TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Eipä taida oikein muutkaan modernit reaktorit olla sarjatuotannon malliesimerkkejä. Liikaa toisistaan eroavat vaatimukset ja epäharmoniset säädökset eri maiden välillä ovat iso ongelma.
Etelä-Korealaiset rakentavat APR-1400-reaktoreita tasaiseen 6-8 vuoden tahtiin. UAE:n kolme yksikköä valmistuivat jokainen 8 vuoden rakennusajalla. Etelä-Koreassa nuo ovat rakentuneet vielä nopeammin.
Jos Wikipediaan on uskominen, niin Etelä-Koreassa on neljä valmistunutta APR-1400:iä.
Rakentamisaika ei ole aikaväli ensimmäisen lapion painamisesta maahan ja kaupallisen käytön alkamisen välillä, vaan varsinainen rakentamisaika. Rakentamisen jälkeen kestää vielä tovin ennen kuin varsinainen kaupallinen käyttö alkaa. Voimala tuottaa vaihtelevia määriä sähköä myös ennen siirtymistä normaaliin kaupalliseen tuotantoon. Esimerkiksi Shin Kori 5:n rakentamisaika oli 6 vuotta ja 3 kuukautta.
Rakentamisaika ei ole aikaväli ensimmäisen lapion painamisesta maahan ja kaupallisen käytön alkamisen välillä, vaan varsinainen rakentamisaika. Rakentamisen jälkeen kestää vielä tovin ennen kuin varsinainen kaupallinen käyttö alkaa. Voimala tuottaa vaihtelevia määriä sähköä myös ennen siirtymistä normaaliin kaupalliseen tuotantoon. Esimerkiksi Shin Kori 5:n rakentamisaika oli 6 vuotta ja 3 kuukautta.
APR-1400 - Wikipedia
en.wikipedia.org
Korealaiset ovat saaneet valmiiksi suunnitelmat APR+-voimalamallista, jonka kanssa rakentamisaika pitäisi tippua entisestään.
Jep, kyllähän OL3:nkin kohdalla rakennustyöt saatiin valmiiksi liki puolitoista vuotta ennen säännöllisen sähköntuotannon aloittamista.
Kyllä tuo pörssin toiminta vaikuttaa näin maallikon silmään hieman erikoiselta. Olisiko tuossa jonkin lisäsäätelyn paikka vaikka siten että kaikkien on "pelattava" 365 pv/v tai sitten perjantain tarjouksia ei enää ronkita viikonloppuna (huonompi vaihtoehto?). Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä että osa toimii näin ja osa noin jos siitä kuluttaja kärsii korkeampina hintapiikkeinä. Vai osuisiko tuon asian tarkempi sääntely sitten kuluttajaan kuitenkin toista kautta.
Se onko tuo "ongelma" riippuu olennaisesti millaisesta voimalasta on kyse:
Mikä muuten estää tuulivoimafirmoja laittamasta hiukan varmuusvaraa näihin tuotanto ennustuksiin? Onko tälle joku mekanismi olemassa?
Ei kai mikään ja eiköhän ne laitakin.
Yrittävät varmasti optimoida sen rahan saannin. Mitä enemmän pistät varmuusvaraa, se enemmän jää rahaa saamatta. Mutta jos se tuuli tyyntyykin tai ei ylly suunnitellusti...
Realismia taas näihin huuteluihin. Kurkkaa mitä se käytännössä oikeasti maksaa pleikkarilla pelata huomisella pörssisähkön hinnalla. PS5 vie pikaisen googlaamisen perusteella noin 0,2kwh kun tunnin pelailee. Siihen telkkarin kulutus samalle ajalle, puhutaan ilman siirtoa jostain 15 senttiä maksavasta pelitunnista, mikäli pelaa vain kovimman piikkitunnin ajan huomenna. Imo tästä ketjusta voisi heittää kokonaan pois tämmöiset öyhötysheitot jotka ei tuo mitään uutta sisältöä ketjuun.
Lasketaan!
Tuotakaan ei oikein voi tietää, onko kallista vai ei. Tuntemattomia ovat sähköpörssin tiet. Jotenkin vain lievästi ärsyttää täysin tuulen armoilla oleminen. Purjelaivatkin olivat puhtaita, halpa polttoaine ja silti ne jäivät käytöstä pois, kun ei tiennyt ollaanko perilla huomenna, ensi viikolla vai ensi kuussa.
1400MW ydinvoimaa poissa.
Ei pidä unohtaa SE3-FI siirtolinjan huoltoa, jonka takia pois on 800MW siirtokapaa.
No on poissa 1400MW ydinvoimaa ja samalla 7000MW tuulivoimaa, niin isompi syy tuulessa on.
Ydinvoimalat ovat huollossa tai rikki suht harvoin ,mutta tuuli tyyntyy harva se viikko.Tuulivoiman maksimiteho on vähän kuin auton huippunopeus. Harvoin tulee mahdollisuus hyödyntää sitä, joten sitä ei juuri kannata tuijottaa.No on poissa 1400MW ydinvoimaa ja samalla 7000MW tuulivoimaa, niin isompi syy tuulessa on.
Huumoria tarvitaan näinä syksyn synkeinä aikoina. Kai nyt tiedän etten mene vararikkoon vaikka keittäisin kahvit, pelaisin pleikkarilla jne vaikka 2 e/kWh hinnalla, vitutus on siis enemmän periaatteellista. Eikö saisi olla? Onko teistä ~30 c/kWh tai enemmän kohtuullista, laitetaan tuo hinta yöaikaan nyt kun sähkölämmitellään, se haittaisi itseäni vähemmän.
Varmaan tollasilla tyhjille onelinereille on parempiakin ketjuja kuin tämä. Esim. "Kerro miksi tänään vituttaa!
". En usko, että ketään juurikaan kiinnostaa, pelaatko pleikkaa vai et, tai vituttaako sua kulloinenkin sähkön hinta vai ei. Veikkaan, että alle 0,1% pleikan pelaajista jätti pelaamatta sähkön hinnan takia.
Vaikka onkin huutelua, niin näinhän pörssin juuri kuuluukin toimia. Kalliina hetkinä kulutuksen kuuluukin joustaa alaspäin, koska tuotanto on pullonkaulana kalliina hetkinä. Pulaa ei todennäköisesti vieläkään ole tällaisilla pienemmillä hintapiikeillä, mutta mitä paremmin kulutus joustaa näiden kalliiden tuntien aikana, niin sitä paremmin sähköyhtiöt pystyvät pitkällä aikavälillä optimoida asiakkaille ostettavan sähkön määrän ja hintapiikit tasaantuvat.
Isoin syy näille hintapiikeille valitettavasti on juurikin tuulivoiman epätasainen tuotanto. Keskihinta putoaa tuulisten päivien ansiosta, mutta keskihinnan pudotessa perinteisestä sähköntuotannosta tulee kokoajan vähemmän kannattavaa. Mitä enemmän tuulivoimakapasiteettia on, niin sen useammin nollahintaisia päiviä tulee.
Ehkäpä saunan tuohon vois ottaa kolmanneksi. Kuitenkin varmaan suuritehoisin sähkölaite, mitä ihmisten kotonta löytyy lämmityksen ja latauksen lisäksi. Vaikka kokonaisenergiamäärät eivät valtavia ole, niin voi siinä ihan euroja säästää saunakerralla, jos luonne vain antaa myöten saunoa sähkön hinnan ohjaamana.
Tämä onkin mielenkiintoinen viherpesuilmiö. Maakaasunhan piti olla jos ei nyt tulevaisuuden autuus niin ainakin merkittävä vihreä teko. Sitä hypetettiin suorastaan epäreilusti eurooppalaisessa ajan hengessä ryssäkaasubuumin aikana. Australiassahan kaikenlainen fossiilisten polttoaineiden polttaminen on tosi tuhmaa ja no go. Siispä sitä pitää kaivaa ja pumpata maasta maksimit ja kaikin keinoin myydä muille kuten juuri Japaniin villisti kasvavassa määrin. Niin se maailma pelastuu tai ainakin itsellä on hyvesignalointimahdollisuuksia ja lämmin pörröinen olo, vientituloista puhumattakaan. Samalla itse kärsitään sähköpulaa kun on tuhottu oma tuotanto. Ei Suomi ainoa hölmölä ole, eikä edes pahin. Meillä kun tuurilla on siirtoyhteyksiä jäljellä oleviin naapureihin, melko hyvin valjastettu vesivoimapotentiaali ja sattuman kautta vanhaa ydinvoimaa.
Onhan se kummallista että sinua kiihottaa noin paljon yksittäisten kalliimpien tuntien hinnat. Vaikutus laskuusi on kuitenki mitätön jos sähkösauna ei mene päälle tuolloin tai sitä ei ole. Katsoin nyt syyskuun oman keskihinnan ja 6,7c/kWh näytti olevan ilman marginaalia eli hieman alle pörssin keskihinnan ilman kulutusjoustokykyä. Alle kiinteiden mennään, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen pörssisähköön.Huumoria tarvitaan näinä syksyn synkeinä aikoina. Kai nyt tiedän etten mene vararikkoon vaikka keittäisin kahvit, pelaisin pleikkarilla jne vaikka 2 e/kWh hinnalla, vitutus on siis enemmän periaatteellista. Eikö saisi olla? Onko teistä ~30 c/kWh tai enemmän kohtuullista, laitetaan tuo hinta yöaikaan nyt kun sähkölämmitellään, se haittaisi itseäni vähemmän.
Näin on. Tuurilla on vältytty pahimmalta sekoilulta. Tosin ydinvoimavihaan kyllä lähdettiin erittäin vahvasti mukaan, mutta sen seuraukset jäivät lievemmiksi kuin muualla. Silti rakentaminen oli stopissa irrationaalisen öyhötyksen takia vuosikymmenet vaikka olisi ollut erittäin kannattavaa ja vastuullista.
Hinnasta en nyt sanonut mitään. Olen ensisijaisesti sitä mieltä, että on kivaa jos sähköä saa rahalla.
Jos ydinvoiman rakentaminen olisi ollut kannattavaa, sitä olisi kyllä rakennettu enemmän vastustuksesta huolimatta. Ydinvoimalan omistaminen on kyllä kannattavaa sille, joka omistaa voimalan 20-30 vuoden päästä valmistumisesta. Siksi ennenkin on tarvittu usein valtion mukanaoloa projekteissa.
Hanhikivi oli jo rakenteilla, kunnes kävi kuten kävi. Hanhikiven projektin startti ehkä laittoi muita suunnitelmia vähän jäihin ja lopettaminen sekoitti pakan.
Onhan maakaasu ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin kivihiili, mutta nykyään liian kallista, ja nykyään pyrkimys on tietysti vielä pienempiin CO2-päästöihin.
Päättyy ja päättyy. Maan suurin hiilivoimala Drax on edelleen käytössä mitä suurimmassa määrin. Nyt vain sen sijaan, että se käyttäisi voimalan vieressä olevan hiilikaivoksen hiiltä, se on konvertoitu polttamaan puupellettejä, jotka rahdataan laivalla Pohjois-Amerikasta. Paikallisten metsien kaataminen pellettituotantoon on nostanut siellä monta oikeusjuttua.
www.theguardian.com
Ongelma on ratkaistu kansan kulutusjoustolla. Eikös joku poliitikko lohkaissutkin ei niin pitkän aikaa sitten että meidän on laskettava elintasoamme..
Eikös Virolla ollut joku isompi tuulivoimapuisto nousemassa saaremaalle? Sehän voisi tasoittaa tuota tilannetta huomattavasti.
Vaatii automaatiota tuollainen tuntipiikkien tasoitus. Harvalla sitä on ja vielä harvempi ymmärtää siitä mitään. Hinnat päätetään pörssissä edellisenä päivänä, joten yksittäisten tuntien joustojen määrää ei oikein voi tietää, vaan pitää arvata. Laittamalla tunnille riittävän korkean sikahinnan voi olettaa tehojoustojakin löytyvän, mutta se ei hintaa alenna, eikä tasoita. Mitä pienempi hintaheilunta, sitä vähemmän joustaminen kiinnostaa. Eli muna/kana tilanne. Suomen epätasainen tuotanto vaatii säätämisen toimimista varten isoa hintaheiluntaa. Kuluttajalle se on ihan pelkkää keppiä, mutta isommille toimijoilla mahdollistaa varatun tehon myymisen takaisin markkinalle hyvällä hinnalla ja hintapiikillä tienaamisen. Samalla toki verkon kuormitus tasoittuu, mutta hinta ei, sillä nimenomaan isolla hintavaihtelulla se ohjaus tehdään.
Sekin ja se, että epätasaisen tuotannon maassa isot hintapiikit vaaditaan kulutusjoustojen toteutumiseksi.
