Tulihan tuota sitten otettua ns. neitsytajo pyörällä tänään kun polkaisin kauppaan ja kotiin.. tai yritin. Pysähdyin risteykseen ja uudestaan matkaan lähtiessäni ketjut napsahtivat poikki ja niitä keräillessäni huomasin että myös takavaihtaja heilui irrallaan.
Onneksi olin juuri pyöräliikkeen suunnalla eikä tarvinnut kahta kilometriä pidempään taluttaa. Liikkeessä katsoivat että korvake oli pettänyt, mikä oli tarkoituskin, ettei mitään isompaa hajoa. Takuuseen menee korvakkeen ja ketjujen vaihto ja huomenissa pääsen hakemaan pyörän.
Epäselväksi jäi että oliko kyseessä joku maanantaikappale vai sattuuko näitä muutenkin tavan takaa vai polkaisinko itse liian pontevasti aiheuttaen vian.
Ei hirveän hyvä alku sähköpyöräilylle kun kaikkiaan alle 10km ajolla jo hajoaa.
Eipä kannata ottaa stressiä. Saatiin vastikään pitkän odottelun jälkeen HNF Nicolai CD2 laatikkopyörä. Ehdin kokeilla pyörää muutaman kilometrin kun latausportin luukku päätti aueta, ottaa kiinni kampeen ja tottakai murtua muovisesta saranastaan. Tuossa pyörässä tuo kansi on tosi hölmössä paikassa ja sitä pitää kiinni pieni ja heikko magneetti, joka ilmeisesti aukesi tärinästä ja kun kampi menee siitä hyvin läheltä, niin toleranssi on erittäin pieni, että noin käy.
Ehkä paria viikkoa myöhemmin satulatolpan kiristimen kierre korkkasi (ei pultin vaan pannan) kesken ajon ja kun pyörässä sattuu olemaan joku valmistajan oma kiristin, niin nyt pitää odotella uutta kiristintä. Syyksi osoittautui liian lyhyt kuusiokolopultti, joka ylti vain osaan kierteeseen. Itse penkki oli säädetty ja kiristetty momenttiavaimella ohjearvoon, joten ylikiristyksestä ei tuossa ollut kyse. Uudella kiristimellä ja pidemmällä pultilla tuskin tulee enää ongelmia.
Tuo latausportin kansi pitää sitten jotenkin varmistaa kiinni, ettei uusikin hajoa alta aikayksikön.
Muitakin mutta onneksi hyvin lieviä suunnittelun kukkasia on todettu ja niistä näkee, että valmistaja ei ole markkinalla isosti vielä ollut, vaikka onhan tuo pyörä melkoinen insinöörityön taidonnäyte.