Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[B12]

Minulla esim lämminvesivaraaja on päällä vuorokauden 3 halvinta tuntia, oli hinta tai kellonaika mitä tahansa. Lattialämmitys kylppärissä vain karsii x kpl kalleimipia tunteja pois.

 

[Sergio]

Tällaisena päivänä talveksi kiinteään sähkösopimukseen siirtyneenä ei harmita 9,5c hinta niin paljon. Melkeinpä tekisi mieli aina korkean pörssihinnan aikaan ladata auto "maksimoidakseni hyödyn". 0 hinnalla sitten taas toisinpäin. Kulutus siis kääntyisi toisinpäin, kuin pörssisähköä käyttäessä. No, todellisuudessa ei jaksa hirveästi kytätä hintaa, sitä varten talveksi kiinteän otinkin.

 

[Jooga]

Onhan tämä surullista että alkusyksystä ~65% talven maksimikulutuksesta ollaan jo näissä hinnoissa pidemmälti kuin muutaman yksittäisen tunnin ajan.

Edelleen tänne kylmempään pohjolaan haluaisi jotakin lievennystä polttamisella tuotettuun energiaan, etenkin yhteistuotannon osalta missä hyötysuhde energialle on mahtava >90%, kun taas Keski-Euroopassa sitä samaa ainetta poltellaan ~35-40% hyötysuhteilla.

 

[HTK12]

Onhan tämä surullista että alkusyksystä ~65% talven maksimikulutuksesta ollaan jo näissä hinnoissa pidemmälti kuin muutaman yksittäisen tunnin ajan.

Edelleen tänne kylmempään pohjolaan haluaisi jotakin lievennystä polttamisella tuotettuun energiaan, etenkin yhteistuotannon osalta missä hyötysuhde energialle on mahtava >90%, kun taas Keski-Euroopassa sitä samaa ainetta poltellaan ~35-40% hyötysuhteilla.

Hinta johtuu ihan puhtaasti siitä, että kapasiteettia puuttuu yli 2 000MW johtuen korjauksista/huolloista. Eipä se yhteistuotanto paljon auta kun on vielä sen verran lämmintä että lämmitystarve on kohtuu vähäistä etelässä, jossa sitä yhteistuotantoa on eniten. Taitaa ne CHP laitokset olla aika harvassa, jotka voivat sen lämmön ajaa vaikka mereen halutessaan tuottaa pelkkää sähköä.

 

[Grez]

Melkeinpä tekisi mieli aina korkean pörssihinnan aikaan ladata auto "maksimoidakseni hyödyn". 0 hinnalla sitten taas toisinpäin. Kulutus siis kääntyisi toisinpäin, kuin pörssisähköä käyttäessä. No, todellisuudessa ei jaksa hirveästi kytätä hintaa, sitä varten talveksi kiinteän otinkin.

Sinänsä jos tuollaista käänteistä käyttäytymistä monikin harrastaisi, niin se näkyisi ennen pitkää kalliimpina kiinteinä sopimuksina.

 

[maxion]

Sinänsä jos tuollaista käänteistä käyttäytymistä monikin harrastaisi, niin se näkyisi ennen pitkää kalliimpina kiinteinä sopimuksina.

Mun fiilis on että näin on jo käynyt, ja se on yksi syy miksi kiinteiden hinnat ovat niin paljon kovemmat kuin pörssisähkön keskiarvo. (Toki syitä tähän on monia). Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun sähköfirmat kulutustilastoja pörssisähköasiakkaat vs. kiinteät asiakkaat.

Esimerkiksi itsellä pörssisähkön asiakkaana mulla on 12kk rullaava keskiarvohinta luokkaa 5 snt / kWh.
Jos ois saunottu vähemmän viime tammikuussa niin hinta olisi vieläkin alhaisempi.

Jos tälläiset hintapiikit rupevat kestämään useasti 12h putkeen, eteenkin keskellä talvea, niin sitten pitää kyllä miettiä siirtymistä kiinteeseen. Toki silloin kiinteiden hinnat varmaankin nousevat suht huolella kans.

 

[B12]

Hinta johtuu ihan puhtaasti siitä, että kapasiteettia puuttuu yli 2 000MW johtuen korjauksista/huolloista.

Se 2000MW voi puuttua ihan milloin vain johtuen Suomen suhteessa kulutukseen isoista ydinvoimaloiden yksikkökoosta, tuulesta tai ihan mista tahansa. OL3 tilttaa, niin se on 1600MW pois ja siihen päälle jokin siirtolinja 1000MW voi sattua ihan milloin vain. Huollot venyvät ja menevät päällekkäin, siirtolinjoja ja voimaloita hajoaa jne jne. Tyyni keli päälle ja kusessa aletaan olla. Ihan milloin vain voi puuttua ihan mitä vain ja se on nostanut hintaheilunnan sellaiselle tasolle, että pako on menossa pörssin epävarmuudesta pois. Tuleeko siitä kiinteästä jotakin säästöä tai lisäkulua pörssiin verrattuna ei ole se pointti. Pointti on tieto ja ennakointi.

Jos meillä olisi Ruotsin tai Norjan heilunta, eli 0-15snt, olisi homma minulle aivan ok. -5-400snt ihan satunnaisesti ja milloin mistäkin johtuen ei ole ok. Yksi kallis päivä kuittaa ainakin viikon halvat päivät, neljä kallista päivää kuittaa kuukauden jne. Muutama viikko kallista keskellä talvea, niin siinä meni sen vuoden pörssisäästöt.

Jotta ei mene pelkäsi valittamiseksi, niin on meillä sentään Euroopan halvin sähkö ja olemme hienosti sähköomavaraisiakin kaiken lisäksi.

 

[HTK12]

Tuleeko siitä kiinteästä jotakin säästöä tai lisäkulua pörssiin verrattuna ei ole se pointti. Pointti on tieto ja ennakointi.

Minä en kyllä kommentoinut millään tavalla mikä sopimus on paras tai sen kuluja, ihan vaan valotin kirjoittajalle syytä miksi se hinta on mikä on nyt.

Jos meillä olisi Ruotsin tai Norjan heilunta, eli 0-15snt, olisi homma minulle aivan ok. -5-400snt ihan satunnaisesti ja milloin mistäkin johtuen ei ole ok.

Niin ja jos lehmällä olisi siivet, se osaisi lentää. Meillä ei ole Ruotsin/Norjan heiluntaa, koska meillä ei ole yhtä paljon vesivoimaa tasaamassa hintavaihteluita.

 

[vemkki]

Minä en kyllä kommentoinut millään tavalla mikä sopimus on paras tai sen kuluja, ihan vaan valotin kirjoittajalle syytä miksi se hinta on mikä on nyt.



Niin ja jos lehmällä olisi siivet, se osaisi lentää. Meillä ei ole Ruotsin/Norjan heiluntaa, koska meillä ei ole yhtä paljon vesivoimaa tasaamassa hintavaihteluita.

Tai riittävää siirtokapasiteettia, jotta Ruotsin vesivoima puskuroisi enemmän myös Suomea.

 

[mattix]

Se 2000MW voi puuttua ihan milloin vain johtuen Suomen suhteessa kulutukseen isoista ydinvoimaloiden yksikkökoosta, tuulesta tai ihan mista tahansa.

Niin voi ja nyt puuttuu poikkeuksellisen paljon. Paljon siis pitäisi meillä olla varmuusmarginaalia mielestäsi? 2000MW on hirmuinen määrä kapasiteettia, varsinkin tyhjänpanttina.

Ihan milloin vain voi puuttua ihan mitä vain ja se on nostanut hintaheilunnan sellaiselle tasolle, että pako on menossa pörssin epävarmuudesta pois.

Vuodenvaihteen jälkeen tiedetään Energiaviraston raportoimana, mihin sopimustyyppeihin on tullut muutoksia. Minä en usko isoa muutosta mihinkään suuntaan, varsinkaan "pakoa" jostain sopimustyypistä. Kulutusjoustolliset sopimukset hämmentävät tilannetta entisestään. Väittäisin joustoa sisältävien sopimuksien määrän kasvaneen vaikka ei välttämättä suoraan pörssisähkön määrä olisikaan kasvanut.

Jos meillä olisi Ruotsin tai Norjan heilunta, eli 0-15snt, olisi homma minulle aivan ok. -5-400snt ihan satunnaisesti ja milloin mistäkin johtuen ei ole ok.

Tarkalleen ottaen heilunta on ollut -50c - +235c. Pääosin heilunta taitaa olla 0-20c. Yli 200c tunteja on ollut kolme vajaan 200 000 pörssisähkötunnin aikana. Tosin tulevaisuudessa niitä lienee useammin kuin menneisyydessä.

Ruotsi ja Norja ovat hannuhanhia maantieteellisen sijaintinsa ansiosta ja vertailu heihin on minusta epärelevanttia.

 

[samsungaaja]

Niin voi ja nyt puuttuu poikkeuksellisen paljon. Paljon siis pitäisi meillä olla varmuusmarginaalia mielestäsi? 2000MW on hirmuinen määrä kapasiteettia, varsinkin tyhjänpanttina.

Ei tällaiset heilahtelutkaan ja epävarmuus oikein optimitilanne ole. Näissä siirtoyhteyksissä on alvariinsa ongelmaa ja kun Ruotsi tarvitsee sähkönsä omalle teollisuudelleen joskus tulevaisuudessa voi tuo varmuusmarginaali ollakin äkkiä kannattava. Käsittääkseni esim. Baltiasta tuotu sähkö Ruotsista tuotua kallimpaa.

 

[Grez]

Mun fiilis on että näin on jo käynyt, ja se on yksi syy miksi kiinteiden hinnat ovat niin paljon kovemmat kuin pörssisähkön keskiarvo. (Toki syitä tähän on monia). Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun sähköfirmat kulutustilastoja pörssisähköasiakkaat vs. kiinteät asiakkaat.

Niin toki kiinteää sopimusta käyttävien kulutusprofiili on ihan luontaisesti "epäedullinen", joka on yksi syy miksi kiinteiden hinnat ovat korkeammat.

Se että tahallisesti kuluttaisi kun pörssihinta on korkea ja pyrkisi säästämään sähköä kun pörssihinta on matalalla on jo niin typerää änkyröintiä ja yhteisiin muroihin kusemista, että sitä tuskin kovin moni harrastaa ja siksi en usko sen paljoa vaikuttavan. Siis esimerkki tällaisesta käytöksestä olisi vaikkapa että normaalisti saunoo lauantaisin, mutta tällä viikolla siirtäisikin saunomisen keskiviikolle puolille päivin ihan vaan sen takia että kallista on, mutta itse ei tarvitse sitä kallista hintaa maksaa kun on kiinteä sopimus.

 

[B12]

Niin ja jos lehmällä olisi siivet, se osaisi lentää. Meillä ei ole Ruotsin/Norjan heiluntaa, koska meillä ei ole yhtä paljon vesivoimaa tasaamassa hintavaihteluita.

Ruotsissa ja Norjassa on paljon tasaisempi sähkön hinta -> heilunta vähäistä -> siitä syystä pörssisähkö on taloudellisesti turvallista -> siitä syystä pörssisähkö on niin suosittua siellä. Siinä ei ole muuta ihmettelyn aihetta. Jos Suomessa olisi tasaisempi sähkön hinta, Suomessa olisi pörssisähköllä nykyista enemmän suosiota. Heilunta lisääntyy ja piikit korottuvat -> pörssisähkön suosio pienenee.

Jos Ruotsissa ja Norjassa olisi Suomen heilunta ja yhtä epävarma tuotanto, siellä ei olisi 95% sopimuksista pörssisopimuksia.

 

[Markkanen]

Ei tällaiset heilahtelutkaan ja epävarmuus oikein optimitilanne ole. Näissä siirtoyhteyksissä on alvariinsa ongelmaa ja kun Ruotsi tarvitsee sähkönsä omalle teollisuudelleen joskus tulevaisuudessa voi tuo varmuusmarginaali ollakin äkkiä kannattava. Käsittääkseni esim. Baltiasta tuotu sähkö Ruotsista tuotua kallimpaa.

"Ruotsi tarvii sähkönsä omalle teollisuudelleen" eli siis Ruotsi katkoo siirtopiuhat ruotsi - suomi väliltä? Vai jollain tavalla korvamerkitsisi halvan sähkön omalle teollisuudellen?

 

[Markkanen]

Ruotsissa ja Norjassa on paljon tasaisempi sähkön hinta -> heilunta vähäistä -> siitä syystä pörssisähkö on taloudellisesti turvallista -> siitä syystä pörssisähkö on niin suosittua siellä. Siinä ei ole muuta ihmettelyn aihetta. Jos Suomessa olisi tasaisempi sähkön hinta, Suomessa olisi pörssisähköllä nykyista enemmän suosiota. Heilunta lisääntyy ja piikit korottuvat -> pörssisähkön suosio pienenee.

Jos Ruotsissa ja Norjassa olisi Suomen heilunta ja yhtä epävarma tuotanto, siellä ei olisi 95% sopimuksista pörssisopimuksia.

Kaippa se riippuu vähän myös siitä millasia kiinteitä on tarjolla. En usko että moni haluaa 24kk/10centin kiinteetä jos sillä voittaa parit piikki päivät.

 

[asddsa]

Niin toki kiinteää sopimusta käyttävien kulutusprofiili on ihan luontaisesti "epäedullinen", joka on yksi syy miksi kiinteiden hinnat ovat korkeammat.

Se että tahallisesti kuluttaisi kun pörssihinta on korkea ja pyrkisi säästämään sähköä kun pörssihinta on matalalla on jo niin typerää änkyröintiä ja yhteisiin muroihin kusemista, että sitä tuskin kovin moni harrastaa ja siksi en usko sen paljoa vaikuttavan. Siis esimerkki tällaisesta käytöksestä olisi vaikkapa että normaalisti saunoo lauantaisin, mutta tällä viikolla siirtäisikin saonomisen keskiviikolle puolille päivin ihan vaan sen takia että kallista on, mutta itse ei tarvitse sitä kallista hintaa maksaa kun on kiinteä sopimus.

Pitää kyllä tosiaankin olla jo aika kovasti suuttunut tästä nykytilanteesta, tai muuten vain olla vähän vinksahtanut, että tuollaista jaksaa harrastaa. Eihän tuosta tosiaan itse mitään hyödy, mutta saa sillä tietenkin periaatteessa aiheutettua haittaa.

 

[mattix]

Ei tällaiset heilahtelutkaan ja epävarmuus oikein optimitilanne ole. Näissä siirtoyhteyksissä on alvariinsa ongelmaa ja kun Ruotsi tarvitsee sähkönsä omalle teollisuudelleen joskus tulevaisuudessa voi tuo varmuusmarginaali ollakin äkkiä kannattava. Käsittääkseni esim. Baltiasta tuotu sähkö Ruotsista tuotua kallimpaa.

No ei ole optimitilanne. Hieman olisi hyvä olla varaa, mutta 2000 MW on paljon.
Siirtoyhteyksien osalta vaikuttaa sille, että Ruotsin tasasähköyhteyksissä (Fennoskan) on ongelmia ollut, kun taas pohjoisen vaihtosähköyhteydessä ei niinkään. Jälkimmäistä on pätkitty mm. Auroran rakentamisen takia ja siksi se vaikuttaa epäluotettavalta.

Ongelman tähän hetkeen tuo vielä se, että CHP-laitokset eivät tuota isoilla tehoilla. Taitaa noin kolmannes olla parhaillaan tuotannossa.

 

[B12]

No ei ole optimitilanne. Hieman olisi hyvä olla varaa, mutta 2000 MW on paljon.
Siirtoyhteyksien osalta vaikuttaa sille, että Ruotsin tasasähköyhteyksissä (Fennoskan) on ongelmia ollut, kun taas pohjoisen vaihtosähköyhteydessä ei niinkään. Jälkimmäistä on pätkitty mm. Auroran rakentamisen takia ja siksi se vaikuttaa epäluotettavalta.

Ongelman tähän hetkeen tuo vielä se, että CHP-laitokset eivät tuota isoilla tehoilla. Taitaa noin kolmannes olla parhaillaan tuotannossa.

Yksi n. 1500MW ydinvoimala olisi erittäin tervetullut ensi alkuun. Tätä mieltä on jokseenkin jokainen asiantuntijakin ehkä jyrkimpiä tuulivoimafanaatikkoja lukuunottamatta.

On syy mikä milloinkin, mutta siirtolinjat ovat olleet suht usein pelistä pois ja yleensä silloin kun olisi eniten tarvittu. Pelistä pois joka tapauksessa.

Kaukolämmön chp ja polttamalla tehty kaukolämpö pikkuhiljaa häviää tulevaisuudessa olemasta ja tilalle tulee sähköä kuluttavat kaukolämpökattilat ja lämpöpumput. Ydinkattiloiden suhteen en pidätä hengitystä. Todennäköisesti haudataan kustannusten takia.

 

[asddsa]

Noita CHP-laitoksia on vissiin tosiaan ajettu alas aika nopeastikin, kun vielä pari talvea sitten ne taisi tuottaa kovilla pakkasilla noin 3000 MW, mutta viime talvena ylsivät enää johonkin 2500 MW asti. Tulee kyllä aiheuttamaan ongelmia, jos sama tahti jatkuu, eikä mitään tule tilalle.

 

[vemkki]

Yksi n. 1500MW ydinvoimala olisi erittäin tervetullut ensi alkuun. Tätä mieltä on jokseenkin jokainen asiantuntijakin ehkä jyrkimpiä tuulivoimafanaatikkoja lukuunottamatta.

On syy mikä milloinkin, mutta siirtolinjat ovat olleet suht usein pelistä pois ja yleensä silloin kun olisi eniten tarvittu. Pelistä pois joka tapauksessa.

Kaukolämmön chp ja polttamalla tehty kaukolämpö pikkuhiljaa häviää tulevaisuudessa olemasta ja tilalle tulee sähköä kuluttavat kaukolämpökattilat ja lämpöpumput. Ydinkattiloiden suhteen en pidätä hengitystä. Todennäköisesti haudataan kustannusten takia.

Ei tarvetta ole ydinvoimalle, vaan säätövoimalle. Uusi ydinvoimala poistaisi oireet, mutta ei poistaisi ongelmaa. Ongelmahan on se, että poikkeustilanteita varten ei ole kohtuuhintaista kapasiteettia, joka voitaisiin käynnistää. Ydinvoimala nykytilanteessa romauttaisi sähkön hinnan valtaosan vuodesta (eli sähköntuottajille erittäin huono juttu), mutta säätyvän kapasiteetin puute pomppaisi esiin taas kun sähkönkulutus lisääntyisi.

 

[mattix]

Yksi n. 1500MW ydinvoimala olisi erittäin tervetullut ensi alkuun. Tätä mieltä on jokseenkin jokainen asiantuntijakin ehkä jyrkimpiä tuulivoimafanaatikkoja lukuunottamatta.

Olen aivan samaa mieltä ja yksi tai useampi ydinmiilu kelpaisi, mutta realististina ymmärrän tällaisen olevan mahdollista 15 vuoden päästä, vaikka päätös tapahtuisi huomenna.

On syy mikä milloinkin, mutta siirtolinjat ovat olleet suht usein pelistä pois ja yleensä silloin kun olisi eniten tarvittu. Pelistä pois joka tapauksessa.

Tässä sanot täyttä mutua. Varsinkin AC-yhteys on ollut toimintavarma ja yhteydet ovat olleet kovilla pakkasilla hyvin käytössä.

Kaukolämmön chp ja polttamalla tehty kaukolämpö pikkuhiljaa häviää tulevaisuudessa olemasta ja tilalle tulee sähköä kuluttavat kaukolämpökattilat ja lämpöpumput. Ydinkattiloiden suhteen en pidätä hengitystä. Todennäköisesti haudataan kustannusten takia.

Poltto tulee loppumaan kokonaan joko 2030- tai 2040 luvulla. Soisi olevan sähkön varastointiin hyviä menetelmiä siihen mennessä.

Jos kansalliset rajat häivytettäisiin, uskoisin Norjan ja Ruotsin vesivoiman toimivan kokonaisuutena hyvin yhteen pohjoismaisen tuulivoiman kanssa niin, että sähkön hinta voisi olla aika tasainen ja edullinen koko ajan. Tämä ei nyt ole mahdollista siirtoyhteyksien pullonkaulojen johdosta.

 

[kaarlos]

Ei tarvetta ole ydinvoimalle, vaan säätövoimalle. Uusi ydinvoimala poistaisi oireet, mutta ei poistaisi ongelmaa. Ongelmahan on se, että poikkeustilanteita varten ei ole kohtuuhintaista kapasiteettia, joka voitaisiin käynnistää. Ydinvoimala nykytilanteessa romauttaisi sähkön hinnan valtaosan vuodesta (eli sähköntuottajille erittäin huono juttu), mutta säätyvän kapasiteetin puute pomppaisi esiin taas kun sähkönkulutus lisääntyisi.

Tosiasiassa tämä hinnan romauttaminen voisi johtaa sihen, että sitä jatkuvaa kulutusta löytyisi teollisuuden piiristä jollain aikavälillä se 1500MW lisää ja oltaisiin taas uudessa nykytilaa vastaavassa nollapisteessä.

Mitäs seuraavaksi, 1500MW voimaloita tulille ad infinitum? Mitään ongelmaahan tässä ei olisi jos noiden rakentaminen tehtäisiin jollain muulla kuin verovaroilla, mutta verovarojen tapauksessa ne olisivat suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta niille yrityksille jotka sen halvan sähkön syövät markkinoilta.

 

[peksii]

On syy mikä milloinkin, mutta siirtolinjat ovat olleet suht usein pelistä pois ja yleensä silloin kun olisi eniten tarvittu. Pelistä pois joka tapauksessa.

Joo, yhden vuoden ajan, kun Auroraan liittyvät rakennustyöt ovat olleet käynnissä (eikä ne ovat olleet koskaan täysin poissa pelistä). Kun katsotaan pidemmältä aikaväliltä, niin kyllä ne siirtoyhteydet ovat olleet hyvin käytettävissä varsinkin talviaikaan. Alla viikkokeskiarvoina laskettuna kapasiteetit ja kaupallinen siirto.

 

[Ahaweli]

Mielestäni sähköpörssin nykyjärjestelyt kusevat pahasti kuluttajan muroihin. Kaikki riski on pienellä kuluttajaparalla. Enkä ole ainoa joka on tätä mieltä:

Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.

edit: Linkki korjattu, mihin lie bittiavaruuteen katosi viestiä alunperin kirjoitettaessa.

 

[jpp]

Mielestäni sähköpörssin nykyjärjestelyt kusevat pahasti kuluttajan muroihin. Kaikki riski on pienellä kuluttajaparalla. Enkä ole ainoa joka on tätä mieltä:

Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.

Linkki olisi kiva eikä oneliner jonkun mielipiteestä.

Ja kyllähän yhtiöilläkin on riskiä, kun heidän tulee arvoida mitä heidän pörssiasiakkaat kuluttavat seuraavan päivän aikana.

 

[samsungaaja]

No ei ole optimitilanne. Hieman olisi hyvä olla varaa, mutta 2000 MW on paljon.
--

Joo se on paljon, mutta jos nyt saataisiin jotain edes aluille, vaikka sitten 1000 MW, olisi sekin "kotiinpäin".

Olen aivan samaa mieltä ja yksi tai useampi ydinmiilu kelpaisi, mutta realististina ymmärrän tällaisen olevan mahdollista 15 vuoden päästä, vaikka päätös tapahtuisi huomenna.

Siksi pitäisi laittaa hösseliksi, julistaa sitten vaikka "sähköhätätila" jos se sitä vaatii.. Mutta ollaan jotenkin tuudittauduttu tähän tilanteeseen että joskus on vaan (sika)kallista ja välillä halpaa ja se on ok koska jengi latailee sähköautoja yöllä ja mitä lie. Ei tämä näin pitäisi mennä että kuluttaja joutuu kikkailemaan kun sähkö uhkaa kallistua/loppua (kehitysmaameininki).

Noita CHP-laitoksia on vissiin tosiaan ajettu alas aika nopeastikin, kun vielä pari talvea sitten ne taisi tuottaa kovilla pakkasilla noin 3000 MW, mutta viime talvena ylsivät enää johonkin 2500 MW asti. Tulee kyllä aiheuttamaan ongelmia, jos sama tahti jatkuu, eikä mitään tule tilalle.

Kuluttaja joustaa eli no problem

Ja kyllähän yhtiöilläkin on riskiä, kun heidän tulee arvoida mitä heidän pörssiasiakkaat kuluttavat seuraavan päivän aikana.

En nyt ihan näe mitä riskiä yhtiöillä on pörssisähkössä. Ehkä näppäilyvirheen riski niinkuin ne norjalaiset (?) jotka taannoin tarjosivat väärin ja kuluttajat tienasivat hetken -50 c/kWh hinnalla. Muutenhan kaikki riski pörssissä on käytännössä kuluttajalla, sen takiahan kiinteiden soppareiden hinnat ovat yläkanttiin koska niissä riski on yhtiöillä (ja toki voittoakin pitää tehdä).

 

[NikoD]

En nyt ihan näe mitä riskiä yhtiöillä on pörssisähkössä. Ehkä näppäilyvirheen riski niinkuin ne norjalaiset (?) jotka taannoin tarjosivat väärin ja kuluttajat tienasivat hetken -50 c/kWh hinnalla. Muutenhan kaikki riski pörssissä on käytännössä kuluttajalla, sen takiahan kiinteiden soppareiden hinnat ovat yläkanttiin koska niissä riski on yhtiöillä (ja toki voittoakin pitää tehdä).

Myyntiyhtiön täytyy edellisenä päivänä arvata paljonko sähköä pörssisähköasiakas aikoo käyttää ja siitä määrästä yhtiön täytyy maksaa pörssisähkön hinta. Jos loppuasiakas käyttääkin vähemmän, ei häneltä voida laskuttaa todellisia kuluja vaan kulutetun sähkön mukaan. Ylijäämäsähkö täytyy myydä jonnekin muualle, usein selvästi halvempaan hintaan eli myyntiyhtiö ottaa takkiin.

Vastaavasti jos pörssisähköasiakas käyttää ennustettua enemmän sähköä, ylimääräinen täytyy jälkikäteen jostain hankkia ja siinä vaiheessa se maksaakin usein pörssisähköä enemmän. Asiakkaalta ei tässäkään tapauksessa saa laskuttaa todellisten kustannusten mukaan vaan ylimääräinen kulutus menee myös pörssisähkön hinnalla.

Tätä riskiä toki pyritään kattamaan pörssisähkön marginaalilla.

Toki jos on yleisesti eri mieltä pörssisähkön hinnan järkevyydestä, niin yhtiöiden on jatkossa myös pakko tarjota niitä kiinteähintaisia, joten sieltä vaan valitsemaan.

 

[B12]

Ei tarvetta ole ydinvoimalle, vaan säätövoimalle. Uusi ydinvoimala poistaisi oireet, mutta ei poistaisi ongelmaa. Ongelmahan on se, että poikkeustilanteita varten ei ole kohtuuhintaista kapasiteettia, joka voitaisiin käynnistää. Ydinvoimala nykytilanteessa romauttaisi sähkön hinnan valtaosan vuodesta (eli sähköntuottajille erittäin huono juttu), mutta säätyvän kapasiteetin puute pomppaisi esiin taas kun sähkönkulutus lisääntyisi.

Suomen tilanne on kyllä vaikea. Mitään järkevää lisäsäätövoimaa ei ole tarjolla Ruotsin tuontivesivoimaa lukuunottamatta. Akkuja en laske säätövoimaksi, vaan hintaheiluntaa hyödyntäväksi heiluntabisnekseksi, koska ne eivät lisää sähkön määrää ja ajallisesti jostakin läheltä pitää löytyä sähköylijäämä akun lataamiseen. Akku toimii, jos saman päivän sisällä olisi sähköstä sekä ylitarjontaa että pulaa. Monen päivän tehopulaan akku ei auta mitään. Vety toimii tietokoneanimaatioissa yhtä hyvin kuin Hyperloop ja yhtä huonosti käytännössä. Sata Wärtsilän 20MW aggregaattia toimisi teknisesti mainiosti, mutta on no go päästöjen ja polttamisen plus polttamisen hinnan takia. Ei ne hajulla tai vedyllä pyöri.

Miksi esim miljardien Hanhikivi oli jo rakenteilla, vaikka se olisi ollut huono asia Suomen sähköntuotannolle? Ehkä lisäydinvoima kuitenkin olisi Suomen tapauksessa yksi vähiten surkeista ratkaisuista, tai jopa vähiten surkea?

 

[B12]

Toki jos on yleisesti eri mieltä pörssisähkön hinnan järkevyydestä, niin yhtiöiden on jatkossa myös pakko tarjota niitä kiinteähintaisia, joten sieltä vaan valitsemaan.

Työkaveri otti tänään talveksi 10snt 6kk kiinteän, koska kuulemma alkoi vituttaa koko pörssisähkö.

 

[HTK12]

Tai riittävää siirtokapasiteettia, jotta Ruotsin vesivoima puskuroisi enemmän myös Suomea.

Tämä toki, onneksi sentään Aurora line on ensi vuonna valmistumassa.

Ruotsissa ja Norjassa on paljon tasaisempi sähkön hinta -> heilunta vähäistä -> siitä syystä pörssisähkö on taloudellisesti turvallista -> siitä syystä pörssisähkö on niin suosittua siellä. Siinä ei ole muuta ihmettelyn aihetta. Jos Suomessa olisi tasaisempi sähkön hinta, Suomessa olisi pörssisähköllä nykyista enemmän suosiota. Heilunta lisääntyy ja piikit korottuvat -> pörssisähkön suosio pienenee.

Niin, koska heillä on niin paljon halpaa vesivoimaa. Kummallakin maalla on ylimääräistä tuotantokapasiteettia, joten heillä ei tule pulaa sähköstä -> hinta ei heilu kuten Suomessa. Meillä ei ole ylimääräistä halpaa jatkuvaa tuotantoa / säätövoimaa, joten hinta heiluu. Virolla on ylimääräistä fossiilista kapasiteettia (muistaakseni 110% kulutuksesta tms.), mutta silti siellä hinta taitaa heilua vielä enemmän kuin Suomessa

Miksi esim miljardien Hanhikivi oli jo rakenteilla, vaikka se olisi ollut huono asia Suomen sähköntuotannolle? Ehkä lisäydinvoima kuitenkin olisi Suomen tapauksessa yksi vähiten surkeista ratkaisuista, tai jopa vähiten surkea?

Hanhikiven kiinteä hinta olisi muistaakseni ollut jotain ~7 miljardia, joka olisi vielä ollut ihan kohtuullinen. Hinkley Point C yli 25 miljardia (varmaan vielä nousee tuosta) ei. Itse näen kyllä ydinvoimalle tarvetta, mutta se ei saisi kuitenkaan matkaa ihan mitä tahansa. Hanhikivi olisi tuolla hintalapulla ollut ihan hyvä lisä Suomeen sähköntuotantoon, koska kysyntä olisi kuitenkin ollut nykyistä korkeampi kun se olisi tuotannon aloittanut. Mikäli sitä voitaisiin vielä säätää kuten vaikka OL3, niin silloinhan se olisi ihan osa ratkaisua, tosin kannattavuus ym. lie laskettu, että ajetaan aina täysillä kun ei ole huoltoja/korjauksia menossa.

 

[kapiteeli]

Akkuja en laske säätövoimaksi, vaan hintaheiluntaa hyödyntäväksi heiluntabisnekseksi, koska ne eivät lisää sähkön määrää ja ajallisesti jostakin läheltä pitää löytyä sähköylijäämä akun lataamiseen. Akku toimii, jos saman päivän sisällä olisi sähköstä sekä ylitarjontaa että pulaa. Monen päivän tehopulaan akku ei auta mitään.

Noista hintakäyristähän käy ilmi että suurimman osan kalliista päivistä sähköstä on hyvin tarjontaa yöllä ja heikosti päivällä. Monesti myös on viikonloppuja jolloin hinta sukeltaa ja maanantaina taas raketoi. Silloin kun oli se tammikuun kylmä viikko niin sielläkin oli sähköä kohtuuhintaan tarjolla yöllä ja päivällä hinnat raketoi. Joku monen päivän tehopula (mukaan lukien yöt) on haihattelua niin kauan kun yhteiskunta keittää kahvia töissä klo 8. Jokunen firma silloin siirtyi yövuoroon halpojen hintojen perässä mutta eipä se yöhinnoissa juuri näkynyt niitä nostaen.

Miksi esim miljardien Hanhikivi oli jo rakenteilla, vaikka se olisi ollut huono asia Suomen sähköntuotannolle?

Itse reaktori ei koskaan tullut rakenteille, mutta muuta infraa kyllä rakennettiin. Lienee (nyt) ilmeistä, että laitostoimittaja rakensi infraa myös sotilaallisia tarkoituksia varten.

Ehkä lisäydinvoima kuitenkin olisi Suomen tapauksessa yksi vähiten surkeista ratkaisuista, tai jopa vähiten surkea?

Tämä on pitkän aikavälin ratkaisu, joka alkaa vaikuttaa aik. 10 vuoden kuluttua. Mitä tehdään sitä odotellessa?

 

[mölyä]

Tällaisena päivänä talveksi kiinteään sähkösopimukseen siirtyneenä ei harmita 9,5c hinta niin paljon. Melkeinpä tekisi mieli aina korkean pörssihinnan aikaan ladata auto "maksimoidakseni hyödyn". 0 hinnalla sitten taas toisinpäin. Kulutus siis kääntyisi toisinpäin, kuin pörssisähköä käyttäessä. No, todellisuudessa ei jaksa hirveästi kytätä hintaa, sitä varten talveksi kiinteän otinkin.

Onnee vaan lähteä sitten keväällä katselemaan Liukuri-palvelulla olisiko lopulta pörssi vai kiinteä voittanut.

Lataan autoa nyt 6kk kiinteällä silti yöaikaan ellei latauksella ole kiire, ja LVV on kiinteästi yösähköasennossa koko talven. Viime talvena tein samoin ja silloin olisi pörssisähkö ollut ihan yhtä kallis kuin kiinteä, optimoimalla nollahinnat ja leikkaamalla piikit olen varma että pörssi olisi kevyesti voittanut 9,3c sopimuksen, mutta on se vapaus ja mielenrauha sellaista mitä on hankala mitata mutta silti tosiasia.

 

[Seese]

Tämä toki, onneksi sentään Aurora line on ensi vuonna valmistumassa.



Niin, koska heillä on niin paljon halpaa vesivoimaa. Kummallakin maalla on ylimääräistä tuotantokapasiteettia, joten heillä ei tule pulaa sähköstä -> hinta ei heilu kuten Suomessa. Meillä ei ole ylimääräistä halpaa jatkuvaa tuotantoa / säätövoimaa, joten hinta heiluu. Virolla on ylimääräistä fossiilista kapasiteettia (muistaakseni 110% kulutuksesta tms.), mutta silti siellä hinta taitaa heilua vielä enemmän kuin Suomessa

Hanhikiven kiinteä hinta olisi muistaakseni ollut jotain ~7 miljardia, joka olisi vielä ollut ihan kohtuullinen. Hinkley Point C yli 25 miljardia (varmaan vielä nousee tuosta) ei. Itse näen kyllä ydinvoimalle tarvetta, mutta se ei saisi kuitenkaan matkaa ihan mitä tahansa. Hanhikivi olisi tuolla hintalapulla ollut ihan hyvä lisä Suomeen sähköntuotantoon, koska kysyntä olisi kuitenkin ollut nykyistä korkeampi kun se olisi tuotannon aloittanut. Mikäli sitä voitaisiin vielä säätää kuten vaikka OL3, niin silloinhan se olisi ihan osa ratkaisua, tosin kannattavuus ym. lie laskettu, että ajetaan aina täysillä kun ei ole huoltoja/korjauksia menossa.

Entäs ne korealaiset voimalat, eikö näiden pointti ole nopeus ja kustannustehokkuus? Jos oli vielä uusi paranneltu versio tuloillaan.

 

[HTK12]

Entäs ne korealaiset voimalat, eikö näiden pointti ole nopeus ja kustannustehokkuus? Jos oli vielä uusi paranneltu versio tuloillaan.

Onko niitä rakennettu mihinkään Suomeen vertautuvaan länsimaahan? Siis jossa on sama kustanustaso & vaatimukset. Käsittääkseni ei. Jos suostuvat rakentamaan 1 400 MW reaktorin kiinteällä alle 10 miljardin hinnalla avaimet käteen periaatteella, niin sitten voisi olla hyvä vaihtoehto. Jos taas rakennetaan kuten Hinkley Point C, eli avoin shekkivihko, niin miettisin kyllä pariin kertaan. Hinta voi silloin olla ihan mitä tahansa 8-30 miljardin väliltä. OL3 lopullinen hintahan oli aivan muuta mitä suunnitteluvaiheessa sen piti olla. Onneksi TVO oli sellainen sopimus, että maksoivat vain sen 5,5miljardia ja rakentaja sitten loput. Tästähän seurasi mm. se, että Areva olisi mennyt konkkaan ellei Ranskan valtio olisi pelastanut (eli maksanut viuluja). No joo olihan niillä muitakin isoja tappioita, mutta OL3 oli merkittävä osa niistä.

 

[kapiteeli]

Korealaisillakin kehitys on mennyt väärään suuntaan, kun sekä länsimaiset reaktorit että omat OPR-1000:t ovat valmistuneet n. 5 vuoteen. Kehitysversio APR-1400 sen sijaan on vaatinut sen 9-10 vuotta valmistuakseen eikä mitään kehitystä ole tapahtunut. Tämä siis eräässä maailman ydinvoimamyönteisimmistä maista, joissa ei ole ikävää STUK:a, EU:ta ja Vihreitä laittamassa kapuloita rattaisiin.

 

[haukionkala22]

Jotta ei mene pelkäsi valittamiseksi, niin on meillä sentään Euroopan halvin sähkö ja olemme hienosti sähköomavaraisiakin kaiken lisäksi.

Tätä näkyy paljon kaikissa ryhmissä että Virossa maksaa sähkö niin ja niin paljon, harmi vaan että se ei minun laskua pienennä ja sitäpaitsi niillä on halpaa viinaa.

Eikö muutenkin ole vähän hölmöä verrata meidän sähkön hintaa Euroopan maiden hintoihin kun siellä kuitenkin reilusti lämpimämpää mitä täällä ja taitavat edelleen käyttää kaasua lämmitykseen, ruuanlaittoon jne pääasiassa?
Ei siis mikään piikki teikäläiselle, yleistä höpinää vaan.

 

[asddsa]

Eikö muutenkin ole vähän hölmöä verrata meidän sähkön hintaa Euroopan maiden hintoihin kun siellä kuitenkin reilusti lämpimämpää mitä täällä ja taitavat edelleen käyttää kaasua lämmitykseen, ruuanlaittoon jne pääasiassa?

Kyllä. Suomessa käytetään todella paljon sähköä per capita:

List of countries by electricity consumption - Wikipedia

en.wikipedia.org

Saksassahan kai lämmitetään asuntoja aika paljon hiilikamiinoillakin. Sellainen vihreän energian edelläkävijä

 

[Shajk]

Mielestäni sähköpörssin nykyjärjestelyt kusevat pahasti kuluttajan muroihin. Kaikki riski on pienellä kuluttajaparalla. Enkä ole ainoa joka on tätä mieltä:

Tamperelaisen professorin Pertti Järventaustan mukaan kuluttajat kantavat pörssisähkön hinnoittelusta liian ison riskin. Tätä riskiä pitäisi hänestä tasata yhtiöiden kanssa.

edit: Linkki korjattu, mihin lie bittiavaruuteen katosi viestiä alunperin kirjoitettaessa.

Nykyään on niin paljon valinnanvaraa jolla saa säädetty riskit sopivaksi...

 

[3dfx]

Tätä näkyy paljon kaikissa ryhmissä että Virossa maksaa sähkö niin ja niin paljon, harmi vaan että se ei minun laskua pienennä ja sitäpaitsi niillä on halpaa viinaa.

Eikö muutenkin ole vähän hölmöä verrata meidän sähkön hintaa Euroopan maiden hintoihin kun siellä kuitenkin reilusti lämpimämpää mitä täällä ja taitavat edelleen käyttää kaasua lämmitykseen, ruuanlaittoon jne pääasiassa?
Ei siis mikään piikki teikäläiselle, yleistä höpinää vaan.

Suomalaiselle kaikki kaikessa on perustella että ollaan maailman parhaita vaikka kuin päin persettä menisi todellisuudessa ja viiteryhmä joku ihan typerä mihin verrataan.

 

[haukionkala22]

Kyllä. Suomessa käytetään todella paljon sähköä per capita:

List of countries by electricity consumption - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ja mielestäni perustellusti, meillä on kuitenkin ihan reilun mittainen lämmityskausi täällä pohjolassa.

Suomalaiselle kaikki kaikessa on perustella että ollaan maailman parhaita vaikka kuin päin persettä menisi todellisuudessa ja viiteryhmä joku ihan typerä mihin verrataan.

Joo näin se tuppaa menemään.

 

[chrisekh]

Ja mika olisi sitten ratkaisu siihen etta suomessa olisi halvempaa sahkoa? Menna veronmaksajien kukkarolle? Se ei edellenkaan ole kerrostaloasujan vastuulla maksaa okt asujien lammityksia.

 

[Shajk]

Ja mika olisi sitten ratkaisu siihen etta suomessa olisi halvempaa sahkoa? Menna veronmaksajien kukkarolle? Se ei edellenkaan ole kerrostaloasujan vastuulla maksaa okt asujien lammityksia.

Sähkö maksaa saman verran riippumatta maksaako joku itse omat sähkönsö vai maksammeko kaikki yhdessä valtion kautta...

 

[chrisekh]

Sähkö maksaa saman verran riippumatta maksaako joku itse omat sähkönsö vai maksammeko kaikki yhdessä valtion kautta...

Varmaan jossain Karl Marxin aatesuunnissa. Kylla valtio voi sähkön hintaan vaikuttaa paljonkin tekemällä takalaitaa tammi ja helmikuun hinnoille mutta sen takalaidan sitten maksavat kaukolämmössä asuvat saamatta siita mitään hyötyä.

 

[B12]

Ja mika olisi sitten ratkaisu siihen etta suomessa olisi halvempaa sahkoa? Menna veronmaksajien kukkarolle? Se ei edellenkaan ole kerrostaloasujan vastuulla maksaa okt asujien lammityksia.

Kokonaisuutenahan Suomen sähkö ei ole mitenkään erityisen kallista.

Nyt on jo selviä viitteitä tulevasta (jota tutkimuslaitosten esim Sitran ennusteet tukevat), eli siitä, kuinka sääriippuvaisen tuotannon prosenttiosuus kasvaa rajusti ja se lisää rajusti hintaheiluntaa ja sitä "kosahdusvaaraa". Kosahdusvaaran takia kohta monikaan ei enää uskalla ottaa pörssiopimusta ja heilunta ja kosahdusvaara nostaa myös määräaikaisten hintoja. Eli vakautta toivottaisiin lisää. Vakaus vähenee sitämukaa kun yhteistuotantoa ajetaan alas, lämmitys ja liikenne siirtyy kokonaan sähköön ja sähkön tuotanto siirtyy aina vain enemmän tuulen varaan. Kosahdusvaaran lisäksi kasvaa sähkön loppumisen vaara. Talvipakkasen sähköntarve kasvaa rajusti ja tuotanto on tuulen armoilla.

Kohta ne kerrostaloasujatkin maksavat sähköllä tehdyssä kaukolämmössään tai lämpöpumpuissaan sähkön hinnan ja sen heilunnan sivuvaikutukset. Tämä koskee ihan kaikkia, ei pelkästään omakotitaloja.

 

[MOS6510]

Tämä toki, onneksi sentään Aurora line on ensi vuonna valmistumassa.

Se lämmittää silloin, kun ei ole kovin kylmä. Olemme kuitenkin parissa vuodessa purkaneet Auroran kapasiteettin verran kaupunkien CHP-tuotantoa, joten Aurora ei paranna kylmän kelin tilannetta mitenkään parin vuoden takaiseen nähden. 2025 lähtee taas lisää tehoa: mm. Salmisaari ja Suomenoja suljetaan lopullisesti.

 

[chrisekh]

Eli vakautta toivottaisiin lisää.

Juu tama ei ole jaanyt salaisuudeksi. Ihmiset toivovat yleensa kaikkea hyvaa. Mutta yritan nyt kysya etta mitenka muuten kuin veronmaksajien rahoilla sita saavutettaisiin?

Kerrostaloasujat maksavat lammityksestaan aina huomattavasti pienemman siivun kuin omakotiasujat koska sita lammitysenrgiaa kuluu vahemman. Kerrostalossa asuvien rahat eivat ainakaan siita kasva etta niita ruvetaan kovinkin paljon kantamaan siihen etta heilunta rauhoittuisi.

Minulle tavallaan kelpaisi ratkaisu jossa sahkon hintaan lyotaisi 1 sentti lisaa veroa niin silla voisi sitten rahoittaa uuden ydinvoimalan 10 vuodessa. Silloin sen ydinvoimalan maksaisi kuluttajat eivatka veronmaksajat. Se on sitten eri asia etta laskeeko sahkon hinta uuden voimalan myota seuraavaksi 10 vuodeksi 1 sentilla.

 

[Grez]

Minulle tavallaan kelpaisi ratkaisu jossa sahkon hintaan lyotaisi 1 sentti lisaa veroa niin silla voisi sitten rahoittaa uuden ydinvoimalan 10 vuodessa. Silloin sen ydinvoimalan maksaisi kuluttajat eivatka veronmaksajat. Se on sitten eri asia etta laskeeko sahkon hinta uuden voimalan myota seuraavaksi 10 vuodeksi 1 sentilla.

Eikös tässä juuri @Vemkki todennut, että tämä olisi vähän niinkuin housuun pissiminen - lämmittää vähän aikaa kunnes ollaan taas saman tilanteen edessä, koska ei poista varsinaista ongelmaa.

 

[chrisekh]

Eikös tässä juuri @Vemkki todennut, että tämä olisi vähän niinkuin housuun pissiminen - lämmittää vähän aikaa kunnes ollaan taas saman tilanteen edessä, koska ei poista varsinaista ongelmaa.

Toisaalta silloin tulee myos enemman maksajia sille 1 sentin verolle jonka avulla saa rakennettua lisaa ydinvoimaa. pysyisi sellainen balanssi.

 

[HTK12]

Se lämmittää silloin, kun ei ole kovin kylmä. Olemme kuitenkin parissa vuodessa purkaneet Auroran kapasiteettin verran kaupunkien CHP-tuotantoa, joten Aurora ei paranna kylmän kelin tilannetta mitenkään parin vuoden takaiseen nähden. 2025 lähtee taas lisää tehoa: mm. Salmisaari ja Suomenoja suljetaan lopullisesti.

Ilman sitä olisimme melkolailla kusessa parin vuoden sisällä. Se johtuu puhtaasti siitä, että Suomessa on päätetty luopua todella nopealla aikataululla kivihiilestä viherkiimassa. Jos toimittaisiin järkevästi noita ei suljettaisi, vaan ne muutettaisiin biopolttoaineille. Biopolttoaineita on toki rajallisesti tarjolla nyt kun idäntuonti niiden osalta on loppu, mutta ihan hyvin riittäisi niiden käyttöön kovimpien pakkasten ajaksi. Silloin saataisiin sitä kapasiteettia käyttöön kun kysyntä on suurinta ja tuulivoima ei tuota riittävästi. Olisi varmaan se halvin ratkaisu saada tuotantoa kysyntäpiikkien ajaksi.

Jos nyt nopeasti pitäisi sitä kustannustehokasta säätövoimaa saada piikkien tasaamiseen, niin eipä taida mitään muuta olla oikein tarjolla kuin siirtolinjojen parantaminen Ruotsiin. Fingrid tuntuu olevan pari askelta perässä niin Suomen kantaverkon kuin siirtoyhteyksien rakentamisessa. Nyt pitäisi mahdollisimman äkkiä saada 2 000MW (Aurora Line lisäksi) siirtokapasiteettia rakenteille SE1:lle, jos tätä vihersiirtymää aiotaan valitulla tiellä jatkaa. Aurora Line 2 on vasta selvitysvaiheessa ja toteutumisessa menee vielä varmaan pitkään.

 

[vemkki]

Ruotsissahan on aikomuksena lapata veronmaksajien rahaa urakalla uusiin ydinvoimaloihin.

Ydinvoimaa valtion rahalla ja riskillä - olisiko Ruotsin mallissa järkeä? · Kalevi Sorsa -säätiö

Ruotsin hallitus päättää lähiaikoina, yrittääkö se käynnistää ydinvoiman lisärakentamisen tukemalla voimalayhtiöiden investointeja. Elokuussa siellä valmistui hallituksen tilaama selvitys mahdollisesta tukimallista, jossa valtio rahoittaisi pääosan uusien voimaloiden rakentamisesta ja kantaisi...

sorsafoundation.fi