• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Kohtuu harvoin on vain yksittäinen piikkitunti. Toki jonkun tunnin täytyy olla kallein, mutta usein lähitunnitkin on kallita. Veikkaan että varttihinnoittelussa on vielä yleisempää että monta peräkkäistä jaksoa ovat kalliita.

Toki väistelyn kannalta olis kätevää jos hintagraafi muistuttaisi siiliä, mutta ei kai mikään tuotanto- tai kulutusmuoto sellaista varsinaisesti aiheuta?
Aika teräviä piikit näyttävät olevan varsinkin, jos piikki on korkea.
 
Mielestäni varttihinnoittelu tulee asiakkaille vasta kun mittarit vaihdetaan sitä tukevaan,taitaa olla vielä aika paljon vanhoja käytössä.Minullekkin on tulossa mittari loppuvuoden-2025 aikana.
no sanoinkin että osa, ja ei se carunalla ollutkaan vuoden alusta vaan toukokuusta saakka. ja toki jos mittari vanha eikä tue sitä niin laskutus onkin varmaan si erin systeemin mukaan, caruna ainakin ilmoittaa että sen mittarit on kaikki siinä piirissä, muuta en tie
edit: ja ainakin omani on myös datahubissa vartin välein...
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka automaatiolla teoriassa voisikin säätää 15min hintapiikkien mukaan, siinäkin lienee rajansa mitä kaikkea on järkevää säätää edestakaisin 15 min välein, kaikki laitteetkaan esim. ilmalämpöpumput eivät tykkää siitä että niitä jatkovasti katkotaan. Eli jokin järkevä logiikka näihinkin on tarpeen rakentaa.
 
Vaikka automaatiolla teoriassa voisikin säätää 15min hintapiikkien mukaan, siinäkin lienee rajansa mitä kaikkea on järkevää säätää edestakaisin 15 min välein, kaikki laitteetkaan esim. ilmalämpöpumput eivät tykkää siitä että niitä jatkovasti katkotaan. Eli jokin järkevä logiikka näihinkin on tarpeen rakentaa.
Ilpeille voi laittaa vaikka halutun lämmön vartin välein, sitä ne tekee muutenkin kokoajan, himmaavat ko saavuttavat.. ei kukaan käske pätkii päävirtaa
 
Saa kyllä viimeisen päälle säätimet olla talossa, jos haluaa säädellä ilmalämpöpumpun tehoja 15 min välein automaattisesti pörssi hintojen mukaan.
 
Saa kyllä viimeisen päälle säätimet olla talossa, jos haluaa säädellä ilmalämpöpumpun tehoja 15 min välein automaattisesti pörssi hintojen mukaan.
Kuinka niin? Ha jalämpötila anturi.. pörssi sähkötieto.. jako kallista lämpöä asteenkaks alle anturin.. ko halpaa aste yks yli.. toki mukaanhaluttu taso/onko tulossa kalliimpi jakso et lämmitetäänkö etukäteen. Perus kauraa
 
Kuinka niin? Ha jalämpötila anturi.. pörssi sähkötieto.. jako kallista lämpöä asteenkaks alle anturin.. ko halpaa aste yks yli.. toki mukaanhaluttu taso/onko tulossa kalliimpi jakso et lämmitetäänkö etukäteen. Perus kauraa
Ja tällä saavutettu säästö on todennäköisesti niin minimaalinen, että olisi se ja sama tekeekö sitä ollenkaan, ellei sitten tunnin sisällä ole heiluntaa +- 10 snt/15 min
 
Kuinka niin? Ha jalämpötila anturi.. pörssi sähkötieto.. jako kallista lämpöä asteenkaks alle anturin.. ko halpaa aste yks yli.. toki mukaanhaluttu taso/onko tulossa kalliimpi jakso et lämmitetäänkö etukäteen. Perus kauraa
Onneksi olkoon jos tuo on sinulle peruskauraa, 90% Suomalaisille ei ole kyllä peruskauraa.
 
Kuinka niin? Ha jalämpötila anturi.. pörssi sähkötieto.. jako kallista lämpöä asteenkaks alle anturin.. ko halpaa aste yks yli.. toki mukaanhaluttu taso/onko tulossa kalliimpi jakso et lämmitetäänkö etukäteen. Perus kauraa
Olet oikeassa siinä, ettei tosiaan tarvita mitään "viimeisen päälle antureita" vaan ihan tavallinen HA-integroitu ilpu.

Mutta että hyvin toimivan järjestelmän ohjelmointi/skriptaus olisi "peruskauraa"? Kyllä se on aika vaativa projekti tehdä sellainen optimointi, joka oikeasti tuottaa huomattavaa säästöä, ei aiheuta haittaa eikä tyri hommaa epätavallisessakaan tilanteessa. Hintaheittely voi poiketa normaalista, ennuste(tai oma lämpötilamittaus tai säähavainto) muuttua odottamattomasti, hintarajapinta tökkiä eri tavoin.

Jonkinlaisen kötöksen voi tehdä ja ottaa käyttöön melko vähällä, mutta lähtökohtana pitäisi olla että se on myös hyvä. Ei myöskään ole helppoa mallintaa paljonko optimointi säästi, ja jos on vaarana että vaikutus olikin joillakin hetkillä negatiivinen, se jo vaatiikin suht kattavaa anturointia(no ainakin shellyt keskukseen tai kierroksen adaxeja) ja sitäkin enemmän logiikkaa homman arviointiin. Esimerkiksi menivätkö sähköpatterit päälle, ja oliko se tarpeetonta.

Tietysti jos jokin oikein hyvä konsepti on olemassa ja sellainen, että vähemmän ammattitaitoiset HA-harrastajat pystyvät sen omaan käyttöönsä ottamaan, olisi ympäristö- ja kulttuuriteko pyrkiä tuomaan moinen projekti vaikka HACSiin ja lopulta HA:n vakiointegraatioksi. :hmm:
Ja tällä saavutettu säästö on todennäköisesti niin minimaalinen, että olisi se ja sama tekeekö sitä ollenkaan, ellei sitten tunnin sisällä ole heiluntaa +- 10 snt/15 min
Eiköhän tuon mittakaavan ja suurempaa heittelyä ole luvassa tänäkin talvena kuten edellisenä oli peräkkäisten tuntien välillä. Miksi heilunnan pitäisi tapahtua tunnin sisällä? Joo, omassa tapauksessa tulee äkkiä ongelmaksi että vastuslämmitys alkaa kytkeytyä tai sitten kämppä pitää päästää igluksi. Ei kuitenkaan välttämättä kaikissa käyttötapauksissa. Toisilla on enemmän eristettä, joillakin varaavaa massaa, ilmanvaihdon lämpöhäviökin vaihtelee. Moni kokonaisuus voi pärjätä vaikka miten monta tuntia minimiteholle lasketun ilpin kanssa eikä vielä huomaa mitään.
 
Ja tällä saavutettu säästö on todennäköisesti niin minimaalinen, että olisi se ja sama tekeekö sitä ollenkaan, ellei sitten tunnin sisällä ole heiluntaa +- 10 snt/15 min
No huomennakin hinta nousee melkein 20snt yhdessä tunnissa. Kun siirrytään 15min jaksoihin, niin luultavasti heilunnasta voi tulla vielä suurempaa kuin nykyisellä tunnin jaksoilla. Kun automaatio tekee tuon automaattisesti, niin en näe miksi sitä ei kannattaisi hyödyntää kun ei se kuluja lisää, jos automaatio on jo olemassa. Toki tuo Aurora line varmaan vähän vaimentaa heiluntaa kun se saadaan käyttöön, mutta toisaalta uusiutuva tuotanto lisääntyy niin vauhdilla, että luultavasti tulevaisuudessa heilunta vaan lisääntyy ja optimoinnista tulee jatkuvasti kannattavampaa.
 
Saa kyllä viimeisen päälle säätimet olla talossa, jos haluaa säädellä ilmalämpöpumpun tehoja 15 min välein automaattisesti pörssi hintojen mukaan.
Automaation hyöty on nimenomaan se, että se on automaattinen. Se ei välitä siitä, että ei nyt viitsi niin lyhyen ajan takia alkaa säätämään. Kone ei valita jos vaikka joutuisi tarkistamaan 1000 kertaa sekunnissa. Se katsoo vain, että jos on halpaa, voidaan käyttää sähköä reippaammin. Jos on kallista, käytetään vain jos ihan pakko. Säädä kerran, säästä aina.
 
Automaation hyöty on nimenomaan se, että se on automaattinen. Se ei välitä siitä, että ei nyt viitsi niin lyhyen ajan takia alkaa säätämään. Kone ei valita jos vaikka joutuisi tarkistamaan 1000 kertaa sekunnissa. Se katsoo vain, että jos on halpaa, voidaan käyttää sähköä reippaammin. Jos on kallista, käytetään vain jos ihan pakko. Säädä kerran, säästä aina.
Juuh mutta sen automaation luominen jokaiseen omakotitaloon ei ole helppo, eikä halpa homma.
 
Osin tästä syystä väänsinkin tän käppyrän. Kun tulee pakkasjakso, se hinta on korkea ihan öisinkin, eikä se keskiarvoa tiputtava lauha jakso jossain vaiheessa kuuta kovin lohduta. Tuossa mun käppyrässä helmikuun alussa oli pakkasjakso, niin öisinkin oli sähkön hinta ad 18c/kWh, eikä tuo taida edes veroa pitää sisällään. Ei sitä torppaa kait viikkoa voi kylmänä pitää?
Onhan se korkea pakkasjaksolla ja tuulettomalla säällä, mutta kuitenkin helmikuussakin 2024 keskihinta yön tunteina välillä 00-05 oli kuitenkin 4,7 snt/kWh. Tuo tarkoittaa, että jonain öinä hinta oli tuotakin edullisempaa ja toisina öinä tuota kalliimpaa, mutta harvassa on ne yöt, kun 18snt/kWh on ollut tuolla keskiarvohinnalla.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Tuohan on ihan talokohtainen asia. Sitä kallista aikaa kun voi olla pitkäänkin kuten tammikuussa niin joku yhden piikkitunnin väistö siellä tai täällä ei kyllä hirveästi muuta enää tilannetta.
Tietenkin on talokohtainen asia. Mutta mikäli se torppa kylmenee asuinkelvottomaksi piikkituntien aikana, kun lämmitys olisi ruuvattu vaikka puolelle teholle, niin talossa on kyllä kaikki energiaremontit jääneet tekemättä.
 
Jokohan nuo futuurien hinnat alkais painamaan suomessakin nuo määräaikaisten soppareiden hinnat oikeaan hintaluokkaan eli lähemmäs 5cent/kwh + mahdollisia kk maksu alennuksia. Kun Trumphi valittiin jenkeissä presidentiksi. Ilmeisesti monella tapaa intressissä lopettaa ukrainan sota jonka pitäis olla tekijä joka vakauttaa sähkömarkkinoiden "epävarmuus" paniikkia. Mitä nopeammin sota loppuu sitä varmemmat tulevaisuuden näkymät ja markkinoiden tulis reagoida kanssa. Kenenkään ei tule maksaa ylisuuria riskipreemioita futuuri kauppiaille riskistä mitä ei enää ole olemassa.
 
Optimointi voi olla vaikeaa ja kallista, mutta helpoin ja halvin keino on laittaa kellokytkimellä sähköpattereita täysille yöaikaan ja pois päivisin.
Tämä.

Itse olen tehnyt lämmitykselle kello-ohjauksen. Olen hyödyntänyt sivuston Sähkötin – Vuodet tuntidataa. Esim. alla on tämän vuoden hinnat tuntikohtaisesti. Kun väistää 7-11 ja 17-21, niin pärjää jo aika hyvin.

1731394343531.png
 
Jokohan nuo futuurien hinnat alkais painamaan suomessakin nuo määräaikaisten soppareiden hinnat oikeaan hintaluokkaan eli lähemmäs 5cent/kwh + mahdollisia kk maksu alennuksia. Kun Trumphi valittiin jenkeissä presidentiksi. Ilmeisesti monella tapaa intressissä lopettaa ukrainan sota jonka pitäis olla tekijä joka vakauttaa sähkömarkkinoiden "epävarmuus" paniikkia. Mitä nopeammin sota loppuu sitä varmemmat tulevaisuuden näkymät ja markkinoiden tulis reagoida kanssa. Kenenkään ei tule maksaa ylisuuria riskipreemioita futuuri kauppiaille riskistä mitä ei enää ole olemassa.

Oletko ihan tosissasi?

Ukrainan sodan loppuminen ei avaa automaattisesti halvan kaasun ostamista Venäjältä keski-Eurooppaan, ei avaa halvan kivihiilen ostamista Venäjältä, ei avaa halvan öljyn ostamista Venäjältä. Eikä se avaa automaattisesti sähkön tuontia Venäjältä. Ainakin pohjoismaisilla futuurimarkkinoilla enemmän vaikuttaa vesitilanne kuin sodan mahdollinen päättyminen tai jäätyminen. Jos joku kuvittelee että näemme paluun 4snt/kWh kiinteisiin sopimuksiin niin tulee pahasti pettymään.
 
Oletko ihan tosissasi?

Ukrainan sodan loppuminen ei avaa automaattisesti halvan kaasun ostamista Venäjältä keski-Eurooppaan, ei avaa halvan kivihiilen ostamista Venäjältä, ei avaa halvan öljyn ostamista Venäjältä. Eikä se avaa automaattisesti sähkön tuontia Venäjältä. Ainakin pohjoismaisilla futuurimarkkinoilla enemmän vaikuttaa vesitilanne kuin sodan mahdollinen päättyminen tai jäätyminen. Jos joku kuvittelee että näemme paluun 4snt/kWh kiinteisiin sopimuksiin niin tulee pahasti pettymään.
Totta. Ei se ilmaista venäläistä energiaa takaisin tuo mutta vakauttaa tilannetta joka rakentaa nykytilanteeseen nähden markkinoille vakautta ja vakaus luo myös pohjaa kovemmalle kilpailulle ja hintojen tippumiselle. Vai väitätkö ettei nykyisessä hinnassa olisi mukana vielä sodan jatkumisesta johtuvaa riskipreemiota?
 
Totta. Ei se ilmaista venäläistä energiaa takaisin tuo mutta vakauttaa tilannetta joka rakentaa nykytilanteeseen nähden markkinoille vakautta ja vakaus luo myös pohjaa kovemmalle kilpailulle ja hintojen tippumiselle. Vai väitätkö ettei nykyisessä hinnassa olisi mukana vielä sodan jatkumisesta johtuvaa riskipreemiota?

Sähköfutuurit perustuvat paljon enemmän fundamentteihin kuin epämääräisiin asioihin. Jos sitä halpaa raaka-ainetta ei tule, hinnat pysyvät korkealla. Sodan loppuminen saattaa tarkoittaa kaasun ja muiden raaka-aineiden hinnan laskua, mutta se tuskin näkyy sähköfutuureissa ainakaan ensimmäisenä. Pörssikurssit ja muut enemmän fiilispohjaiset tuotteet reagoivat paljon nopeammin ja herkemmin asioihin kuin sähköfutuurit.
 
Vähän sellainen fiilis, että fiiliksillä on sähkönkin osalta enemmän nostava kuin laskeva vaikutus, fundamentin pitää mennä lattiasta läpi ennenkuin joku huutaa hevonpaskaa :)
 
Vähän sellainen fiilis, että fiiliksillä on sähkönkin osalta enemmän nostava kuin laskeva vaikutus, fundamentin pitää mennä lattiasta läpi ennenkuin joku huutaa hevonpaskaa :)

Mahtaa olla raskasta kun lasi on aina puolityhjä. Ja sulla on nyt näkemys vain viime vuosista, voin kertoa että 2010-luvulla sähkö- ja hiilifutuurit kulki kivasti käsikädessä suurimman osan vuosikymmenestä. Voin taata että jos ilmoitetaan että 1.1.2025 alkaa Venäjä tuoda taas sähköä Suomeen 900MW teholla niin Suomen alueen futuurit laskevat välittömästi.
 
Mahtaa olla raskasta kun lasi on aina puolityhjä. Ja sulla on nyt näkemys vain viime vuosista, voin kertoa että 2010-luvulla sähkö- ja hiilifutuurit kulki kivasti käsikädessä suurimman osan vuosikymmenestä. Voin taata että jos ilmoitetaan että 1.1.2025 alkaa Venäjä tuoda taas sähköä Suomeen 900MW teholla niin Suomen alueen futuurit laskevat välittömästi.

Kannattaa muistaa se että 2010 ei ollut sotaa,korona eikä venäjä ollut vielä edes vallannut krimiä. Eli oli hyvinkin erilainen tasapaino ja asiat maailmassa ja markkinat seuras vielä suhteellisesti orjallisesti tiettyjä fundamenttiarvoja (Toki seuraa ne niitä vieläkin mutta ei samalla tavoin kuin 2010). Kyllähän nykyvuosina on se osoitettu monenkin assetin osalta. Oli sitten miten fundamenttisidonnainen tai ei hyvä muistaa tämä keynesin lainaus "The Market Can Remain Irrational Longer Than You Can Remain Solvent" eli markkinat voi olla sekasin hyvinkin pitkään riippumatta fundamenteista.
 
Viimeksi muokattu:
IMG_2180.jpeg

Aika optimaaliselta tuo näyttää, mutta ei varmastikaan 7900MW tule. Mutta aika määrä varmasti mikäli kyseinen kuva toteutuu.
Piti tulla tänne veistelemään että ennusteet yli 5 päivän päähän voi yhtä hyvin kysyä sammakkoprofessorilta. Olisin ollut väärässä, häkellyttävän lähelle tuo ennuste näyttää osuvan. Se, saadaanko ennätystä rippunee siitä kuinka hyvin Ruotsin verkko pystyy ottamaan vastaan vientiä meiltä. Sielläkin nimittäin tuulee lujaa.
 
Piti tulla tänne veistelemään että ennusteet yli 5 päivän päähän voi yhtä hyvin kysyä sammakkoprofessorilta. Olisin ollut väärässä, häkellyttävän lähelle tuo ennuste näyttää osuvan. Se, saadaanko ennätystä rippunee siitä kuinka hyvin Ruotsin verkko pystyy ottamaan vastaan vientiä meiltä. Sielläkin nimittäin tuulee lujaa.
Kyllähän ennuste muuttui aikalailla kun matalapaineiden reitit ei menny ennusteiden mukaan, pohjoisen matalapaine kääntyikin etelään huippuvuorilta kohti Kuolaa eikä jatkanut matkaa Länsi-Siperiaan päin. Ja toinen valuu Islannin suunnasta samaan kasaan. Tuulisia päiviä on nyt ennusteessa aika monta eikä vain torstaille kuten viikko sitte. Ens viikon ennuste näyttää että Euroopan suursäätilanne flippaa ja matalat suuntaa Euroopan puolelle ja korkeapaine Pohjois-Atlantille. Nuista ei tarkemmin voi tietää vielä tässä vaiheessa.
Huomenna klo18 purkautuu SE3 siirtorajoitukset Norja/SE2/SE4 suuntiin mutta meiltä päin on rajoitus 800MW:ssa. Eiköhän se tuon 800MW ota vastaan ihan ok.
 
0,09c -> 6,3c tekee 6900% piikin, huimahan se on.
Huomaa, että tuo ei varsinaisesti ole huomisen vaan tämän päivän hinta. Nordpool on Ruotsin ajassa ja kohta alkava 00-01 Suomen aikaa on eilisen kaupankäynnin tulos. Toisin sanoen se ei ole keskiviikon vaan tiistain hintoja. Määritetty maanantaina.

Päivällä toteutuva lähes yhtä "korkea" hinta ei ilmene minään piikkinä vaan usean tunnin aikaisena hitaana nousuna. Huomisen hinnasto on erittäin vakaa ja tasainen.

Tietysti trollimatematiikalla jota ymmärrän tässä tavoitellun on rajansa. Jos alin hinta onkin tasan nolla tai negatiivinen, hinnannousuprosentin määrittely minimistä maksimiin muuttuu käsitteellisesti mahdottomaksi. Eikö ole rasittavaa? :rofl:
 
Olet oikeassa siinä, ettei tosiaan tarvita mitään "viimeisen päälle antureita" vaan ihan tavallinen HA-integroitu ilpu.

Tietysti jos jokin oikein hyvä konsepti on olemassa ja sellainen, että vähemmän ammattitaitoiset HA-harrastajat pystyvät sen omaan käyttöönsä ottamaan, olisi ympäristö- ja kulttuuriteko pyrkiä tuomaan moinen projekti vaikka HACSiin ja lopulta HA:n vakiointegraatioksi. :hmm:
Tuo on HA:lla itseasiassa erittäin helppoa, jos ILP on HA-integroitava tai on hankittuna Sensibo (itsellä jälkimmäinen).

Pörssärillä teen säännön, joka esimerkiksi väistää kalleimmat kolme tuntia ILPille. Tämän kanavan tieto menee HA:lle. HA tiputtaa erittäin yksinkertaisella asetuksella lämpötilapyyntiä kalleimmilla tunneilla ja nostaa sen normaaliksi halvemmilla. HA:han yksinkertaisesti sääntö että:
- Jos Pörssärin kanava = 1, nosta lämpötilapyynti --> 22 astetta
- Jos Pörssärin kanava = 0, laske lämpötilapyynti --> 18 astetta

Sama on ollut käytössä normaalien lattialämmitysten kanssa jo vuoden ja loistavasti toimii. ILP on HA:n näkökulmasta aivan samanlainen termostaatti kuin lattialämmitystermostaattikin.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaa olla raskasta kun lasi on aina puolityhjä. Ja sulla on nyt näkemys vain viime vuosista ..
Sanoisin että markkinoilla se lasi on puolityhjä. Tällä tarkoitan sitä, että markkinoilla fiilikset näyttävät enemmän hyppäyttävän hintoja ylöspäin kuin laskevan. Ei raskaita tunteita, ihan vaan tuollainen käsitys tosiaan viime aikoina muodostunut että muutenkin hintoja nostetaan "äkäisemmin" mutta laskemisen kanssa ei niin kiirettä. No ehkäpä tässä sähkön hinnanmuodostuksessa fiiliksellä ei tosiaan niin suurta painoarvoa.
 
Tuo on HA:lla itseasiassa erittäin helppoa, jos ILP on HA-integroitava tai on hankittuna Sensibo (itsellä jälkimmäinen).

Pörssärillä teen säännön, joka esimerkkiksi väistää kalleimmat kolme tuntia ILPille. Tämän kanavan tieto menee HA:lle. HA tiputtaa erittäin yksinkertaisella asetuksella lämpötilapyyntiä kalleimmilla tunneilla ja nostaa sen normaaliksi halvemmilla. HA:han yksinkertaisesti sääntö että:
- Jos Pörssärin kanava = 1, nosta lämpötilapyynti --> 22 astetta
- Jos Pörssärin kanava = 0, laske lämpötilapyynti --> 18 astetta

Sama on ollut käytössä normaalien lattialämmitysten kanssa jo vuoden ja loistavasti toimii. ILP on HA:n näkökulmasta aivan samanlainen termostaatti kuin lattialämmitystermostaattikin.
Tähän viestiin liittyen lähetin toiseen ketjuun skriptin, joka säätää lämpötilaa lineaarisesti tuntihintojen mukaan:

Kotiautomaatio
 
Sanoisin että markkinoilla se lasi on puolityhjä. Tällä tarkoitan sitä, että markkinoilla fiilikset näyttävät enemmän hyppäyttävän hintoja ylöspäin kuin laskevan. Ei raskaita tunteita, ihan vaan tuollainen käsitys tosiaan viime aikoina muodostunut että muutenkin hintoja nostetaan "äkäisemmin" mutta laskemisen kanssa ei niin kiirettä. No ehkäpä tässä sähkön hinnanmuodostuksessa fiiliksellä ei tosiaan niin suurta painoarvoa.
Toisaalta sama pätee liki kaikkeen. Polttoaineen hinta ampuu ylös heti kun siihen viitteet on mutta lasku ei ole yleensä kauhean räväkkä.
 
Tähän viestiin liittyen lähetin toiseen ketjuun skriptin, joka säätää lämpötilaa lineaarisesti tuntihintojen mukaan:

Kotiautomaatio
En keksi miksi sitä pitäisi säätää lineaarisesti. En yksinkertaisesti halua, että termostaatti lämmittää ollenkaan kalleilla tunnella. Pörssäri hoitaa ulkolämpötilan mukaan riittävästi tunteja vuorokauteen, joina lämmitetään - jotta talo ei viilene.
 
En keksi miksi sitä pitäisi säätää lineaarisesti. En yksinkertaisesti halua, että termostaatti lämmittää ollenkaan kalleilla tunnella. Pörssäri hoitaa ulkolämpötilan mukaan riittävästi tunteja vuorokauteen, joina lämmitetään - jotta talo ei viilene.
Käytännössä tuo tapahtuu myös lineaarisesti säätämällä, eli lämpö ei ole piikkien aikaan päällä lainkaan. Yhden asteen lämpötilan lasku vähentää sähkönkulutusta noin 5%. Kalliin sähkön aikaan meillä on sisälämpötila vähän viileämpi kuin muulloin, mutta sitä ei juuri huomaa. Jatkon voi pistää kotiautomaatioketjuun.
 
Sanoisin että markkinoilla se lasi on puolityhjä. Tällä tarkoitan sitä, että markkinoilla fiilikset näyttävät enemmän hyppäyttävän hintoja ylöspäin kuin laskevan. Ei raskaita tunteita, ihan vaan tuollainen käsitys tosiaan viime aikoina muodostunut että muutenkin hintoja nostetaan "äkäisemmin" mutta laskemisen kanssa ei niin kiirettä. No ehkäpä tässä sähkön hinnanmuodostuksessa fiiliksellä ei tosiaan niin suurta painoarvoa.
Mustakin näyttää siltä, että sähköätuottavat yhtiöt pyrkivät nostamaan voittojaan (kaikki niistä pörsiin myyvät hyötyvät kun vaan joku nostaa), kun valtiovalta ei näytä enää niin paljoa välittävän. Kunhan BKT nousee ja valtion verotulot kasvavat.
-Vaikka minusta oikeasti sähkönhinnannousut heikentävät kansalaisten ostovoimaa, josta seuraa pienyrittäjien konkkia työttömyyttä ja sitä kautta valtion muiden tulojen vähentymistä sekä työttömyysmenojen lisääntymistä.
 
Pohjoismaiden vesivarastot alkavat kohta olla lähellä ennätyskorkeuksia (oheinen data ulottuu viime viikolle asti). Ja pitkissä sääennusteissa ennustetaan syksyn/talven jatkuvan lauhana. Näiden perusteella pörssisähkön hintavaihtelu jatkunee maltillisena.

hydro-reservoir-2024-11-06.png
 
www.ymparisto.fi Suomessa ollaan taas heittelyvalin reunalla.
Mitä tarkoitat heittelyvälin reunalla?

Siis jos tarkoitat tuota että Suomessa ollaan 25. persentiilin paikkeilla tuohon graafiin on satuttu piirtämään 25. ja 75. persentiilin sekä 5. ja 95. persentiilin välit, mutta ei niillä ymmärtääkseni ole sen suurempaa merkitystä.

Sinänsä tänä vuonna varastot on tosiaan kuluneet Suomessa nopeammin kuin muissa pohjoismaissa. Olisiko tässä syynä että tuontikapasiteettia on ollut huollossa.
 
mutta ei niillä ymmärtääkseni ole sen suurempaa merkitystä.
No kertoohan se nyt selkeasti siita ettei meilla ole altaat taynna vaan keskimaaraista tyhjempia. Ei se mitaan vakavaa ole mutta tarkoittaa sita ettei vesivoimaa ole haaskattavaksi asti.
 
Mitä tarkoitat heittelyvälin reunalla?

Siis jos tarkoitat tuota että Suomessa ollaan 25. persentiilin paikkeilla tuohon graafiin on satuttu piirtämään 25. ja 75. persentiilin sekä 5. ja 95. persentiilin välit, mutta ei niillä ymmärtääkseni ole sen suurempaa merkitystä.

Sinänsä tänä vuonna varastot on tosiaan kuluneet Suomessa nopeammin kuin muissa pohjoismaissa. Olisiko tässä syynä että tuontikapasiteettia on ollut huollossa.
Itä-Suomessa on säännöstellyt järvet aika kuivilla, osittain melko pahastikin. Taas pohjoisessa missä tuotetaan suurin määrä vesivoimaa ei niinkään, aika normaalissa ovat. Nyt kun talven alkaminen on viivästynyt niin pohjoisen luonnonjoissa on edelleen syksyiset virtaamat(vähät lumet suli äskettäin), nytkin vesivoimaa tuotetaan 1000MW vaikka hinta on nollissa. Läpijuoksuvesivoimaa kun ei voi laittaa kiinni.
 
Itä-Suomessa on säännöstellyt järvet aika kuivilla, osittain melko pahastikin. Taas pohjoisessa missä tuotetaan suurin määrä vesivoimaa ei niinkään, aika normaalissa ovat. Nyt kun talven alkaminen on viivästynyt niin pohjoisen luonnonjoissa on edelleen syksyiset virtaamat(vähät lumet suli äskettäin), nytkin vesivoimaa tuotetaan 1000MW vaikka hinta on nollissa. Läpijuoksuvesivoimaa kun ei voi laittaa kiinni.
Tohon kun lisää tiedon, että Finngrid kertoi joku aika sitten, että meidän kyky tehdä energiaa tuulettomilla päivillä on 11800MW ja arvitoitu talven maks kulutus olisi
15000MW saattais olla hyvä olla itäsuomessakin altaat täydempänä. Veikkaan, että Olkiluodon ongelmien takia niitä jouduttiin tuulettomina päivinä vajuttamaan.

Mielenkiintoista nähdä miten selvitään. Useinhan sitä sähköä tarvitaan tuolloin Ruotsissakin eli riittääkö sieltäkään. Tossa näkee hyvin teho-omavaraisuuden puutteen aiheuttaman ongelman, inertian korvaus/lisäys ei pelkästään riitä. Toivotaan, että mm. Olkiluoden ja Loviisan voimaloiden turbiinien siivet kestää.
 
Viimeksi muokattu:
Tohon kun lisää tiedon, että Finngrid kertoi joku aika sitten, että meidän kyky tehdä energiaa tuulettomilla päivillä on 11800MW ja arvitoitu talven maks kulutus olisi
15000MW saattais olla hyvä olla itäsuomessakin altaat täydempänä. Veikkaan, että Olkiluodon ongelmien takia niitä jouduttiin tuulettomina päivinä vajuttamaan.

Mielenkiintoista nähdä miten selvitään. Useinhan sitä sähköä tarvitaan tuolloin Ruotsissakin eli riittää. Tossa näkee hyvin teho-omavaraisuuden puutteen aiheuttaman
ongelman, inertian korvaus/lisäys ei pelkästään riitä. Toivotaan, että mm. Olkiluoden ja Loviisan voimaloiden turbiinien siivet kestää.
Tuossahan on vielä se tuplavaikutus nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämmön yhteistuotanto polttamalla loppuu ja sähkökattilat tilalle. Sähkön ja lämmön tuotanto vähenee ja sähkön kulutus kasvaa. Ja juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.
 
Tuossahan on vielä se tuplavaikutus nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämmön yhteistuotanto polttamalla loppuu ja sähkökattilat tilalle. Sähkön ja lämmön tuotanto vähenee ja sähkön kulutus kasvaa. Ja juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.
Joo olen huolissani tosta kehityksestä. Lisäksi tulee investointeja mm. datakeskukset jotka tarvitsevat sitä sähköä niinä tuulettomina päivinäkin, saa nähdä miten paljon siitä voidaan hyödyntää kaukolämpönä.

Politikkoja ei näytä asia kiinnostavan tai eivät ymmärrä ongelmaa ja sähköätuottavat yhtiöt miettinevät vain miten saavat nopeasti voittojaan lisättyä eli pitemmän ajan investoinnit eivät innosta.
-Kai se vaan vaatii sen, että aletaan sähköjä katkomaan päättäjiltäkin, jotta tarvittavat investoinnit saadaan liikkeelle ja toivotaan sitten sen 10-vuoden ajaksi lauhoja talvia ja lähes rikkoumattomaksi "uskotut" yli 45-vuotiaat voimalamme kestävät.
 
Tohon kun lisää tiedon, että Finngrid kertoi joku aika sitten, että meidän kyky tehdä energiaa tuulettomilla päivillä on 11800MW ja arvitoitu talven maks kulutus olisi
15000MW saattais olla hyvä olla itäsuomessakin altaat täydempänä. Veikkaan, että Olkiluodon ongelmien takia niitä jouduttiin tuulettomina päivinä vajuttamaan.

Mielenkiintoista nähdä miten selvitään. Useinhan sitä sähköä tarvitaan tuolloin Ruotsissakin eli riittää. Tossa näkee hyvin teho-omavaraisuuden puutteen aiheuttaman
ongelman, inertian korvaus/lisäys ei pelkästään riitä. Toivotaan, että mm. Olkiluoden ja Loviisan voimaloiden turbiinien siivet kestää.
Itä-Suomessa vesivoimakapaa on varsin niukasti Imatran laitosten(192MW + 70MW) ulkopuolella. Jotain 170MW. Sen vaikutus on vähäinen, pienempi tuo OL2:n 155MW tehonpudotus. Selviämiseen ei mikään valtakunnan vaikutusta, niitä voidaan ajaa piikkitunneille ilman rajoitteita toisinkuin OL2.
 
Suomen osalta mennään aika lailla samoilla patoaltaiden täyttöasteilla kuin 2022 syksyllä Eipä silloinkaan 2023 keväällä menty alle 30% käyttöasteen. Suurin osa Suomen vesivoimasta ei taida edes olla altailla varustettua, vaan pyörii just sitä tahtia joki virtaa. Sähkön hinnasta riippumatta.

 
Tuossahan on vielä se tuplavaikutus nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämmön yhteistuotanto polttamalla loppuu ja sähkökattilat tilalle. Sähkön ja lämmön tuotanto vähenee ja sähkön kulutus kasvaa. Ja juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.
Suomen kaukolämmön CHP-tuotannon vuoden maksimi laskee vuosi vuodelta kiihtyvää tahtia. Vuonna 2025 poistuu ainakin Salmisaari ja Suomenojan voimala, jolloin maksimit tippuvat taas yli 500 MW. Tulevina vuosina 2000 MW ylityksiä tuskin enää tapahtuu. Olemme siis hävittäneet noin kuudessa vuodessa yli 1000 MW kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa.

CHP-tuotannon maksimit.jpg
 
Suomen kaukolämmön CHP-tuotannon vuoden maksimi laskee vuosi vuodelta kiihtyvää tahtia. Vuonna 2025 poistuu ainakin Salmisaari ja Suomenojan voimala, jolloin maksimit tippuvat taas yli 500 MW.
Ei lähde 500MW vielä noilla kahdella. Salmisaari 160MW + Suomenoja 1 75MW = 235MW. Suomenojalle jää vielä Suomenoja 2 (maakaasu-CHP)
 
Suomen kaukolämmön CHP-tuotannon vuoden maksimi laskee vuosi vuodelta kiihtyvää tahtia.
Mitäpäs tämä muuta meinaa kuin korkeampia hintapiikkejä ja yleistyvää sähköpulaa talviaikaan?

Kuuluuko sähkön riittävyydestä huolehtiminen kenellekään? Sähköntuottajat tuottavat sähköä, eikä se heille kuulu, jos tuotanto ei riitä jollakin hetkellä. Parempi vaan jos saa huippuhinnan. Vielä on toistaiseksi riittänyt, mutta kovaa vaihtia ollaan menossa kohti sitä, että tyynenä pakkaspäivänä sähkö ei enää riitä, kun lämmitykseen menee niin paljon ja tuotantoa ei ole kun ei tuule eikä aurinko paista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 410
Viestejä
4 555 445
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
LinogeFly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom