Mulla on jokseenkin arvokkaampi sähköpyörä, mutta ollut säännöllisessä käytössä toukokuusta 2020 ja sillä kulkevat päiväkotiin myös kaksi lasta ja välillä on vedetty mukana myös kaksipaikkaista pyöräkärryäkin. Edelleen alkuperäisellä akulla ja lähes kaikki osatkin alkuperäisiä, lukuun ottamatta esim. jarrupaloja. Pyörässä on tosin napavaihteisto ja hihnaveto, joiden elinikä on paljon pidempi kuin perinteisen kasettivaihteiston ketjulla. Nyt pitäisi tosin polkimet uusia, kun toisen polkimen laakeri on tullut tiensä päähän. Akku on alkuperäinen, eikä vaikuta menettäneen kapasiteettiaan kuin ehkä hyvin nimellisesti. Boschin järjestelmä GEN2 moottorilla.
En siis usko, että laatukomponenteista kasattu pyörä olisi kovinkaan lyhytikäinen säännöllisessä käytössä, kunhan huollot tulee tehtyä tunnollisesti, varsinkin jos on kyse perinteisestä kasetti/ketjuvaihteistosta.
Boschin, Shimanon ja Brosen järjestelmät ovat ainakin hyviä. Muitakin on. Suosittelen muiltakin osin hommaamaan sellaisen pyörän, joka on koottu edes kohtuullisen laadukkaista osista. Itselläni on 2015 vuosimallin Nishikin luomu hybridipyörä vielä tallissa, jossa moni komponentti tuntuu tulleen jostain miljoonalaarista, mitä on sattunut löytymään ja sen huoltaminen on ollut siksi vähintäänkin haastavaa.
On hyvä miettiä, aikooko huoltaa pyörän itse vai viekö ammattilaiselle. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan yrittää välttää niitä kevään sesonkiaikoja, jolloin ruuhkat ovat isoja ja huoltoaika menee pitkälle. Lisäksi sähköpyörissä tietysti huoltopaikan valintaan voi vaikuttaa myös pyörässä oleva tekniikka. Kaikki huollot eivät huolla kaikkia merkkejä. Esim. Boschin järjestelmä on siitä ärsyttävä, että kyseessä on aika suljettu tekniikka, eikä esim. ohjelmistopäivityksiä tai edes huoltovaloa pysty itse nollaamaan, vaan ne on pakko teettää huollossa, josta löytyy Boschiin soveltuva dongle.
Vaikka käyttäisi pyörää huollossa, olisi silti hyvä pystyä joitakin juttuja tekemään itse. Tärkeimmät on huolehtia säännöllisesti, etteivät pultit ja mutterit löysty (niin voi käydä), ketjut tulee puhdistettua ja öljyttyä säännöllisesti sekä ilmanpaineet renkaissa ovat kunnossa. Akkua ei pidä jättää talvella pakkaseen. Näillä toimenpiteillä pyörän pitäisi kyllä pysyä hyvässä kunnossa.
Sähköpyörien kohdalla olennaista on myös kotivakuutuksen kattavuus ja riittävä lukitseminen. Kotivakuutus voi (tosin en tiedä liisareista) kattaa pyörävarkauden, mutta ehtona on lähes poikkeuksetta, että pyörä on ollut varkauden sattuessa asianmukaisesti lukittu. Eli vakuutusehtojen läpikäynti ja kohtuullisen lukon hankkiminen kannattaa ottaa asialistalle. U-lukko on paras, mutta ketjulukkokin voi riittää. Yleensä suositellaan kahden, mutta erityyppisen lukon yhteiskäyttöä, jotka tulisi mielellään pystyä lukitsemaan johonkin kiinteään pisteeseen, jottei pyörää voi kantaa pois.
Sähköpyörää en säilyttäisi ulkona tai ainakaan sään armoilla, jos ei ole pakko. Toki asiointikäynnit yms. lyhyemmät pysäköinnit eivät tähän sisälly, ainoastaan pidempiaikainen säilytys esim. kotona.
Pyörälaukkuja lienee miljoona erilaista ja vähän joka tarpeeseen. Omat tarpeet ja pyörän rakenne ja geometria sanelee, minkälainen laukku voisi olla hyvä. Laukkuja taitaa saada melkein mihin tahansa kohtaan pyörässä ja kunnollinen laukku kyllä ajaa asiansa varmasti.
Talvipyöräilyyn hommaisin erikseen nastarenkaat, niin ei tarvitse lumella ja jäällä jännittää. Lisäksi vaikka ei olekaan varmasti kaikkien mieleen, itse en lähtisi pyörän selkään ilman kypärää. Kunnollinen kypärä ei paljon maksa ja vaikka sen tarpeen todennäköisyys on samaa luokkaa kuin turvavyöllä autossa, koskaan ei tiedä milloin se vahinko sattuu ja silloin voi olla myöhäistä katua, jos pää kolisee katuun.
Lisäyksenä vielä vuosikustannuksiin:
Ensimmäisenä hankintavuonna budjettia olisi hyvä olla seuraavasti:
- Pyörän hankintahinta
- 1. huollon hinta (lienee max 100€ luokkaa, joskus voi tinkiä myös pyörän hintaan mukaan)
- Kunnollinen lukko tai kaksi (50-200€)
- Pyöräilykypärä (n. 100€)
- Talvirenkaat (jos ajaa talvella, hinta riippuu rengaskoosta, mutta 2 kpl renkaita n. 80-160€)
- Pyörälaukku tai useampi (riippuu tarpeista, hinta n. 50-150€)
- Pientarvikebudjetti (ketjuöljyä yms., n. 20-50€)
Ensihankintojen jälkeen huoltoihin kun varaa sen n. 200€/v., niin sillä mitä todennäköisimmin pärjää hyvin. Erillistä vakuutusta ei ole pakko ottaa jos ei välttämättä halua (45 km/h pyörissä toki pakollinen). Veroja näissä ei luonnollisesti ole. Toisin sanoen, varmaan halvinta kulkemista, jos kävelemistä ei lasketa.
EDIT2: Ja vielä lisäyksenä, että monella (varsinkin miehellä) tuntuu olevan kova hinku ostaa työmatkakäyttöön tai taajama-ajoon maastopyörä. Vaikka kukin toki tekee päätöksensä itse, onhan se vähän koomista, kun porukkaa lappaa toimistolle aivan ylt ympäriinsä selästä ja rinnuksista ravassa ja märkänä. Eli jos pyörä on tulossa lähinnä hyötykäyttöön, eikä maastoon ole erityistä tarvetta päästä tai vaikka olisikin, niin hommaisin ainakin itse sellaisen pyörän, johon saa tarvittaessa asialliset lokasuojat. Säästyy paljolta ylimääräiseltä säätämiseltä ja se pyöräkään ei heti näytä siltä, kuin olisi suoraan pellolta tullut.
Viimeksi muokattu:
Toki silti itse haaveilen, että se kiinnostaisi. Mopolla en ikinä uskaltanut ajaa poliiseja pakoon, koska mopossa oli rekisterikilpi. Polkupyörässä ei ole, eli nyt sain vielä vanhoilla päivillä sähköpyörien myötä uuden mahdollisuuden. Viimeksi tänään ajoin töistä tullessa munamankelilla yli 40km/h, mutta pidän edelleen täysosumaa Eurojakpotissa paljon herkullista takaa-ajoa todennäköisempänä.
