• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

En jaksa tarkempia lukuja tonkia, mutta uskaltaisin silti ihan lonkalta arvioida, että työvoimakustannukset ainakaan sen raksaporukan osalta eivät edusta millään tavalla merkittävää osuutta kokonaisuudesta kun ydäriä lähdetään rakentamaan. Eiköhän iso osa kustannuksista ole etupainotteisesti siellä Korean päässä TKI ja infrakuluissa ja sitten peräpäässä kaikenmaailman luvitusprosesseissa, rahoituskustannuksissa ynnä muissa. Tämä jäljempänä mainittu osuus on sitten se, joka täällä länsimaissa sen hintaeron touhussa tekee.

Olen sanonut sen ennenkin, mutta sanon sen uudestaan, ydinvoiman ei tarvitse olla kallista, mutta siitä on politiikalla sellaista tehty. Taustalla ihmisten totaalinen kyvyttömyys intuitiivisella tasolla hahmottaa erilaisten riskien todennäköisyyttä ja toisaalta ihan vaan sivistyksen puutetta siitä, mitä säteily oikeasti on ja miten se käyttäytyy.

Olet siinä oikeassa että luvitukset, sertifioinnit jne. tekevät ydinvoimasta Suomessa kallista, mutta työvoiman hinta ei ainakaan hommaa tee edullisemmaksi. Ja kuten totesit rahoituskustannukset on ISO osa kokonaiskustannusta. Mutta seison edelleen 10Mrd arvioni takana, sen verran monta vuotta tuli vietettyä OL3 ja OL4 projektien parissa.

Noiden tuulivoima-mankaloiden omistajilla luulisi olevan kova motivaatio rakentaa ja kehittää joustavaa kulutusta. Kuinkahan moni sähkökattilan rakentanut energia-yhtiö omistaa myös mankala-tuulivoimaa...

Akkuja ja sähkökattiloita on jo valmiina ja lisää on tulossa kuin sieniä sateella.
 
Olet siinä oikeassa että luvitukset, sertifioinnit jne. tekevät ydinvoimasta Suomessa kallista, mutta työvoiman hinta ei ainakaan hommaa tee edullisemmaksi. Ja kuten totesit rahoituskustannukset on ISO osa kokonaiskustannusta. Mutta seison edelleen 10Mrd arvioni takana, sen verran monta vuotta tuli vietettyä OL3 ja OL4 projektien parissa.
Jos esim. korealaiset sen 8 miljardilla myy avaimet käteen, niin kannattaa se varmaan sillä hinnalla ostaa 10 miljardin sijaan :) Mutta voi tosiaan olla, että Suomeen se tarjous olisi lähempänä tuota kymmentä kuin kahdeksaa.
 
Tsekissä luvattiin korealainen atomivoimala kuitenkin 8Mrd hintaan. Työvoima lienee täsmälleen samaa itäeurooppalaista porukkaa kuin suomenkin voimaloita rakentaisi. 2036 pitäsi olla valmista, eli varmaan 2040 tiedetään kuinka lähelle osui.

Tähän nyt taas muistutus, että jos tuot Puolasta hitsareita Suomeen tekemään sitä ydinvoimalaa, niin sä et maksa niille puolalaisille hitsareille puolalaista palkkaa, vaan Suomen TES:n mukaista palkkaa.
 
Kannattaa huomata että läheskään kaikkea tuulivoimaa ei myydä PPA:lla vaan ne ovat osa Mankala-ketjuja eli menevät ihan "käyttöön". Ja kyllä, profiilitappio tuulivoimalla vuonna 2023 jotain 35% luokkaa mikä on ihan hirveä lukema.
Se kyky käyttää sitä sähköä itse karisee kyllä ylituotannon aikaan. Ei se tuulivoima muutu siitä yhtään sen kannattavammaksi ostamalla omaa Mankala-sähköä todellisella kustannuksella, kun toisten tuottamaa tuulivoimaa saisi pörssistä samaan aikaan ilmaiseksi.
 
Se kyky käyttää sitä sähköä itse karisee kyllä ylituotannon aikaan. Ei se tuulivoima muutu siitä yhtään sen kannattavammaksi ostamalla omaa Mankala-sähköä todellisella kustannuksella, kun toisten tuottamaa tuulivoimaa saisi pörssistä samaan aikaan ilmaiseksi.

En tähän nyt viitannutkaan vaan siihen että siellä ei ole sitä PPA:ta aina tuulivoiman taustalla. Muutoin olet ihan oikeassa.
 

Tuleeko vedystä joustavaa kulutusta? 20 000 tonnia vetyä vuodessa 120MW laitoksella. Yhteen tonniin vetyä menee sähköä 50MWh eli Nesteen laitos tuottaa karkesti 2t vetyä per tunti. Vuodessa on 8760 tuntia eli laitos on käynnissä 24/7 365 päivää vuodessa jos tuohon 20k tonnin tavoitteeseen halutaan!
 
Viimeksi muokattu:

Tuleeko vedystä joustavaa kulutusta? 20 000 tonnia vetyä vuodessa 120MW laitoksella. Yhteen vetyä tonniin menee 50MWh eli laitos tuottaa karkesti 2t vetyä per tunti. Vuodessa on 8760 tuntia eli laitos on käynnissä koko ajan!
Tuskin, eiköhän meillä ensin kansa jousta lämmitystensä kanssa ja teollisuus pyörii kokoajan. Teollisuuden tuotannon pysäyttämällä heiltä ei pysähdy kuin rahan tulo, menot ei juurikaan kun henkilö- ja välinekulut jyllää edelleen.
 

Tuleeko vedystä joustavaa kulutusta? 20 000 tonnia vetyä vuodessa 120MW laitoksella. Yhteen vetyä tonniin menee 50MWh eli laitos tuottaa karkesti 2t vetyä per tunti. Vuodessa on 8760 tuntia eli laitos on käynnissä koko ajan!

Täähän se on jo moneen kertaan ketjussakin mainittu ja täällä on oltu suorastaan hämmentävän yksimielisiä halki monenlaisten jakolinjojen siitä, että #vetytalous on paljon pöhinää vailla substanssia ja siitä ei kyllä kovin herkästi mitään autuasta pelastajaa tule, joka korjaisi uusiutuvien sääriippuvaisesta tuotannosta aiheutuvia eri tason ongelmia. Vetytuotannon elektrolyysi on tosiaankin varsin raskasta prosessiteollisuutta, jonka kalliita laite- ja infrainvestointeja ei todellakaan lähdetä kuolettamaan millään "toivotaan hyvää säätä" - mentaliteetilla, vaan laitos jurnuttaa 24/7 ja sähkön hinta luultavasti halutaan sitoa vuosiksi eteenpäin, koska se on isoin yksittäinen kuluerä varsinaisessa tuotannossa. Melkoisen mielipuolista touhua olisi lähteä jotain kymmenien miljoonien vetylaitoksen investointikustannuksia kuolettamaan sillä, että välillä tuotanto on lähes ilmaista ja välillä heiluu kolmessa eri kertaluokassa.
 
Viimeksi muokattu:

Tuleeko vedystä joustavaa kulutusta? 20 000 tonnia vetyä vuodessa 120MW laitoksella. Yhteen vetyä tonniin menee 50MWh eli laitos tuottaa karkesti 2t vetyä per tunti. Vuodessa on 8760 tuntia eli laitos on käynnissä koko ajan!
Ei tule vetylaitoksista joustavaa kulutusta. Kun katso näiden nyt rakennusvaiheeseen menevien vetylaitosten ympäristölupia, niin kaikkien suunnitellut käyttötunnit ovat välillä 6000-8000 tuntia / vuosi. Tämä on prosessiteollisuutta ja investointi ei kannata, jos näitä ei aja koko ajan.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Täähän se on jo moneen kertaan ketjussakin mainittu ja täällä on oltu suorastaan hämmentävän yksimielisiä halki monenlaisten jakolinjojen siitä, että #vetytalous on paljon pöhinää vailla substanssia ja siitä ei kyllä kovin herkästi mitään autuasta pelastajaa tule, joka korjaisi uusiutuvien sääriippuvaisesta tuotannosta aiheutuvia eri tason ongelmia. Vetytuotannon elektrolyysi on tosiaankin varsin raskasta prosessiteollisuutta, jonka kalliita laite- ja infrainvestointeja ei todellakaan lähdetä kuolettamaan millään "toivotaan hyvää säätä" - mentaliteetilla, vaan laitos jurnuttaa 24/7 ja sähkön hinta luultavasti halutaan sitoa vuosiksi eteenpäin, koska se on isoin yksittäinen kuluerä varsinaisessa tuotannossa. Melkoisen mielipuolista touhua olisi lähteä jotain kymmenien miljoonien vetylaitoksen investointikustannuksia kuolettamaan sillä, että välillä tuotanto on lähes ilmaista ja välillä heiluu kolmessa eri kertaluokassa.

Juurikin näin. Vetyteollisuudella on kehityksessä myös elektrolyysejä missä prosessi voidaan pysäyttää, mutta niissä on sitten kokonaan muita haasteita, jos olen oikein ymmärtänyt niin se on myös kalliimpi prosessi muuten joten siihen on syynsä että ainakin nämä ensimmäiset vetyprojektit tulevat vain pahentamaan ongelmia, ei tuomaan helpotusta.
 
Ei tule vetylaitoksista joustavaa kulutusta. Kun katso näiden nyt rakennusvaiheeseen menevien vetylaitosten ympäristölupia, niin kaikkien suunnitellut käyttötunnit ovat välillä 6000-8000 tuntia / vuosi. Tämä on prosessiteollisuutta ja investointi ei kannata, jos näitä ei aja koko ajan.
Vetyä on nimenomaan mainostettu vihreällä halvalla sähköllä pyöriväksi prosessiksi. Voihan se pyöriäkin, mutta ei pörssisähköllä, vaan halvalla pitkällä sopimuksella, kuten muukin teollisuus.
 
En tiedä millainen se prosessi tarkalleen ottaen on, mutta onko se tosiaan sellainen että teknisesti sitä ei voi ajaa välillä esim. 10% teholla. Tällöinhän voisi tuottaa joustoa markkinoille, kun ainakin piikkitunnit pienentäisi kulutusta. Jos siis tosiaan ei voi kokonaan pysäyttää.
 
En tiedä millainen se prosessi tarkalleen ottaen on, mutta onko se tosiaan sellainen että teknisesti sitä ei voi ajaa välillä esim. 10% teholla. Tällöinhän voisi tuottaa joustoa markkinoille, kun ainakin piikkitunnit pienentäisi kulutusta. Jos siis tosiaan ei voi kokonaan pysäyttää.
Teknisesti niiden tehoa voi kyllä säätää, mutta kun se investointi ei kannata, jos vuoden käyttökerroin laskee liian alas.
 
Teknisesti niiden tehoa voi kyllä säätää, mutta kun se investointi ei kannata, jos vuoden käyttökerroin laskee liian alas.
Joo ei se vetybisnes niin toimi, että odotellaan jokohan ensi viikolla alkaisi tuulla tai ensi kuussa pakkanen hellittäisi, että sähkön hinta laskee ja päästään taas vetyä tekemään. Joka näin kuvittelee on lähinnä naivi.
 
Onkohan YLE käynyt täällä?

Windfall verosta

Maanantain 3000€/MWh säätösähköstä:
 
No kai siinä kuitenkin jokin raja-arvo on, jonka jälkeen sähkö maksaa enemmän kuin mitä vedyn myynnistä saa.
Tuskin yksikään vetylaitos käy pörssisähköllä. Homma perustuu kiinteään ostohintaan, jolloin hintapiikit eivät näy vedyn tuottajalle. Mutta koska tuo kulutus on pois markkinasta niukkuustilanteessa, nousee pörssisähkön hinta entistäkin korkeammalle.
 
Tuskin yksikään vetylaitos käy pörssisähköllä. Homma perustuu kiinteään ostohintaan, jolloin hintapiikit eivät näy vedyn tuottajalle. Mutta koska tuo kulutus on pois markkinasta niukkuustilanteessa, nousee pörssisähkön hinta entistäkin korkeammalle.
No vaikka ei kävisikään pörssisähköllä, niin korkean hinnan aikaan ne jo ostetuksi sovitut sähköt voi silti myydä hyvällä hinnalla pörssiin. Eli ostosopimustyypillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tuotantoa kannattaa pienentää, jos vastaavasta sähkömäärästä saa markkinalla paremman hinnan kuin vedystä jonka sillä olisi voinut tuottaa.

Siitä en tiedä millainen sähkösopimus niillä on, mutta sen tiedän että niillä ei ole samanlaista kiinteähintaista sopimusta kuin kuluttajilla.
 
No vaikka ei kävisikään pörssisähköllä, niin korkean hinnan aikaan ne jo ostetuksi sovitut sähköt voi silti myydä hyvällä hinnalla pörssiin. Eli ostosopimustyypillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tuotantoa kannattaa pienentää, jos vastaavasta sähkömäärästä saa markkinalla paremman hinnan kuin vedystä jonka sillä olisi voinut tuottaa.

Siitä en tiedä millainen sähkösopimus niillä on, mutta sen tiedän että niillä ei ole samanlaista kiinteähintaista sopimusta kuin kuluttajilla.
Toki, mutta näitä kalliita tunteja tulee vuoden aikana melkoisen paljon ja jos vedyn tuotanto ajetaan aina tuolloin alas, jää käyttökerroin kovin vaatimattomaksi.
 
Toki, mutta näitä kalliita tunteja tulee vuoden aikana melkoisen paljon ja jos vedyn tuotanto ajetaan aina tuolloin alas, jää käyttökerroin kovin vaatimattomaksi.
Toisaalta onko sillä merkitystä, jos myymällä sen sähkön saa paremman katteen, kuin mitä tuotannon ajamisesta olisi saanut? Otetaan nyt ihan kuvitteellinen esimerkki, tuotantokustannukset on 8 000€ per tunti ja tunnissa tuotetaan myytävää vetyä 10 000€ arvosta. Eli laitos tuottaa 2 000€ per tunti. Jos sähkö onkin kallista ja myymällä tunnin aikana käytetyn sähkön saakin 3000€, niin kyllähän tuo on kannattavampaa pysäyttää se laitos ja myydä sähköt. Luvut on siis täysin kuvitteellisia, eikä niihin kannata tarttua heitin nyt vaan jotkut luvut. Tämä toki sillä oletuksella, että laitoksen pysäyttäminen ei aiheuta isoja kuluja.
 
Toki, mutta näitä kalliita tunteja tulee vuoden aikana melkoisen paljon ja jos vedyn tuotanto ajetaan aina tuolloin alas, jää käyttökerroin kovin vaatimattomaksi.
No mitäs väliä sillä käyttökertoimella enää siinä vaiheessa on, kun investointipäätös on jo tehty ja käyttökertointa laskemalla saa kasvatettua tulosta?

Toki investointipäätöstä tehdessä voidaan käyttää keskihintaa ja laskea ajatuksella että käytetään koko ajan sillä keskihinnalla. Jos laitos kannattaa tuolla laskelmalla rakentaa ja toisella tavalla toimimalla saadaan vielä laskettuakin enemmän voittoa, niin sehän on vaan kiva juttu.

Ei kukaan järkevä polta rahaa vain sen takia että aikaisemmin tuli poltettua rahaa. Toki typerykset niin tekee, sitä kutsutaan uponneiden kustannusten virheeksi.
 
No kai siinä kuitenkin jokin raja-arvo on, jonka jälkeen sähkö maksaa enemmän kuin mitä vedyn myynnistä saa.
Varmaan ostavat sen sähkön jollain pitkällä kiinteällä sopimuksella kuten teollisuus kai yleensä tekee, eivätkä suoraan pörssistä.

Mistähän lie saadaan varastointia ja joustoa tuulivoimalle, jos tästä vedyntuotannostakaan ei siihen ole?
 
Varmaan ostavat sen sähkön jollain pitkällä kiinteällä sopimuksella kuten teollisuus kai yleensä tekee, eivätkä suoraan pörssistä.

Mistähän lie saadaan varastointia ja joustoa tuulivoimalle, jos tästä vedyntuotannostakaan ei siihen ole?
Vaikka sähkön ostaa kiinteällä hinnalla, niin mikään ei edelleenkään estä myymästä sitä tuotantoa pörssiin, jos sieltä saa paremman arvon kuin omasta lopputuotteesta. Varastointi- ja joustoratkaisuja varmasti keksitään jatkuvasti enemmän, jos hintavaihtelut Suomessa jatkuvat vielä vuosia. Fiksulla energiankäytöllä voi saada sitä kilpailuetua muihin.
 
No vaikka ei kävisikään pörssisähköllä, niin korkean hinnan aikaan ne jo ostetuksi sovitut sähköt voi silti myydä hyvällä hinnalla pörssiin. Eli ostosopimustyypillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tuotantoa kannattaa pienentää, jos vastaavasta sähkömäärästä saa markkinalla paremman hinnan kuin vedystä jonka sillä olisi voinut tuottaa.

Siitä en tiedä millainen sähkösopimus niillä on, mutta sen tiedän että niillä ei ole samanlaista kiinteähintaista sopimusta kuin kuluttajilla.
Yleensä prosessiteollisuudessa prosessin alasajo ja ylösajo on sen veran hidasta ja kallista, että ei sitä tehdä eikä voi tehdä minkään yksittäisen tunnin hintapiikin takia. Prosessia harvoin alasajetaan nappia painamalla tai yhtä katkaisijaa kääntämällä.
 
Yleensä prosessiteollisuudessa prosessin alasajo ja ylösajo on sen veran hidasta ja kallista, että ei sitä tehdä eikä voi tehdä minkään yksittäisen tunnin hintapiikin takia. Prosessia harvoin alasajetaan nappia painamalla tai yhtä katkaisijaa kääntämällä.

Tuskin yksittäisten hintapiikkien, mutta jos tulee se tämän ketjun boogeyman, eli pitkä, tyyni pakkasviikko, niin oletan, että tuollainen laitos joustaa siinä missä muutkin.
 
Varmaan ostavat sen sähkön jollain pitkällä kiinteällä sopimuksella kuten teollisuus kai yleensä tekee, eivätkä suoraan pörssistä.
En isoimmista sähkönkuluttajista tiedä. Mutta ainakin keskikokoisen yritytyksen "kiinteän" sähkösopimuksen hinta rippuu kulutusvaikutuksesta. Ts. yritys joka kuluttaa kaiken sähkönsä päivän kalliiden tuntien aikana saa sähköyhtiöltä kalliimmaan tarjouksen kuin vaikka yöllä sähköä käyttävä leipomo.
Mistähän lie saadaan varastointia ja joustoa tuulivoimalle, jos tästä vedyntuotannostakaan ei siihen ole?
Se mitä tämä Nesteen tapaus kertoo, on että elektrolyysilaitteet on vielä liian kalliita tuohon. On halvempaa ajaa 120MW vetylaitosta 24/7, kuin vaikka rakentaa 180MW vetylaitos että saadaan kallein kolmannes tunneista väistettyä - se kun vaatiin vetyvaraston. Voi olla että juuri varastointi on tässä haasteena. Turvallisempaa syöttää vety suoraan prosessille, kuin varastoida tonneittain vetyä jotta vetyelektrolyysi voitaisiin sammuttaa kalleimpien tunnien ajaksi.
 
En isoimmista sähkönkuluttajista tiedä. Mutta ainakin keskikokoisen yritytyksen "kiinteän" sähkösopimuksen hinta rippuu kulutusvaikutuksesta. Ts. yritys joka kuluttaa kaiken sähkönsä päivän kalliiden tuntien aikana saa sähköyhtiöltä kalliimmaan tarjouksen kuin vaikka yöllä sähköä käyttävä leipomo.

Se mitä tämä Nesteen tapaus kertoo, on että elektrolyysilaitteet on vielä liian kalliita tuohon. On halvempaa ajaa 120MW vetylaitosta 24/7, kuin vaikka rakentaa 180MW vetylaitos että saadaan kallein kolmannes tunneista väistettyä - se kun vaatiin vetyvaraston. Voi olla että juuri varastointi on tässä haasteena. Turvallisempaa syöttää vety suoraan prosessille, kuin varastoida tonneittain vetyä jotta vetyelektrolyysi voitaisiin sammuttaa kalleimpien tunnien ajaksi.
Nesteen elektrolyyseri on teholtaan 275 MW ja suunniteltu energiankäyttö on 1870 GWh/vuosi. Tuosta voi laskea, että suunniteltu käyttökerroin on 77,6%. Luvut ovat ympäristöhakemuksessa jotenkin omituisia: 5330 kg/h vedyn tuntituotannolla ja 45000 t vuosituotannolla laskettuna käyttökerroin olisi 96,4%.

Toisaalta papereista voi lukea, että vedyn varastokapasiteettia on vain 81t vetyä varten ja kun vetyä syntyy täydellä teholla 5,3t/h, ei puhuta kovinkaan pitkän ajan varastosta.
 
Viimeksi muokattu:
Sähköalalla myynnin kate on ihan naurettavan helposti selvitettävissä. Kiinteissä se on futuurien ja hinnan erotus + perusmaksu. Pörssisähkössä se on ihan asiakkaalle asti näkyvissä selkokielisesti. TV-sähkössä se on käytännössä sen erotus futuureihin.
Ei toi kerro ulkopuoliselle sitä mitä se sähköätuottava yhtiö saa, koska sen sähkön teosta johtuvia kuluja ei näe. Se tieto tarvittaisiin myös siihen miten kannattavaa toiminta on. Kirjanpidossa sitten voidaan sitä tulostamuokata mm. poistoilla kuten taisit itsekin todeta WindFall veron vaikutuksesta keskustellessamme (totesit muistaakseni ettei tuota niin niin paljon, josta olin samaa mieltä). Edelleenkään en ole tota tietoa saanut.

Ei ole vaikeaa. Jos samassa konsernissa on tuotantoa niin sitten se kate toki obfuskoituu. Ja kannattaa huomata että kaiken päälle kuorutetaan paksu kerros suojausinstrumenttien tuottamaa voittoa ja tappiota sekä isoja korkokustannuksia koska ala on rahoitusintensiivinen. Ja laitetaan vielä ripaus säätösähköjen kustannuksia, viranomaismaksuja ja muuta höttöä ettei olisi liian helppoa.

Suomi on osa paljon isompaa markkina-aluetta ja kiitos siirtoyhteyksien meidän sähkönhinta melko pitkälti määräytyy ulkomaisten toimijoiden tekemisten tai tekemättä jättämisten johdosta. Suosittelisin sivistämään itseäsi miten markkina oikeasti toimii ja sitten palaamaan keskustelemaan.
Kyllä ainakin suunnilleen on asia tiedossa ja se on se mitä minä haluan tuodakin uusille lukijoille esiin.
Tavallaan tossa lyödään vetoa (fuutureiden osalla) onko hinta nousut vai laskenut. Sitoudutaan toki toimittamaan tiettyyn hintaan (jonka fakuuksien takia Fortum
joutui pahaan rahoituskierteeseen. Sähköä tuottava yhtiö, voi siis joutua maksamaan, jos hinnoittelee alakanttiin ja tienaa jos hinnoittelee yläkanttiin mikäli niitä ostajia on.

Pörssissä sitten tarjotaan siten, että kaikkista kallein hinta on se minkä tuulivoimakin saa riippumatta tuotantokustannuksista.
Kuten olemme huomanneet hintaa nostetaan välillä pienkuluttajan kannalta järjettömäksi.
Tossa on vielä mahdollista pitkäaikaisten sopimusten tehneiden luopua tarjoammallaan hinnalla sopimastaan sähkönkäytöstä.
5.1. 24 2.35€/kWh hinta liitynee siihen vasta tuolla hinnalla löytyi yritys, joka vapaaehtoisesti luopui sähkön käytöstään, eli katsoi kannattavaksi pysäyttää tuotanto.

Kaikki näkevät noi tarjoukset, joten kun on sähköpula => On kannattavaa odotella että hinta nousee. Ainoastaan se, että joku voi luopua halvemmalla jolloin oma yritys ei saakkaan sitä luopumisesta tulevaa korvausta, on suojaamassa sitä ettei hinta nouse tappiin.

Todella huono tapa määrittää hinta pien kuluttajan kannalta.

Hienosti pystyttiin sopimaan, (olettaen että kertomuksesi pitää paikkansa) ettei enää voi tarjota -0,5€ hintaan, jolloin pien kuluttajatkin saivat hyltyä.
Ja hyvä niin.

Saat vapaasti korjata virheet.


Noh, ajattelin yrittää auttaa vielä kerran ylös salasiittosammiosta, mutta ilmeisesti kyseinen henkilö viihtyy liian hyvin omissa fantasioissaan. Eiköhän me muut siirrytä eteenpäin.
Tarkoittanet tässä minua. Kuten yllä huomaat ei tarvita mitään salaliittoa, jonka olen jo todennutkin. Mutta se on aivan varmaa, että keskustellaan kuten toi
sähköteollisuuden nopea korjaus em. alihinnoittelun osalta osoitttaa.
Jättäisit noi fantasia ym. negatiiviset pois ja kasvaisit, ehkäpä kun saat ikää lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Huomautus - älä mene henkilökohtaisuuksiin, jankkaamisen jatkuminen vaatii aina vähintään kaksi osapuolta
WindFall veron vaikutuksesta keskustellessamme (totesit muistaakseni ettei tuota niin niin paljon, josta olin samaa mieltä). Edelleenkään en ole tota tietoa saanut.

Tietoa siitä kuinka paljon Windfall vero tuotti? Kuulemma noin 200 miljoonaa, oli tänään uutisissa. Meidän firma maksoi pyöreän nolla euroa ylimääräistä veroa mitä pidän onnistuneena verosuunnitteluna.

Kyllä ainakin suunnilleen on asia tiedossa ja se on se mitä minä haluan tuodakin uusille lukijoille esiin.

Eipä täällä ketjussa uusia lukijoita juuri esiinny. Muutenkin samaa rataa tahkotaan.

Kuten olemme huomanneet hintaa nostetaan välillä pienkuluttajan kannalta järjettömäksi.

Jälleen kerran: kuka nostaa?

Todella huono tapa määrittää hinta pien kuluttajan kannalta.

Pitääkö tämä ymmärtää ettet pidä siitä miten pörssisähkön hinta määrittyy? Kai tajuat että se hinta on kaikille sama, on kyseessä pienkuluttaja tai muu sähkönkäyttäjä.

Hienosti pystyttiin sopimaan, (olettaen että kertomuksesi pitää paikkansa) ettei enää voi tarjota -0,5€ hintaan, jolloin pien kuluttajatkin saivat hyltyä.

Ei kukaan keskenään sopinut vaan ne toimijat jotka olivat todella huolimattomia ja ottivat Kinect Energy keissistä raskaasti turpaansa korjasivat toimintatapojaan. Ja tämä oli pelkästään fiksua.

Jättäisit noi fantasia ym. negatiiviset pois ja kasvaisit, ehkäpä kun saat ikää lisää.

Ihan kivasti on puolen vuosisataa mittarissa, suosittelen sinulle itsesi sivistämistä niin voit palata keskustelemaan faktoilla eikä poteroista huutelemalla yhtä ja samaa jankkausta. Joku toinen kutsuu sitä trollaamiseksi.
 
Mitähä höpiset? Eikö sitä vetyä voi tuottaa vaan silloin kun sähkö on halpaa? Tai akkuja ladata?
Akkuja voi ja kannattaa ladata, mutta tuollainen tuotantoprosessilaitos on hyvin eri asia. Sitä ei ole mitään järkeä ja onko edes mahdollista ajaa alas ja ylös minkään päivittäisen pörssihinnan vaihtelun perusteella.
 
Huomautus - lopeta jankkaaminen ja jätä henkilökohtaisuudet pois keskustelusta
Tietoa siitä kuinka paljon Windfall vero tuotti? Kuulemma noin 200 miljoonaa, oli tänään uutisissa. Meidän firma maksoi pyöreän nolla euroa ylimääräistä veroa mitä pidän onnistuneena verosuunnitteluna.
Niin meidän yrityksille annetaan mahdollisuus optimoida veroja, toki poistot sitten vähenevät jossain kohtaa ja tehdään ehkä niitä huonojakin sijoituksia, veroja vältelläkseen. Toisaalta soisin vaikka lisääkin vähennyksiä, jos vastineeksi saataisiin jatkuvasti tuottavaa sähkövoimaa ja hintaa tasaisemmaksi.

Eipä täällä ketjussa uusia lukijoita juuri esiinny. Muutenkin samaa rataa tahkotaan.
Onhan täällä lähes kaikki asiat moneen kertaan läpikäyty, mutta kyllä monet uudetkin näitä lukevat. Osa saadakseen tietoa ja osa luultavasti huvikseen, varsinkin jos
tulee henkilöiden kesken "vääntöä". Siihen vääntöön tosin siis tarvitaan kaksi.
Kirjoittajia on vähän vaikka viestejä paljon.
Jälleen kerran: kuka nostaa?
Eiköhän noilla sähköätuottavilla yrityksillä ole sitä varten henkilö/henkilöitä (en usko, että olisivat ulkoistaneet ton voi nolla väärässäkin, ehkäpä jopa tietokonetta käytetään), jotka sen yhtiön johdon antamien suuntaviivojen perusteella hinnat päättävät.
Samaan malliin kuin "pörssi" muutenkin toimii. Sä tietänet kuvion paremmin.
Pitääkö tämä ymmärtää ettet pidä siitä miten pörssisähkön hinta määrittyy? Kai tajuat että se hinta on kaikille sama, on kyseessä pienkuluttaja tai muu sähkönkäyttäjä.
Kyllä se on juuri meidän ongelma. Ei sillä ole pienkuluttajan kannalta mitään väliä, mitä muut maksavat, se oma talous on tärkein. Ja sähkönhinta on noussut liian nopeasti. Ja sähköä tuottavien yhtiöiden voitot (kokonaisuutena) ovat vieneet valtion taloutta alas ja osan pienituloisista ja pienyrittäjistä ainakin välillisesti ahdinkoon.
Aattelin täällä tuoda keskusteluun "vastavoimaa" eli sen pienkuluttajan ahdingon. Sä olet minusta selkeästi sen kolikon toisella puolen, mikä on kannaltasi hyvä asia ja oot sen teoillasi ansainnut. Ei mullakaan huonosti mene, vaikka koskaanhan ei tiedä tulevaa.
Ei kukaan keskenään sopinut vaan ne toimijat jotka olivat todella huolimattomia ja ottivat Kinect Energy keissistä raskaasti turpaansa korjasivat toimintatapojaan. Ja tämä oli pelkästään fiksua.
Sopimista/oppimista tapahtuu noinkin, kilpailuahan tää systeemi.
Ihan kivasti on puolen vuosisataa mittarissa, suosittelen sinulle itsesi sivistämistä niin voit palata keskustelemaan faktoilla eikä poteroista huutelemalla yhtä ja samaa jankkausta. Joku toinen kutsuu sitä trollaamiseksi.
Kuten arvelinkin kasvunvaraa on vielä, ehkä vielä viisastut tässäkin suhteessa ethän vielä iäkäs edes ole. Voin kertoa sulle kokemuksesta, että saatat vielä oppia lisää.
Mä kyllä ainakin pyrin itseäni edelleen sivistämään, mutta mitä jankkaukseen tulee etkös itse juuri sitä tehnyt.
 
Pörssissä sitten tarjotaan siten, että kaikkista kallein hinta on se minkä tuulivoimakin saa riippumatta tuotantokustannuksista.
Kuten olemme huomanneet hintaa nostetaan välillä pienkuluttajan kannalta järjettömäksi.
Sähkön lisäksi raaka-ainemarkkinatkin toimivat myös samalla tavalla eli kysynnän ja tarjonnan määrittäessä rajahinnan. Ajatusleikki: mikäli sähköä tarjoavat tuottajat saisivat sen, mitä ovat asettaneet tarjoukseksi eikä marginaalihintaa, niin miten kulutuspuolella ostotarjoukset toimisivat tässä? Kuka saisi halvimman tuotantomuodon tuottaman sähkön ja kuka kalleimman?
 
Sähkön lisäksi raaka-ainemarkkinatkin toimivat myös samalla tavalla eli kysynnän ja tarjonnan määrittäessä rajahinnan. Ajatusleikki: mikäli sähköä tarjoavat tuottajat saisivat sen, mitä ovat asettaneet tarjoukseksi eikä marginaalihintaa, niin miten kulutuspuolella ostotarjoukset toimisivat tässä? Kuka saisi halvimman tuotantomuodon tuottaman sähkön ja kuka kalleimman?
Eikös toi menisi siten, että kuka kerkiää ensiksi ostaa saa halvimman? Toi nykyinen ollee sähköä tuottaville yhtiöille helppo tapa määrätä hintaa.
Ennen Venäjän-Ukrainan välistä sotaa kyettiin pitämään hinnat asiallisina, luultavasti siksi, että oli ylitarjontaa.
Nyt kun Venäjältä energian tuonti on loppunut ja hiilestä luopuminen ym. me maksetaan energiasta niin paljon että se sekoittaa kansantaloutemme.

Mitä enemmän noita siirtolinjoja eurooppaan tehdään sitä huonommaksi arvelen meidän tilanteen muuttuvan korkean hinnan muodossa.
Saksan luopuminen ydinvoimasta valitettavasti vaikuttaa jo meillekin.
=> voi vielä käydä niinkin, että vaikka tekisimme ison jatkuvasti sähköä tuottavan voimalan sähkö imetään muihin maihin.
=> Hintaa alentava vaikutus voisi jäädä toteutumatta. Tähän tarvittaisiin poliittinen päätös ja järkevät hintarajat.
Ehkäpä niin, että halvempen tuotantomuotojen tuottoja ohjataan tukemaan kalliimpien kulujen leikkausta:
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittanet tässä minua. Kuten yllä huomaat ei tarvita mitään salaliittoa, jonka olen jo todennutkin. Mutta se on aivan varmaa, että keskustellaan kuten toi
sähköteollisuuden nopea korjaus em. alihinnoittelun osalta osoitttaa.
Jättäisit noi fantasia ym. negatiiviset pois ja kasvaisit, ehkäpä kun saat ikää lisää.

No kyllä nämä tarinat on niin sakeata salaliittoteoriaa, että ei mitään rajaa. Voisit jo pikku hiljaa lopettaa sen trollaamisen. Jos tässä jonkun olisi kasvettava aikuiseksi niin se olet kyllä sinä. Mitkään faktat ei kelpaa. Mitään ei vaikuta se, että on ties kuinka monen foorumilaisen toimesta ammuttu alas nämä salaliittoteoriat/fantasiat. Sama levy vaan pyörii aina uudestaan ja uudestaan.


Tällä hetkellä näyttäisi, että taidetaan selvitä näistä huolloista & korjauksista kohtuu kuivin jaloin. Forecan ennustaa, että tuulivoiman pitäisi kohtuullisesti tuottaa ensi viikon lopulle (toki ennuste voi muuttua). Kuun lopussa SE1-FI siirtolinjan pitäisi jo palata täydelle kapasiteetille. Ensi kuun alkupuolella sitten pitäisi OL2 (6.10) & LO1 (4.10) reaktorit palata linjoille ja SE3-FI (11.10) siirtolinjan myös. Kunhan nuo on takaisin, niin eiköhän hintaheilunta hetkeksi vähän tasoitu. Sitten kun lämmityskausi kunnolla käynnistyy koko maassa, varmaan hinta alkaa taas heilumaan enemmän tuulivoiman tuotannon & sään mukaan.
 
Ei tule vetylaitoksista joustavaa kulutusta. Kun katso näiden nyt rakennusvaiheeseen menevien vetylaitosten ympäristölupia, niin kaikkien suunnitellut käyttötunnit ovat välillä 6000-8000 tuntia / vuosi. Tämä on prosessiteollisuutta ja investointi ei kannata, jos näitä ei aja koko ajan.
6000 Tuntia vuodessa on jo todella joustavaa kulutusta. 7500 Tuntiakin tarkoittaa jo sitä, että 10% vuoden kalleimmista tunneista ollaan poissa linjoilta ja kiinteällä hinnalla ostetut sähköt myydään pörssiin, minkä lisäksi 5% vuodesta käytetään huoltoihin.
 
28pv keskihinta alle 6snt alveineen ja 7pv keskihinta alkaa nelosella. Kun tyyliin ”kaikki” on yhtä aikaa huollossa / rikki.

Mistä tämä kohkaus oikein johtuu? Siitä että sähkö ei ole ihan joka tunnin aikana käytännössä ilmaista? Ihan kuin porukalta puuttuisi _vähän_ realismia niiltä sähkönhintaodotuksilta.

Miten ihmeessä kukaan voisi investoida yhtään mitään koko alaan tai etenkään johonkin kapasiteettimarkkinaan jos keskihinnat eivät edes pahimpien huoltosumien aikaan ole tämän korkeampia? Millään fossiilisella tai ylipäätään polttamiseen perustuvalla voimalalla ei ole _mitään_ kaupallisia edellytyksiä toimia pohjoismaissa.
 
28pv keskihinta alle 6snt alveineen ja 7pv keskihinta alkaa neloselöa. Kun tyyliin ”kaikki” on yhtä aikaa huollossa / rikki.

Mistä tämä kohkaus oikein johtuu? Siitä että sähkö ei ole ihan joka tunnin aikana käytännössä ilmaista?
Pörssikohkaus on heti ko ees tunti käy ylhäällä... Hiljaista ko edullista..
Yhden tunnin piikki on pahinta, ja sillä saa si vedota koko kauden pörsin huonoihin puoliin, jopa puolvuotta jälkeen...
 
28pv keskihinta alle 6snt alveineen ja 7pv keskihinta alkaa nelosella. Kun tyyliin ”kaikki” on yhtä aikaa huollossa / rikki.

Mistä tämä kohkaus oikein johtuu? Siitä että sähkö ei ole ihan joka tunnin aikana käytännössä ilmaista? Ihan kuin porukalta puuttuisi _vähän_ realismia niiltä sähkönhintaodotuksilta.

Miten ihmeessä kukaan voisi investoida yhtään mitään koko alaan tai etenkään johonkin kapasiteettimarkkinaan jos keskihinnat eivät edes pahimpien huoltosumien aikaan ole tämän korkeampia? Millään fossiilisella tai ylipäätään polttamiseen perustuvalla voimalalla ei ole _mitään_ kaupallisia edellytyksiä toimia pohjoismaissa.
Itse vaihdoin jo "perus"sähköön, mutta varmaan hieman liian aikaisin. Nyt toki kova tuuli hieman auttaa sähkön hinnassa.

Ideana siis täällä, että talvella "helpompi" kun ei ole pörssisähköä.

Paikallisella ei mitään hirmu kalliita hintoja. Eikä kulutuskaan ole mitään suurta.

Sähköenergia
7,08 snt/kWh
Hinnat 1.10.2024 alkaen
Sähköenergia
9,01 snt/kWh
 
Suomessa on tällä hetkellä 200 MW akkuja sähköverkossa ja ensi vuoden aikana tulossa 344 MW lisää. Vuonna 2011 tuulivoimakapasiteettia oli verkossa 199 MW ja nyt 7764 MW. Jos akuilla on samanlainen kasvukäyrä, niin vuonna 2037 akkuja on sähköverkossa noin 7764 MW. Akkujen kohdalla tosin ei tarvita useamman vuoden YVA- ja rakennusprosessia, joten kasvukäyrä on todennäköisesti jyrkempi. Noin vuoden aikana akkujen kapasiteetti on nousemassa 200 MW:sta 544 MW:n. Tuulivoiman kohdalla vastaava kapasiteettinousu kesti aikanaan lähes kolme vuotta.

Jos akkuja on 7764 MW ja varastoimisaika 2 tuntia, on varastointikapasiteettia 15528 MWh. Mikäli tämä kapasiteetti purettaisiin tasaisesti klo 8-20 aikana, voitaisiin purkaa keskimäärin 1300 MW teholla.
 
Eikös toi menisi siten, että kuka kerkiää ensiksi ostaa saa halvimman? Toi nykyinen ollee sähköä tuottaville yhtiöille helppo tapa määrätä hintaa.
Ai meidän teollisuussektori saa halvimman sähkön, kun ovat jo "ostaneet" (eli omistavat) vesivoima-, ydinvoima- ja valtaosan tuulivoimatuotannostakin seuraaviksi vuosikymmeniksi. Kotitaloudet jäävät valitettavasti nuolemaan näppejään. Vai mitä tarkoitat, kuka kerkiää ensiksi? Nykyisessä markkinassa jokainen osapuoli jättää oman tarjouksen seuraavan vuorokauden myynnistä/ostosta anonyymisti tiettyyn kellonaikaan mennessä ja kun tarjoukset on otettu vastaan, lasketaan rajahinta. Tuo rajahinta on sitten tasapuolisesti sama kaikille osapuolille.
 
Eikös toi menisi siten, että kuka kerkiää ensiksi ostaa saa halvimman? Toi nykyinen ollee sähköä tuottaville yhtiöille helppo tapa määrätä hintaa.

Nopein saa halvimmalla. Nähdään sitten sama ilmiö kuten osakkeiden HFTn kanssa, eli se jolla on nopein tietokonealgoritmi ja nopein nettiyhteys voittaa. Kun Suomi on Internetin sivuraiteen päätepysäkki muut saisi helpommin ostettu kaikki halvat sähköt pois ensin.

Nykyinen huutokauppamalli on sillä tavalla mukava että kaikki pistää tarjoukset sisään näkemättä mitä muut tekevät.

Mutta itse asiaan, on vissiin täysin sallittua käydä kauppaa intraday markkinalla, joka toimii tuolla tavalla että kauppa syntyy heti kun ostotarjous ja myyntitarjous kohtaa. Silloin kuin Kinect oli myynyt sähköä joka ei ollut olemassa, kaupanäynti siirtyi kokonaan intraday markkinalle että sitä oikeata sähköä myyvät tuottajat saisi sähkönsä ulos.

Uutisissa oli muutama vuosi sitten juttu eräästä vesivoimalasta joka möi sähköt ainoastaan intraday ja säätömarkkinalla. En ole kuullut että mikään ostopuoli kävisi kauppaa ainoastaan intradayssa. Ehkä sekä ostajat ja suurin osa myyjistä uskoo että ne saa parhaimmat hinnat huutokaupassa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
253 991
Viestejä
4 417 985
Jäsenet
73 259
Uusin jäsen
Duane

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom