Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Tonnin Seteli]

Toivotaan, tuntuu vaan vähän tulevan aina yllätyksenä nämä +20 hinnat näin syksylläkin.

Ei se tule varsinaisesti yllätyksenä ja nyt on kesä. Totta ihmeessä hinta voi muutamana tuntina olla korkea kun tuontia ja/tai perusvoimaa on pois pelistä eikä tuule. Eikä sillä ole kuluttaja-asiakkaalle muutenkaan mitään merkitystä, paljonko sähkö maksaa yhden kahvinkeiton aikaan kesäpäivänä. Tällaisen hintapiikin yli selviäisi ilman merkityksellistä lisäkulua sähkölämmittäjänäkin talvella, jos on tarpeeksi tarkka sniiduillakseen lämmityksen pikku tauolle.

 

[ihottuma]

Aikalailla ainoa oikeasti järkevä vaihtoehto tuon saavuttamiselle olisi ollut se, että valtio olisi lyönyt pöytään sen 2,6 miljardia veronmaksajien rahaa (tai siis uutta velkaa), ostaa nuo verkot ja perustaa Valtion Siirtoverkot Oy:n.
Siinä sitten olisi veronmaksaja saanut odotella tovin, että rahat saadaan takaisin.

Nyt on kyllä aika hauska näkökulma.

Veronmaksajien olisi pitänyt jo omistamistaan verkoista maksaa 2,55 miljardia itselleen?

Edelleen se ainoa oikea vaihtoehto olisi ollut, että yhteiskunnalle elintärkeän luonnollisen monopolin liiketoiminta olisi eriytetty omaksi yritykseksi, jolloin Fortum olisi voinut keskittyä muihin liiketoiminta-alueisiin.

Nyt lopputuloksena on se, että veronmaksajat menettivät sekä sähköverkot, että sähköverkoista saatujen myyntitulojen lisäksi miljardeja rahaa.

 

[Paapaa]

Veronmaksajien olisi pitänyt jo omistamistaan verkoista maksaa 2,55 miljardia itselleen?

Edelleen se ainoa oikea vaihtoehto olisi ollut, että yhteiskunnalle elintärkeän luonnollisen monopolin liiketoiminta olisi eriytetty omaksi yritykseksi, jolloin Fortum olisi voinut keskittyä muihin liiketoiminta-alueisiin.

Verkot olivat Fortumin, ei valtion, eikä kansalaisten. Mitä tarkoitat että "olisi eriytetty"? Miten siis "eriytetään" Fortumin omaisuutta?

 

[Pezqu]

Verkot olivat Fortumin, ei valtion, eikä kansalaisten. Mitä tarkoitat että "olisi eriytetty"? Miten siis "eriytetään" Fortumin omaisuutta?

En ole lukenut vääntöä aiheesta sen enempää. Vastaan kuitenkin tähän viimeiseen että osakeyhtiöissä voidaan tehdä sekä sulautumisia että jakautumisia. Valtio olisi voinut esittää järjestelyä jossa Fortum Oyj jakautuu Fortum SähköTuotanto Oyj ja Fortum SähköVerkot Oyj niin, että olisi lupautunut omistuosuutensa uudesta Fortum Sähkötuotanto Oyj joko nollaan tai 10,01 % strategiseen vähimmäisomistajuuteen; tarvittaessa jos SähköTuotanto Oyj:n arvo oli vähäisempi kuin noiden siirtoverkkojen, niin pikkaisen riihikuivaa tarjoukseen jotta saadaan riittävä määrä hyväksyntiä (taitaa olla tuollaisessa väh. 90 %, eli ~39 % muilta omistajilta kuin valtiolta joka äänestäisi esityksen puolesta).

Tässä tietysti miljardeja ei olisi virranut Suomeen Venäjälle, mutta siis Fortumin muiden kuin valtio-omistajien omistuksen arvo olisi lähelle tuplaantunut (joko 49 % --> 100 % tai 49 % --> 89 % jos valtio vähemmistöomistaja) tuossa heille jääneessä Fortum SähköTuotanto Oyj.

 

[Zezekärppänen]

Huomenna pitää kyllä laittaa masiinat kiinni klo 07-23, on kyllä kovia hintoja pörssisähkön asiakkaille, maximit lähes 35 senttiä/kWh. Tämä siis aika kova, kun jo tottunut koko kesän muutaman sentin hintoihin

Kymmenet tuhannet pienituloiset/eläkeläiset maksaa edelleen jotain +20 snt/kWh hintoja ja masiinat on heillä ollu kiinni viime talvesta saakka. Tämä vuosi on oikeasti ollut monelle kova paikka ja kurjuus jatkuu, kun kohta täytyy taas lämminttää taloja. Minulla kävi hyvä tuuri, kun Enefit antoi vaihtaa syksyllä otetun kalliin määräaikaisen sopimuksen keväällä pörssisähköön. Onko mikään suomalaisista yhtiöistä tullut tällä tavalla vastaan? Onko tästä asiasta ollut edes uutisia?

 

[HTK12]

Ennen vuorokauden vaihtumista kiinnitetty 1.9. alkaen 6 kuukaudeksi Keravan Energian 3,95 €/kk 8,90 snt/kWh kulutusvaikutuksella. Kesäkuun lopussa päättyi 24 kk halpa legacy sopimus, ja tuli mentyä pörssisähköllä tähän asti. Halpaahan tuo pörssisähkö on ollut huomiseen asti ja kyllähän tämä ulkopuoliselle näyttäytyy hätäpaskomiselta housuun kun heti pörssisähkön ensimmäistä kertaa noustessa tarttuu (14 vrk odotusaika tosin) muuhun sopimusmuotoon; ei vaan riitä urheiluhenkeä että viitsisi mennä, kerrostaloasumisesta huolimatta, tulevaan talveen pörssisähkö edellä. Ei se ihan mahdotonta ole että esim. OL3 osuisi paska tuulettimeen ja seisoisi viikon, jolloin näillä a.t.m tuulilukemilla se sähköpörssin tuntihinta voisi nousta lähelle teknistä hintakattoa eli 4~5 €/kWh (sic!).

Kyllä tämä juuri vaikuttaa housuun paskomiselta. Näkymät viime talveen verrattuna on paljon paremmat. Ei tuollaiset 4-5€/kWh hinnat ole mitenkään realistisia. Kannattaa nyt muistaa, että OL3 ei ollut viime talvena kuin välillä koekäytössä ja vaikka se ei tuottanut mitään niin päästiin piikissä vain sinne reiluun 1€. Ruotsissa oli ydinvoimaa pois käytöstä ja meillä on tulevana talvena reilusti enemmän tuulivoimaa kuin viime talvena sekä vesitilanne on paljon parempi vrt. viime vuosi. OL3 tippuminen verkosta ei yksistään saa tuollaisia hintoja aikaan. Siinä vaiheessa kun hinta alkaa todella raketoimaan teollisuus ajaa tuotantoa alas, koska on järkevämpi myydä se sähkö markkinoille kun itse käyttää sitä, jolloin hinta tippuu. Kovat hinnat on toki teoriassa mahdollisia, jos kovilla pakkasilla OL3 tippuu verkosta, siirtoyhteydet Ruotsiin eivät toimi syystä x ja tuulivoima ei tuota juuri mitään. Pidän tuollaista tilannetta vaan erittäin epätodennäköisenä. Siirtoyhteyksiä Ruotsiin on useita, joten niiden yhtäaikainen vikaantuminen OL3 kanssa on erittäin epätodennäköistä. Vaikka nuo kävisi, niin tuskin meillä yli 2€/kWh mentäisiin, koska kuten sanoin teollisuus ajaa tuotantoa alas kun hinta nousee riittävästi. Virosta alkavat myös tuomaan sähköä kun hinta nousee riittävästi. Siellä on kuin ihan laissa, että ovat omavaraisia, joten siellä on tuotantokapasiteettia yli oman kulutuksen. Sen hinta on vaan normaalioloissa niin korkea, että mieluummin ostavat meiltä sähköä kun tuottavat itse kaikkea. Toki piikkejä tulee talvella, mutta yksittäiset piikit ei nyt kuitenkaan vielä paljon vaikuta laskuun. Itse aion mennä suorasähkö OKT:lla ensi talven pörssillä, jos ei tässä nyt mitään halpoja määräaikaisia soppareita ennen talvea tule.

 

[Tonnin Seteli]

Aivan erityisesti pitää paniikin lietsomisessa huomioida, että joku pelkää sähkön hintoja "kerrostaloasumisesta huolimatta". Jos nyt suunnilleen joka päivä ehtii selvitä ja käy töissä, niin sähkön hinnan vaihtelu on vastaava taloutta rasittava seikka kuin käynti harvakseltaan nykyhinnoin Hesburgerissa nälän yllättäessä. Ei moista voi ottaa vakavasti.

Huoli sähkön hinnasta on tietysti todellinen jos oikeasti kuluttaa sähköä ja kyseessä on peräti lämmitys tai elinkeinon harjoittaminen. Joku pleikkari itsemurhayksiössä tai vaikka auton lataaminen normaalihkoilla ajomäärillä on aika mitätön summa vaikka hinta nousisi miten. Jos hinta nousee oikeasti sille tasolle että alkaa mikroaterian lämmittämisessä tuntua, alkaa olla vakavampia huolia elämässä. Ne näkee sitten uutisista tai jopa ikkunasta.

 

[JCSH]

Nyt on kyllä aika hauska näkökulma.

Veronmaksajien olisi pitänyt jo omistamistaan verkoista maksaa 2,55 miljardia itselleen?

Edelleen se ainoa oikea vaihtoehto olisi ollut, että yhteiskunnalle elintärkeän luonnollisen monopolin liiketoiminta olisi eriytetty omaksi yritykseksi, jolloin Fortum olisi voinut keskittyä muihin liiketoiminta-alueisiin.

Nyt lopputuloksena on se, että veronmaksajat menettivät sekä sähköverkot, että sähköverkoista saatujen myyntitulojen lisäksi miljardeja rahaa.

Kuten Paapaa jo totesi, veronmaksajat eivät omistaneet noita verkkoja, vaan Fortum omisti ne verkot. Fortumilla on paljon muitakin omistajia kuin vain veronmaksajat.
Fortumin johdon pitää pyrkiä toimimaan Fortumin, ja siten kaikkien Fortumin omistajien, kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun verkot eriytetään omaksi yritykseksi, on kaksi vaihtoehtoa:
A) Eriytetty yritys myydään kokonaisuudessaan jollekin taholle (näin tapahtui tässä tapauksessa).
B) Eritytetty yritys listataan pörssiin.

Fortumin pitää valita se vaihtoehto, joka tuottaa eniten arvoa yritykselle ja sen osakkeenomistajille. Jotta vaihtoehto B olisi tuollainen, niin se tarkoittaisi, että uuden yrityksen markkina-arvon pörssissä pitäisi olla vähintäänkin tuolla 2,5 miljardin paikkeilla (koska muuten osakkeenomistajille A + rahat pihalle osinkoina olisi parempi vaihtoehto). Mutta tuollaiset siirtoverkkoyhtiöt ovat erittäin pörssiepäystävällisiä yrityksiä. Paljon sidottua pääomaa, mutta pieni ja kontrolloitu tuotto.
Eli listaamalla nuo verkot Fortum ei olisi kyllä mitenkään saanut lähellekään niin paljon arvoa, kuin saivat myymällä ne verkot noille eläkefirmoille (jotka taaskin arvostavat tuollaisia yrityksiä).

Jolloin ainoa vaihtoehto olisi ollut se, että valtio olisi lyönyt tiskiin paremman tarjouksen.

 

[599gtb]

Ol2 putosi verkosta turbiini vika

 

[Vesiperä]

Eipä yllätä, nyt on myyjille tärkeä saada kaikki ongelmat samaan kasaan ja hinta katosta läpi keinolla millä hyvänsä. Tällä saadaan ihmiset tekemään pitkiä kiinteitä sopimuksia kovalla hinnalla.

 

[Butali]

Mutta jälkiviisaus on hieno taito. Investointipäätökset tehdään kuitenkin kauan ennen kun sodista ja kansallistamisista on pienintäkään vihjettä

Tämän taakse on kyllä aika väsynyttä piiloutua, kun tiedät että juuri nämä ovat asioita jotka erottavat hyvät johtajat ja hallitusammattilaiset huonoista. Jos voidaan kätevästi aina paskan osuttua tuulettimeen siivuuttaa kritiikki jälkiviisasteluna, niin sehän on aivan sama vaikka siellä hallituksessa istuisi Butali, Paapaa tai Johanna Tukiainen.

Lisäys: Jos lustraatio olisi Suomessakin käyty läpi ajoissa, niin tiedäppä vaikka nämäkin huonoiksi osoittautuneet päätökset olisi jääneet tekemättä.

 

[Grez]

Aika jännä nähdä miten OL2 vaikuttaa hintoihin lähipäivinä. Hinnat asettuneet melko korkeiksi tälle päivälle jo ennen kuin tuosta viasta oli tietoa.

 

[Vesiperä]

Aika jännä nähdä miten OL2 vaikuttaa hintoihin lähipäivinä. Hinnat asettuneet melko korkeiksi tälle päivälle jo ennen kuin tuosta viasta oli tietoa.

Huomiselle voidaan hyvällä syyllä laittaa sitten 60snt hintoja. Toisaalta viikonloppu edessä, niin pysytellään 30snt hinnoissa nyt pari viikkoa alkuun.

 

[Paapaa]

En ole lukenut vääntöä aiheesta sen enempää. Vastaan kuitenkin tähän viimeiseen että osakeyhtiöissä voidaan tehdä sekä sulautumisia että jakautumisia.

Jakautuminen on tosiaan oikea termi, jos "eriyttämisellä" tarkoitettiin sitä. Mutta siinä Fortum ei tietenkään olisi saanut pääomia lisäinvestointeihin, mikä oli koko myynnin pointti Fortumin näkökulmasta. Ja tuossa valtio-omistaja olisi puuttunut yrityksen toimintaan aika isolla kädellä, millä on omat haittansa.

Tämän taakse on kyllä aika väsynyttä piiloutua, kun tiedät että juuri nämä ovat asioita jotka erottavat hyvät johtajat ja hallitusammattilaiset huonoista. Jos voidaan kätevästi aina paskan osuttua tuulettimeen siivuuttaa kritiikki jälkiviisasteluna, niin sehän on aivan sama vaikka siellä hallituksessa istuisi Butali, Paapaa tai Johanna Tukiainen.

Ei tuosta ole kyse. Vaan siitä, että johdon kykyä pitää arvioida sen perusteella, mitä päätöksentekotilanteessa johdon voidaan odottaa ottavan huomioon. Tässä tapauksessa myynti oli täysin perusteltu strategian näkökulmasta (keskittyminen tuotantoon) ja hinta oli analyytikkojen arvioiden perusteella paljon kovempi kuin ennakoitiin. Ja koska ainakin omasta mielestäni myynteihin liitetty kritiikki koskien hinnankorotuksia tai veronkiertoja on täysin vailla pohjaa, oli kauppa - ja siis vain kauppa - mielestäni onnistunut.

Kaupan kritisoinnin sijaan:

• Kritiikin pitäisi kohdistua eduskunnan säätämään regulaatioon, joka mahdollisti voimakkaat hinnankorotukset - tätä onkin muutettu
• Kritiikin pitäisi kohdistua verosuunnittelun mahdollistamiseen, minkä johdosta niin Fortum kuin Caruna suunnittelevat minkä ehtivät - tähän ei Suomi yksi juuri voi puuttua, ja Fortumin omistajana pidän tätä hyvänä asiana
• Kritiikin pitäisi kohdistua Fortumin jatkotoimiin, jossa se etsi vuosia kohdetta investoinneille ja päätyi vähän kummalliseen Uniperiin kun mietitään Fortumin panostusta puhtaaseen energiaan (jos tosin, Uniper tekee nyt satumaista tulosta...) - tämä on ihan validia kritiikkiä johtoa kohtaan

 

[renee]

Huomiselle voidaan hyvällä syyllä laittaa sitten 60snt hintoja. Toisaalta viikonloppu edessä, niin pysytellään 30snt hinnoissa nyt pari viikkoa alkuun.

Koko kesän tili tehdään elokuun loppuviikoilla Onhan tämä huvittava bisnes, kun hinnat heiluvat jopa tuhansia prosentteja päivän sisällä. Toki koskaan aiemmin näin ei ole ollut, mutta nyt kun viime vuonna opitiin uusille tavoille, niin miksi luopua hyvistä käytänteistä.

 

[Tege]

Ei se tule varsinaisesti yllätyksenä ja nyt on kesä. Totta ihmeessä hinta voi muutamana tuntina olla korkea kun tuontia ja/tai perusvoimaa on pois pelistä eikä tuule. Eikä sillä ole kuluttaja-asiakkaalle muutenkaan mitään merkitystä, paljonko sähkö maksaa yhden kahvinkeiton aikaan kesäpäivänä. Tällaisen hintapiikin yli selviäisi ilman merkityksellistä lisäkulua sähkölämmittäjänäkin talvella, jos on tarpeeksi tarkka sniiduillakseen lämmityksen pikku tauolle.

Muutama tunti? Nythän on koko päivän.

 

[B12]

Muutama tunti? Nythän on koko päivän.

Tämä päivä ei mikään ongelma, kun halpojakin tunteja vielä on. Käyttövesi lämpeni aamuyöllä 2snt/kWh ja kylppärin lattialämmitys ei ole päällä kalleimpina tunteina. Illalla meinattiin saunoa, joten se nyt kustantaa sitten tänään enemmän.

 

[renee]

Muutama tunti? Nythän on koko päivän.

Joo, siis ei tällaisia kymmenien senttien hintoja ole nähty ennen viime vuotta, vaikka on niitä ongelmia ollut ennenkin. Mutta tämän vuorokauden keskihinta on jotain 15 c/kWh, eli suunnilleen sen verran se tulee ainakin itselleni maksamaan. Toki kun volatiliteetti on valtava, niin huonolla tuurilla voi tulla iso keskihinta, mutta esim. Fortumin perussähkösopparin hinta on melkein 16 c/kWh (päivästä toiseen), eikä sen suuruutta hämmästellä ja päivitellä mediassa, vaikka sillä todellakin rahastetaan mummeleita.

 

[Pezqu]

Aivan erityisesti pitää paniikin lietsomisessa huomioida, että joku pelkää sähkön hintoja "kerrostaloasumisesta huolimatta". Jos nyt suunnilleen joka päivä ehtii selvitä ja käy töissä, niin sähkön hinnan vaihtelu on vastaava taloutta rasittava seikka kuin käynti harvakseltaan nykyhinnoin Hesburgerissa nälän yllättäessä. Ei moista voi ottaa vakavasti.

Huoli sähkön hinnasta on tietysti todellinen jos oikeasti kuluttaa sähköä ja kyseessä on peräti lämmitys tai elinkeinon harjoittaminen. Joku pleikkari itsemurhayksiössä tai vaikka auton lataaminen normaalihkoilla ajomäärillä on aika mitätön summa vaikka hinta nousisi miten. Jos hinta nousee oikeasti sille tasolle että alkaa mikroaterian lämmittämisessä tuntua, alkaa olla vakavampia huolia elämässä. Ne näkee sitten uutisista tai jopa ikkunasta.

Olipas ihanan henkilöönmenevää keskustelua, ja viestisi tykkäyksien perusteella ilmeisen hyväksyttävää keskustelukulttuuria jatkaa olkiukoilla toisen viestejä. Ilmeisesti sinulla kuitenkin oli pakottava tarve tulla klo 02.35 viestisi pistämään ennen kuin itkit itsesi uneen.

Mitään tilastoa ei ole mutta heitetään nyt lonkalta, että keskimäärin vähäisesti sähköäkuluttavilla kerrostaloasujilla on enemmän asuntolainaa, kuin keskimääräisellä omakotitalon sähkölämmittäjällä. Eli jos sähkölämmittäjän kannattaa tarkemmin miettiä sähkönkulutustaan ja -sopimustaan, niin asuntolainamenot voi olla pienemmät; kerrostaloasujalla sitten toisin päin. Itsellä kyse on siitä ettei halua maksaa sähköstä yhtään enempää kuin on tarvis etenkään, kun sähkömarkkinat nyt vuodesta 2022 ovat olleet mitä ovat; käyttää säästyneen rahan sitten vaikka siihen Hesburgeriin, pleikkariin tai olueen. Ilmeisesti et saanut myöskään napattua kiinni alkuperäisestä viestistäni sitä, että juuri siksi otin nyt kiinteän määräaikaisen että ei tarvitse sitä sähkölaskua niin miettiä: maksakoot huolettomalla sähkönkäytöllä pikkaisen enemmän kuin olisi ehkä optiminta kuitenkin niin, että se sähkölasku ei pääsisi turhaan yllättämään (hyppääminen pois pörssisähkön kelkasta, koska pörssisähkö on teoreettisesti ainut sähkösopimusmuoto jolla sille kerrostaloasujallekin voi tulla "iso" lasku).

 

[Shajk]

Varaajat kuumaksi, saunat lämpiämään ja autot lataukseen. Huomenna vaan maataan. Haluaako joku ennustaa lupaako se nyt yhtä kivaa hintarallia koko kuukaudeksi?

Loviisan huollot ehkä nostavat hintaa vielä.

FI - SE3 huollon päättyminen stabilisoi hintapiikit jonkin verran, varsinkin jos Ruotsin puolella saadaan ydinvoimalat toimintaan taas.

Näinköhän saavutettiin sähkösopimusten pohjahinnat? Huomenna lienee paras hetki myydä "talven yli" määräaikaisia sopimuksia, kun seuraava kuukausi ollaan pörssissä hurlumheitä ja

Kieltämättä jännä nähdä lähteekö määräaikaiset sopimukset nousuun.

Nämä huollot eivät tulleet yllätyksenä niin ne ovat jo otettu huomioon fuutuurihinnoitteluun. Hintojen raju tai ei-niin raju pomppaaminen vuorokauden sisällä voi toki tulla yllätyksenä, ja se voi vaikuttaa kulutusvaikutukseen. Jos sopimuksessa asiakas ei maksa kukutusvaikutuksesta niin sähköyhtiö tekee sen hänen puolesta. Silloin määräaikaisen sopimuksen hinta voi toki nousta. Kulutusvaikutukselliset sopimukset ei.

Mutta tämä vain kertoo, että ei paljoa tarvitse tapahtua kuin pieni muutos, niin hinnat on heti taivaissa. Jos talvella on kova pakkanen ja ei tuule, niin voi olla kovatkin hinnat. Elämme kyllä epäselviä aikoja.

Jos katsotaan vain Suomi + Viro (siirtoyhteydet toimivat), tuotantoa on rikki tai huollossa yli 3500MW.
Siirtoyhteydet Ruotsiin mukaan laskien vaje on yli 5200MW, eli yli kolmen Olkiluoto 3 ydinvoimalan verran. Lisäksi kaukolämmön yhteistuotannosta ei ole paljon apua. Väittäisin että kyseessä ei ole "pieni muutos".

 

[Grez]

Nämä huollot eivät tulleet yllätyksenä niin ne ovat jo otettu huomioon fuutuurihinnoitteluun. Hintojen raju tai ei-niin raju pomppaaminen vuorokauden sisällä voi toki tulla yllätyksenä, ja se voi vaikuttaa kulutusvaikutukseen. Jos sopimuksessa asiakas ei maksa kukutusvaikutuksesta niin sähköyhtiö tekee sen hänen puolesta. Silloin määräaikaisen sopimuksen hinta voi toki nousta. Kulutusvaikutukselliset sopimukset ei.

En sanonutkaan että ne vaikuttaisivat futuurihintoihin, vaan jännää nähdä huomaanko sähkönmyyjät tässä markkinoinnin paikan. Kai ne saa itse päättää paljonko ottavat katetta, muutenhan kaikilla olisi samat hinnat.

 

[BongisKhan]

Mitään tilastoa ei ole mutta heitetään nyt lonkalta, että keskimäärin vähäisesti sähköäkuluttavilla kerrostaloasujilla on enemmän asuntolainaa, kuin keskimääräisellä omakotitalon sähkölämmittäjällä.

Ihan mielenkiinnosta, millähän logiikalla päädyit tällaiseen johtopäätökseen? Puhutko nyt absoluuttisista vai suhteellisista määristä?

 

[ihottuma]

Verkot olivat Fortumin, ei valtion, eikä kansalaisten. Mitä tarkoitat että "olisi eriytetty"? Miten siis "eriytetään" Fortumin omaisuutta?

Kuten Paapaa jo totesi, veronmaksajat eivät omistaneet noita verkkoja, vaan Fortum omisti ne verkot. Fortumilla on paljon muitakin omistajia kuin vain veronmaksajat.
Fortumin johdon pitää pyrkiä toimimaan Fortumin, ja siten kaikkien Fortumin omistajien, kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun verkot eriytetään omaksi yritykseksi, on kaksi vaihtoehtoa:
A) Eriytetty yritys myydään kokonaisuudessaan jollekin taholle (näin tapahtui tässä tapauksessa).
B) Eritytetty yritys listataan pörssiin.

Fortumin pitää valita se vaihtoehto, joka tuottaa eniten arvoa yritykselle ja sen osakkeenomistajille. Jotta vaihtoehto B olisi tuollainen, niin se tarkoittaisi, että uuden yrityksen markkina-arvon pörssissä pitäisi olla vähintäänkin tuolla 2,5 miljardin paikkeilla (koska muuten osakkeenomistajille A + rahat pihalle osinkoina olisi parempi vaihtoehto). Mutta tuollaiset siirtoverkkoyhtiöt ovat erittäin pörssiepäystävällisiä yrityksiä. Paljon sidottua pääomaa, mutta pieni ja kontrolloitu tuotto.
Eli listaamalla nuo verkot Fortum ei olisi kyllä mitenkään saanut lähellekään niin paljon arvoa, kuin saivat myymällä ne verkot noille eläkefirmoille (jotka taaskin arvostavat tuollaisia yrityksiä).

Jolloin ainoa vaihtoehto olisi ollut se, että valtio olisi lyönyt tiskiin paremman tarjouksen.

Koska olette kummatkin selvästi asian ymmärtäviä, kohtuullisen fiksuja kommentoijia, pidän aika lapsellisena yritystä väittää, että Fortum (tai mikä tahansa muu valtionyhtiö) toimisi täysin erillään valtion toiminnasta, eikä sillä olisi mitään poliittista ohjausta.

Se, että valtionyhtiötä vaihdetaan pörssissä ei muuta tätä millään tavalla niin kauan kuin valtion omistusosuus pysyy määräävänä, jolloin käytännössä valtio voi sanella miten ja keiden toimesta yritystä johdetaan.

Fortum on se nimi, jolla sähköverkot myytiin, vaikkei Fortum suinkaan suurinta osaa siitä verkosta ole rakentanut, eikä varsinkaan rahoittanut; suurin osa sähkörverkkotoiminnasta on periytynyt Imatran Voimalta (tarkemmin IVO Voimansiirto Oy:ltä kun runkoverkkotoiminta siirrettin Fingridiin), joka on perustettu 100% valtion rahoilla. Fortumin Sähkörverkkoliiketoiminta on siis periytynyt yhteiskunnan perustamista ja rahoittamista erilaisista liiketoimista, jotka nivottiin yhteen Fortumin alle pääosin EU direktiivien vuoksi 1998. Tähän alettiin valmistautua jo vuonna 1992, kun IVO eriytti verkkoliiketoiminnan omaksi yrityksekseen.

Imatran Voima siirsi sähköverkkonsa tytäryhtiölle Myös voimalaitokset ja rakentaminen yhtiöitetään

Imatran Voima IVO on siirtänyt sähkönsiirtoverkkonsa hallinnan ja käytön keskiviikkona toimintansa aloittaneelle tytäryhtiölleen IVO Voimansiirrolle eli IVS:lle. Suurjänniteverkon yhtiöittämisen jälkeen IVO alkaa myydä verkon siirtokapasiteettia myös muiden käyttöön.

www.hs.fi

Eriyttäminen on käytännössä pääosin kirjanpidollinen ja verotuksellinen termi, jossa konsernin liiketoiminta hajautetaan omiin tytäryrityksiin, jotta liiketoimintaa voidaan seurata ja tarkistella täysin omana yksikkönään.

Miksi siis juuri Fortum nimen alla liiketoimintaa pyöritettäessä yritys olisi täysin irrallaan valtion toiminnasta, eikä pääomistajalla voi olla mitään sanottavaa liiketoiminnan pyörittämiseen?

Miksi juuri Fortum olisi se yritys joka hyödyn kuittaa verkkotoiminnan myynnistä, kun ei yritys ole koskaan niistä mitään maksanut?

 

[HTK12]

Mitään tilastoa ei ole mutta heitetään nyt lonkalta, että keskimäärin vähäisesti sähköäkuluttavilla kerrostaloasujilla on enemmän asuntolainaa, kuin keskimääräisellä omakotitalon sähkölämmittäjällä. Eli jos sähkölämmittäjän kannattaa tarkemmin miettiä sähkönkulutustaan ja -sopimustaan, niin asuntolainamenot voi olla pienemmät; kerrostaloasujalla sitten toisin päin. Itsellä kyse on siitä ettei halua maksaa sähköstä yhtään enempää kuin on tarvis etenkään, kun sähkömarkkinat nyt vuodesta 2022 ovat olleet mitä ovat; käyttää säästyneen rahan sitten vaikka siihen Hesburgeriin, pleikkariin tai olueen. Ilmeisesti et saanut myöskään napattua kiinni alkuperäisestä viestistäni sitä, että juuri siksi otin nyt kiinteän määräaikaisen että ei tarvitse sitä sähkölaskua niin miettiä: maksakoot huolettomalla sähkönkäytöllä pikkaisen enemmän kuin olisi ehkä optiminta kuitenkin niin, että se sähkölasku ei pääsisi turhaan yllättämään (hyppääminen pois pörssisähkön kelkasta, koska pörssisähkö on teoreettisesti ainut sähkösopimusmuoto jolla sille kerrostaloasujallekin voi tulla "iso" lasku).

Mihinhän tälläinen väittämä nyt perustuu? Kerrostaloissa asutaan keskimäärin vuokralla ja omakotitaloissa omistetaan se talo (tai siis pankki omistaa, jos on lainaa). Kerrostaloissa vuokralla ~800 k asuntokuntaa ja omistusasujien asuntokuntia ~480 k, OKT kohdalla vastaavat luvut on omistus 1M ja vuokralla 40k. Eli keskimäärin tilanne on juuri päinvastoin mitä sanoit. Kerrostalossa yksin asuva kuluttaa keskimäärin 1400kWh ja 3 henkeä 2400kWh. 120m OKT:ssa 4 neljä henkeä sähköllä lämmitäessään kuluttaa keskimäärin 18 000 kWh. Jos nyt lasketaan vaikka viime vuoden pörssin keskihinnalla (18,1snt/kWh), niin siellä kerrostalossa se lasku olisi koko vuodelta ollut 263-451€, eli 22-38€/kk + siirto. OKT:ssa sittentuolla keskimääräisellä kulutuksella suorasähkö ~3400€, eli / ~280€/kk. Toki isommissa omakotitaloissa voi mennä vaikka 40 000 kWh/v, kerrostalossa ei nyt saa isoa sähkönkulutusta ellei siellä mainata tms. Eli sillä kerrostaloasujalle sillä sähkön hinnalla ei ole käytännössä juuri merkitystä. Yhtenä perjantaina kurkun kostutukseen menee jo enemmän rahaa kuin koko kuun sähkölaskuun ja noin pienet kulut ei kyllä yllätä, jos talous on millään tasolla hallussa. Viime vuosi oli historiallisen kallis ja sitä kalliimpaa ei ole mitään tolkkua kenenkään alkaa varustautua. Siinä vaiheessa kun kerrostalossa asuvalla työssäkäyvällä ihmisellä sähkön hinnalla alkaa olla jotain oikeata merkitystä on Suomen talous jo konkurssin partaalla.

 

[Paapaa]

Miksi siis juuri Fortum nimen alla liiketoimintaa pyöritettäessä yritys olisi täysin irrallaan valtion toiminnasta, eikä pääomistajalla voi olla mitään sanottavaa liiketoiminnan pyörittämiseen?

Koska valtio on päättänyt olla puuttumatta operatiiviseen toimintaan. Miksi? Siksi, että se todennäköisesti johtaa aivan helvetinmoiseen suhmurointiin, ylisuuriin kustannuksiin, loputtomiin poliittisiin kotiinpäinvetämisiin jne. jos poliitikot osallistuisivat voimakkaasti operatiiviseen toimintaan. Ja ennen kaikkea se laskisi yrityksen arvoa, kun Fortum ei enää toimisi edes näennäisesti itsenäisenä yhtiönä. Ihan tavoittelemisen arvoinen asia siis pitää poliitikot mahdollisimman kaukana yrityksistä. Tietenkin valtio voi enemmistöomistajana vaikuttaa hyvinkin paljon halutessaan esim. vaihtamalla TJ:n.

Miksi juuri Fortum olisi se yritys joka hyödyn kuittaa verkkotoiminnan myynnistä, kun ei yritys ole koskaan niistä mitään maksanut?

Koska Fortum omisti ne verkot? Oliko tämä joku kompa. En edes tiedä, mitä sä tarkoitat että "yritys ei ole koskaan niistä mitään maksanut". Fortum on IVO:n ja Nesteen osien fuusio, joten kyllä Fortum on niistä maksanut jos Fortum on sama kuin IVO+Neste, joista IVO on niistä maksanut. Samoin Fortum on niitä verkkoja ylläpitänyt. Koska Fortum ne verkot omistaa, se ne myös juridisesti voi myydä eikä kukaan muu.

Jos sua taas harmittaa se, miten Fortum on muodostettu ja miten se omisti myymänsä verkot, niin se on sitten ihan toinen keskustelu, johon itse en jaksa haaskata energiaani. Mutta Fortumin ne verkot olivat ja Fortum ne myös sai myydä.

 

[JCSH]

Koska valtio on päättänyt olla puuttumatta operatiiviseen toimintaan. Miksi? Siksi, että se todennäköisesti johtaa aivan helvetinmoiseen suhmurointiin, ylisuuriin kustannuksiin, loputtomiin poliittisiin kotiinpäinvetämisiin jne. jos poliitikot osallistuisivat voimakkaasti operatiiviseen toimintaan. Ja ennen kaikkea se laskisi yrityksen arvoa, kun Fortum ei enää toimisi edes näennäisesti itsenäisenä yhtiönä. Ihan tavoittelemisen arvoinen asia siis pitää poliitikot mahdollisimman kaukana yrityksistä. Tietenkin valtio voi enemmistöomistajana vaikuttaa hyvinkin paljon halutessaan esim. vaihtamalla TJ:n.

Vielä pitää tähän lisätä se, että vaikka valtio vaihtaisi sen TJ:n tai vaikka koko yrityksen hallituksen, niin ei se muuta mitenkään sitä, että TJ ja yrityksen hallitus toimivat osakeyhtiölain alaisuudessa. Joka tarkoittaa, että ne eivät voi tehdä sellaisia päätöksiä jotka suosivat sitä enemmistöomistajaa yli vähemmistöomistajien edun.
Eli jos se Fortumin TJ päättääkin tehdä vähemmistöomistajien kannalta paskan päätöksen, koska politiikka ja pitää suosia Suomen valtiota, niin kyseinen TJ, ja Fortum yrityksenä, ovat nopeasti oikeudessa vastaamassa teoistaan. Lopputuloksena erittäin todennäköisesti olisi vähintäänkin rahallisia korvauksia niille vähemmistöomistajille, joita kustiin linssiin tuossa poliittisessa puljauksessa.

 

[Paapaa]

Joka tarkoittaa, että ne eivät voi tehdä sellaisia päätöksiä jotka suosivat sitä enemmistöomistajaa yli vähemmistöomistajien edun.

No tämä on totta. Laki estää totaalisen perseennäytön vähemmistöomistajille. Tosin, se on joskus aika tulkinnanarvoinen asia. Jo ihan lähtien siitä, että laki kohtelee esim. verotuksellisesti eri omistajia eri tavalla ja esim. Fortumin siltarahoitus hoidettiin aika päin persettä. Oikeuteen olisi voinut sen kanssa kyllä mennäkin, mutta se olisi vaatinut piensijoittajilta aikamoiset pääomat. Fortum ei ole halpa vastus oikeudessa.

 

[Seese]

Loviisan huollot ehkä nostavat hintaa vielä.

FI - SE3 huollon päättyminen stabilisoi hintapiikit jonkin verran, varsinkin jos Ruotsin puolella saadaan ydinvoimalat toimintaan taas.




Nämä huollot eivät tulleet yllätyksenä niin ne ovat jo otettu huomioon fuutuurihinnoitteluun. Hintojen raju tai ei-niin raju pomppaaminen vuorokauden sisällä voi toki tulla yllätyksenä, ja se voi vaikuttaa kulutusvaikutukseen. Jos sopimuksessa asiakas ei maksa kukutusvaikutuksesta niin sähköyhtiö tekee sen hänen puolesta. Silloin määräaikaisen sopimuksen hinta voi toki nousta. Kulutusvaikutukselliset sopimukset ei.



Jos katsotaan vain Suomi + Viro (siirtoyhteydet toimivat), tuotantoa on rikki tai huollossa yli 3500MW.
Siirtoyhteydet Ruotsiin mukaan laskien vaje on yli 5200MW, eli yli kolmen Olkiluoto 3 ydinvoimalan verran. Lisäksi kaukolämmön yhteistuotannosta ei ole paljon apua. Väittäisin että kyseessä ei ole "pieni muutos".

Milläs tuo vajeen putoaminen 3500MW -> 2500MW selittyy, jos se nyt palautuva Ruotsin siirtoyhteys on vain 400MW?

 

[ihottuma]

Koska valtio on päättänyt olla puuttumatta operatiiviseen toimintaan. Miksi? Siksi, että se todennäköisesti johtaa aivan helvetinmoiseen suhmurointiin, ylisuuriin kustannuksiin, loputtomiin poliittisiin kotiinpäinvetämisiin jne. jos poliitikot osallistuisivat voimakkaasti operatiiviseen toimintaan. Ja ennen kaikkea se laskisi yrityksen arvoa, kun Fortum ei enää toimisi edes näennäisesti itsenäisenä yhtiönä. Ihan tavoittelemisen arvoinen asia siis pitää poliitikot mahdollisimman kaukana yrityksistä. Tietenkin valtio voi enemmistöomistajana vaikuttaa hyvinkin paljon halutessaan esim. vaihtamalla TJ:n.

Koska Fortum omisti ne verkot? Oliko tämä joku kompa. En edes tiedä, mitä sä tarkoitat että "yritys ei ole koskaan niistä mitään maksanut". Fortum on IVO:n ja Nesteen osien fuusio, joten kyllä Fortum on niistä maksanut jos Fortum on sama kuin IVO+Neste, joista IVO on niistä maksanut. Samoin Fortum on niitä verkkoja ylläpitänyt. Koska Fortum ne verkot omistaa, se ne myös juridisesti voi myydä eikä kukaan muu.

Jos sua taas harmittaa se, miten Fortum on muodostettu ja miten se omisti myymänsä verkot, niin se on sitten ihan toinen keskustelu, johon itse en jaksa haaskata energiaani. Mutta Fortumin ne verkot olivat ja Fortum ne myös sai myydä.

Enpä kyllä ihan osannut odottaa näin lapsellista uhriutumista yksinkertaisten tosiasioiden osoittamisesta, mutta miten vaan jos omaa oloa helpottaa.

Mua ei harmita mikään muu, kuin se, että tahallisesti vääristellään valtion omistaman elintärkeän infran myymisen perusteita markkinatalouden diipadaapalla, jolla ei ole mitään tekemistä poliittisten päätösten kanssa, jotka ovat johtaneet nykyiseen lopputulokseen, jossa sekä rahat että infra menivät, ja loppulaskun kuittaa tavallinen yhteiskunnan veronmaksaja.

Hassua kyllä, miten nämä perustelut yritystoiminnasta ja vastuullisuudesta toimivat vain silloin kun sitä halutaan, mutta ei ollenkaan silloin kun siitä koituu taloudellista haittaa.

 

[Paapaa]

Enpä kyllä ihan osannut odottaa näin lapsellista uhriutumista yksinkertaisten tosiasioiden osoittamisesta, mutta miten vaan jos omaa oloa helpottaa.

En tiedä, mistä ihmeen uhriutumisesta puhut? Käytätköhän sä nyt väärää termiä? Enhän mä ole mitään uhriutunut, kun tässä sivutolkulla kerran puolustan niitä kauppoja - vieläpä Fortumin osakkeenomistajana

Mua ei harmita mikään muu, kuin se, että tahallisesti vääristellään valtion omistaman elintärkeän infran myymisen perusteita markkinatalouden diipadaapalla, jolla ei ole mitään tekemistä poliittisten päätösten kanssa, jotka ovat johtaneet nykyiseen lopputulokseen, jossa sekä rahat että infra menivät, ja loppulaskun kuittaa tavallinen yhteiskunnan veronmaksaja.

Ok, eli joku harmitti. Ja yhä edelleen näköjään sivuutat sen faktan, että kaupasta saatiin odotuksia kovempi hinta ja se tuki Fortumin silloista strategiaa. Kauppa oli siis onnistunut. Sillä ei ole mitään tekemistä loppulaskun kanssa, joka puolestaan on seurausta puutteellisesta regulaatiosta (siirtohinnat), epäonnistuneesta investoinnista (Uniper) tai verosuunnittelusta (johon kukaan ei puutu mitenkään).

 

[Tonnin Seteli]

Olipas ihanan henkilöönmenevää keskustelua,

Ilmeisesti sinulla kuitenkin oli pakottava tarve tulla klo 02.35 viestisi pistämään

itkit itsesi uneen.

Ei ollut. Viittaukset erilaisiin sähkönkäyttötapauksiin ja -tarpeisiin ovat aina paikallaan hahmotettaessa sähkön hinnan merkitystä. 20 tai 30 sentin hinta muutamina tunteina ei nyt vaan ole mikään hätäsignaali tässä tilanteessa. Eikä kerrostalokäytöllä todella tule hätää vaikka se olisi tilanne pitkiäkin aikoja talvella. Isommassa lämmitystarpeessa se on ongelma. Tämä on näkynyt kalliin polttopuun hamstraamiseen ja sähkökriisitukiin asti.

 

[elmo]

Jäipä laimeaksi huomiset hinnat vaikka näissä pitäisi olla OL2 offlline tila hinnoiteltuna. Lauantai varmaan helpottaa.

 

[Finlux]

OL2 pois pelistä vähintään 28.8 asti

 

[Shajk]

Milläs tuo vajeen putoaminen 3500MW -> 2500MW selittyy, jos se nyt palautuva Ruotsin siirtoyhteys on vain 400MW?

Siirrot eivät ole mukana.. vain tuotanto.

Meri-Pori lähti käyntiin ja vikaantui heti, maksimi tuotanto 200MW. OL2 katkos kestää nyt pidempään. Tältä näyttää nyt viikko eteenpäin (Suomi + Viro)



Kuukausi eteenpäin:

 

[Rami_666]

Mikäs ko. laitosta taas vaivaa? Viime syksyn "kriisin" aikana ei tainnut kertaakaan saavuttaa nimellistehoa. Ei näköjään nytkään.

"Problems with the electric precipitator."

Savukaasupuhdistimessa jotain. Viime vuoden ongelmat taisivat liittyä hiilen laatuun.

 

[JCSH]

Mikäs ko. laitosta taas vaivaa? Viime syksyn "kriisin" aikana ei tainnut kertaakaan saavuttaa nimellistehoa. Ei näköjään nytkään.

"Problems with the electric precipitator."

Savukaasupuhdistimessa jotain. Viime vuoden ongelmat taisivat liittyä hiilen laatuun.

Fortumilla on tuskin ollut hirveän paljon motivaatiota investoida laitokseen, joka ei ole ollut kaupallisesti kannattava vuosikausiin. Joten ei mikään ihme, että siellä alkaa laitteisto hajoaan.

 

[Shajk]

Mikäs ko. laitosta taas vaivaa? Viime syksyn "kriisin" aikana ei tainnut kertaakaan saavuttaa nimellistehoa. Ei näköjään nytkään.

"Problems with the electric precipitator."

Savukaasupuhdistimessa jotain. Viime vuoden ongelmat taisivat liittyä hiilen laatuun.

Joo viime vuonna kävi täydellä teholla suunnilleen kunnes se vanha hiili alkoi loppua. Aika lähelle päästiin että olisi ajanut just sen verran mikä oli luvattu reservivoimalana. Korvikehiilellä ei kai ajettu täydellä teholla kuin muutama tunnin verran jos edes sitä. Sitten sähkön hinta tippui ettei päästy enää ajamaan.

Yllättävän alhaisilla hinnoilla lähti käyntiin taas, mutta voi olla että Fortum ennustaa kannattavaa hintaa ensi viikoksi .

 

[zepi]

Lainsäädäntö haraa kilpailevan verkon rakentamista vastaan, sitä on kyllä jossain yritetty (en tiedä onko tämä edennyt).

Kalajoella kyllästyttiin kohtuuttomiin sähkön siirtohintoihin – haaveissa on oma sähköverkko, mutta siirtoyhtiöiden monopoli tekee siitä hankalaa

Sekä Kalajoki että Lempäälä haluavat tarjota asukkailleen edullista sähköä. Suomen lait kuitenkin rajoittavat vielä toteutusta.

yle.fi

Luonnollisten monopolien ja määräävässä markkina-asemassa olevien valtionyhtiöiden myyminen on yhtä järkevää kuin talvella housuun pissaaminen lämpenemisen toivossa.

Huvittavaahan on nimenomaan se, että sähkön siirto ei tosiaan ole luonnollinen monopoli, vaan lakisääteisesti määrätty monopoli.

Vaikka haluaisi rakentaa kilpailevan verkon, niin ei saa. Oikein varmistamalla varmistettu, että se monopoli on ja pysyy.

 

[Zetbo]

Mikäs ko. laitosta taas vaivaa? Viime syksyn "kriisin" aikana ei tainnut kertaakaan saavuttaa nimellistehoa. Ei näköjään nytkään.

"Problems with the electric precipitator."

Savukaasupuhdistimessa jotain. Viime vuoden ongelmat taisivat liittyä hiilen laatuun.

Jännä ettei sen lähes käyttämättömänä olleen voimalan käyttö ollutkaan, niin helppoja ja halpaa. Vaikka eräät asiantuntijat täällä olivatkin tuota mieltä ja Fortum vaan kusetti kaikkia. Napista vaan päälle ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista...

 

[ihottuma]

Huvittavaahan on nimenomaan se, että sähkön siirto ei tosiaan ole luonnollinen monopoli, vaan lakisääteisesti määrätty monopoli.

Vaikka haluaisi rakentaa kilpailevan verkon, niin ei saa. Oikein varmistamalla varmistettu, että se monopoli on ja pysyy.

Mikähän se mahtaa sitten olla, jos ei luonnollinen monopoli?

Luonnollinen monopoli on taloustieteissä tilanne, jossa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä ainoalla tuottajalla. Yleensä taloustieteessä usean tuottajan kilpailutilanne saa aikaan monopolia tehokkaamman talouden tilan. Luonnollisen monopolin tapauksessa syynä monopolin tehokkuuteen on usein skaalaetu, josta seuraa uusien yritysten korkea kynnys tulla markkinoille.

Luonnollinen monopoli – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[zepi]

Mikähän se mahtaa sitten olla, jos ei luonnollinen monopoli?

On ihan mahdollista että sähkön siirron voisi hoitaa tehokkaammin jos kilpailua ei kiellettäisi lailla, kuten nyt on tehty.

Minusta esim. Tuo linkattu yle-juttu kertoo, että osa jengistä on valmis lyömään vetoa omalla rahalla testatakseen ja saadakseen tehostettua oman alueensa sähkönsiirtoa, mutta valtio kieltää.

Yleisesti sähkön siirto on tehty suomessa lakien pakottamana paikoin tehottomasti ja sen seurauksena esim. kaupungeissa ja taajama-alueilla ylimaksetaan sähkön siirrosta. Jos kilpailu olisi laillista, maakunnissa syntyisi varmasti paikallisia pieniä siirtoverkkoja sellaisiin paikkoihin joissa valtakunnan verkkoon liittyminen on helppoa ja joissa on paljon ylihinnoitteluun kyllästyneitä sähkön kuluttajia pienellä alueella.

-> en usko sähkön siirron olevan luonnollinen monopoli. Miksi se olisi? Samoilla perusteilla varmaan nettiliittymätkin olisivat luonnollinen monopoli, mutta niin vaan paikoin on syntynyt kilpailevia kuituoperaattoreita - aivan markkinaehtoisesti kun on vaan jätetty kilpailu kieltämättä.

Tehottomuus nykyisessä monopolissa johtuu toimitusvelvollisuudesta ja pakosta toimittaa sähköverkkoa alihintaan huitsin skutsin mummonmökeille joita ei yhteiskunnallisen tehokkuuden nimissä pitäisi sähköistää ollenkaan. Näiden kiinteistöjen aiheuttamat kustannukset ristisubventoidaan muiden sähkön siirrolla -> ollaan kaukana tehokkuudesa ja kilpailu auttaisi -> ei olla luonnollisessa monopolissa.

 

[mölyä]

On ihan mahdollista että sähkön siirron voisi hoitaa tehokkaammin jos kilpailua ei kiellettäisi lailla, kuten nyt on tehty.

Minusta esim. Tuo linkattu yle-juttu kertoo, että osa jengistä on valmis lyömään vetoa omalla rahalla testatakseen ja saadakseen tehostettua oman alueensa sähkönsiirtoa, mutta valtio kieltää.

Yleisesti sähkön siirto on tehty suomessa lakien pakottamana paikoin tehottomasti ja sen seurauksena esim. kaupungeissa ja taajama-alueilla ylimaksetaan sähkön siirrosta. Jos kilpailu olisi laillista, maakunnissa syntyisi varmasti paikallisia pieniä siirtoverkkoja sellaisiin paikkoihin joissa valtakunnan verkkoon liittyminen on helppoa ja joissa on paljon ylihinnoitteluun kyllästyneitä sähkön kuluttajia pienellä alueella.

-> en usko sähkön siirron olevan luonnollinen monopoli. Miksi se olisi? Samoilla perusteilla varmaan nettiliittymätkin olisivat luonnollinen monopoli, mutta niin vaan paikoin on syntynyt kilpailevia kuituoperaattoreita - aivan markkinaehtoisesti kun on vaan jätetty kilpailu kieltämättä.

Miettisin asiaa toisaalta niinkin päin, että mitä tapahtuisi jäljellejäävien asiakkaiden käyttömaksuille jos verkkoyhtiöiden alueilta aletaan poimitaan rusinat pullasta ja irtaannutaan taajamien tehokkailta alueilta pois? Ehkä tuohon monopoliin on kuitenkin syynsä, vaikka reiluahan se ei ole että maantieteellisesti hajaantuneet verkkoyhtiöt perivät kalliimpia käyttömaksuja verrattuna tiiviillä taajama-alueilla operoiviin verkkoyhtiöihin. Esim. Tampereen seudullakin on melkoisesti eroa ostatko asunnon Tampereen Sähköverkon vaiko Elenian alueelta.

 

[Markkanen]

Miettisin asiaa toisaalta niinkin päin, että mitä tapahtuisi jäljellejäävien asiakkaiden käyttömaksuille jos verkkoyhtiöiden alueilta aletaan poimitaan rusinat pullasta ja irtaannutaan taajamien tehokkailta alueilta pois? Ehkä tuohon monopoliin on kuitenkin syynsä, vaikka reiluahan se ei ole että maantieteellisesti hajaantuneet verkkoyhtiöt perivät kalliimpia käyttömaksuja verrattuna tiiviillä taajama-alueilla operoiviin verkkoyhtiöihin. Esim. Tampereen seudullakin on melkoisesti eroa ostatko asunnon Tampereen Sähköverkon vaiko Elenian alueelta.

Carunahan on juuri tehnyt näin. Annetaan Espoo/Kauniainen/Kirkkonummi/Joensuun(keskusta) edullinen siirto ja sitten muille kalliimpi hinnasto, esim Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää.

 

[Paapaa]

Musta kaikkein tehokkain ja järkevin vaihtoehto olisi ajaa poliittisesti tiukennuksia regulaatioon. Se on se reitti, jolla voidaan estää isot korotukset, voidaan rajoittaa siirtofirmojen tuottoja, voidaan kontrolloida maakaapeloinnin kaltaisia isoja investointikausia joiden kulut maksavat asiakkaat jne. Veikkaan että lopputulos olisi parempi kuin useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentaminen.

Jostain syystä siirtoregulaatio ei ole ollut minkään puolueen kärkiteemana, joten ehkä asiaa ei ole pidetty kuitenkaan niin tärkeänä kaiken muun rinnalla.

 

[Ra1mo]

Huominen päivä on mielenkiintoinen. SE1-FI keskeytys, OL2 rikki, LO2 huollossa, Fennoskanit rajoitettu SVKn toimesta 600MW Suomeen päin (johtotöitä), Meri-Porin maksimit 200MW. Estlinkkien suunta saattaa jopa kääntyä Suomeen päin joillakin tunneilla. Jännä nähdä huomiset sähkönhinnat.

 

[zepi]

Musta kaikkein tehokkain ja järkevin vaihtoehto olisi ajaa poliittisesti tiukennuksia regulaatioon. Se on se reitti, jolla voidaan estää isot korotukset, voidaan rajoittaa siirtofirmojen tuottoja, voidaan kontrolloida maakaapeloinnin kaltaisia isoja investointikausia joiden kulut maksavat asiakkaat jne. Veikkaan että lopputulos olisi parempi kuin useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentaminen.

Jostain syystä siirtoregulaatio ei ole ollut minkään puolueen kärkiteemana, joten ehkä asiaa ei ole pidetty kuitenkaan niin tärkeänä kaiken muun rinnalla.

Aihe on kauhean monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä asiakkaille, ei ole oikein hyvä vaaliteema.

Ongelmahan on paljon laajempi kuin sähköverkko. Kustannukset haja-asutusalueiden infrasta ja palveluista ovat mielipuolisen kalliita kun aletaan tuottaa lakisääteisiä palveluita niille kaikista fringeimmissä paikoissa asuville ihmisille. Nyt siis puhutaan koko maassa siitä, että mitä se maksaa kun järkätään koulukyydit, sairaanhoidot, taksit, vanhustenhoidon kotipalvelut, tieverkko, sähköverkko ja mobiiliverkot koko maan kattaviksi ilman, että laskutetaan kustannuksen aiheuttajaa niistä kustannuksista. Listaa voi jatkaa loputtomasti ja menee ohi topicin, maakuntien lennot / lentokentät, VR:n matkustajaliikenteen ristisubventio, yms.

Lainsäädännön lähtökohta Suomessa ei ole tehokkuus, vaan samanlainen kohtelu ja se aiheuttaa aivan älyttömästi kustannuksia ja sähkön siirto on vain yksi ilmenemisalue.

 

[TheFlyingFinn]

Ja sitten mennään

 

[Shajk]

Sähkön siirrolle on muuten oma ketju: Sähkönsiirto

Huominen päivä on mielenkiintoinen. SE1-FI keskeytys, OL2 rikki, LO2 huollossa, Fennoskanit rajoitettu SVKn toimesta 600MW Suomeen päin (johtotöitä), Meri-Porin maksimit 200MW. Estlinkkien suunta saattaa jopa kääntyä Suomeen päin joillakin tunneilla. Jännä nähdä huomiset sähkönhinnat.

Jep, kääntyy Suomeen päin klo 7-24. Baltiasta löytyy enemmän helposti käynnistävää fossiilituotantoa.

Jännä ettei sen lähes käyttämättömänä olleen voimalan käyttö ollutkaan, niin helppoja ja halpaa. Vaikka eräät asiantuntijat täällä olivatkin tuota mieltä ja Fortum vaan kusetti kaikkia. Napista vaan päälle ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista...

Caverionilla varmasti vankka kokemus kaikenlaisten laitteiden korjaamisesta ja heillä laaja monialaosaamista.. mutta kiinnostaisi tietää onko siellä Meri-Porilla nyt yhtään ihmistä joka olisi ajanut kyseistä voimalaa ennen?

 

[Lämpöpumppu]

Tuollaisen seisovan hiilivoimalan käynnistäminenkin ottaa helposti ainakin viikon normaalissa tilanteessa. Vahva veikkaus on, että Meri-Poria on valmisteltu valmiuteen jo etukäteen Loviisan vuosihuoltoja ja siirtoyhteyden katkoksia silmällä pitäen. Nyt Olkiluodon tuotannon vähentyessä yllättävästä viasta johtuen saatiin Meri-Pori nopeasti tuotantoon.

 

[TheFlyingFinn]

Tässä täytyy jo melkein harkita vaihtamista pois spot-sähköstä muutamaksi viikoksi. Toki kaksi viikkoa kestää sekin