• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Taitaa tosiaan olla niin päin että koska Suomessa sähkön hintojen vaihtelu on Euroopan suurinta (lähde: Energiateollisuus), niin tämä ei kannusta ihmisiä pörssisähköön vaan täysin suhteettomat ja suuruusluokaltaan kohtuuttomat hintapiikit pitävät kuluttajat pelokkaina kiinni kiinteissä sopimuksissa.

Siis pörssisähkön osuushan on kasvanut valtavasti siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Osuus on nyt luokkaa 31% kun se vuonna 2022 oli vielä 14%. Eli en nyt oikein osaa olla samaa mieltä tuosta väitteestäsi. Pörssisähkön markkinaosuus on yli kaksinkertaistunut samalla kun pörssihinnan heilunta on voimakkaasti lisääntynyt.
 
Siis pörssisähkön osuushan on kasvanut valtavasti siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Osuus on nyt luokkaa 31% kun se vuonna 2022 oli vielä 14%. Eli en nyt oikein osaa olla samaa mieltä tuosta väitteestäsi. Pörssisähkön markkinaosuus on yli kaksinkertaistunut samalla kun pörssihinnan heilunta on voimakkaasti lisääntynyt.
Tuohon vaikuttaa tietysti se, että kiinteiden sopimusten hinnat ovat nousseet niin paljon. Toisaalta ymmärtääkseni ennenkin pörssisähkö oli halvempaa, mutta sillä ei ollut niin paljon väliä silloin.
 
Siis pörssisähkön osuushan on kasvanut valtavasti siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Osuus on nyt luokkaa 31% kun se vuonna 2022 oli vielä 14%. Eli en nyt oikein osaa olla samaa mieltä tuosta väitteestäsi. Pörssisähkön markkinaosuus on yli kaksinkertaistunut samalla kun pörssihinnan heilunta on voimakkaasti lisääntynyt.
Tämä johtunee siitä että hintatietoisia ihmisiä oli vähemmän. Suuria massoja ei kiinnostanut sähkön hinta eivätkä uhranneet ajatustakaan sähkösopimukseen liittyen. Nykyään on pakko ja aiheesta uutisoidaankin melkein päivittäin.

Norjassa pörssisähkön osuus tosiaan on 96 prosenttia sopimuksista ja keskustelu lähti tästä.
 
Tuohon vaikuttaa tietysti se, että kiinteiden sopimusten hinnat ovat nousseet niin paljon. Toisaalta ymmärtääkseni ennenkin pörssisähkö oli halvempaa, mutta sillä ei ollut niin paljon väliä silloin.

Ehdottomasti vaikuttaa. Ja heilunnan kasvaminen nostaa kiinteiden hintoja vaikka keskiarvo ei muuttuisi (ja sekin on noussut). Mutta bottom line: pörssisähkösopimusten osuus on kasvanut voimakkaasti hyvin lyhyessä ajassa.
 
Erotuksena kuitenkin kaasuvoimaan Japanissa(homma koko ajan perseestä) tai Australian itsetuhoisuuteen(tyhjää tarjolla) sitä säheliä on usein oman tuurivoiman pettäessä edes kalliisti mahdollisuus saada naapurista. On sitä oikeaa säätövoimaa, joskaan ei enää vesivoiman ja parin hätäkaasuturbiinin lisäksi omalla maaperällä.
Toisaalta ilman sitä siirtoyhteyttä ei varmaan olisi purettu kaikkea mitä nyt on purettu tai olisi rakennettu enemmän sähkön tuotantoa CHP muodossa tms. Olisi myös voitu rakentaa aiemmin jo lisää siirtolinjoja Ruotsiin. Toki sekin mahdollista, että mitään ei olisi nyt tilalla ja oltaisiin paljon huonommassa tilanteessa.
Viron siirtoyhteys toimii vähän kuin pakkokeinoin rakennettu fossiilivoimala. Maksamme kaikki korkeampaa hintaa ympäri vuoden siitä, mutta sitten piikki hintojen aikana tuo aktivoituu ja antaa yli 1000MW lisää sähköä.
Tavallaan kyllä, mutta nyt meillä on aina muuten vientiä sinne joka taas nostaa sähkön hintaa täällä kun ei päästä EE kalliista aluehinnasta irti ilman, että siirtolinja saadaan tukkoon. En tiedä sitten kumpi olisi ollut halvempi vaihtoehto, pitää omat voimalat varalla vai maksaa nyt koko vuoden kalliimpaa hintaa Viron siirtolinjan takia.
 
Ehdottomasti vaikuttaa. Ja heilunnan kasvaminen nostaa kiinteiden hintoja vaikka keskiarvo ei muuttuisi (ja sekin on noussut). Mutta bottom line: pörssisähkösopimusten osuus on kasvanut voimakkaasti hyvin lyhyessä ajassa.
Heilunnan lisääntyminen ei ole edesauttanut pörssisopimusten määrän kasvua, vaan päinvastoin. Energiakriisi räjäytti kiinteiden hinnat ja pörssisähkö ei noussut mukana niin paljoa, vaan oli lähinnä pelkokerrointa kiinteiden hinnassa. Silloin moni sai pörssisähköä halvemmalla kuin pelkokerroinkiinteät.

Nyt iso heilunta on saanut aikaan pakoa takaisin kiinteisiin. Omassa tuttavapiirissä (omakotitalot, lämmitys pumpuilla tms) tätä tapahtunut paljon ja taidan olla lähes viimeinen pörssisähkön käyttäjä. Itselläkin jopa optimoituna viimeinen 12kk ollut melko tasan halvimman kiinteän hinta, eli pörssi ei maksa vaivaa. Halpa kesä on yksi hailee, koska laskut tulevat pakkaskaudesta. Halvalla kesällä ei ole mitään merkitystä. Kerrostalossa vähällä käytöllä tasaisesti läpi vuoden on ihan sama ja pörssi todennäköisesti edullisin.

Asiantuntijatkin hyppäävät pois pörssistä

60snt paukkuu

Talvi on herran huomassa ja kukaan ei tiedä mitä hinnat tulevat olemaan.

Noita kun lukee, niin harva enää uskaltaa olla pörssihinnan armoilla. Kosahduksen vaara alkaa olla todella korkea ensi talvena ja pahenee vain tulevina vuosina. En pidä enää yhtään tästä tilanteesta ja tuskin olen pörssissä enää kauaa. Ensi talven voisi urheilla ihan riskillä.
 
Heilunnan lisääntyminen ei ole edesauttanut pörssisopimusten määrän kasvua, vaan päinvastoin. Energiakriisi räjäytti kiinteiden hinnat ja pörssisähkö ei noussut mukana niin paljoa, vaan oli lähinnä pelkokerrointa kiinteiden hinnassa. Silloin moni sai pörssisähköä halvemmalla kuin pelkokerroinkiinteät.

Nyt iso heilunta on saanut aikaan pakoa takaisin kiinteisiin. Omassa tuttavapiirissä (omakotitalot, lämmitys pumpuilla tms) tätä tapahtunut paljon ja taidan olla lähes viimeinen pörssisähkön käyttäjä. Itselläkin jopa optimoituna viimeinen 12kk ollut melko tasan halvimman kiinteän hinta, eli pörssi ei maksa vaivaa. Halpa kesä on yksi hailee, koska laskut tulevat pakkaskaudesta. Halvalla kesällä ei ole mitään merkitystä. Kerrostalossa vähällä käytöllä tasaisesti läpi vuoden on ihan sama ja pörssi todennäköisesti edullisin.

Asiantuntijatkin hyppäävät pois pörssistä

60snt paukkuu

Talvi on herran huomassa ja kukaan ei tiedä mitä hinnat tulevat olemaan.

Noita kun lukee, niin harva enää uskaltaa olla pörssihinnan armoilla. Kosahduksen vaara alkaa olla todella korkea ensi talvena ja pahenee vain tulevina vuosina. En pidä enää yhtään tästä tilanteesta ja tuskin olen pörssissä enää kauaa. Ensi talven voisi urheilla ihan riskillä.
Jos sähkön hinta todellakin "kosahtaa" ja suurimmalla osalla sähkön käyttäjistä on kiinteähintainen sopimus, niin, mitäs luulet, että kuka sen kalliin sähkön maksaa sinun puolestasi? Sähkönmyyjäkö? Ei ainakaan kokonaan, sillä hän on suojannut myymänsä sähkön hinnan suurelta osin futuureilla. Nähtävästi sinun ja muiden kiinteällä matkustavien sähkön maksavat siis futuurien myyjät. En voi kuin hämmästellä sen tahon jaloa ja epäitsekästä käytöstä (tai tyhmyyttä).
 
Nyt iso heilunta on saanut aikaan pakoa takaisin kiinteisiin. Omassa tuttavapiirissä (omakotitalot, lämmitys pumpuilla tms) tätä tapahtunut paljon ja taidan olla lähes viimeinen pörssisähkön käyttäjä. Itselläkin jopa optimoituna viimeinen 12kk ollut melko tasan halvimman kiinteän hinta, eli pörssi ei maksa vaivaa. Halpa kesä on yksi hailee, koska laskut tulevat pakkaskaudesta. Halvalla kesällä ei ole mitään merkitystä. Kerrostalossa vähällä käytöllä tasaisesti läpi vuoden on ihan sama ja pörssi todennäköisesti edullisin.
Tämä onkin vaikea yhtälö. Suurilla hintavaihteluilla pusketaan ihmisiä kiinteisiin sopimuksiin, jotka eivät ohjaa käyttäjiä sähköverkon kaipaamaan kulutusjoustoon. Samalla sähköyhtiöiden pitää hinnoitella kiinteät korkealle koska futuurit ja asiakkaiden epäsuotuisat kulutusprofiilit. Tämä taas entisestään lisää piikkihintoja, sillä pieni hintajousto ei aikaansaa tarvittavaa kulutusjoustoa.

Vaatii automaatiota tuollainen tuntipiikkien tasoitus. Harvalla sitä on ja vielä harvempi ymmärtää siitä mitään.
Aika pitkälle pääsee jo ohjaamalla kulutusta yöaikaan, jos/kun se on mahdollista. Jos on joku moderni lämmitysjärjestelmä, niin tuon voi miltei koodata "aseta ja unohda" mentaliteetilla.
 
Jos sähkön hinta todellakin "kosahtaa" ja suurimmalla osalla sähkön käyttäjistä on kiinteähintainen sopimus, niin, mitäs luulet, että kuka sen kalliin sähkön maksaa sinun puolestasi? Sähkönmyyjäkö? Ei ainakaan kokonaan, sillä hän on suojannut myymänsä sähkön hinnan suurelta osin futuureilla. Nähtävästi sinun ja muiden kiinteällä matkustavien sähkön maksavat siis futuurien myyjät. En voi kuin hämmästellä sen tahon jaloa ja epäitsekästä käytöstä (tai tyhmyyttä).
Ja minkähän takia sitä tavallisten kuluttajien pitäisi kantaa yhtään millään tavalla mitään vastuuta tästä paskahimmelistä, jonka virittämisessä heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa? Ehkä tosiaan vaaditaan sähköjärjestelmän täydellinen romahdus ja sähköyhtiöiden laajamittainen konkurssiaalto, ennen kuin lakataan vääntelemästä käsiä, että emme nyt vaan millään voi pelastaa itseämme koska se olisi kustannustehokasta. Tosin eiköhän sekin menisi sen normaalin kaavan mukaan, että voitot on yksityisiä, tappiot yhteiskunnan ongelma.
 
Viimeksi muokattu:
asiakkaiden epäsuotuisat kulutusprofiilit.
Kulutusprofiili on Suomen ilmaston tuoma kulutusprofiili. Kesällä ei tarvitse lämmittää ja sähköä menee vähän. Talvella pitää lämmittää ja sähköä menee se 3x enemmän kuussa. Kulutus siellä 10000kWh/v luokassa ja tammikuussa 2024 meni 1700kWh. Kesällä menee 400kWh/kk. Normaali talvikuukausi menee 1000kWh. Talo ei ole sen enempää harakanpesä ja lämmitys pumpuilla ja puuta lisänä. -30 alkaa pumput olla helisemässä.
 
Tämä johtunee siitä että hintatietoisia ihmisiä oli vähemmän. Suuria massoja ei kiinnostanut sähkön hinta eivätkä uhranneet ajatustakaan sähkösopimukseen liittyen. Nykyään on pakko ja aiheesta uutisoidaankin melkein päivittäin.

Norjassa pörssisähkön osuus tosiaan on 96 prosenttia sopimuksista ja keskustelu lähti tästä.
Heiluuko Norjassa hinnat yhtä järjettömästi kuin Suomessa? Vähän veikkaan että jos olisi tällaista "nollasta sataan" heiluntaa olisi pörssisähkön osuus heillä jotain muuta kuin 96 %.
Huomenna 8h ajan yli 40centtiä/kwh sis alv 25.5%. --
Tällaiselta 8 tunnin piikiltä onkin vähän vaikeampi siirtää kulutusta. t. etätyöläinen
 
hän on suojannut myymänsä sähkön hinnan suurelta osin futuureilla. Nähtävästi sinun ja muiden kiinteällä matkustavien sähkön maksavat siis futuurien myyjät. En voi kuin hämmästellä sen tahon jaloa ja epäitsekästä käytöstä (tai tyhmyyttä).

Ainakin suurelta osin futuurien myyjillä on omaa tuotantoa minkä hinta on futuurilla lukittu halutulle tasolle eli käytännössä siellä on sekä ostaja että myyjä päässeet yhteisymmärrykseen hintatasosta. Futuurien myyminen ilman että sulla on taustalla tuotetta on huiman riskialtista puuhaa, samoin kuin niiden ostaminen että sille tuotteelle on loppukäyttäjää.
 
Heilunnan lisääntyminen ei ole edesauttanut pörssisopimusten määrän kasvua, vaan päinvastoin.

Heiluntahan nostaa kiinteiden preemioita, mikä puolestaan lisää pörssisähkön edullisuutta keskimäärin. Mitä enemmän heilunnan riskit ulosmitataan kiinteiden korkeampina preemioita, sitä halvemmaksi tulee ottaa se pörssisähkösopimus ja se osin selittää pörssin suosiota. Täälläkin on kiinteiden kohonneista hinnoista valittajia, jotka sinnittelevät pörssisähkön kanssa koska kokevat kiinteän liian kalliiksi vaikka se tasaisuutta tuokin. Tasaisuus on vakuutus, joka maksaa eivätkä kaikki halua maksaa siitä. En minäkään.
 
Heiluntahan nostaa kiinteiden preemioita, mikä puolestaan lisää pörssisähkön edullisuutta keskimäärin. Mitä enemmän heilunnan riskit ulosmitataan kiinteiden korkeampina preemioita, sitä halvemmaksi tulee ottaa se pörssisähkösopimus ja se osin selittää pörssin suosiota. Täälläkin on kiinteiden kohonneista hinnoista valittajia, jotka sinnittelevät pörssisähkön kanssa koska kokevat kiinteän liian kalliiksi vaikka se tasaisuutta tuokin. Tasaisuus on vakuutus, joka maksaa eivätkä kaikki halua maksaa siitä. En minäkään.
Ilmeisesti asut kerrostalossa tai sinulla muuten menee tasaisesti sähköä ympäri vuoden?

Tuossa juuri tänään töissä vertailtiin omakotitalojen kulutuksia ja pörssisähkön keskihintoja kiinteisiin ja ei pörssillä ole oikein mitään etua hinnassa omakotitalossa. Keväällä etsii halvimman kiinteän ja se on oikeastaan siinä se strategia.

Vuoden sähkölasku tulee marraskuu-maaliskuu, muilla ei ole juuri mitään merkitystä.
 
Tuossa juuri tänään töissä vertailtiin omakotitalojen kulutuksia ja pörssisähkön keskihintoja kiinteisiin ja ei pörssillä ole oikein mitään etua hinnassa omakotitalossa. Keväällä etsii halvimman kiinteän ja se on oikeastaan siinä se strategia.
En puhu mistään yksittäisestä käyttäjästä tai käyttäjäryhmästä, vaan ihan kaikista. Ja kaikkien sähkösopimusten kohdalla pörssisähkön osuus on noussut noin 14%:sta noin 31%:iin. Eli yli kaksinkertaistunut vain noin 2-3 vuodessa samalla kun hinnan heilunta on kasvanut voimakkaasti. Aika näyttää mihin tuo asettuu, mutta selvästi merkittävä osa kuluttajista on sen kokenut (tai koki ainakin vuonna 2022 ja 2023) hyödylliseksi itselleen. Veikkaan, että pysytään pitkälti yli 20%:ssa nytkin vaikka kiinteiden hinnat eivät olekaan kymmenissä prosenteissa. Mitään sen tarkempia kuluttajaprofilointeja en ole nähnyt.
 
Ilmeisesti asut kerrostalossa tai sinulla muuten menee tasaisesti sähköä ympäri vuoden?

Tuossa juuri tänään töissä vertailtiin omakotitalojen kulutuksia ja pörssisähkön keskihintoja kiinteisiin ja ei pörssillä ole oikein mitään etua hinnassa omakotitalossa. Keväällä etsii halvimman kiinteän ja se on oikeastaan siinä se strategia.

Vuoden sähkölasku tulee marraskuu-maaliskuu, muilla ei ole juuri mitään merkitystä.
Pörssisähkön hintamekanismin heikkous tuossa näkyy ts. se että maksetaan aina kalleimman mukaan. Kiinteiden/futuureiden kautta saa tällä hetkellä periaatteessa halvempaa sähköä, jos kulutus kasaantuu pörssin kalliimmille ajanjaksoille. Onneksi näin, ja sähkön tuottajat futuurien kauttakin saavat varmasti nykyhinnoilla riittävästi preemiota. Itse en ainakaan ole kiinteillä vielä kertaakaan hävinnyt tässä heilunta-ajalla pörssille. Tätä nykyistä heiluntaa edeltävinä vuosina pörssillä olisi todennäköisesti jäänyt voitolle, mutta hinnat olivat molemmilla niin matalia, että eipä sillä ollut oikein merkitystä.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Itsellä käytännössä 1:1 kulutus B12:n kanssa, vuoden keskihinta itselle tähän asti n. 8 c/kWh maksimioptimoinneilla minkä voi tehdä ja nousee tietenkin vielä loppuvuotta kohden. Pörssissä ei järkeä, kiinteään siirtyminen hommalistalla. Päähoukutin poistaa tunne "tarpeesta" optimoida pörssin mukaan - kulutusjoustoa siis katoaa. Tilanne itse asiassa saattaa pahentua entisestään, sillä kesän halvalla sähköllä aurinkokennojärjestelmät eivät kannata edes henkisesti. Jos sähkö tuntuu kalliilta kesälläkin, vakuuttaa itsensä helpommin aurinko+akku investoinnin "järkevyydestä".
 
En puhu mistään yksittäisestä käyttäjästä tai käyttäjäryhmästä, vaan ihan kaikista. Ja kaikkien sähkösopimusten kohdalla pörssisähkön osuus on noussut noin 14%:sta noin 31%:iin. Eli yli kaksinkertaistunut vain noin 2-3 vuodessa samalla kun hinnan heilunta on kasvanut voimakkaasti. Aika näyttää mihin tuo asettuu, mutta selvästi merkittävä osa kuluttajista on sen kokenut (tai koki ainakin vuonna 2022 ja 2023) hyödylliseksi itselleen. Veikkaan, että pysytään pitkälti yli 20%:ssa nytkin vaikka kiinteiden hinnat eivät olekaan kymmenissä prosenteissa. Mitään sen tarkempia kuluttajaprofilointeja en ole nähnyt.
Pitää muistaa se, että syksyllä 2021 sähkösopimusten hinnat alkoivat nousta kuin raketti ja vuosille 2022-2024 tarjottiin 25-45snt kiinteitä. Ihan varmasti moni mietti ja valitsi pörssin 2v 45snt kiinteän sijaan. Itselle tuli 45snt tarjous entiseltä yhtiöltä ja sain 25snt 6kk sopimuksen muualta, mutta pieleen meni sekin ja pörssillä olisi pitänyt uskaltaa mennä.

Tuossa tuiverruksessa ihan varmasti pörssisähkön suosio kasvoi, koska kauhukuva ei toteutunut

Nyt vain on niin, että omakotitalossa se preemio tulee talvikuukausina pörssisähköönkin, joten omakotitaloon pörssisähkö ei ole mikään mullistava hintaetu. Jossakin muussa tapauksessa voi ollakin. Kaukolämmössä voi latailla yöllä sähköautoa ja brassaiila kun vuoden keskihinta 1,5snt. Hyvä niin ja onnea.
 
Nyt vain on niin, että omakotitalossa se preemio tulee talvikuukausina pörssisähköönkin, joten omakotitaloon pörssisähkö ei ole mikään mullistava hintaetu. Jossakin muussa tapauksessa voi ollakin. Kaukolämmössä voi latailla yöllä sähköautoa ja brassaiila kun vuoden keskihinta 1,5snt. Hyvä niin ja onnea.
Ja autuaasti unohtaa laskelmista kaukolämmön kulutus ja kk.maksut.
 
Tällaiselta 8 tunnin piikiltä onkin vähän vaikeampi siirtää kulutusta. t. etätyöläinen
Ei suinkaan. Ulkolämpötila on niin korkea, että lämmitys sietää oikein hyvin olla tauolla kusiset 8 tuntia. Viime tammikuussakin onnistuin leikkaamaan kulutusta 17 tunnin piikin ajalta reilusti päälle 50% ja silloin oli lämpötila -25 tuntumassa.

Vielä päiväaikaan auringon säteilyä tarjolla. Tietysti jos läppärin ja kahvikoneen energiankulutus huolettaa niin sitten ei voi mitään. Paitsi käyttää termospulloa ja akkuvirtaa jos oikeasti haluaa olla neuroottinen.
 
Viimeksi muokattu:
Loviisa1:n huollon valmistumis eta pompannut 41h eteenpäin > 5.10. klo 18

Nyt sormet ja varpaat ristiin että OL2 huolto/korjaus valmistuisi 6.10.. Imo ei mitään tehohimmailuja sen jälkeen vaan potikka kaakkoon ja kovaa ajoa. Jos kosahtaa niin kaikki paskaks vaan. Noh tämä oli taas huumoria mutta on tämä kyllä pirullista kun jatkuvasti menee huoltoa ristiin/on muuta ongelmaa samalla kun ollaan hirttäydytty tuulivoimaan. Ja mikä raivostuttavinta, osan mielestä asiassa ei ole mitään ongelmaa eikä tähän himmeliin saa mitenkään puuttua.. Mutta näin hopeareunuksena tämän iltainen piikki ei tunnukaan enää pahalta huomista tarkastellessa. :D
 
Ei suinkaan. Ulkolämpötila on niin matala, että lämmitys sietää oikein hyvin olla tauolla kusiset 8 tuntia. Viime tammikuussakin onnistuin leikkaamaan kulutusta 17 tunnin piikin ajalta reilusti päälle 50% ja silloin oli lämpötila -25 tuntumassa.
Paljonko meni silloin aikaa siihen kulutuksen säätämiseen sekä toteutuksen että vaadittavien aikataulumuutosten takia? Pätevän tyypin ajan hinnaksi yllättävässä satunnaishommassa voidaan varmaan nykypäivänä laskea 40€/h ilman veroja (siitä laskutettasiin yli 100€/h sis alv) ellei sähkön hinnassa säästäminen ole harrastus. Jos se on harrastus niin hinnalla ei tietenkään ole väliä missään kohtaa kokonaisuutta.

Tänään alkoi 6kk 10 sentin pörssisähkö, ihan sopivasti. Tajuan kyllä että haluamalla käyttää talvella sähköä silloin kun itselle sopii olen osa ongelmaa enkä käyttöä säätämällä osa ratkaisua. Mutta vaikka virittäisi kuinka niin silti jäisi stressi siitä että tulee 3 viikon tyyni pakkasjakso jolloin OL3 tietty taas hajoaa. Euron sähkön hintoja samaan aikaan kun oma torppa nielee 150kWh päivässä, ei kiitos.

Eikä itsellä mitään ratkaisua ole, ymmärrän tosiaan että perusvoima ei ole kiinnostava investointikohde eikä säätövoimakaan. Esim. ydinvoimassa teknologiariski (tulee jotain ylivoimaisesti halvempaa alle 20 vuodessa) on merkittävä. Pitää vaan yrittää luovia kunnes joku keksii jotain parempaa.
 
Taitaa tosiaan olla niin päin että koska Suomessa sähkön hintojen vaihtelu on Euroopan suurinta (lähde: Energiateollisuus), niin tämä ei kannusta ihmisiä pörssisähköön vaan täysin suhteettomat ja suuruusluokaltaan kohtuuttomat hintapiikit pitävät kuluttajat pelokkaina kiinni kiinteissä sopimuksissa.
Tämä johtunee siitä että hintatietoisia ihmisiä oli vähemmän. Suuria massoja ei kiinnostanut sähkön hinta eivätkä uhranneet ajatustakaan sähkösopimukseen liittyen. Nykyään on pakko ja aiheesta uutisoidaankin melkein päivittäin.
Näihin sanoisin, että hintajoustoon kykenevät energiatehokkaat kotitaloudet nimenomaan siirtyvät pörssisähköön, koska yöajan halpa hinta on aika hyvä porkkana. Sähköauto ja varaava lämmitys automatiikalla on jo sellainen kombo, että keskihinnan saa aika alas. Houkutteleva yhtälö, varsinkin kun kiinteiden hinta on noussut. Sitten taas hieman huonolla eristyksellä suoralla sähköllä taloa lämmittävillä kulutus seuraa tarkasti pörssisähkön korkeita hintoja eli pörssissä ei ole järkeä.

Ja minkähän takia sitä tavallisten kuluttajien pitäisi kantaa yhtään millään tavalla mitään vastuuta tästä paskahimmelistä, jonka virittämisessä heillä ei ole ollut osaa eikä arpaa?
Siksi, että ollaan äänestetty valtaan Suomessa ja EU:ssa sellaiset päättäjät, joiden mukaan ilmastonmuutosta vastaan tulee tehdä toimenpiteitä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä sanktioida ja pyrkiä se lopettamaan. Siksi, että poliitikkojen hyvästä tahdosta huolimatta ydinvoimahankkeita on mennyt nurin. Siksi, että kuluttajilla ei ole halua maksaa huippukulutustuotannosta. Siksi, että Venäjän tarjoamaa halpaa energiaa ei käytetä. Nämä päätökset eivät tule ilmaiseksi. Katsantokannasta riippuu, onko nämä olleet hyviä päätöksiä tai tapahtumia, mutta sanoisin Suomen pärjänneen paremmin kuin monen muun maan. Ei kuitenkaan aloiteta debattia tästä kaistasta, se on politiikkapalstan asiaa.

Heiluuko Norjassa hinnat yhtä järjettömästi kuin Suomessa?
Tällaiselta 8 tunnin piikiltä onkin vähän vaikeampi siirtää kulutusta. t. etätyöläinen
Ai että, kun meillä olisi Ruotsin tai Norjan vesivoimavarat, mutta ei kun ei ole.
Mulla on kohtuullisen kokoisessa kämpässä klo 07-22 kulutus syys-lokakuussa noin 30 kWh ja noiden todella kalliiden tuntien aikana ~10 kWh eli maksan reilun vitosen enemmän kuin normaalisti. En lähde siirtämään lämpöpumpun ajoaikoja tuollaisen takia.

Tuossa juuri tänään töissä vertailtiin omakotitalojen kulutuksia ja pörssisähkön keskihintoja kiinteisiin ja ei pörssillä ole oikein mitään etua hinnassa omakotitalossa. Keväällä etsii halvimman kiinteän ja se on oikeastaan siinä se strategia.
Vuoden sähkölasku tulee marraskuu-maaliskuu, muilla ei ole juuri mitään merkitystä.
Minun vuoden ka. 6.5c/kWh, omakotitalo +20 000 kWh. Auton lataus yöllä ja maalämmön ohjaus pääosin halvoille tunneille (ei kuitenkaan pörssisähköohjaus). Kesälläkin kulutusta mukavasti, niin pörssisähkö siksi myös hyvä. Etua tullut vuodessa noin 300€ (pl. Vattenfallin yhden vkl ajan ollut 7,49c/kWh 12kk tarjous). Olin valmistautunut vaihtamaan kiinteään, jos olisi sinne seiskan nurkille saanut. Pidän tulevaa talvea "pahimpana" pörssisähkön kannalta, Auroran uskon helpottavan 2025-2026 talvena. Sama kuin sinulla, eli kiinteä houkuttelee, mutta jättäisin silti automatiikan ohjaamaan ison kulutuksen yölle ja halvoille tunneille.
 
Nyt sormet ja varpaat ristiin että OL2 huolto/korjaus valmistuisi 6.10.. Imo ei mitään tehohimmailuja sen jälkeen vaan potikka kaakkoon ja kovaa ajoa. Jos kosahtaa niin kaikki paskaks vaan. Noh tämä oli taas huumoria mutta on tämä kyllä pirullista kun jatkuvasti menee huoltoa ristiin/on muuta ongelmaa samalla kun ollaan hirttäydytty tuulivoimaan. Ja mikä raivostuttavinta, osan mielestä asiassa ei ole mitään ongelmaa eikä tähän himmeliin saa mitenkään puuttua.. Mutta näin hopeareunuksena tämän iltainen piikki ei tunnukaan enää pahalta huomista tarkastellessa. :D
Mitä tarkoitat puuttumisella tässä? Kieltääkö joku yrityksiä rakentamasta tuotantoa? Vai onko tässä taka-ajatuksena se, että tavalla tai toisella valtion pitäisi subventoida sähkön hintaa? Käytännössä ainoa reilumpi mekanismi olisi lisätä sähkön verotusta ja tällä verotuksella rakentaa tuotantoa (tai subventoida sellaisen tuotannon rakentamista) jota voitaisiin pyörittää näinä päivinä kun on ydinvoimaa ja siirtolinjoja pois käytöstä. Tällöin lisätyn verotuksen kustannukset osuisivat niille paljon sähköä käyttäville kuten nytkin.

En vaan sitten tiedä haluaako monikaan sitä paria senttiä lisää veroa sähköönsä.
 
Tämä onkin vaikea yhtälö. Suurilla hintavaihteluilla pusketaan ihmisiä kiinteisiin sopimuksiin, jotka eivät ohjaa käyttäjiä sähköverkon kaipaamaan kulutusjoustoon. Samalla sähköyhtiöiden pitää hinnoitella kiinteät korkealle koska futuurit ja asiakkaiden epäsuotuisat kulutusprofiilit. Tämä taas entisestään lisää piikkihintoja, sillä pieni hintajousto ei aikaansaa tarvittavaa kulutusjoustoa.


Aika pitkälle pääsee jo ohjaamalla kulutusta yöaikaan, jos/kun se on mahdollista. Jos on joku moderni lämmitysjärjestelmä, niin tuon voi miltei koodata "aseta ja unohda" mentaliteetilla.
Olen tätä kulutusjoustoa ajatellut hieman toisteppäin. Itseasiassa siitä pitäisi maksaa että en käytä sähköä silloin kun sitä on liian vähän. Ei ne teollisuuslaitoksetkaan ilmaiseksi jousta (saavat korvausta siitä että joustavat tarvittaessa), niin miksi kuluttajan pitäisi? Olisin mielelläni käyttämästä sähköä kun siitä minulle maksettaisiin. Nyt minun pitää urheilla sähkön säästössä ja maksaa lopulta laskua siitä että systeemi on rikki. Miksi?
 
Olen tätä kulutusjoustoa ajatellut hieman toisteppäin. Itseasiassa siitä pitäisi maksaa että en käytä sähköä silloin kun sitä on liian vähän. Ei ne teollisuuslaitoksetkaan ilmaiseksi jousta (saavat korvausta siitä että joustavat tarvittaessa), niin miksi kuluttajan pitäisi? Olisin mielelläni käyttämästä sähköä kun siitä minulle maksettaisiin. Nyt minun pitää urheilla sähkön säästössä ja maksaa lopulta laskua siitä että systeemi on rikki. Miksi?
Kysyntäjouston EU-tasoinen verkkokoodi on valmisteilla ja vähittäismyyntiä koskevia sähkömarkkinalakimuutoksia on ollut lausuntokierroksella. Aivan varmasti tällaisia sopimuksia on tulossa, jossa euroja virtaa sähkönkäyttöä rajoittavan suuntaan, kunhan kulutus on ohjattavissa sen maksavan osapuolen toimesta (esim. päivä/yö-releellä).
 
Olen tätä kulutusjoustoa ajatellut hieman toisteppäin. Itseasiassa siitä pitäisi maksaa että en käytä sähköä silloin kun sitä on liian vähän. Ei ne teollisuuslaitoksetkaan ilmaiseksi jousta (saavat korvausta siitä että joustavat tarvittaessa), niin miksi kuluttajan pitäisi? Olisin mielelläni käyttämästä sähköä kun siitä minulle maksettaisiin. Nyt minun pitää urheilla sähkön säästössä ja maksaa lopulta laskua siitä että systeemi on rikki. Miksi?
Onhan se vähän nurinkurista, että ensin on rakennettu yhteiskunta pyörimään käytännössä ajalle 8-20 ja sitten aletaan ajamaan, että tämä on juuri se aika, kun pitäisi joustaa kulutuksesta.
 
Onhan se vähän nurinkurista, että ensin on rakennettu yhteiskunta pyörimään käytännössä ajalle 8-20 ja sitten aletaan ajamaan, että tämä on juuri se aika, kun pitäisi joustaa kulutuksesta.
Kyllä ne tuulivoimalat voi pyöriä päiväsaikaankin. Kesällähän aurinkovoima ajoittuu juurikin toimistotunneille.
 
Olen tätä kulutusjoustoa ajatellut hieman toisteppäin. Itseasiassa siitä pitäisi maksaa että en käytä sähköä silloin kun sitä on liian vähän. Ei ne teollisuuslaitoksetkaan ilmaiseksi jousta (saavat korvausta siitä että joustavat tarvittaessa), niin miksi kuluttajan pitäisi? Olisin mielelläni käyttämästä sähköä kun siitä minulle maksettaisiin. Nyt minun pitää urheilla sähkön säästössä ja maksaa lopulta laskua siitä että systeemi on rikki. Miksi?

Teollisuuden korvauksissa on myös se kääntöpuoli että jos sähköä ei käytetä silloin kun se on halpaa, tulee saman mekanismin kautta "rangaistusmaksuja".

Esimerkiksi 7.9 alviton pörssin keskihinta oli alle 2 senttiä/kWh, mutta työpaikkani maksoi 53 senttiä/kWh koska "jousti" kulutuksessa väärään suuntaan.
 
Paljonko meni silloin aikaa siihen kulutuksen säätämiseen sekä toteutuksen että vaadittavien aikataulumuutosten takia? Pätevän tyypin ajan hinnaksi yllättävässä satunnaishommassa voidaan varmaan nykypäivänä laskea 40€/h ilman veroja (siitä laskutettasiin yli 100€/h sis alv) ellei sähkön hinnassa säästäminen ole harrastus. Jos se on harrastus niin hinnalla ei tietenkään ole väliä missään kohtaa kokonaisuutta.
Sehän ei tietysti mikään ratkaisu olekaan säätää tuntikulutuksia käsityönä, vaan pelkästään perustelu konseptille. Automaation avulla kauniina ajatuksena teoriassa tapahtuisi täysin itsestään, hyvin valmistellulla systeemillä parilla käsisäädöllä kalenteriin. Säädin osittain paikallisesti, joskin suurta osaa lämmityksestä olisi pystynyt pilven kautta muutenkin. Tietenkin se kaikki mitä tein edellytti sitä, että aikataulumuutoksia ei tarvittu, olin aamulla ja illalla paikalla ja täten homma maksoi vain vaivaa. Muuten olisi saanut jäädä yli satanen säästämättä.
 
Ilmeisesti asut kerrostalossa tai sinulla muuten menee tasaisesti sähköä ympäri vuoden?

Tuossa juuri tänään töissä vertailtiin omakotitalojen kulutuksia ja pörssisähkön keskihintoja kiinteisiin ja ei pörssillä ole oikein mitään etua hinnassa omakotitalossa. Keväällä etsii halvimman kiinteän ja se on oikeastaan siinä se strategia.

Vuoden sähkölasku tulee marraskuu-maaliskuu, muilla ei ole juuri mitään merkitystä.

Suoran sähkölämmityksen 160m2 omakotitalossa (+ILP ja takka) ainakin itsellä myös huhti-loka laskuilla merkitystä. Vuosikulutus noin 20 000 kWh ja siitä reilu 1/3 tulee huhti-lokakuussa eli kyllä se kesän lähes ilmainen sähkö vaikuttaa vuoden keskihintaan vaikka toki talvella kulutus onkin suurempaa. En sanoisi että ei ole juuri merkitystä mitä 7000 kWh tulee maksamaan..

Ja nuo luvut on ajalta ennen sähköautoa eli nykyään vielä suurempi osa kulutuksesta tulee myös kesäaikaan. Talvella toki sähköauto kuluttaa reilusti enemmän, mutta kesällä taas kilometrejä tulee reilusti talvea enemmän.
 
Heiluntahan nostaa kiinteiden preemioita, mikä puolestaan lisää pörssisähkön edullisuutta keskimäärin. Mitä enemmän heilunnan riskit ulosmitataan kiinteiden korkeampina preemioita, sitä halvemmaksi tulee ottaa se pörssisähkösopimus ja se osin selittää pörssin suosiota. Täälläkin on kiinteiden kohonneista hinnoista valittajia, jotka sinnittelevät pörssisähkön kanssa koska kokevat kiinteän liian kalliiksi vaikka se tasaisuutta tuokin. Tasaisuus on vakuutus, joka maksaa eivätkä kaikki halua maksaa siitä. En minäkään.
Aika kummallista järjenjuoksua. Heiluntahan ei itsessään nosta mitään kiinteiden sopimusten "preemioita", ellei kiinteiden sopimusten käyttäjien kulutusprofiili ole täysin erilainen kuin pörssisähkön kuluttajien. Ja kun se heilunta on peräisin sieltä pörssihintojen heilumisesta, en oikein ymmärrä miten pörssisähkö voi tulla suhteessa edullisemmaksi kun kiinteiden hinnat johdetaan pörssisähkön kulutuksella painotetusta odotetusta hinnasta. Ne hinnanmuutokset tulee mun ymmärtääkseni ns. tasosiirtymästä, missä hinnat kaikenkaikkiaan on suuremmat kuin aikaisemmin.

Tasaisuus on vakuutus, mutta se on sitä myös sähköyhtiön suuntaan. Sähköyhtiö saa kiinteän hinnan ympäri vuoden, vaikka sähkön spot hinta olisi paljon alempi mitä kiinteessä sopparissa
 
Taas lähti yksi tuttu omakotiasuja pörssisähköstä kiinteään. Kuulemma ihan sama onko sentin vai kaksi kalliimpi, mutta ei jaksa enää kytätä hintaa. Iso heilunta houkuttelee aika harvoja kuluttaja-asiakkaita.

Toinen tapaus oli vähän aikaa sitten ja talous- ja elämäntilanne sellainen, että kosahdukseen ei ole varaa. Ihan keskituloinen kunniallinen kansalainen ja talo alle 10v vanha maalämpötalo. Vakuutus tärkein hänelle. Ainakin omien tuttujen piirissä kato käy nopeasti pörssisopimuksissa.
 
Siis pörssisähkön osuushan on kasvanut valtavasti siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Osuus on nyt luokkaa 31% kun se vuonna 2022 oli vielä 14%. Eli en nyt oikein osaa olla samaa mieltä tuosta väitteestäsi. Pörssisähkön markkinaosuus on yli kaksinkertaistunut samalla kun pörssihinnan heilunta on voimakkaasti lisääntynyt.
Varmaankin vielä ihmisillä Syvässä muistissä parin vuoden takainen kuluttajan perskairaus. Se tilanne, kun päättyvien sopimusten aikaan ei ollut mitään muuta 5 snt/kWh sopimuksen korvaavaa, kuin hyppivä pörssi talvea vasten tai 25 snt/kWh 2 vuotinen pallo jalkaan.

Tilanne on sähkösopimusten osalta monipuolistunut tuon jälkeen. On jos jonkin näköistä sopimusta tarjolla. Mutta lopen harvalle sopii mikään ihmis-automaatiota erikoisempi viritys kodin sähköihin, joten ollaan valmiit pudottelemaan pääkytkin alas tämmöisinä päivinä kuin tänään.

Tuo 6kk kiinteähintainen oli kyllä sillä tapaa talveksi helppo valinta, koska elämässä on sähkön hinnan kyttäilyä mieluisempiakin puuhia tarjolla. 2800€ seuraavan 6 kk sähkölasku, josta yli puolet menee Carunalle bonareihin, siirtoihin ja veroihin.
 
Onko tänään taas se tilanne että muutaman sadan MW:n lisäkulutuksella pörssihinta olisi useampana tuntina 4000€/MWh, tai vaihtoehtoisesti muutama sata MWh vähemmän kysyntää olisi tiputttanut hinnan murto-osaan? Toivottavasti sähkön myyjät ja ostajat osaisivat jo arvioida kulutuksen tarkemmin kuin Fingrid, jonka oma kulutusennuste taas satoja megawatteja pielessä. Näköjään korkean hinnan vaikutus kulutukseen on edelleenkin vaikeaa arvioida ainakin heille. Syyskuun aikana Fingridin kulutusennuste taisi olla pahimmillaan pielessä 800-900MW ylöspäin?

OL3 osalta polttoaine lienee noin 5€/MWh ja loput kustannukset tulevat huolloista, palkoista ja rahoituskustannuksista, noin 55-60€/MWh yhteensä. vanhempi ydinvoima on saman hintaista polttoaineen osalta,
Tämä polttoaineen hinta-arviosi ilmeisesti vanha hinta? Käsittääkseni kun polttoaineen hankinta vaihtui 'toiseen ilmansuuntaan' hinta pompsahti aivan toiseen hintaluokkaan. Tai ainakin niin paljon että aiemmin vähemmän merkittävä kustannus muuttuikin huomattavasti enemmän merkiseväksi kustannukseksi. :)
 
Olen tätä kulutusjoustoa ajatellut hieman toisteppäin. Itseasiassa siitä pitäisi maksaa että en käytä sähköä silloin kun sitä on liian vähän. Ei ne teollisuuslaitoksetkaan ilmaiseksi jousta (saavat korvausta siitä että joustavat tarvittaessa), niin miksi kuluttajan pitäisi? Olisin mielelläni käyttämästä sähköä kun siitä minulle maksettaisiin. Nyt minun pitää urheilla sähkön säästössä ja maksaa lopulta laskua siitä että systeemi on rikki. Miksi?
Erittäin tärkeä pointti. Suuret sähkönkuluttajat ovat ostaneet sähköä etukäteen ja heille kulutusjousto tarkoittaa valintaa käyttää ostamansa sähkö tai myydä se kovaan hintaan eteenpäin.
 
Heiluntahan ei itsessään nosta mitään kiinteiden sopimusten "preemioita", ellei kiinteiden sopimusten käyttäjien kulutusprofiili ole täysin erilainen kuin pörssisähkön kuluttajien. Ja kun se heilunta on peräisin sieltä pörssihintojen heilumisesta, en oikein ymmärrä miten pörssisähkö voi tulla suhteessa edullisemmaksi kun kiinteiden hinnat johdetaan pörssisähkön kulutuksella painotetusta odotetusta hinnasta.
Korkeimmat hinnat ovat yleensä aamuisin ja iltaisin. Näiden tuntien huippuhinnat ovat nousseet silloin, kun ei tuule. Noina hetkinä yleensä käytetään sähköä eniten.

On aivan selvää, että kiinteiden sopimuksien kulutusprofiili eroaa pörssihinnoiteltujen profiilista, koska motiivia siirtää/muuttaa kulutusta ei ole. Tämä pitää myyjien ottaa huomioon kiinteiden sopimuksien tarjouksissaan. Ymmärtääkseni tarjoukset eivät enää ole pörssihinnan ka + preemio X vaan näppituntumalla ennemminkin pörssihinnan ka + preemio 3X johtuen sitten heilunnasta ja varmasti myös nousseista kustannuksista.

Pörssihinta tulee yksinkertaisesti kiinteää sopimusta edullisemmaksi siten, että käyttäjä ohjaa kuormiaan normaalien kuormituskäyrien vastaisesti optimoiden hintaa. Itselläni etu on karkeasti ollut 1.5-2.0c.
 
Tämä polttoaineen hinta-arviosi ilmeisesti vanha hinta? Käsittääkseni kun polttoaineen hankinta vaihtui 'toiseen ilmansuuntaan' hinta pompsahti aivan toiseen hintaluokkaan. Tai ainakin niin paljon että aiemmin vähemmän merkittävä kustannus muuttuikin huomattavasti enemmän merkiseväksi kustannukseksi. :)

NDA kieltää kertomasta sentilleen oikean hinnan (joka minulla kyllä on tässä nenän edessä), mutta sen verran voin kertoa että eipä tuo polttoaineen hinta mitenkään merkittävästi tuosta 5€/MWh tasosta eroa. Olkiluodon polttoaineet tulevat ihan länsimaista kuten ovat tulleet jo vuosia aiemminkin. Enin hinnannousu johtuu ihan uraanin maailmanmarkkinahinnan muutoksista ja hieman paketoinnin kallistumisesta. TVO:lla on varsin pitkät toimitussopimukset (luokkaa vuosikymmenen mittaisia).
 
Onko tänään taas se tilanne että muutaman sadan MW:n lisäkulutuksella pörssihinta olisi useampana tuntina 4000€/MWh, tai vaihtoehtoisesti muutama sata MWh vähemmän kysyntää olisi tiputttanut hinnan murto-osaan? Toivottavasti sähkön myyjät ja ostajat osaisivat jo arvioida kulutuksen tarkemmin kuin Fingrid, jonka oma kulutusennuste taas satoja megawatteja pielessä. Näköjään korkean hinnan vaikutus kulutukseen on edelleenkin vaikeaa arvioida ainakin heille. Syyskuun aikana Fingridin kulutusennuste taisi olla pahimmillaan pielessä 800-900MW ylöspäin?
:)
Iso hintaheilunta on siis perusedellutys, jotta jousto toimii. Jos hinta ei olisi tapissa, joustoa ei tapahdu ja sähkö loppuu. Kuluttaja valitettavasti kärsii laskussaan, mutta eipä voi mitään. Hintakepillä ohajataan säästämään sähköä silloin kun siitä on pulaa.
 
En puhu mistään yksittäisestä käyttäjästä tai käyttäjäryhmästä, vaan ihan kaikista. Ja kaikkien sähkösopimusten kohdalla pörssisähkön osuus on noussut noin 14%:sta noin 31%:iin. Eli yli kaksinkertaistunut vain noin 2-3 vuodessa samalla kun hinnan heilunta on kasvanut voimakkaasti. Aika näyttää mihin tuo asettuu, mutta selvästi merkittävä osa kuluttajista on sen kokenut (tai koki ainakin vuonna 2022 ja 2023) hyödylliseksi itselleen. Veikkaan, että pysytään pitkälti yli 20%:ssa nytkin vaikka kiinteiden hinnat eivät olekaan kymmenissä prosenteissa. Mitään sen tarkempia kuluttajaprofilointeja en ole nähnyt.
Asut siis kerrostalossa vai jossain muussa, mikä lämmitysmuoto? Kiinnostaa kun tuot niin aktiivisesti mielipeitäsi.
 
Korkeimmat hinnat ovat yleensä aamuisin ja iltaisin. Näiden tuntien huippuhinnat ovat nousseet silloin, kun ei tuule. Noina hetkinä yleensä käytetään sähköä eniten.

--

Pörssihinta tulee yksinkertaisesti kiinteää sopimusta edullisemmaksi siten, että käyttäjä ohjaa kuormiaan normaalien kuormituskäyrien vastaisesti optimoiden hintaa. Itselläni etu on karkeasti ollut 1.5-2.0c.
Mites nyt kun piikkiä n. koko päivä?
 
Asut siis kerrostalossa vai jossain muussa, mikä lämmitysmuoto? Kiinnostaa kun tuot niin aktiivisesti mielipeitäsi.
Eipä tuossa viestissä ainakaan mielipiteitä esiin tuotu, mainittiin vain tosiseikkoja ja esitettiin arvelu tulevasta. Miten jonkun yksittäisen foorumikäyttäjän tämänhetkinen asumismuoto tai elämäntilanne liittyy siihen, kuinka pörssisähkösopimusten osuus markkinoilla on viime vuosina kasvanut? Aivan, vastaus on "ei".
 
Eipä tuossa viestissä ainakaan mielipiteitä esiin tuotu, mainittiin vain tosiseikkoja ja esitettiin arvelu tulevasta. Miten jonkun yksittäisen foorumikäyttäjän tämänhetkinen asumismuoto tai elämäntilanne liittyy siihen, kuinka pörssisähkösopimusten osuus markkinoilla on viime vuosina kasvanut? Aivan, vastaus on "ei".
Syynä on 10% painoarvolla pörssisähkön erinomaisuus ja ylivertaisuus ja 90% painolla vuosien 21-22 persraiskaus uusien sopimusten hinnoissa. Tähän sitten oli syynä sota ja rajaton epävarmuus tulevasta.

Sittemmin pörssisähkön hintaheilunta on uhkana lähteä ihan ennusteissakin totaalisesti laukalle ja kiinteiden hinnat vakautuneet ja nyt varmasti suurin liikenne käy takaisin kiinteisiin päin. Omassa tuttavapiirissä silloin 21-22 lähes kaikki kenellä ei ollut pitkää halpaa sopimusta voimassa siirtyivät pörssiin. Nyt lähes kaikki ovat siirtyneet takaisin kiinteisiin ja liikenne njatkuu edelleen siihen suuntaan. uusia pörssisopimuksia ei ole kukaan tuttu enää tekemässä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 255
Viestejä
4 550 190
Jäsenet
74 950
Uusin jäsen
Kampamaneetti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom