Sähköavusteiset polkupyörät (max 250W, max 25km/h, ei vakuutustarvetta)

Minkälaista käyttöikää ja vuosikuluja voi odottaa pyörälle, jos viikossa tulee kilometrejä noin 100? Kaksi latausta viikossa ja oletettu 1000:n latauksen sykli antaisi vajaat kymmenen vuotta akulle. Tämä ei kuitenkaan taida olla realistinen, kun yleensä puhe on muutaman vuoden akunkestoista.
Mietin myös pitkäikäisyyttä. Onko merkkejä, joiden filosofiana on elinikäisyys, eli huoltamalla vanhoilla osilla pääsee hyvinkin pitkälle?

Olen täysin uusi oikeastaan koko pyöräilyn suhteen. Työsuhde-etuna kuitenkin nyt houkuttelee, kun matka taittuisi bussia nopeammin. Miten muuten tavaroiden kanto, ovatko korit kestäviä ja jämäköitä?

Budjetti voisi olla tossa 3000€ tienoilla, kun sillä hyviä pyöriä näyttää saavan. Kaikki aloittelijan oppaat jotka googlella löysin ovat firmojen luomia markkinointimielessä, niin jonkinlaista apua alkuun tarvitsisin.

Mulla on jokseenkin arvokkaampi sähköpyörä, mutta ollut säännöllisessä käytössä toukokuusta 2020 ja sillä kulkevat päiväkotiin myös kaksi lasta ja välillä on vedetty mukana myös kaksipaikkaista pyöräkärryäkin. Edelleen alkuperäisellä akulla ja lähes kaikki osatkin alkuperäisiä, lukuun ottamatta esim. jarrupaloja. Pyörässä on tosin napavaihteisto ja hihnaveto, joiden elinikä on paljon pidempi kuin perinteisen kasettivaihteiston ketjulla. Nyt pitäisi tosin polkimet uusia, kun toisen polkimen laakeri on tullut tiensä päähän. Akku on alkuperäinen, eikä vaikuta menettäneen kapasiteettiaan kuin ehkä hyvin nimellisesti. Boschin järjestelmä GEN2 moottorilla.

En siis usko, että laatukomponenteista kasattu pyörä olisi kovinkaan lyhytikäinen säännöllisessä käytössä, kunhan huollot tulee tehtyä tunnollisesti, varsinkin jos on kyse perinteisestä kasetti/ketjuvaihteistosta.

Boschin, Shimanon ja Brosen järjestelmät ovat ainakin hyviä. Muitakin on. Suosittelen muiltakin osin hommaamaan sellaisen pyörän, joka on koottu edes kohtuullisen laadukkaista osista. Itselläni on 2015 vuosimallin Nishikin luomu hybridipyörä vielä tallissa, jossa moni komponentti tuntuu tulleen jostain miljoonalaarista, mitä on sattunut löytymään ja sen huoltaminen on ollut siksi vähintäänkin haastavaa.

On hyvä miettiä, aikooko huoltaa pyörän itse vai viekö ammattilaiselle. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan yrittää välttää niitä kevään sesonkiaikoja, jolloin ruuhkat ovat isoja ja huoltoaika menee pitkälle. Lisäksi sähköpyörissä tietysti huoltopaikan valintaan voi vaikuttaa myös pyörässä oleva tekniikka. Kaikki huollot eivät huolla kaikkia merkkejä. Esim. Boschin järjestelmä on siitä ärsyttävä, että kyseessä on aika suljettu tekniikka, eikä esim. ohjelmistopäivityksiä tai edes huoltovaloa pysty itse nollaamaan, vaan ne on pakko teettää huollossa, josta löytyy Boschiin soveltuva dongle.

Vaikka käyttäisi pyörää huollossa, olisi silti hyvä pystyä joitakin juttuja tekemään itse. Tärkeimmät on huolehtia säännöllisesti, etteivät pultit ja mutterit löysty (niin voi käydä), ketjut tulee puhdistettua ja öljyttyä säännöllisesti sekä ilmanpaineet renkaissa ovat kunnossa. Akkua ei pidä jättää talvella pakkaseen. Näillä toimenpiteillä pyörän pitäisi kyllä pysyä hyvässä kunnossa.

Sähköpyörien kohdalla olennaista on myös kotivakuutuksen kattavuus ja riittävä lukitseminen. Kotivakuutus voi (tosin en tiedä liisareista) kattaa pyörävarkauden, mutta ehtona on lähes poikkeuksetta, että pyörä on ollut varkauden sattuessa asianmukaisesti lukittu. Eli vakuutusehtojen läpikäynti ja kohtuullisen lukon hankkiminen kannattaa ottaa asialistalle. U-lukko on paras, mutta ketjulukkokin voi riittää. Yleensä suositellaan kahden, mutta erityyppisen lukon yhteiskäyttöä, jotka tulisi mielellään pystyä lukitsemaan johonkin kiinteään pisteeseen, jottei pyörää voi kantaa pois.

Sähköpyörää en säilyttäisi ulkona tai ainakaan sään armoilla, jos ei ole pakko. Toki asiointikäynnit yms. lyhyemmät pysäköinnit eivät tähän sisälly, ainoastaan pidempiaikainen säilytys esim. kotona.

Pyörälaukkuja lienee miljoona erilaista ja vähän joka tarpeeseen. Omat tarpeet ja pyörän rakenne ja geometria sanelee, minkälainen laukku voisi olla hyvä. Laukkuja taitaa saada melkein mihin tahansa kohtaan pyörässä ja kunnollinen laukku kyllä ajaa asiansa varmasti.

Talvipyöräilyyn hommaisin erikseen nastarenkaat, niin ei tarvitse lumella ja jäällä jännittää. Lisäksi vaikka ei olekaan varmasti kaikkien mieleen, itse en lähtisi pyörän selkään ilman kypärää. Kunnollinen kypärä ei paljon maksa ja vaikka sen tarpeen todennäköisyys on samaa luokkaa kuin turvavyöllä autossa, koskaan ei tiedä milloin se vahinko sattuu ja silloin voi olla myöhäistä katua, jos pää kolisee katuun.

Lisäyksenä vielä vuosikustannuksiin:

Ensimmäisenä hankintavuonna budjettia olisi hyvä olla seuraavasti:

- Pyörän hankintahinta
- 1. huollon hinta (lienee max 100€ luokkaa, joskus voi tinkiä myös pyörän hintaan mukaan)
- Kunnollinen lukko tai kaksi (50-200€)
- Pyöräilykypärä (n. 100€)
- Talvirenkaat (jos ajaa talvella, hinta riippuu rengaskoosta, mutta 2 kpl renkaita n. 80-160€)
- Pyörälaukku tai useampi (riippuu tarpeista, hinta n. 50-150€)
- Pientarvikebudjetti (ketjuöljyä yms., n. 20-50€)

Ensihankintojen jälkeen huoltoihin kun varaa sen n. 200€/v., niin sillä mitä todennäköisimmin pärjää hyvin. Erillistä vakuutusta ei ole pakko ottaa jos ei välttämättä halua (45 km/h pyörissä toki pakollinen). Veroja näissä ei luonnollisesti ole. Toisin sanoen, varmaan halvinta kulkemista, jos kävelemistä ei lasketa.

EDIT2: Ja vielä lisäyksenä, että monella (varsinkin miehellä) tuntuu olevan kova hinku ostaa työmatkakäyttöön tai taajama-ajoon maastopyörä. Vaikka kukin toki tekee päätöksensä itse, onhan se vähän koomista, kun porukkaa lappaa toimistolle aivan ylt ympäriinsä selästä ja rinnuksista ravassa ja märkänä. Eli jos pyörä on tulossa lähinnä hyötykäyttöön, eikä maastoon ole erityistä tarvetta päästä tai vaikka olisikin, niin hommaisin ainakin itse sellaisen pyörän, johon saa tarvittaessa asialliset lokasuojat. Säästyy paljolta ylimääräiseltä säätämiseltä ja se pyöräkään ei heti näytä siltä, kuin olisi suoraan pellolta tullut.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos paljon erinomaisista vastauksista heti alkuun. Perusasiat mielelläni huollan tosiaan itse ja tämän vuoksi myös kysyin pyörien pitkäikäisyydestä. Asiaa hieman selviteltyäni vaikuttaa siltä, että lupauksia tulevaisuuteen ei kukaan anna. Boschille tuntuu Euroopassa olevan suurin luotto, ja keski-euroopassa ainakin useita liikkeitä vaihtaa vielä Gen1 (2010-2014) malliston moottoreita. 15 vuotta olisi jo sellainen ikä, että uskaltaisin tähän rahaa ja aikaa satsata.

Toisaalta taas kiinnostaa kaikkien osien vaihdettavuus vapaasti, ml. sähköiset. Esim [1] mukana tuleva akku ja bafangin setti on käsittääkseni melko vaihdettavissa tulevaisuuteen, kun sitä tuntuu pääosin diy-sähköilijät suosivan. Paljon tulee kiinasähkön kanssa tehtyä muutenkin, niin se ei niinkään pelota. Vaaratilanteita en kuitenkaan halua aiheuttaa, kun on liikenteestä kuitenkin kyse. Mutta jos verkkokauppakin heidän moottorillaan olevaa pyörää myy, niin antaahan se luottoa.

Maastoon en tosiaan suunnittele meneväni, mutta talvella pitäisi töihin silti kulkea. Tiet aurataan täällä hyvin, mutta joskus se pyräkkä iskee kuitenkin työmatkallekin. Tästä syystä (vain ja ainoastaan) kiinnostavat nuo sähköpyörät. Tarpeeksi hyvin piikitetyt pienemmätkin monilla tuntuu riittävän talveksi, mutta en osaa sanoa ilman kokemusta miten olisi itsellä.

Pyörähuollossa olen vielä täysi noviisi, mutta onnekseni on useampi kaveri jotka maastoa harrastavat, niin heiltä varmasti liikenee apua, vaikken sinne maastoon lähtisikään.

Muutama spesifi tarve mitä vielä tuli mieleen on, että akku pitäisi saada irti latausta varten ja myös työpäivää, sillä töissä en voi sitä säilyttää. Kiinnostaa myös miten kotivakuutus käsittelee varkaustapauksia, missä itse vaihdettu osia pitkin vuosia. Onko se vuosivähennys per osa vai millä mennään.

Mitä mieltä olette tuosta tarjouspyörästä näillä puheilla? Leasing ei tuossa enää edes paljoa tarjoa niin saattaisi mennä sitten käteisellä. Mukava tosiaan huomata että markkinat on nyt itselle suotuisat.

E: tai miten esim [2] pärjäisi suomen talvessa?

[1] GZR Black Raw 26" sähköfatbike, 19" – Verkkokauppa.com
[2] Ortler Bozen, musta netistä | bikester.fi
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos paljon erinomaisista vastauksista heti alkuun. Perusasiat mielelläni huollan tosiaan itse ja tämän vuoksi myös kysyin pyörien pitkäikäisyydestä. Asiaa hieman selviteltyäni vaikuttaa siltä, että lupauksia tulevaisuuteen ei kukaan anna. Boschille tuntuu Euroopassa olevan suurin luotto, ja keski-euroopassa ainakin useita liikkeitä vaihtaa vielä Gen1 (2010-2014) malliston moottoreita. 15 vuotta olisi jo sellainen ikä, että uskaltaisin tähän rahaa ja aikaa satsata.

Toisaalta taas kiinnostaa kaikkien osien vaihdettavuus vapaasti, ml. sähköiset. Esim [1] mukana tuleva akku ja bafangin setti on käsittääkseni melko vaihdettavissa tulevaisuuteen, kun sitä tuntuu pääosin diy-sähköilijät suosivan. Paljon tulee kiinasähkön kanssa tehtyä muutenkin, niin se ei niinkään pelota. Vaaratilanteita en kuitenkaan halua aiheuttaa, kun on liikenteestä kuitenkin kyse. Mutta jos verkkokauppakin heidän moottorillaan olevaa pyörää myy, niin antaahan se luottoa.

Maastoon en tosiaan suunnittele meneväni, mutta talvella pitäisi töihin silti kulkea. Tiet aurataan täällä hyvin, mutta joskus se pyräkkä iskee kuitenkin työmatkallekin. Tästä syystä (vain ja ainoastaan) kiinnostavat nuo sähköpyörät. Tarpeeksi hyvin piikitetyt pienemmätkin monilla tuntuu riittävän talveksi, mutta en osaa sanoa ilman kokemusta miten olisi itsellä.

Pyörähuollossa olen vielä täysi noviisi, mutta onnekseni on useampi kaveri jotka maastoa harrastavat, niin heiltä varmasti liikenee apua, vaikken sinne maastoon lähtisikään.

Muutama spesifi tarve mitä vielä tuli mieleen on, että akku pitäisi saada irti latausta varten ja myös työpäivää, sillä töissä en voi sitä säilyttää. Kiinnostaa myös miten kotivakuutus käsittelee varkaustapauksia, missä itse vaihdettu osia pitkin vuosia. Onko se vuosivähennys per osa vai millä mennään.

Mitä mieltä olette tuosta tarjouspyörästä näillä puheilla? Leasing ei tuossa enää edes paljoa tarjoa niin saattaisi mennä sitten käteisellä. Mukava tosiaan huomata että markkinat on nyt itselle suotuisat.

E: tai miten esim [2] pärjäisi suomen talvessa?

[1] GZR Black Raw 26" sähköfatbike, 19" – Verkkokauppa.com
[2] Ortler Bozen, musta netistä | bikester.fi
Olen itse ajanut 4500km:ä Bafangin etumoottorilla sähköistetyllä fillarilla. Ensimmäisen puolet siitä kevyellä rimpulalla hybridipyörällä. Pyörätiet ovat kuitenkin niin kuoppasia ja pattisia, ettei sitä touhua kestäneet paikat, mukana kulkeneet ostokset, puhelin eikä takapyörän pinnat. Vaihdoin setin täysjoustopyörään ja johan alkoi matka maittaa. Satulassa istuen menee lähes kaikki heitot. Talvella autotien ylityksessä on etujousto pohjannut, kun autotiellä on ollut pahat urat, mutta 95% vuodesta saa ajaa lähes varomatta mitään.

GZR Black Raw 26" sähköfatbike, 19" – Verkkokauppa.com
Tämä tuli vaimolle black fridayn alennuksesta samaan hintaan. Olen itsekin ajanut ja tykännyt. Stongan vaihdoin, asensin seisontatuen sekä täyspitkät lokasuojat. Ainoa miinus on lyhyt säätövara satulan korkeudessa. Meillä on tämän takia käytössä pyörään kaksi satulaputkea. Maastoajoon vaihdan lyhemmän tolpan. Hissitolppaa en ole harkinnut, koska pyörällä vedetään ahkiota ja pulkkaa, enkä usko hissitolppien sitä kestävän. Tässä on jotkin Sramin vaihteet, jotka tuntuvat paremmilta kuin täysjouston Shimano Deoret.
 
työsuhde pyörä hakusessa. työmatkat, ja kevyttä maastoajoa. olisko suosituksia. itse olen cubea katsellut. onko tuolla hintaa parempaa?
 
työsuhde pyörä hakusessa. työmatkat, ja kevyttä maastoajoa. olisko suosituksia. itse olen cubea katsellut. onko tuolla hintaa parempaa?


Tässä on hyvä fillari. Ainakin ollut tähän mennessä. 6kk ajanut ja 1500km takana. Hyvät peruskomponentit shimanon moottori, ketjut ja jarrut. Sitten säästetty jousituksessa, etuhaarukka ja takana suntour. Valmistajahan on melko tuntematon isossa kuvassa, mutta espanjassa ilmeisesti aika iso valmistaja.
 
työsuhde pyörä hakusessa. työmatkat, ja kevyttä maastoajoa. olisko suosituksia. itse olen cubea katsellut. onko tuolla hintaa parempaa?
Ottaisin ehkä ennemmin tämän:

Parempi keula, paremmat jarrut ja dropper post. 125Wh pienempi akku, mutta se on sitten ihan omasta ajoprofiilista kiinni onko sillä väliä.

Em. halppis-täpärin jättäisin kauppaan.
 
Paljonkohan noissa sähkövatkaimissa on painoraja, meneekö 150kg ukkelin alla paskaksi? Hieman kiinnostaisi fillari, koska saisi työsuhdefillariksi.

Ajot olisi asfaltilla ja hiekkatiellä yms, mitää täyspäiväistä mettäajoa ei tule. Joten tässä tapauksessa etujousitus riittänee? Hintaa saisi olla noin 3500€, toki mitä vähemmän sen parempi. Kunhan ei laatu ala kärsimään. 185cm kuskille tulisi.
 
Milläs moottorilla sai sen nopeusavustuksen muutettua helposti 30km/h. Duunipyörät tuli tännekkin ja rupesin pohtimaan josko.
 
Milläs moottorilla sai sen nopeusavustuksen muutettua helposti 30km/h. Duunipyörät tuli tännekkin ja rupesin pohtimaan josko.
Shimanoon saa itse päivitettyä ohjelmiston ja amerikka-asetuksen. Mutta jos ei halua, niin speedboxilla saa kaikkiin
 
Kunhan ei sitten speedboxilaiset joudu onnettomuuteen ja/tai hurjastele vilkkaasti liikennöidyllä kevyen liikenteen väylällä täyttä höyryä. Varsinkin ensimmäisestä saa sitten jo tuntuvampaa sanktiota jos jää kiinni ja joutuu onnettomuuteen.
 
Paljonkohan noissa sähkövatkaimissa on painoraja, meneekö 150kg ukkelin alla paskaksi? Hieman kiinnostaisi fillari, koska saisi työsuhdefillariksi.

Ajot olisi asfaltilla ja hiekkatiellä yms, mitää täyspäiväistä mettäajoa ei tule. Joten tässä tapauksessa etujousitus riittänee? Hintaa saisi olla noin 3500€, toki mitä vähemmän sen parempi. Kunhan ei laatu ala kärsimään. 185cm kuskille tulisi.

Jos paino huolestuttaa niin ainakin Cubella (Hybrid reaction SLX 160kg) Focuksella (Jarifa 150kg) ja Kalkhofilla (moni malli 170 kg) löytyy malleja jossa korkeammat "yhteispainorajat". Trekeissä on yhteispainoraja (pyörä, kuljettaja ja varusteet 136kg) niin ne kannattaa varmaan jättää liikkeeseen.

Itsellä on Cube Hybrid reaction Pro (painoraja 150kg). Painoa on itsellä noin 125kg, vedän pyöräkärryä perässä ja on hyvin toiminut.
 
Kunhan ei sitten speedboxilaiset joudu onnettomuuteen ja/tai hurjastele vilkkaasti liikennöidyllä kevyen liikenteen väylällä täyttä höyryä. Varsinkin ensimmäisestä saa sitten jo tuntuvampaa sanktiota jos jää kiinni ja joutuu onnettomuuteen.
Tuo 25 vaan tuntuu niin tuhnulta. Ihan kaupunkipyörällä tasaisella ilman avustuksia menee helposti moisella vauhdilla. 30 vaikuttaisi aika hyvältä, erohan ei ole iso mutta kyllä sen huomaa.
 
Kunhan ei sitten speedboxilaiset joudu onnettomuuteen ja/tai hurjastele vilkkaasti liikennöidyllä kevyen liikenteen väylällä täyttä höyryä. Varsinkin ensimmäisestä saa sitten jo tuntuvampaa sanktiota jos jää kiinni ja joutuu onnettomuuteen.
Tämä on vähän sellainen rabbit hole, mutta en ole lukenut tästä mitään kirjallista näyttöä tai tulkintaohjetta. Kuulostaa se vähän ongelmalliselta todistaa, että se korkeampi nopeus on johtunut vain ja ainoastaan rajoittimen ohituksesta, eikä kuljettaja ole ihan luomuvoimalla ajanut sitä 30kmh vauhtia - teknisesti tarkasteltunahan se on täysin mahdollista pyöräillä tuollaista vauhtia. Pitäisi varmaan myös jotenkin näyttää toteen, että tuo korkeampi nopeus on myötävaikuttanut vahinkojen syntymiseen tai toisen vammautumiseen. On varmaan myös sitten tapauskohtaista mitä vauhtia todellisuudessa on ajanut: 30kmh vs 50kmh. Usein tosin pyöristä loppuu välitykset järkirajoissa.

En ole toki vakuutusyhtiömies, en poliisi, enkä lakimies, mutta kunhan nyt pohdin.
 
Tämä on vähän sellainen rabbit hole, mutta en ole lukenut tästä mitään kirjallista näyttöä tai tulkintaohjetta. Kuulostaa se vähän ongelmalliselta todistaa, että se korkeampi nopeus on johtunut vain ja ainoastaan rajoittimen ohituksesta, eikä kuljettaja ole ihan luomuvoimalla ajanut sitä 30kmh vauhtia - teknisesti tarkasteltunahan se on täysin mahdollista pyöräillä tuollaista vauhtia. Pitäisi varmaan myös jotenkin näyttää toteen, että tuo korkeampi nopeus on myötävaikuttanut vahinkojen syntymiseen tai toisen vammautumiseen. On varmaan myös sitten tapauskohtaista mitä vauhtia todellisuudessa on ajanut: 30kmh vs 50kmh. Usein tosin pyöristä loppuu välitykset järkirajoissa.

En ole toki vakuutusyhtiömies, en poliisi, enkä lakimies, mutta kunhan nyt pohdin.
Varsin aiheellinen pohdinta. Lisäksi kehottaisin pohtimaan, kuinka paljon virkavaltaa kiinnostaa 30km/h viritetyillä pyörillä ajavat työmatkan taittajat. :facepalm: Toki silti itse haaveilen, että se kiinnostaisi. Mopolla en ikinä uskaltanut ajaa poliiseja pakoon, koska mopossa oli rekisterikilpi. Polkupyörässä ei ole, eli nyt sain vielä vanhoilla päivillä sähköpyörien myötä uuden mahdollisuuden. Viimeksi tänään ajoin töistä tullessa munamankelilla yli 40km/h, mutta pidän edelleen täysosumaa Eurojakpotissa paljon herkullista takaa-ajoa todennäköisempänä.

Mopojen virittömisestä saa tähän varmaam hyvää analogiaa ennakkotapauksista.
Ei saa. Vaikket olisi ajanut polkimilla varustettua mopoa, osannet kuvitelle, kuinka vaikeaa sellaisella on polkea yli 45km/h. Ei liene epäselvää, että liiallinen vauhti johtuu virittämisestä eikä yliluonnollisesta polkemisesta.
 
Mitä muuten tapahtuu jos jää viritetyllä pyörällä kiinni ja pyörässä ei ole liikennevakuutusta? Vaikka mopon virittää niin siinähän jonkin sortin liikennevakuutus.

Muistan joskus lukeneeni uutiset että jonkun auto oli ollut poissa liikennekäytöstä, ja henkilö ei muistanut laittaa uutta liikennevakuusta kun vuosia myöhemmin otti auton uudestaan käyttöön. Sakko oli useita tonneja.

Esim. Jos pyörän viidentenä omistusvuonna jää kiinni trimmauksesta niin oletus varmaan on että olisi pitänyt olla liikennevakuutus kokk viiden vuoden ajan, ja kiinnijäämisen seuraamus on tosi suuri sakko?
 
Mitä muuten tapahtuu jos jää viritetyllä pyörällä kiinni ja pyörässä ei ole liikennevakuutusta? Vaikka mopon virittää niin siinähän jonkin sortin liikennevakuutus.

Muistan joskus lukeneeni uutiset että jonkun auto oli ollut poissa liikennekäytöstä, ja henkilö ei muistanut laittaa uutta liikennevakuusta kun vuosia myöhemmin otti auton uudestaan käyttöön. Sakko oli useita tonneja.

Esim. Jos pyörän viidentenä omistusvuonna jää kiinni trimmauksesta niin oletus varmaan on että olisi pitänyt olla liikennevakuutus kokk viiden vuoden ajan, ja kiinnijäämisen seuraamus on tosi suuri sakko?
Minuakin kiinnostaisi että mitä tapahtuu jos posliinit saa miut kiinni tällei 40+ vuotiaana. Virittelin maasturia, kulkee 30 sähköllä, pitäiskö olla huolissaan?
 
Tuossa pitäisi pystyä myös todentamaan, että onnettomuushetkellä on ajettu yli 25 kmh ja se voi osoittautua varsin hankalaksi, koska nopeusero "lailliseen" on niin pieni, eikä edes nopeusmittaria vaadita.

Mutta pidetään me pyörät vakioina tai siirrytään toiseen ketjuun ;)
 
Voi v. Pyörätiet on jo nyt täynnä kaheleita jotka eivät tajua liikennesäännöistä mitään ja vielä pitäisi saada sinne 25kg:n ohjuksia vaille mitään varmistinta sinkoilemaan +30km/h, voi hyvä luoja.
 
Yhden tapauksen tiedän, missä pyörän virittäjä oli jäänyt kiinni poliisille, mutta harmillisesti seuraamuksista en tiedä. Kyseessä tosin oli itse rakennettu nappikaasuvehje ja ajeli aina tiettyyn aikaan päivästä kevyen liikenteen väylällä ja vauhtia oli enemmänkin varmasti kuin tuo 30 km/h. En tiedä valitettiinko hänestä poliisille, vai jäikö sattumalta kiinni, mutta tiedän hänen jääneen poliisin haaviin ja sen jälkeen ei enää kaveria eikä pyörää näkynyt liikenteessä.

Silti kun itse liikun säännöllisesti sähköpyörillä, joiden osan omamassa on +30kg, niin en näe erityistä tarvetta päästä avustettuna yli 25 km/h tai jos pitää, löytyy ylimääräinen voima lihaksista. Jos olisi pakko ajella kovempaa, hommaisin 45 km/h pyörän suosilla. Vielä ei ole houkutellut, kun pitäisi monessa paikkaa ajaa liikenteen seassa.
 
Kunhan ei sitten speedboxilaiset joudu onnettomuuteen ja/tai hurjastele vilkkaasti liikennöidyllä kevyen liikenteen väylällä täyttä höyryä. Varsinkin ensimmäisestä saa sitten jo tuntuvampaa sanktiota jos jää kiinni ja joutuu onnettomuuteen.

Moni, kuten itsekin ajelee jo luomulla yli tuon amerikan rajoituksen, joten tuo 25km/h rajoitus tuntui suorastaan jarrulta e-bikella aluksi. Päivitin EP8:n softaa taaksepäin ja stunlockerilla america käyttöön testilenkin jälkeen.
 
Voi v. Pyörätiet on jo nyt täynnä kaheleita jotka eivät tajua liikennesäännöistä mitään ja vielä pitäisi saada sinne 25kg:n ohjuksia vaille mitään varmistinta sinkoilemaan +30km/h, voi hyvä luoja.
Laita kypärä päähän ja tyynyt polviin, ettei nyt vaan sattuis mitään;)
Oletko koskaan miettinyt minkälaisia kaheleita päästetään autolla liikenteeseen, ja kulkee vieläpä yli 25km/h:)
 
Laita kypärä päähän ja tyynyt polviin, ettei nyt vaan sattuis mitään;)
Oletko koskaan miettinyt minkälaisia kaheleita päästetään autolla liikenteeseen, ja kulkee vieläpä yli 25km/h:)

Mielestäni huono vertauskuva. Jos joku tuntee tai itse työskentelee ensiavussa, niin kuinka paljon sinne saapuu pyörällä itsensä satuttaneita kuin autokolarissa olleita, niin suhde on aikamoinen pyöräilijöiden suuntaan.

Jostain syystä pyöräillessä ihmisillä on entistä heikompi käsitys tai ymmärrys liikennesäännöistä kuin auton ratissa. Esim. kevyen liikenteen risteyskohdissa näkee todella usein, että sillä on etuajo-oikeus, kuka kovinta vauhtia tai ensimmäisenä siihen ehtii. Tai sitten tullaan alikulusta tai muun kulman takaa kovaa vauhtia siten, että mikäli joku sattuisi siihen samaan kohtaan samaan aikaan, onnettomuuden riski olisi kovin suuri. Tähän kun yhdistetään pyörien vaihteleva kunto, valottomuus tai vaikka kypärän puute, ollaan helposti siinä tilanteessa, että onnettomuuden sattuessa myös vahingot voivat olla yllättävän suuria.

Kerran olin todistajan ominaisuudessa yhdessä kahden pyörän välisessä onnettomuudessa, kun nuori mies ajoi risteävälle väylälle täyttä höyryä sähköpyörällä, eikä varmuuden vuoksi hidastanut risteyksessä ja siinä sitten kylkikolaroi toisen pyörän kanssa, joka tuli oikealta. Syyttömän osapuolen takavanne meni solmuun ja kuski kaatui katuun. Onneksi henkilövahingot olivat muutamia naarmuja huolimatta vähäiset.
 
Vein Canyon sähköpyöräni (Vajaan vuoden vanha Grand Canyon:On 8) takarataspakan ja ketjujen vaihtoon, olin ostanut sopivan pakan aiemmin. Selvisi sitten ettei pyörässäni olekkaan Shimanon Micro Spline mukaista takapakkaa vaan eri välityksillä oleva Sram. Canyon sivuilla pyörän sivuilla ostaessani kerrottiin pakan olevan Shimano 10-51 piikkinen.
Nytkin kun katsoo, mikä pakka sopii pyörääni, sanoo tuota Shimanon Micro Spline.
Varmaan ollut tehtaalla osat vähissä ja laitettu Sram osia. Kuluja toki tuli kun piti ostaa uusi Sram-takapakka pyöräliikkeen kalliilla hinnoilla että saatiin ajokuntoon.
 
Vein Canyon sähköpyöräni (Vajaan vuoden vanha Grand Canyon:On 8) takarataspakan ja ketjujen vaihtoon, olin ostanut sopivan pakan aiemmin. Selvisi sitten ettei pyörässäni olekkaan Shimanon Micro Spline mukaista takapakkaa vaan eri välityksillä oleva Sram. Canyon sivuilla pyörän sivuilla ostaessani kerrottiin pakan olevan Shimano 10-51 piikkinen.
Nytkin kun katsoo, mikä pakka sopii pyörääni, sanoo tuota Shimanon Micro Spline.
Varmaan ollut tehtaalla osat vähissä ja laitettu Sram osia. Kuluja toki tuli kun piti ostaa uusi Sram-takapakka pyöräliikkeen kalliilla hinnoilla että saatiin ajokuntoon.
Eikös sram ja Shimano ole pääasiassa vaihdettavissa ristiin? Pyöräliike tietenkin myy mielellään varastostaan omaa osaa. Mikäs vaihtaja sinulla pyörässä on?
 
Vein Canyon sähköpyöräni (Vajaan vuoden vanha Grand Canyon:On 8) takarataspakan ja ketjujen vaihtoon, olin ostanut sopivan pakan aiemmin. Selvisi sitten ettei pyörässäni olekkaan Shimanon Micro Spline mukaista takapakkaa vaan eri välityksillä oleva Sram. Canyon sivuilla pyörän sivuilla ostaessani kerrottiin pakan olevan Shimano 10-51 piikkinen.
Nytkin kun katsoo, mikä pakka sopii pyörääni, sanoo tuota Shimanon Micro Spline.
Varmaan ollut tehtaalla osat vähissä ja laitettu Sram osia. Kuluja toki tuli kun piti ostaa uusi Sram-takapakka pyöräliikkeen kalliilla hinnoilla että saatiin ajokuntoon.
Vuosi sitten tilanne taisi olla vielä se, että Shimanon osien saatavuus oli huonompi kuin Sramin. Monissa pyörissä ilmoitetaan myös disclaimerina, että komponentit saattaa poiketa ilmoituksen komponenttilistasta. Tässä on tulos, mikä varmasti harmittaa ko tilanteissa.
 
Eikös sram ja Shimano ole pääasiassa vaihdettavissa ristiin? Pyöräliike tietenkin myy mielellään varastostaan omaa osaa. Mikäs vaihtaja sinulla pyörässä on?
Pyörässä piti olla Shimano Micro Spline, johon sopii 10 piikkinen, mutta ei ollut, vaan joku muu, jonka nimeä en tiedä. Sram joku... Nyt siinä on Sram NX Eagle 11-50 takapakka. (ko rataspakkaa myydään kyllä Canyon sivuilla, mutta ei yhteensopivana minun pyörään).
Vaihtaja on Deore Xt
 
Vuosi sitten tilanne taisi olla vielä se, että Shimanon osien saatavuus oli huonompi kuin Sramin. Monissa pyörissä ilmoitetaan myös disclaimerina, että komponentit saattaa poiketa ilmoituksen komponenttilistasta. Tässä on tulos, mikä varmasti harmittaa ko tilanteissa.
Näin varmaan tapahtunut. (Mutta en tällaista disclaimeria missään nähnyt)
 
Laita kypärä päähän ja tyynyt polviin, ettei nyt vaan sattuis mitään;)
Oletko koskaan miettinyt minkälaisia kaheleita päästetään autolla liikenteeseen, ja kulkee vieläpä yli 25km/h:)
Toistaiseksi autoilioiden pitää suorittaa ajokortti jolla todistetaan että tietävät jotain liikennesääntöjä, osa vain laiskistuu ja mieltävät tärkeämmäksi kännykän räpläämisen entä ajamisen tai liikenteen seuramisen...
Jonkinlainen vastaava kortti voisi olla suositeltavaa myös pyörällä ajamiseen, syystä tai toisesta vanhemmat eivät enää ilmeisesti opeta lapsilleen miten pyörällä pitäisi ajaa..
Katsopa liike energian kaavaa miten nopeus vaikuttaa siihen. Mitäpä luulet tapahtuvan sille energialle kun se osuu johonkin?
 
Toistaiseksi autoilioiden pitää suorittaa ajokortti jolla todistetaan että tietävät jotain liikennesääntöjä, osa vain laiskistuu ja mieltävät tärkeämmäksi kännykän räpläämisen entä ajamisen tai liikenteen seuramisen...
Jonkinlainen vastaava kortti voisi olla suositeltavaa myös pyörällä ajamiseen, syystä tai toisesta vanhemmat eivät enää ilmeisesti opeta lapsilleen miten pyörällä pitäisi ajaa..
Katsopa liike energian kaavaa miten nopeus vaikuttaa siihen. Mitäpä luulet tapahtuvan sille energialle kun se osuu johonkin?
Anna siä pyöräilijöiden ajella miten haluaa. Henkihän siinä lähtee kun auton alle ajaa eikä siinä mitään.

Itse ajelin kisoja ja alamäkeä joskus reilu parikyt vuotta sitten. Tuli pyörällä kaahattua kyllä kaupungissakin vähän liikaa. Nuori mies ja liikaa vauhtia, onneksi ei sattunut.
 
Näin varmaan tapahtunut. (Mutta en tällaista disclaimeria missään nähnyt)
Jeps. Ihan näin yleismaailmallista disclaimeria en tarkoittanut, mutta esimerkiksi Neuronin sivulla sanotaan näin:

Vastuuvapauslauseke
Pidätämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta. Virheet annetuissa tiedoissa mahdollisia.

Neuron:ON CF 8

Luulisi silti, että saksalaisella tarkkuudella olisi lähetyslistaan tai johonkin dokumenttiin saatu todelliset komponentit näkymään.

Pyörässä piti olla Shimano Micro Spline, johon sopii 10 piikkinen, mutta ei ollut, vaan joku muu, jonka nimeä en tiedä. Sram joku... Nyt siinä on Sram NX Eagle 11-50 takapakka. (ko rataspakkaa myydään kyllä Canyon sivuilla, mutta ei yhteensopivana minun pyörään).
Vaihtaja on Deore Xt
Vapaarattaita on karkeasti kolmea tyyppiä:
Shimano HG (8...11-lehtiset)
Shimano Micro Spline (12...-lehtiset)
Sram XD

Näihin tulevat pakat ei käy ristiin. Lisätietoa esimerkiksi youtubessa
 
Toki Canyonille tästä lähetin viestiä, mutta kovin korkealla ei odotukset...
Mielestäni pyörä kuuluisi olla speksien mukainen, ainakin että vastaavat varaosat sopisivat toisiinsa. On olennainen muutos, jos voimansiirron ydinkomponentit vaihdetaan toisiin, jotka ei yhteensopivia, mitä myydään.
Pyöräliike sanoi etten saa mitään Shimanon pakkaa tuohon.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmettelin, miten mitätön asia herättää niin paljon tunteita. 25km/h pyöräily verrattuna 30km/h pyöräilyyn tuskin kiinnostaa ketää muuta yhtä paljon, kuin tähän ketjuun kirjoittajia.
Voi v. Pyörätiet on jo nyt täynnä kaheleita jotka eivät tajua liikennesäännöistä mitään ja vielä pitäisi saada sinne 25kg:n ohjuksia vaille mitään varmistinta sinkoilemaan +30km/h, voi hyvä luoja.
Onnittelut, että keksit ja otit esille jopa edellistä vähäpätöisemmän asian: polkupyörän massan. Pyöräilijöiden massa vaihtelee ehkä 20-150kg haarukassa. Tuosta päästään, että koko yhdistelmien massa vaihtelee ehkä 25-200kg haarukassa. Ei ole vaikea arvioida, kuinka merkityksellistä kokonaisuudessa on, painaako jonkun munamankeli 5kg vai 30kg. Huomattavasti merkityksellisempää on, vetääkö vattaa sisään vai ei tai koukistaako jopa kädet ajaessa, jolla on valtava vaikutus painopisteeseen ja pyörän hallintaan.
 
Jos pyöräni avustus lakkaa 25kmh niin ei se sitä tarkoita että ajaisin kokoajan 25kmh. Näiden nettisankarien mielestä pyörällä ajetaan kokojan niin lujaa kuin sillä pääsee. Ihme kun samat tyypit eivät mene bemarifoorumille itkemään että bemarit ajavat 200kmh eikä hiljempaa voi ajaa.
 
Toistaiseksi autoilioiden pitää suorittaa ajokortti jolla todistetaan että tietävät jotain liikennesääntöjä, osa vain laiskistuu ja mieltävät tärkeämmäksi kännykän räpläämisen entä ajamisen tai liikenteen seuramisen...
Jonkinlainen vastaava kortti voisi olla suositeltavaa myös pyörällä ajamiseen, syystä tai toisesta vanhemmat eivät enää ilmeisesti opeta lapsilleen miten pyörällä pitäisi ajaa..
Katsopa liike energian kaavaa miten nopeus vaikuttaa siihen. Mitäpä luulet tapahtuvan sille energialle kun se osuu johonkin?
Eipä se ajokortti ole ennenkään estänyt perseilyä. Tuskin estäisi tässäkään tapauksessa.

Mielestäni huono vertauskuva. Jos joku tuntee tai itse työskentelee ensiavussa, niin kuinka paljon sinne saapuu pyörällä itsensä satuttaneita kuin autokolarissa olleita, niin suhde on aikamoinen pyöräilijöiden suuntaan.

Jostain syystä pyöräillessä ihmisillä on entistä heikompi käsitys tai ymmärrys liikennesäännöistä kuin auton ratissa. Esim. kevyen liikenteen risteyskohdissa näkee todella usein, että sillä on etuajo-oikeus, kuka kovinta vauhtia tai ensimmäisenä siihen ehtii. Tai sitten tullaan alikulusta tai muun kulman takaa kovaa vauhtia siten, että mikäli joku sattuisi siihen samaan kohtaan samaan aikaan, onnettomuuden riski olisi kovin suuri. Tähän kun yhdistetään pyörien vaihteleva kunto, valottomuus tai vaikka kypärän puute, ollaan helposti siinä tilanteessa, että onnettomuuden sattuessa myös vahingot voivat olla yllättävän suuria.

Omalla kohdalla en ole nähnyt kuin yhden pyörällä itsensä satuttaneen(vanhempi herra hieman maistissa), mutta taasen useita autokolareita, ulosajoja, pyörähdyksiä ja onpa tultu myös liiikenneympyrässä vastaan ja jouduin itse myös tätä väistämään. Tässä varmasti vaikuttaa myös paikkakunta, täällä itse asiassa pyöräilijöillä asiat aika hyvin hanskassa, on valot yms. ja suurimmät riskit aiheuttaa koiran ulkoiluttajat hihnoineen, ja pienet lapset yllättävine suunnanmuutoksineen. Mutta näihin kyllä osaa varautua ja ajelle sopivilla nopeuksilla, sitten taas pitkillä tie/metsätie ajeluilla on kiva päästellä sitä noin 30km/h.

Itsellä keskinopeudet luomu maastopyörällä vs. jenkkimoodi (32km/h) sähkömaastopyörällä on noi 2-3km/h sisällä, lenkit vaan paljon pidempia sähköllä. Huippunopeudet taas kovemmat luomulla.
 
Pyörässä piti olla Shimano Micro Spline, johon sopii 10 piikkinen, mutta ei ollut, vaan joku muu, jonka nimeä en tiedä. Sram joku... Nyt siinä on Sram NX Eagle 11-50 takapakka. (ko rataspakkaa myydään kyllä Canyon sivuilla, mutta ei yhteensopivana minun pyörään).
Vaihtaja on Deore Xt
Tuo Sramin NX Eagle 12speed pakka on Shimano HG vapaarattaalle. Shimanolla ei ole HG vapaarattaalle 12speed pakkoja, kaikki Shimanon 12s pakat ovat MicroSpline. SunRace ja Sram taitaa olla ainoat jotka tekee 12s pakkoja HG vapaarattaalle. Toimintaan ei ole vaikutusta, kaikki 12s sarjoja voi sekoittaa ja toimivat yhteen. Esim Sram liipaisin, Shimano vaihtaja, Sram pakka ja Shimano ketjut.
 
Tuo Sramin NX Eagle 12speed pakka on Shimano HG vapaarattaalle. Shimanolla ei ole HG vapaarattaalle 12speed pakkoja, kaikki Shimanon 12s pakat ovat MicroSpline. SunRace ja Sram taitaa olla ainoat jotka tekee 12s pakkoja HG vapaarattaalle. Toimintaan ei ole vaikutusta, kaikki 12s sarjoja voi sekoittaa ja toimivat yhteen. Esim Sram liipaisin, Shimano vaihtaja, Sram pakka ja Shimano ketjut.
No ei ihan näinkään. Esim. Sram Transmission -komponentit ei taida olla yhteensopivia oikein minkään muun osasarjan kanssa.
 
Itse ainakin kun sain Tunturi E290 - maasturin, niin nostin pyörän huoltotelineeseen, tutkin ja dokumentoin kaikki pyörän komponentit tulevia huolto- ja korjaustarpeita varten. Esim. voimansiirrossa oli seuraavat osat:

• Shimano FH-MT400 Center-Lock Rear Hub 12x142mm
• SRAM PG-1230 Eagle 12-speed Cassette
• Shimano 12-speed SM-CRE80-12-B Chaingring
• SRAM NX Eagle Chain 12-speed

Ketjut vaihdoin heti huomattavasti kestävämpiin
SRAM X01 Eagle 12-speed -ketjuihin. Alkuperäiset ketjut laitoin huoltolaukkuun varaketjuiksi. Kierrätän kahta tällaista ketjua 1500 km:n välein. Lisäksi käytän ketjujen voiteluun öljyjen sijaan Squirt ebike vahaa - eikä tarvitse likaisten öljyjen kanssa tuohuilla. Näillä valinnoilla näyttää voimansiirron komponenttien vaihto tulevan eteen jossain 10000 km:n kieppeillä.

Pyörän lisäksi tuunasin mieleisekseni arki- ja retkeilykäyttöön, johon kului noin 1300 €. Kalleimpana hankintana tietenkin kunnolliset Lupinen valot, jotka eivät muita liikkujia häikäise. Minusta Suomeen pitäisi saada pyörävaloihin Saksan normeja vastaavat säännöt noiden muita tiellä liikuvia häikäisevien aurinkovalojen kieltämiseksi.
 
Canyon tarjosi pakan vaihtotyön hinnan. Toki sekin jotain, mutta hieman olen pettynyt kun ostanut pyörään speksien mukaisen pakan. Ei siis luottaminen yhteensopivuuteen, jos tilaa Canyon sivuilta varaosia.
 
Itse ainakin kun sain Tunturi E290 - maasturin, niin nostin pyörän huoltotelineeseen, tutkin ja dokumentoin kaikki pyörän komponentit tulevia huolto- ja korjaustarpeita varten. Esim. voimansiirrossa oli seuraavat osat:

• Shimano FH-MT400 Center-Lock Rear Hub 12x142mm
• SRAM PG-1230 Eagle 12-speed Cassette
• Shimano 12-speed SM-CRE80-12-B Chaingring
• SRAM NX Eagle Chain 12-speed

Ketjut vaihdoin heti huomattavasti kestävämpiin
SRAM X01 Eagle 12-speed -ketjuihin. Alkuperäiset ketjut laitoin huoltolaukkuun varaketjuiksi. Kierrätän kahta tällaista ketjua 1500 km:n välein. Lisäksi käytän ketjujen voiteluun öljyjen sijaan Squirt ebike vahaa - eikä tarvitse likaisten öljyjen kanssa tuohuilla. Näillä valinnoilla näyttää voimansiirron komponenttien vaihto tulevan eteen jossain 10000 km:n kieppeillä.

Pyörän lisäksi tuunasin mieleisekseni arki- ja retkeilykäyttöön, johon kului noin 1300 €. Kalleimpana hankintana tietenkin kunnolliset Lupinen valot, jotka eivät muita liikkujia häikäise. Minusta Suomeen pitäisi saada pyörävaloihin Saksan normeja vastaavat säännöt noiden muita tiellä liikuvia häikäisevien aurinkovalojen kieltämiseksi.
Hyvä idea käydä lävitse ja dokumentoida pyörän osat. Sopiiko udella, mihin sait kulumaan pyörän varusteluun 1300€?
 
Itse ainakin kun sain Tunturi E290 - maasturin, niin nostin pyörän huoltotelineeseen, tutkin ja dokumentoin kaikki pyörän komponentit tulevia huolto- ja korjaustarpeita varten. Esim. voimansiirrossa oli seuraavat osat:

• Shimano FH-MT400 Center-Lock Rear Hub 12x142mm
• SRAM PG-1230 Eagle 12-speed Cassette
• Shimano 12-speed SM-CRE80-12-B Chaingring
• SRAM NX Eagle Chain 12-speed

Ketjut vaihdoin heti huomattavasti kestävämpiin
SRAM X01 Eagle 12-speed -ketjuihin. Alkuperäiset ketjut laitoin huoltolaukkuun varaketjuiksi. Kierrätän kahta tällaista ketjua 1500 km:n välein. Lisäksi käytän ketjujen voiteluun öljyjen sijaan Squirt ebike vahaa - eikä tarvitse likaisten öljyjen kanssa tuohuilla. Näillä valinnoilla näyttää voimansiirron komponenttien vaihto tulevan eteen jossain 10000 km:n kieppeillä.

Pyörän lisäksi tuunasin mieleisekseni arki- ja retkeilykäyttöön, johon kului noin 1300 €. Kalleimpana hankintana tietenkin kunnolliset Lupinen valot, jotka eivät muita liikkujia häikäise. Minusta Suomeen pitäisi saada pyörävaloihin Saksan normeja vastaavat säännöt noiden muita tiellä liikuvia häikäisevien aurinkovalojen kieltämiseksi.
Mikä vika alkuperäisissä ketjuissa? Itselläni oli sama pyörä, ja ajoin alkuperäisillä ketjuilla 2300km ennen kuin oli venynyt vaihtokuntoon. Ja voiteluaineena käytyin mitä sattui olemaan, näissäkin suurin ero taitaa olla kuinka paljon ne sotkevat.
 
Suurin syy ketjun venymiseen lienee matala kadenssi ja korkea avustustaso. Kadenssin kun pyrkii pitämään yli 80rpm ja muistaa pysäyttää polkimet hetkeksi kun on vaihtamassa vaihteita, niin ketju ja muu voimansiirto kiittää ja menee todella pitkään.

Tuon lisäksi jos viitsii aina silloin tällöin lenkin jälkeen huuhdella enimmät paskat pois ja joskus vähän pyyhkii ketjuista pahimmat liat pois, niin saa lisäkilometrejä. Ainakin jos on ajanut märällä kelillä metsässä ja kurassa.
 
Hyvä idea käydä lävitse ja dokumentoida pyörän osat. Sopiiko udella, mihin sait kulumaan pyörän varusteluun 1300€?

Tässä yhteenveto varustelukuluista, joista olen pitänyt tarkempaa kirjaa Excelissä varkauksiin varautumisen takia. Lisäksi olen hankkinut huoltotelineen ja erikoistyökaluja, jotta pystyn itse suunnilleen kaikki huollot tekemään. Näihin mennyt 530 €.

E290-tarvikkeet.jpg


Tässä pyörä kaupan parkkipaikalla, varusteena Unix-pikkukori ja 16 litran kylmälaukku.

IMG_5184.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Mikä vika alkuperäisissä ketjuissa? Itselläni oli sama pyörä, ja ajoin alkuperäisillä ketjuilla 2300km ennen kuin oli venynyt vaihtokuntoon. Ja voiteluaineena käytyin mitä sattui olemaan, näissäkin suurin ero taitaa olla kuinka paljon ne sotkevat.
Tässä kuva tehdystä perusteellisesta ketjutestistä. Tämän takia vaihdoin SRAM X01 12s -ketjuihin.

12-speed-chain-durability-test-zero-friction-cycling.jpg
 
Suurin syy ketjun venymiseen lienee matala kadenssi ja korkea avustustaso. Kadenssin kun pyrkii pitämään yli 80rpm ja muistaa pysäyttää polkimet hetkeksi kun on vaihtamassa vaihteita, niin ketju ja muu voimansiirto kiittää ja menee todella pitkään.

Tuon lisäksi jos viitsii aina silloin tällöin lenkin jälkeen huuhdella enimmät paskat pois ja joskus vähän pyyhkii ketjuista pahimmat liat pois, niin saa lisäkilometrejä. Ainakin jos on ajanut märällä kelillä metsässä ja kurassa.
Garmin Fenix 6 Pro -kelloni pystyy BT-yhteydellä lukemaan Shimanon moottorin tietoja suorituksen aikana. Itselläni poljinkadenssi noin 90 periytyy maraton-juoksuilta, jossa sipsuttava tyyli ja kadenssini 180 säästää jalkoja verrattuna loikkivaan tyyliin. Tässä Garminin ja Shimanon keräämiä tietoja eräältä peruskuntolenkiltä:

G2.jpg
 
Tässä lisäksi Shimanon Garminille antamaa tietoa akun käytöstä, avustustasoista (1= ECO ja 2 = TRAIL) ja moottorin antamasta avustuksesta, joka tällä lenkillä on ollut 14,6 % moottorin tarjoamasta maksimista. Yleensä ajelen pelkällä ECO-asetuksella, jolloin lenkkien avustukset ovat luokkaa 10 %, ja tällöin akku riittää noin 130 kilometriin.

G7.jpg
 
Tässä yhteenveto varustelukuluista, joista olen pitänyt tarkempaa kirjaa Excelissä varkauksiin varautumisen takia. Lisäksi olen hankkinut huoltotelineen ja erikoistyökaluja, jotta pystyn itse suunnilleen kaikki huollot. Näihin mennyt 530 €.

E290-tarvikkeet.jpg


Tässä pyörä kaupan parkkipaikalla, varusteena Unix-pikkukori ja 16 litran kylmälaukku.

IMG_5184.jpeg
Komija setti. Kerrotko kokemuksia joustotolpasta.
 
Komija setti. Kerrotko kokemuksia joustotolpasta.
Joo, rakentelin sellaisen pyörän kuin halusin ja tarvitsin arkeen, retkeilyyn, kuntoiluun ja poluillekin. Ja kaikki rakentelu on tehty hyviä tuotekehityksen periaatteita noudattaen, ei siis mitään purkka- tai jesarivirityksiä:) Ohuen takavalon johdonkin moottorille vedin suojaavaan tippukasteluletkuun. Tietenkin hommassa oli myös muunlaisia valintoja. En esim. viitsinyt laittaa pinnoihin mukana tulleita ripulinkeltaisia heijastimia, vaan tilasin tyylikkäämmät valkoiset kaarevat heijastimet.

Joustotolppa oli kyllä hyvä hankinta, en siitä luopuisi. Joustaa sopivasti isommissa heitoissa ja poistaa epätasaisuuksien aiheuttaman nypytyksen esim. suojatiemaalauksien yli ajellessa, kun muutenkin ajelen aika suurilla rengaspaineilla.
 
Tulipas mieleen tuosta @Lionell hienosta pyörästä sellainen yleinen havainto tuolla pyörätelineillä, että minkä ihmeen vuoksi porukka lukitsee arvokkaita sähköpyöriään aivan onnettomasti, pahimmillaan yhdellä rimpulalla vaijerilukolla? Lionell:lla sentään on kohtuullinen U-lukko, mutta aivan älyttömän moni jättää lukitsemisen niin heikolle tolalle, ettei yllätä yhtään, että Jyväskylässäkin missä asun, pyöriä lähtee niin paljon varkaiden matkaan.

Tässä nyt odottelen uutta sähköpyörää saapuvaksi ja tilasin saman tien kunnolliset lukot, jottei pyörä lähde heti ensimmäisen epärehellisen kaverin, jolla on sivuleikkurit, matkaan.
 
Tulipas mieleen tuosta @Lionell hienosta pyörästä sellainen yleinen havainto tuolla pyörätelineillä, että minkä ihmeen vuoksi porukka lukitsee arvokkaita sähköpyöriään aivan onnettomasti, pahimmillaan yhdellä rimpulalla vaijerilukolla? Lionell:lla sentään on kohtuullinen U-lukko, mutta aivan älyttömän moni jättää lukitsemisen niin heikolle tolalle, ettei yllätä yhtään, että Jyväskylässäkin missä asun, pyöriä lähtee niin paljon varkaiden matkaan.

Tässä nyt odottelen uutta sähköpyörää saapuvaksi ja tilasin saman tien kunnolliset lukot, jottei pyörä lähde heti ensimmäisen epärehellisen kaverin, jolla on sivuleikkurit, matkaan.
Ja monesti näkee, että pyörä lukitaan eturenkaasta esim. pyörätelineeseen ja pyörässä on sitten pikalinkulla renkaat. Eli pakettiautolla kun ajaa vierelle ja irroittaa eturenkaan, niin pyörän saa nostettua autoon.

Toki vakuutusyhtiön mielestä riittää kunhan pyörä on lukittu, ei se ota kantaa miten järeästi se pitää olla lukittu, kunhan lukko on hyväksytty markkinoille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 371
Viestejä
4 548 725
Jäsenet
74 978
Uusin jäsen
Omi77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom