sähkömarkkinoille on lisää skaalautuvuutta. Eli juurikin noita tapoja säilöä sitä energiaa.
Ei mitään massiivista määrää lisää perusvoimaa, etenkin jos se perusvoima rakennetaan veronmaksajien rahoilla.
 


Ihan mielenkiintoinen video, jossa Fortumin kaveri avaa Pohjoismaiden poikkeuksellista energy-only markkinaa ja Suomen tilannetta. Peräänkuuluttaa kapasiteettimarkkinaa, joka käytännössä taitaa olla joustoja ainakin lähitulevaisuuden ajan.

Tässäkään ei suuresti mitään uutta. Ihan hyvää historiatietoutta sähkömarkkinoiden synnystä ja miten moni maa on ajojärjestyksen (energy only) rinnalle tuonut kapasiteettimekanismin.
 
Vielä aiheeseen pumppuvoimalat vs ydinvoimalat.

Pikaisesti googletettuna tuo Ailangan tunturin laitoksen kustannusarvio on jossain miljardin paikkeilla. Sillä saataisiin about 550 MW tehoa ja 12 tunnin kapasiteetti.
Oletetaan, että vastaavasti 1000 MW:n ydinvoimalan hinta olisi sellaiset 10 miljardia (joka lienee erittäin optimistinen arvio).
Sitten oletetaan, että tuo Ailangan tunturin laitos voitaisiin rakentaa 10 kertaa (tod. näk. ei ihan samoilla ehdoilla, kerta sijainnit ovat rajoittuneita, mutta haetaan nyt karkeaa esimerkkiä.)

Eli 10 miljardilla saataisiin joko yksi voimala, joka tuottaa kokoajan 1000 MW tai sitten 10 voimalaa, joiden maksimiyhteistuotanto olisi 5500 MW ja jokaisella 12 tunnin varasto.

Sanoisin, että valtaosan vuodesta nuo pumppuvoimalat olisivat sähkömarkkinoiden kannalta paljon parempi vaihtoehto, kuin tuo ydinvoimala.
Tuollainen määrä varastokapasiteettia ja tuotantopotentiaalia pystyisi todella hyvin tasaamaan niitä läpi vuoden tapahtuvia hintaheilahteluja.

Mutta ne auttaisivat todella paljon myös niinä kylminä, tuulettomina pakkaspäivinä. Meinaan jos ne lähtisivät täysistä varastoista, niin ne voisivat tuottaa sen saman 1000 MW 66 tunnin ajan. Eli 2,75 päivää.
Joo, jotain todella harvinaista viikkoja kestävää pakkasjaksoa tuolla ei katettaisi, mutta lyhyempiä hyvinkin.
Lisäksi jos noita ajettaisiin vain kattamaan niitä tuon pakkasjakson kovimpia huippuja, niin se kestäisi vielä pisempään. Pelkästään sillä, että niitä ajettaisiin vain välillä 7-23, niin tuolla katettaisiin jo yli neljä päivää.
 
Ei Suomeen enää kannata yhtään baseloadia 24/7/365 tuottavaa voimalaa tehdä. Jos ydinvoimaa rakennetaan lisää, se on Terrapowerin kaltaista energiavarastolla varustettuja joustavia voimaloita. Terrapower natrium-reaktorissa ajetaan ydinvoimalan lämpöteho sulasuola-varastoon, josta sitten otetaan höyryä turbiiniin sähköverkon tarpeen perusteella. Ydinvoimalan kannattavuus kasvaa, kun voimalan ei tarvitse hintakilpailla tuulivoiman kanssa, vaan akkujen/pumppu voimaloiden/peaker-voimaloiden kanssa.
 
Pohjoismaiden vesivarastot alkavat kohta olla lähellä ennätyskorkeuksia (oheinen data ulottuu viime viikolle asti). Ja pitkissä sääennusteissa ennustetaan syksyn/talven jatkuvan lauhana. Näiden perusteella pörssisähkön hintavaihtelu jatkunee maltillisena.

hydro-reservoir-2024-11-06.png

Tämä vesi olisi kai normaalisti tullut lumena, ja keväällä tyhjät altaat saisi sulamisvedet. Eli nyt kun on "pakko" juoksuttaa, tarkoittaako se että kesällä vesitilanne on sitten huonompi koska nyt juoksutetaan ensi kevään ja kesän vedet?
 
Tämä vesi olisi kai normaalisti tullut lumena, ja keväällä tyhjät altaat saisi sulamisvedet. Eli nyt kun on "pakko" juoksuttaa, tarkoittaako se että kesällä vesitilanne on sitten huonompi koska nyt juoksutetaan ensi kevään ja kesän vedet?
Vielä tässä on talvea edessä, ehtii lunta tulla.
 
Tämä vesi olisi kai normaalisti tullut lumena, ja keväällä tyhjät altaat saisi sulamisvedet. Eli nyt kun on "pakko" juoksuttaa, tarkoittaako se että kesällä vesitilanne on sitten huonompi koska nyt juoksutetaan ensi kevään ja kesän vedet?
Tota, eikös se ihan sama vesimäärä ole tulee si lumena tai vetenä?
 
Tota, eikös se ihan sama vesimäärä ole tulee si lumena tai vetenä?
No tähän aikaan vuodesta ja talvella jos vesi tulee lumena, se jää maahan ja valuu vesitöihin keväällä kun sulaa.

Kun tulee vetenä, valuu eteenpäin samaa kyytiä. Lumi on eräänlainen vesivarasto täällä pohjolassa.
 
Tämä vesi olisi kai normaalisti tullut lumena, ja keväällä tyhjät altaat saisi sulamisvedet. Eli nyt kun on "pakko" juoksuttaa, tarkoittaako se että kesällä vesitilanne on sitten huonompi koska nyt juoksutetaan ensi kevään ja kesän vedet?

Se on paljon monimutkaisempi yhtälö. Tässä vaiheessa ei voi vielä tietää paljonko sitä lunta talven aikana yhteensä sataa. Kevään juoksutuksissa menee joka tapauksessa suuri määrä vettä voimaloiden ohi. Kevättulvat kun pitää purkaa joen virtaaman eikä vesivoiman varastoinnin ohjaamana. Kovin äkkiä kuumenevana keväänä puolestaan lumi sulaa haihtuu suoraan ilman. Jne.
 
Tuuli tyyntyy, niin OL3 ei kestänyt sitä ja on vaihteeksi alhaalla. Vesivoima avasi säätösiipiä ja tuonti vetää piuhat punaisina. Tiistaina mahtihinnat. Arvioitu seisakki vuorokauden, mutta tiistain hinnat toki tulevat ennen kuin määrä startata.

 
Tuuli tyyntyy, niin OL3 ei kestänyt sitä ja on vaihteeksi alhaalla. Vesivoima avasi säätösiipiä ja tuonti vetää piuhat punaisina. Tiistaina mahtihinnat. Arvioitu seisakki vuorokauden, mutta tiistain hinnat toki tulevat ennen kuin määrä startata.


No, TVO:n tämänhetkinen arvaus nordpoolissa on 19.11. klo 01

 
Onko yhteyttä siihen että OL3 kävi vajaateholla eilen ja tänään oli nostamassa tehot taas?
 
Vielä aiheeseen pumppuvoimalat vs ydinvoimalat.

Pikaisesti googletettuna tuo Ailangan tunturin laitoksen kustannusarvio on jossain miljardin paikkeilla. Sillä saataisiin about 550 MW tehoa ja 12 tunnin kapasiteetti.
Oletetaan, että vastaavasti 1000 MW:n ydinvoimalan hinta olisi sellaiset 10 miljardia (joka lienee erittäin optimistinen arvio).
Sitten oletetaan, että tuo Ailangan tunturin laitos voitaisiin rakentaa 10 kertaa (tod. näk. ei ihan samoilla ehdoilla, kerta sijainnit ovat rajoittuneita, mutta haetaan nyt karkeaa esimerkkiä.)
Etelä-Korealaiset ovat rakentaneet APR-1400-voimaloita noin 8 miljardin taalan hintaan (UAH Barakah; neljä yksikköä yhteensä 32 miljardia taalaa). Todennäköisesti tuon rakentaminen maksaisi hieman enemmän Suomeen koska työvoimakustannukset ja STUK, mutta edelleen puhutaan alle 10 miljardin euron hinnasta.

Etelä-Korealaiset ovat saaneet valmiiksi myös päivitetyn mallin suunnitelmat ja näissä on keskitytty mm. rakentamisen kustannustehokkuuteen. Uusi malli tuskin maksaa ainakaan enemmän kuin edellinen.

Pumppuvoimala - vaikka tarpeellinen olisikin Suomen tilanteessa - ei tuota sähköä lainkaan. Se ei auta esimerkiksi viikon tuulettoman ajan energiataseen kanssa mitenkään.
 
Pumppuvoimala - vaikka tarpeellinen olisikin Suomen tilanteessa - ei tuota sähköä lainkaan. Se ei auta esimerkiksi viikon tuulettoman ajan energiataseen kanssa mitenkään.
Auttaahan se? Ei meillä kroonista sähköpulaa ole, vaan saada hyvin tuulisina päivinä halpa tuulisähkö talteen ja purkaa se sitten silloin kun ei tuule? Jatkuvastihan nytkin joudutaan alas-säätämään ydinvoimaloita ja rajoittaa tuulivoimaloiden tehoja kun ei saada kaikkea mahtumaan verkkoon kun kysyntää ei ole silloin kun tuulee paljon.
 
Pumppuvoimala - vaikka tarpeellinen olisikin Suomen tilanteessa - ei tuota sähköä lainkaan. Se ei auta esimerkiksi viikon tuulettoman ajan energiataseen kanssa mitenkään.

Yritätkö sä sanoa että koska pumppuvoimala ei auta viikon tai pidemmän tuulettoman jakson jälkeen, se on kokonaan hyödytön investointi? Onko yli viikon mittaiset tuulettomat jaksot juuri se ilmiö jonka perusteella tämä asia kannattaa päättää ja investoinnit miettiä? Montako yli viikon pituista tuuletonta (hyvin vähätuulista, kuinka?) jaksoa Suomessa on vuosittain? Voisiko meille olla hyötyä myös järjestelmästä, joka varastoi energiaa 6pv, 5pv, 4pv, 3pv, 2pv tai 1pv tuulettoman jakson ajaksi vaikka tuo maaginen viikko jäisikin saavuttamatta?
 
Viimeksi muokattu:
Etelä-Korealaiset ovat rakentaneet APR-1400-voimaloita noin 8 miljardin taalan hintaan (UAH Barakah; neljä yksikköä yhteensä 32 miljardia taalaa). Todennäköisesti tuon rakentaminen maksaisi hieman enemmän Suomeen koska työvoimakustannukset ja STUK, mutta edelleen puhutaan alle 10 miljardin euron hinnasta.

Etelä-Korealaiset ovat saaneet valmiiksi myös päivitetyn mallin suunnitelmat ja näissä on keskitytty mm. rakentamisen kustannustehokkuuteen. Uusi malli tuskin maksaa ainakaan enemmän kuin edellinen.

Pumppuvoimala - vaikka tarpeellinen olisikin Suomen tilanteessa - ei tuota sähköä lainkaan. Se ei auta esimerkiksi viikon tuulettoman ajan energiataseen kanssa mitenkään.

Se UAE ei nyt kyllä vieläkään toimi mitenkään järkevänä verrokkina hinnan suhteen Suomeen. UAE on maa, jossa raksa-alalla on käytännössä orjatyövoimaa käytössä. Sinne on pikkasen halvempi rakentaa juttuja kuin Suomeen.

Ei sinänsä, ettenkö pitäisi mahdollisina, että joku onnistuu rakentaan tuon kokoluokan reaktorin Suomeen sillä 10 miljardilla. Mutta se menee vahvasti ”Uskon kun näen” kategoriaan, kerta toistaiseksi kaikki ydinvoimalaprojektit länsimaissa ovat olleet reilusti tuota kalliimpia.

Kyllä ne pumppuvoimalat auttavat sen viikon tuulettoman ajan kanssa. Niihin sisältyy kuitenkin se varastokapasiteetti, jota voidaan sinne purkaa tuon tuulettoman viikon aikana.
 
Auttaahan se? Ei meillä kroonista sähköpulaa ole, vaan saada hyvin tuulisina päivinä halpa tuulisähkö talteen ja purkaa se sitten silloin kun ei tuule? Jatkuvastihan nytkin joudutaan alas-säätämään ydinvoimaloita ja rajoittaa tuulivoimaloiden tehoja kun ei saada kaikkea mahtumaan verkkoon kun kysyntää ei ole silloin kun tuulee paljon.
Sana "krooninen" on hieman haastava sana meidän sähkömarkkinoiden kanssa. Tuulivoima voi tuottaa liikaa vaikkapa viikon pari putkeen. Ja toisaalta se ei välttämättä tuota juuri mitään viikkoon tai kahteen. Noihin tilanteisiin pumppuvoimala auttaa hyvin vähän.

Pumppuvoimala auttaa parhaiten päivän sisäiseen vaihteluun sekä päivän - enintään kahden - sisällä tapahtuvaan tuulivoiman vaihteluun. Toki se tasaa hintaa tuolloin ja ei siitä haittaa ole. Kannatan pumppuvoimalan rakentamista.

Meillä kuitenkin on krooninen pula luotettavasta sääriippumattomasta tuotannosta, jota mm. tuo kaupunkien CHP-tuotannon alasajo pahentaa vuosi vuodelta.
 
Se UAE ei nyt kyllä vieläkään toimi mitenkään järkevänä verrokkina hinnan suhteen Suomeen. UAE on maa, jossa raksa-alalla on käytännössä orjatyövoimaa käytössä. Sinne on pikkasen halvempi rakentaa juttuja kuin Suomeen.

Ei sinänsä, ettenkö pitäisi mahdollisina, että joku onnistuu rakentaan tuon kokoluokan reaktorin Suomeen sillä 10 miljardilla. Mutta se menee vahvasti ”Uskon kun näen” kategoriaan, kerta toistaiseksi kaikki ydinvoimalaprojektit länsimaissa ovat olleet reilusti tuota kalliimpia.

Kyllä ne pumppuvoimalat auttavat sen viikon tuulettoman ajan kanssa. Niihin sisältyy kuitenkin se varastokapasiteetti, jota voidaan sinne purkaa tuon tuulettoman viikon aikana.
550MW 12 tunnin ajan ei todellakaan auta viikon tuulettoman jakson aikana pätkän vertaa. Paljon enemmän auttaisi Meri-Porin hiilivoimalan (565 MW) palauttaminen kaupalliseen tuotantoon.
 
550MW 12 tunnin ajan ei todellakaan auta viikon tuulettoman jakson aikana pätkän vertaa. Paljon enemmän auttaisi Meri-Porin hiilivoimalan (565 MW) palauttaminen kaupalliseen tuotantoon.

No jos luet sen mun alkuperäisen viestin, pointtina oli vertailla sitä, että käytetään ydinvoimalaan menevät rahat pumppuvoimaloihin.
Jos sillä saataisiin se kymmenen 550 MW:n pumppuvoimalaa, joista jokaisella on se 12 tunnin varasto, niin siitä sitten riittääkin jo useammaksi päiväksi. Riippuen siitä, että kuinka suurella teholla niitä varastoja tarvii tyhjentää.
Lisäksi meillä on aika suuri ero vuorokauden sisäisessä kulutuksessa, joten pumppuvoimaloita voitaisiin hyödyntää siinäkin.
 
Meillä kuitenkin on krooninen pula luotettavasta sääriippumattomasta tuotannosta, jota mm. tuo kaupunkien CHP-tuotannon alasajo pahentaa vuosi vuodelta.

Helsinki, Kerava ja Kuopiohan ovat jo kertoneet tehneensä joitain sopimuksia pienydinvoimasta, ilmeisesti juurikin tuottamaan kaukolämpöä. Mikäänhän ei ilmeisesti estä näitä pienydinvoimaloita toimimasta CHP:nä.
 
Helsinki, Kerava ja Kuopiohan ovat jo kertoneet tehneensä joitain sopimuksia pienydinvoimasta, ilmeisesti juurikin tuottamaan kaukolämpöä. Mikäänhän ei ilmeisesti estä näitä pienydinvoimaloita toimimasta CHP:nä.
Hinta estää. Kaukolämpöydinvoimala on todella yksinkertainen ja halpa rakentaa. Ei tarvitse suuria paineita tai lämpötiloja. Kaukolämpöydinvoimala on periaatteessa äärimmäisen yksinkertainen vedenkeitin.

Tilanne muuttuu olennaisesti, jos voimalan täytyy tuottaa myös sähköä. Voimalan hinta moninkertaistuu ja voimalan saaminen läpi hyväksynnöistä tulee selvästi hankalammaksi.

On epätodennäköistä, että yksikään kaukolämpöydinvoimala Suomessa tulee tuottamaan sähköä.
 
Helsinki, Kerava ja Kuopiohan ovat jo kertoneet tehneensä joitain sopimuksia pienydinvoimasta, ilmeisesti juurikin tuottamaan kaukolämpöä. Mikäänhän ei ilmeisesti estä näitä pienydinvoimaloita toimimasta CHP:nä.

Tosin se pienydinvoimala ilman turbiinia on paljon helpompi ja halvempi rakentaa.
 
No jos luet sen mun alkuperäisen viestin, pointtina oli vertailla sitä, että käytetään ydinvoimalaan menevät rahat pumppuvoimaloihin.
Jos sillä saataisiin se kymmenen 550 MW:n pumppuvoimalaa, joista jokaisella on se 12 tunnin varasto, niin siitä sitten riittääkin jo useammaksi päiväksi. Riippuen siitä, että kuinka suurella teholla niitä varastoja tarvii tyhjentää.
Lisäksi meillä on aika suuri ero vuorokauden sisäisessä kulutuksessa, joten pumppuvoimaloita voitaisiin hyödyntää siinäkin.
On sinänsä hauskaa, kun 10 miljardin ydinvoimalaa pidetään kalliina ja samalla ehdotetaan käytettäväksi 10 miljardia pumppuvoimaloihin - voimaloihin, jotka eivät tuota lainkaan sähköä - vain varastoivat sitä vähäksi aikaa.
 
On sinänsä hauskaa, kun 10 miljardin ydinvoimalaa pidetään kalliina ja samalla ehdotetaan käytettäväksi 10 miljardia pumppuvoimaloihin - voimaloihin, jotka eivät tuota lainkaan sähköä - vain varastoivat sitä vähäksi aikaa.

No jos luet sen mun viestin, niin näet siihen perustelut. Ideana on se, että noista 10 pumppuvoimalasta on valtaosan aikaa enemmän hyötyä sähkömarkkinoiden kannalta kuin mitä olisi siitä yhdestä ydinvoimalasta.
 
No jos luet sen mun alkuperäisen viestin, pointtina oli vertailla sitä, että käytetään ydinvoimalaan menevät rahat pumppuvoimaloihin.
Jos sillä saataisiin se kymmenen 550 MW:n pumppuvoimalaa, joista jokaisella on se 12 tunnin varasto, niin siitä sitten riittääkin jo useammaksi päiväksi. Riippuen siitä, että kuinka suurella teholla niitä varastoja tarvii tyhjentää.
Lisäksi meillä on aika suuri ero vuorokauden sisäisessä kulutuksessa, joten pumppuvoimaloita voitaisiin hyödyntää siinäkin.
Ei tule kyllä ikinä menemään läpi 10 pumppuvoimalaa Suomeen. On niillä sen verran suuria ympäristövaikutuksia kuitenkin. Kun nyt edes saataisiin 1-2 pumppuvoimalaa, niin se olisi jo hyvä.
 
Jos sä haluat, että veronmaksajien rahoilla rakennetaan kannattamatonta ydinvoimaa, niin miksi sitten se kannattamattomuus olisi ongelma akkujen tai pumppuvoimaloiden kanssa? Yhtälailla se uusi ydinvoima on todettu kannattamattomaksi.
Olen satavarma, että veronmaksajien rahoilla tää joka tapauksessa hoidetaan suoraan tai epäsuorasti eurot ottaen. Enkä minä edes kannata ydinvoimaan kuin pakon edessä, vaan turvevoimaa (koska sitä on meillä valtavasti ja se toisi töitä Suomeen), mutta nyt politikot ovat liian "vihreitä" ja tekevät/ovat tehneet kansantaloutemme kannalta hölmöä soppareita.
Lisäksi tuo "tuulettomat pakkaspäivät" kuvastaa juurikin tuon sun puskeman ydinvoiman rakentamisen huonoutta. Noita tuulettomia pakkaspäiviä, jolloin sähkön tuotantopula alkaa lähestyyn, on tyyliin ehkä pari viikkoa vuodesta. Loput 95% ajasta tuo sun ydinvoima olisi joko poissa käytöstä tai sitten se sponssaisi lähes nolla hinnat koko Pohjois-Eurooppaan ja Baltiaan suomalaisten veronmaksajien piikkiin.
Meillä on toi Tehon puute ongelma Fingirdin mukaan kulutus maks.15000MW ja tuotanto maks 11800 ja tää edellyttää, että kaikki voimalamme toimivat.
Taisi äsken taas tulla että OL3 on poissa pelistä. OL2 käy vajaa teholla kun ei ole niitä turbiinin siipiä varalla. Ei tota pahdu nytkään eikä yksi ydinvoimala edes meidän Teho-ongelmaa rarkaise, mutta olisi hyvä lisä 10-vuoden päästä. Et luultavasti vieläkään OL3 ja OL2 ongelmista huolimatta halua nähkä niiden rikkoutumisia ongelmiksi.


Samalla tehden myös kaikista yksityisistä investoinneista sähköntuotantoon täysin kannattamattomia.
Noina tuulettomina pakkaspäivinä Suomen sähkönkulutus on about kaksinkertainen verrattuna siihen, että mitä se on kesän minimikulutuksen aikaan. Ja sellaiset about 50% enemmän kuin mitä se on tälläisten vähän yli nollakelien aikaan.

Se mitä me tarvitaan Suomen sähkömarkkinoille on lisää skaalautuvuutta. Eli juurikin noita tapoja säilöä sitä energiaa.
Ei mitään massiivista määrää lisää perusvoimaa, etenkin jos se perusvoima rakennetaan veronmaksajien rahoilla.
Ei tässä ole kyse yksityisen energian kannattavuudesta vaan siitä, että meillä käyttäjillä mm. teollisuus on sitä energia ENEMMÄN kuin mitä tarvitsemme, jotta hintataso pysyy jollain järkevillä tasoilla. Ellei nyky tapaa muuteta.
Fortumin edustaja maksoi mainoksen YouTupeen

Jossa tuodaan (laita asetuksita ääni 1.5nopeudelle niin ehkä jaksat kuunnella) aika hyvin esiin mikä meidän ongelma on ja se koskee myös Ruotsia.
Tossa ennustetaan sähkön tarpeeksi 2-kertainen määrä nykytasoon nähden 2040 mennessä.

Yllätys. yllätys tossakin ratkaisuksi esitetään
"
42:42 Ydinvoiman kakentaminen kestää n.10vuotta eli pelkästään nopeasti rakennettavan tuulivoiman rakentaminen ei riitä.
43:20 Kaikkea tarvitaan lisää. Maa/merituulivoimaa, aurinkovoimaa,vetykaasuvoimaloita, pumppuvoimaloita,katsoisi voiko vesivoimassa tehdä tehonkorotuksia, ydinvoimaa. Sähköistäisi kaukolämpöjärjestelmät. Sekä, että kulutus olisi joustavampaa jatkossa."
- voiko ton selvemmin sanoa

40:50 uuden sähköntuotannon rakentaminen kestää km. kauemmin kuin uuden kulutuksen rakentaminen. Uudet toimivat miettivät asiaa monelta kannalta ja kaikki eivät halua rasittaa järjestelmää. Monien uusien toimijoiden kulutus on massiivinen, esim Inkooseen suunnitteilla oleva" plasstar-hanke " CO2-vapaa terästehdas tarvitsee 8-10 terawattituntia vuodessa (suomi kuluttaa nyt n. 80TWh vuodessa) ja Loviisan ydinvoimalaitostuottaa 8 TWh vuodessa. Tällä hetkellä suurin on Outokummun Tornion terästehdas n. 4-5 TWh/vuosi."
- ei aivan sanatarkka mutta asiasisältö noin, en ole kokonaan edes katsonut. Fingid on ainoa hänen mukaan ketä ongelma kiinnostaa. Ruotsissa perustettu
komitea asiaa tutkimaan. Saa nähdä jääkö se sitten siihen mitenkin pitkäksi aikaa

Ja tietysi että ton että kapasiteettimarkkinat pitäisi luoda, ei sanonut? suoraan, mutta siinäkin siis valtio maksumieheksi.

Toistan veronmaksajat/ kuluttavat aina joutuvat homman maksamaan. Miksi meidän pitäisi valtiona antaa siinä sivussa isosiivu
ylimääräistä tuottoa ulkomaisille sijoittajille maksamamme koron lisäksi.

Edit: laitetaan nyt vielä tähän, että meillä ei ole kukaan esittänyt toimivaa ratkaisua, miten hoidetaan energiaa tuulettomille pakkaspäiväiville, jos meidän
ydinvoimalamme poistuu tuotannosta, edes tuonti ei silloin riitä ja muistaakseni tossa se videollakin todetaan. Ruotsikin luultavasti olisi samaan aikaan vaikeuksissa.

Se vasta maksaakin yhteiskunnalle, jos sähköjä katkotaan. Kuluttajien joustokyky on jo nyt aikalailla imetty ja sähkönkäytön tarve kasvaa koko ajan.
Lämmitystä halutaan koko ajan siirtää sähkölle mm. vesi-ilma, ILP sekä maalämpö. Kaikki toimivat sähköllä ja kun sitä suurinta tehoa tarvitaan ne siirtyvät suoransähkön käyttäjiksi (osin myös maalämpö). Ja kun noi kennot kunnolla jäätyvät (sähkökatkot) osa niistä rikkoutuu...
 
Viimeksi muokattu:
Olen satavarma, että veronmaksajien rahoilla tää joka tapauksessa hoidetaan suoraan tai epäsuorasti eurot ottaen. Enkä minä edes kannata ydinvoimaan kuin pakon edessä, vaan turvevoimaa (koska sitä on meillä valtavasti ja se toisi töitä Suomeen), mutta nyt politikot ovat liian "vihreitä" ja tekevät/ovat tehneet kansantaloutemme kannalta hölmöä soppareita.

No turve olisi aikalailla typerin mahdollinen vaihtoehto, mutta ei siitä nyt sitä enempää.

Meillä on toi Tehon puute ongelma Fingirdin mukaan kulutus maks.15000MW ja tuotanto maks 11800 ja tää edellyttää, että kaikki voimalamme toimivat.
Taisi äsken taas tulla että OL3 on poissa pelistä. OL2 käy vajaa teholla kun ei ole niitä turbiinin siipiä varalla. Ei tota pahdu nytkään eikä yksi ydinvoimala edes meidän Teho-ongelmaa rarkaise, mutta olisi hyvä lisä 10-vuoden päästä. Et luultavasti vieläkään OL3 ja OL2 ongelmista huolimatta halua nähkä niiden rikkoutumisia ongelmiksi.

Tämä on nyt toistettu jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta kokeillaan nyt vielä kerran;
Meidän ongelma on se, että meidän sähkönkulutus noina talven 15000 MW huippuina on 50-100% suurempi kuin mitä se on valtaosan ajasta vuotta.
Ydinvoimalat tuottavat sähköä jatkuvasti. Jos me rakennetaan verorahoilla ydinvoimaa Suomeen, niin valtaosan ajasta se ydinvoimala tuottaa sähköä nollahinnalla. Jos meidän ydinvoimalat puskevat sitä nollahintaista sähköä markkinoille 95% vuodesta, niin sille sähkölle kyllä varmasti löytyy kuluttajia. Eli jos me rakennetaan se 1000 MW ydinvoimala, joka puskee polkuhintaan sähköä valtaosan ajasta markkinoille, niin meille varmasti tulee myös sitä kulutusta syömään se 1000 MW lähes ilmasta sähköä. Esim. datakeskuksia.
Tuon jällkeen ollaan taas samassa tilanteessa silloin talvella. Sen sijaan, että se huippukulutus olisi 15000 MW, se onkin 16000 MW. Ja taas on pulaa tehosta.

Ydinvoiman rakentaminen käy järkeen tilanteessa, missä meille tulee ympärivuotista kulutusta lisää sen ydinvoiman verran (sellaisella hinnalla, että se ydinsähkö on kannattavaa). Mutta sillä ydinvoimalla on paha korjata noita talvien kulutushuippuja, koska niitä varten me tarvitaan sitä oikeasti joustavaa tuotantoa (tai kulutusta).

Tuossa Fortumin tyypin haastattelussa kannattaa huomata, että hän ei yritä tarjota ydinvoimaa minään maagisena korjauskeinona. Joo, ydinvoimalle on kyllä roolinsa, koska kun me pyritään siihen hiilineutraalisuuteen, niin se meidän perussähkönkulutus tulee kasvamaan reippaasti. Siihen ydinvoima on hyvä ratkaisu, kunhan vain on tarpeeksi halpaa.
Kapasiteettimarkkinoiden osalta hän korostaa juurikin sitä joustavuutta. Mainitsee myös sen, että usein kapasiteettimarkkinat ovat auttaneet enemmän sitä kulutusjoustopuolta, eikä niinkään sitä tuotantoapuolta.
 
Ydinvoiman rakentaminen käy järkeen tilanteessa, missä meille tulee ympärivuotista kulutusta lisää sen ydinvoiman verran (sellaisella hinnalla, että se ydinsähkö on kannattavaa). Mutta sillä ydinvoimalla on paha korjata noita talvien kulutushuippuja, koska niitä varten me tarvitaan sitä oikeasti joustavaa tuotantoa (tai kulutusta).
Meidän on aloitettava uudet ydinvoimalaprojektia jo puhtaasti siksi, että vanhojen voimaloiden parasta ennen-päivä on tulossa vastaan. Etelä-Korealaiset rakentavat APR-1400-voimaloita tasaiseen 6-7 vuoden aikaan. Kun otetaan alkuun luvitus- ja rahoitusprosessit (vuosia), ollaan helposti jo 2030-luvun puolessa välissä ennen uuden voimalan valmistumista. Eli periaatepäätöksiä pitäisi alkaa jo tekemään.

OL1- ja OL2-voimaloiden tämänhetkinen käyttölupa on vuoteen 2038, joskin jatkoa on haettu.

Mitä tulee "joustavaan tuotantoon", niin kyllä - sellaista tarvitaan. Käytännössä ainoa realistinen joustava tuotanto on kaasuturbiineja. Akut ovat vielä hinnaltaan niin järjettömällä tasolla ettei niiden varaan voi laskea mitään. Pumppuvoimaloita taas ei ole luvassa kovinkaan nopeasti ja niiden teho sekä varastokapasiteetti ei tule olevaan riittävällä tasolla tarpeeseen nähden.
 
Viimeksi muokattu:
Onko ennen OL3:n eilistä leviämistä viime viikot ollut kaikki merkittävä siirto- ja tuotantokapasiteetti käytössä, pois lukien OL2:n pieni tehorajoitus? Kun hinnat ovat tuntuneet vähätuulisina päivinä suhteellisen korkeilta vaikka lämmitysenergian kulutus ei maan tasolla vielä ole ollut suuren suuri.
 
Nollakelillä jos paukkuu euro kun yksi voimala pimeänä, niin aika heikoilla kantimilla aletaan olla.
Sepä se, tiistai ilmeisesti suht tuuleton päivä mutta ehkä sen jälkeen puhuri yltyy. Tuulen=tuurin varassa oleminen ei kovin vahvoissa kantimissa olemista sekään.

Ihmetyttää kyllä eivätkö edes ~vuorokauden pituista huoltoa osaa arvioida oikein, jossain viikon työtä vaativassa hommassa ymmärrän paremmin aikataulun venymisen. Jos sieltä löytyi jotain ylläriä niin mieluusti lukisin sitten niistä odotellessa..
 
Nollakelillä jos paukkuu euro kun yksi voimala pimeänä, niin aika heikoilla kantimilla aletaan olla.
Tuskin paukkuu, aikalailla tasan vuosi sitten marraskuussa kun OL3 oli päivän pois piikkitunti oli 96 snt. Mutta taisi olla aika paljon kovemmat pakkaset silloin? Ja kulutus ihan eri luokkaa. Nyt ei olla tuontisähkön varassa kuin -1400MW
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 408
Viestejä
4 555 406
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
ezku08

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom