Sähköauton kotilataus

[Lassivv]

Onkos e-go flex ollut ihan no brainer ns parhaasta voimavirta laturista ominaisuuksiltaan, softaltaan ja toimivuudeltaan? Vai onko parempia, tuo kiinteön type2 kaapelin puuttuminen vähän häiritsee.

 

[BongisKhan]

Itse olen tällä hetkellä tuohon DEFA Poweriin päätymässä, koska se vaikuttaa speksien perusteella aika hyvältä. Vähän vaan mietityttää että onko tuo kaapeli kauhean kankea käyttää kun näyttää (22 kW:n takia?) melko möhkältä.

Muita kokemuksia ko. vehkeestä?

 

[stabbulamus]

Onkos e-go flex ollut ihan no brainer ns parhaasta voimavirta laturista ominaisuuksiltaan, softaltaan ja toimivuudeltaan? Vai onko parempia, tuo kiinteön type2 kaapelin puuttuminen vähän häiritsee.

Kyllähän tuo aika kova laite on. Tuolle on vielä saatavilla 7-vuoden takuu niin senkin puolesta saa vaakakuppiin painoa.

 

[Wes Wishbone]

Kylläpäs meni rumien latausasemien omistajille tunteisiin. Kyllä se ainoa niistä saatava hyöty realisoituu tilanteessa jossa sitä oikeasti siirtelee useammin paikasta toiseen, mutta harvahan näin oikeasti tekee. Jos siirtelyä tapahtuu pari kertaa vuodessa, sen latauksen voi ihan hyvin tehdä auton omalla hidaslaturilla perus sukosta. Vaikeita totuuksia joillekin, mutta kyllä se elämänlaatu paranisi ihan oikealla kiinteällä asemalla, uskokaa pois.

Itse olen tällä hetkellä tuohon DEFA Poweriin päätymässä, koska se vaikuttaa speksien perusteella aika hyvältä. Vähän vaan mietityttää että onko tuo kaapeli kauhean kankea käyttää kun näyttää (22 kW:n takia?) melko möhkältä.

Muita kokemuksia ko. vehkeestä?

Ei ole kankea käyttää, paksuhan se on mutta ihan hyvin taipuu siinä missä ohuemmatkin. Power on asemana ihan hyvä ja eleettömästi odotusten mukaan toimiva. Appis ihan ok, perusasiat välittyy hyvin. Huonona puolena HA-integraatiota ei pysty tekemään ainakaan pikaisen foorumiselailun perusteella. Balanserin jos hankkii, se kannattaa kytkeä kaapelilla wifin sijaan, ellei sitä saa pienellä vaimennuksella (~-40dBm) yhdistettyä.

 

[weetabix]

En perus schukosta kyllä suosittele lataamaan vakituisesti vaikka se mahdollista onkin (ja itsekin tarvittaessa lataan). Jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin sitten sillä mennään mutta jos mahdollisuus on johonkin muuhun niin en lähtisi schukoa suosittelemaan missään tilanteessa vaikka lataustarve olisi vähäinen.

 

[Arvid]

Vakituiseen schukolataukseen tulisikin laittaa ns superschuko sähköturvallisuussyistä, joka maksaa sennettuna useamman satasen. Välimallin vinkki on vaihdattaa se schuko jota käytetään lataukseen ns. karavaanipistokkeeseen ja ostaa esim Teslan peruslatauslaite tuohon sopivalla adapterilla (muuhun schukokäyttöön voi ostaa myös adapterin rasiaan). Tuon pitäisi sietää latausvirtoja pitkäaikaisesti.

Voimavirtapistoke on melkein joka paikassa vakiona ilman lisäasennuksia. Itselläni on pari tällaista sähkökaappien sisällä minne mahtuu myös itse latauslaite, joten ei pääsisi edes naapurille näyttämään että minullapa onkin monen tonnin lelut satasen hommaan. Vaikea keksiä siistimpää asennusta, kun pelkkä kaapeli tulee ulos kaapista.

 

[Wes Wishbone]

Tukes näköjään tarkastanut suosituksiaan, aiemmin ottivat vähän vahvemmin kantaa olla käyttämättä tavallista sukoa sähkärin lataamiseen ollenkaan, nyt on sananvalintoihin tullut hieman lievennyksiä ja kunhan maksimissaan 8A virtaa käyttää ja pistoke + johdot kunnossa niin ei pitäisi suurempia ongelmia olla. En kyllä itsekään jatkuvassa käytössä sukoa silti käyttäisi edes tuolla virralla.

Supersukot ovat taas sitten vain yksi puoli yhtälöstä jos kovempia (16A) virtoja hamuaa. Ensinnäkään se ei ole mikään oma standardinsa, vaan valmistajat ovat vain lupailleet että pitäisi kestää kovempia virtoja pidempään. Toinen puoli yhtälöstä on tietysti varmistaa että ne muutkin johdotukset kestävät kovemmat virrat ja pitää huoli että on ainoa pistorasia ryhmässä eikä ketjutettuna muiden pistorasioiden kanssa. Jos on vanhempi kämppä kyseessä niin asiantunteva sähkäri kyllä toki nämä varmistaa supersukoa asentaessaan.

Sähkökaapit ovat sitten hyvin harvoin optimipaikassa laturin sijoituksen suhteen, tämäkin yksi varsin hyvä syy tehdä se siisti, kiinteä asennus ja jättää voimavirtapistoke-oksennukset väliin.

 

[asddsa]

Mulle jäi kyllä edelleenkin epäselväksi, että miksi se voimavirtapistoke ja sen perään tuleva laturi on "oksennus"

 

[mattix]

Mulle jäi kyllä edelleenkin epäselväksi, että miksi se voimavirtapistoke ja sen perään tuleva laturi on "oksennus"

Pidän itsekin näitä 100-200€ kiinavehkeitä oksennuksena, kun sisälmykset voivat olla mitä vaan. Sitten Go-e ja vastaavat ovat eri maata. Kaiken lisäksi Go-e:n saa tyhmän kiinteän aseman hinnalla.

Loppujen lopuksi latausasema ei ole mikään kaunistus, kun niin kiinteässä kuin voimavirrallisessa on latausjohto kiepillä. Kiinteä asema seinän läpi tehdyllä syöttöjohdon läpiviennillä (jää laitteen taakse) ja irrotettavalla type2-johdolla on ihan ok-näköinen, mutta eihän kukaan jaksa johtoa joka päivä kytkeä seinään.

Jos latausasema tulee katokseen, niin ehdottomasti kannattaa kiinteässä asemassa olla 7-7,5m johto. Voi muuten kaduttaa jälkikäteen.

 

[asddsa]

Pidän itsekin näitä 100-200€ kiinavehkeitä oksennuksena, kun sisälmykset voivat olla mitä vaan. Sitten Go-e ja vastaavat ovat eri maata. Kaiken lisäksi Go-e:n saa tyhmän kiinteän aseman hinnalla.

Loppujen lopuksi latausasema ei ole mikään kaunistus, kun niin kiinteässä kuin voimavirrallisessa on latausjohto kiepillä. Kiinteä asema seinän läpi tehdyllä syöttöjohdon läpiviennillä (jää laitteen taakse) ja irrotettavalla type2-johdolla on ihan ok-näköinen, mutta eihän kukaan jaksa johtoa joka päivä kytkeä seinään.

Jos latausasema tulee katokseen, niin ehdottomasti kannattaa kiinteässä asemassa olla 7-7,5m johto. Voi muuten kaduttaa jälkikäteen.

Varmaan nuo halvimmat kiina-paskeet kannattaa tosiaan skipata, mutta noiden kaikkien voimavirta-laturien niputtaminen tuohon samaan kastiin kuulostaa aika hölmöltä.

Samalla tavalla kai se sähkö tulee siihen kiinteään asemaankin kuin voimavirtapistokkeeseen. Ei nuo latausasemat mitään taikuutta ole.

 

[BongisKhan]

No siis onhan tuollainen pistokeviritelmä vähän sellaisen, noh, viritelmän näköinen. Toisaalta samapa tuo, jos homma toimii. Lähinnä näen itse noissa sen ongelman, että tuollainen irtonainen kilke lähtee paljon helpommin jonkun simpanssin matkaan. Toki ovähän ahkerampi simpanssi vetäisee kiinteänkin aseman johdot poikki ja nykäisee sellaisenkin seinästä, mutta ei kiinteä asema nyt ihan samalla tavalla kuitenkaan "vaatteisiin tartu".

Eipä siinä, jos olisi valmis voimavirtapistoke niin varmasti hommaisin itsekin sellaiseen kytkettävän laturin, mutta kun ei ole niin sama se laittaa sitten edes vähän siistimpi kiinteä asema suoraan, kun en sillä voimavirtapistokkeella mitään muuten tee.

 

[SpaceKnight]

"Lämpötolpasta" löytyy nyt 16A voimavirtapistoke ja siihen hommasin Saksan Amazonista semmosen 11kW kiinalaturin. Mitens jos ajattelis hommaavansa tuollaisen Go-e-laturin niin saako siihen kiinnikkeen tolppaan kun lähllä ei ole ikävä kyllä seinää mihin sen saisi nätisti kiinni?

 

[Sir Lancelot]

70 sentistä kiinni onko nysä vai yltää mihin tahansa?

Näköjään ei tuon isompi ero, jostain syystä heillä ei yllä keula edellä laturiin, kun latauksessa ollessa heillä aina auto perä edellä katoksessa muuten aina keulaedellä, samallainen talo. Sillä ajatellut, että johto olisi lyhempi.

 

[blastermaster]

Vanha voimavirtarasia + 10 m jatko + matkalaturi yhdistelmällä on nyt menty pari vuotta. Kun saisi aikaiseksi niin 3P shelly odottaa pöydällä asennusta. Toiveissa näppärämpi pörssiohjaus.

Kiinteän voisin asentaa / asennuttaa jos löytyisi joku 200€ hintainen jossa etäohjaus ilman pilveä.

 

[Arvid]

No siis onhan tuollainen pistokeviritelmä vähän sellaisen, noh, viritelmän näköinen. Toisaalta samapa tuo, jos homma toimii. Lähinnä näen itse noissa sen ongelman, että tuollainen irtonainen kilke lähtee paljon helpommin jonkun simpanssin matkaan. Toki ovähän ahkerampi simpanssi vetäisee kiinteänkin aseman johdot poikki ja nykäisee sellaisenkin seinästä, mutta ei kiinteä asema nyt ihan samalla tavalla kuitenkaan "vaatteisiin tartu".

Eipä siinä, jos olisi valmis voimavirtapistoke niin varmasti hommaisin itsekin sellaiseen kytkettävän laturin, mutta kun ei ole niin sama se laittaa sitten edes vähän siistimpi kiinteä asema suoraan, kun en sillä voimavirtapistokkeella mitään muuten tee.

Voimavirtapistokkeen ja latauslaitteen saa huomaamattomaksi asennuskotelolla, jos on esteettisesti huonossa paikassa. Myös upotettavia ja lukittavia löytyy, ja edelleenkään ei tarvitse sähkömiestä.

Sähkökaappikin sijaitsee aika tyypillisesti autokatoksen tai -tallin yhteydessä, ja vaikka sitä ei saa lukita, on helppo kytkeä pelkkä latauslaite lukolla niin ettei se enää lähde satunnaisen kulkijan kukaan. Mulla on jo kaksi kolmesta latauspisteesä näin ja neljännen toteutan asennuskotelolla. Yksi on autotallin sisäseinällä ja latauskaapeli tulee tarvittaessa tallin oven alta pihalle.

Tietenkään pistoke ei ole sen parempi vaihtoehto, jos sitä ei ole jo valmiina, mutta on melkein yleisempää että on.

 

[jpp]

Vaikeita totuuksia joillekin, mutta kyllä se elämänlaatu paranisi ihan oikealla kiinteällä asemalla, uskokaa pois.

Itsellä Defa Power ihan kiinteänä, mutta en kyllä edellenkään näe käytössä mitään eroa voimavirtaan kytketyllä laturilla, joka on seinässä kiinni. Käyttö 100% samanlaista kun piuhan laittaa autoon kiinni. go-e Charger Gemini -laturiakin saa sekä voimavirtaan tulevana, että kiinteänä eikä asennustapa vaikuta laturin käyttöön millään tapaa.

 

[Gugi^]

Hirveästi näkee kohkattavan siitä että kiinteästi asennettu laturi olisi absoluuttisesti aina parempi kuin töpselillä oleva laturi, myös voimavirtatöpselillinen.
Omasta mielstä ihan yhtälailla sen kiinteästikin asennetun laturin ruuviliitoksella (mikä lienee virallinen tekninen termi) laitetut liitokset löystyä ajanmyötä ja alkaa lämpenemään ja sulamaan.
Olipa asennustapa sitten suko, voimavirta tai kiinteä niin tulisi aina silloin tällöin ainakin kerran vuoteen tarkistella ne liitokset ja liittimet sen varalta onko havaittavissa löystymistä tai muita muutoksia. Myös se kokonaisuus ihan pääsähkökeskukselta saakka tulisi ottaa huomioon eikä tuijotta vain sitä yhtä liitosta johon laturi tulee kiinni.

Myös sillä on merkitystä käyttääkö vermeitä aina ns. täysillä ottaen tehoa niin paljon kuin saa tai speksi antaa myöten.
Sukolatauksessa ymmärtää että houkutus käyttää aina maksimi 16A virtaa on iso kun 8A latauksella niitä kilowatteja tulee niin hitaasti.
Kolmivaiheisissa voimavirta ja kiinteissä asennuksissa kilowattivirtaama kolminkertaistuu ja pienilläkin amppeerimäärillä saa jo kohtuu nopeasti täydennystä akkuun. Lisäksi näissä kolmivaiheisissa on yleensä käytetty paksumpaa kaapelointia jolloin se kaapelointikin kestää paremmin.

Jos latauspaikalle tulee sähkökeskukselta vain 1,5mm² kaapeli niin en käyttäisi yli 8A virtoja olipa se kolmivaihe tai yksivaihe. Suko-töpseleissä tähän usein törmää. Kun taas voimavirrat tai ylipäätään järeämmät linjat on yleensä 2,5mm² kaapelilla joka kestää jo paljon paremmin latailua isommillakin virroilla lämpenemättä liikaa.

Itsellä nyt kaksi tallipaikkaa ja latauspaikkaa kun tulee oleskeltua kahdella paikkakunnalla vaihtelevasti. Molemmissa voimavirtatöpselilliset tyhmät laturit säädettynä 10A virralle ja kaapelointi sähkökeskukselta saakka 2,5mm² kaapelilla. Sähköasentajan tarkistamana ja mittaamana. Saa sen reilun 6kw lataustehoa millä täytyy akku jo mukavasti eikä tarvitse vetää minkään komponentin osalta speksin ylärajalla. Voimavirtatöpselit siksi että saa tarvittaessa laturin mukaan reissuun tai irrotettua vaihdon tai vaikkapa kesällä ukkosen vuoksi. Sukolaturia ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan.

Sanoisin että kolmivaihe on se way to go sähköauton kotilatailussa. Ja jos vain yksivaiheinen onnistuu niin siinäkin käyttäisi kaapelointina vähintään samaa speksiä kuin voimavirran kanssa eikä menisi sillä minimillä.

 

[Mariini]

Kolmivaiheen etu tulee varsinkin ulkona (tai kylmässä tallissa) pidettävään autoon jolla ajetaan kunnolla päivittäin, kovemmalla pakkasella valovirta ei riitä lataamaan akkuja kun lämmitys syö ison osan.

 

[mhj]

No ei ne latausasemien liitokset kyllä käyttämällä löysty ellei puhuta sitten vuosikymmenien käytöstä. Osa on ruuvattavia ja osa on jousikuormitteisia.

Pistorasioissakin ongelma on lähinnä se että kyseisen tuotteen spekseissä ei ole sallittu pitkäaikaista 16 A käyttöä joten voi alkaa liittimet muuttaa muotoaan. Latausasema on nimenomaan suunniteltu usein pitkäaikaiseen 32 A käyttöön.

 

[BongisKhan]

Tietenkään pistoke ei ole sen parempi vaihtoehto, jos sitä ei ole jo valmiina, mutta on melkein yleisempää että on.

Meillä ei ole kyllä yhdessäkään talossa ollut voimavirtapistoketta, enkä tiedä että yhdelläkään kaverilla tai tutulla olisi. Omalla koko asuinalueella olen nähnyt tasan yhden voimavirtapistokkeen. Mikä on sinänsä ihan ymmärrettävää koska, nykyisen autolatauksen ulkopuolella, mitä hittoa tuollaisella edes tekee tavallisella pientaloalueella?

Enollani ja sedälläni on kyllä voimavirtapistokkeita vähän joka paikassa, mutta molemmat ovat maanviljelijöitä, joilla luontaisesti on enemmän kaikenmaailman isompitehoisia härpäkkeitä ja sitä kautta tarvetta järeämmälle virralle.

Kolmivaiheen etu tulee varsinkin ulkona (tai kylmässä tallissa) pidettävään autoon jolla ajetaan kunnolla päivittäin, kovemmalla pakkasella valovirta ei riitä lataamaan akkuja kun lämmitys syö ison osan.

Tämän on kyllä viime päivinä nähnyt aika hyvin. Plugarilla sai vielä Schukolla akun täyteen kelissä kuin kelissä, mutta nyt isompiakkuista sähkäriä ladattaessa on kyllä aika tuskaisaa ollut.

Viime yönä oli lataus 22-07 käynnissä, eli seinästä otettiin n. 18 kWh, auton varaus nousi n. 17% tai 13.5 kWh, jolla ajaa tässä näillä pakkaskulutuksilla suunnilleen 50 kilsaa. Tuo toki riittää jos työmatka on maksimissaan 25 km ja ajot tosi säännöllisiä. Mutta aika nitkutusta tuo olisi ja esim. viime yönä tuo 21-07 ei ollut mitenkään optimaalisin latausväli, mutta pakko yrittää rakentaa vähän puskuria kun vaimolla alkaa huomenna työt.

Toki nyt tosiaan pakkanen vielä ottaa oman veronsa kun häviöihin / akun lämmitykseen menee aika tasan neljäsosa latausvirrasta ja Volvo on lisäksi aika kovakulutuksinen auto, mutta täytyy kyllä silti sanoa, että aika kallista on lataaminen tai vähäistä ajo 8A:llä täyssähköä vakituisesti lataavilla.

 

[kjns]

Meillä ei ole kyllä yhdessäkään talossa ollut voimavirtapistoketta, enkä tiedä että yhdelläkään kaverilla tai tutulla olisi. Omalla koko asuinalueella olen nähnyt tasan yhden voimavirtapistokkeen. Mikä on sinänsä ihan ymmärrettävää koska, nykyisen autolatauksen ulkopuolella, mitä hittoa tuollaisella edes tekee tavallisella pientaloalueella?

Nykyään kun sähkökaapit laitetaan pihan puolelle niin se voimavirtapistoke löytyy monesti sen kaapin sisältä, jotta sitä on saatavissa tarvittaessa remontti ym. tarpeita varten. Ei tietty kovin kätevää välttämättä auton latausaseman kannalta.

 

[Ryderio]

Tämän on kyllä viime päivinä nähnyt aika hyvin. Plugarilla sai vielä Schukolla akun täyteen kelissä kuin kelissä, mutta nyt isompiakkuista sähkäriä ladattaessa on kyllä aika tuskaisaa ollut.

Viime yönä oli lataus 22-07 käynnissä, eli seinästä otettiin n. 18 kWh, auton varaus nousi n. 17% tai 13.5 kWh, jolla ajaa tässä näillä pakkaskulutuksilla suunnilleen 50 kilsaa. Tuo toki riittää jos työmatka on maksimissaan 25 km ja ajot tosi säännöllisiä. Mutta aika nitkutusta tuo olisi ja esim. viime yönä tuo 21-07 ei ollut mitenkään optimaalisin latausväli, mutta pakko yrittää rakentaa vähän puskuria kun vaimolla alkaa huomenna työt.

Toki nyt tosiaan pakkanen vielä ottaa oman veronsa kun häviöihin / akun lämmitykseen menee aika tasan neljäsosa latausvirrasta ja Volvo on lisäksi aika kovakulutuksinen auto, mutta täytyy kyllä silti sanoa, että aika kallista on lataaminen tai vähäistä ajo 8A:llä täyssähköä vakituisesti lataavilla.

12tkm tuli pikkuakkuisella viime vuonna ajettua ja lataus lähes täysin schukosta 8A. Joo lataus vie välillä 18h tms. mutta mitä sitten.. ei ole niin paljoa kiireistä ajoa. Tökkää kiinni kotiin tullessa ja irrottelee sitten joskus.

Toki ajoprofiili vaikuttaa paljon. Jos tarvitsee päivittäin tyhjentää akku, niin eihän se tietysti toimi tällaisella latauksella.

 

[Wes Wishbone]

Jep, ainoa fiksu tapa on tehdä siisti kiinteä asennus ilman mitään pistokkeita. Nää pistokeasemointien maisemoinnit kuulostaa perin koomisilta. Melkein yhtä hassuilta kuin ajatus siitä että kiinteiden asemien liitännät pitäisi tarkistaa vuoden välein. Samat kaverit varmaan tarkistavat renkaanpaineet erillisellä mittarilla kulutuspinnoista puhumattakaan aina ennen liikkeelle lähtöä.

PS ne 32A virrat ovat ihan turhia siinä latauslaitteessa jos ne välikaapeloinnit ja erityisesti pääsulakkeet eivät sitä kestä.

edit: 11kw latausteho on verrattain helposti saavutettavissa melkein kaikessa kotilatauksessa ja se riittää kyllä oikein hyvin akkukapasiteettien pyöriessä vielä jonkun aikaa siellä 70-90 kwh välimaastossa kun yön yli lataa, vaikka olisikin balanseri käytössä eikä koko yötä voisikaan täydellä teholla ladata.

 

[Arvid]

Mitään maisemointia ei tarvitse jos latauslaitteen laittaa olemassa olevaan sähkökeskukseen sisälle.

Laita esimerkki olennaisesti siistimmästä kiinteän latauslaitteen asennuksesta. Tuolla on myös muutakin käyttöä kuin auton lataus. Oksennus ja koomisuus jne. ei taida nyt riittää perusteluina.

 

[-JussiL]

Voimavirtapistokkeellinen toteutus voi olla myös siisti kun mittauskeskus sijoitetaan järkevästi esim. autokatoksen sisäseinään, näin meillä ladattiin kahta autoa aika pitkäänkin. Nykyään kiinteä asema lähinnä latauserittelyiden tarpeen vuoksi, kuormanhallinta toki hyvä lisä.

 

[satmattin]

Vähän tuli tustuttua ongelmiin mitä sähköautoihin liittyy.
Ilmeisesti harvalla on tiedossa kosteuden /veden kertyminen akkujen ja muun elektroniikan ympärille.
Tuossa asiaa vähän valaiseva video.

 

[Arvid]

Voimavirtapistokkeellinen toteutus voi olla myös siisti kun mittauskeskus sijoitetaan järkevästi esim. autokatoksen sisäseinään, näin meillä ladattiin kahta autoa aika pitkäänkin. Nykyään kiinteä asema lähinnä latauserittelyiden tarpeen vuoksi, kuormanhallinta toki hyvä lisä.

Tuohan näyttää aika lailla siltä mitä nuo omatkin latauspisteet ovat. Toisessa laitoin vielä munalukolla latausjohdon ympäri ja kiinni koteloon, jotta mitään hajottamatta ei saa latauslaitetta mukaan. Aika usein itse tai itselle rakennetussa kiinteistössä on kyseisenlainen varaus laitettu, koska sähkön tarve ilmenee jo rakennusvaiheessa ja lisäkustannus on kymmeniä euroja.

 

[pulssi]

Omasta mielstä ihan yhtälailla sen kiinteästikin asennetun laturin ruuviliitoksella (mikä lienee virallinen tekninen termi) laitetut liitokset löystyä ajanmyötä ja alkaa lämpenemään ja sulamaan.
Olipa asennustapa sitten suko, voimavirta tai kiinteä niin tulisi aina silloin tällöin ainakin kerran vuoteen tarkistella ne liitokset ja liittimet sen varalta onko havaittavissa löystymistä tai muita muutoksia. Myös se kokonaisuus ihan pääsähkökeskukselta saakka tulisi ottaa huomioon eikä tuijotta vain sitä yhtä liitosta johon laturi tulee kiinni.

Eli otan sähköpääkeskuksen auki ja tarkastan siitä kaapeleiden kiristykset? Seuraavaksi etsin kaikki liitosrasiat, jotka avaan ja tarkistan. Sitten ryhmäkeskus ja sen takana olevat liitosrasiat. Sitten itse pistorasioiden purkaminen ja lopuksi puran auton latausaseman ja mielellään sen kahvan. Vai kannattaako nuo tehdä eri järjestyksessä?

Onko työlästä tehdä itse? Mitä maksaa jos kerran vuoteen tilaan sähköasentajan tekemään tuon?

Auton komponentit varmaan puretaan vuosittain huollossa, joten niistä ei tarvitse itse olla huolissaan.

 

[Wes Wishbone]

Mitään maisemointia ei tarvitse jos latauslaitteen laittaa olemassa olevaan sähkökeskukseen sisälle.

Laita esimerkki olennaisesti siistimmästä kiinteän latauslaitteen asennuksesta. Tuolla on myös muutakin käyttöä kuin auton lataus. Oksennus ja koomisuus jne. ei taida nyt riittää perusteluina.

Aikamoista maalitolppien siirtelyä alkuperäisiin teeseihin nähden mutta ei kai sitä voi muuta odottaakaan. Normaalissa talossa mm voimavirtapistokkeen sisältävä mittauskeskus ei näytä tältä. Mutta onhan tuokin aika kammottava amiskötöstely silti (kaikki rispektit amiksille!), läpiviennitkin niin isot että sinne pääsee hyvin pikkueläimet tekemään pesiään ja tuhojaan. Sisältä varmaan löytyy myös kosteudensyöjä biltemasta ja pari wunderbaumia torjumaan hometta ja kosteutta. Kaiken lisäksi näyttää että tuo kaappi olisi samaa mallia/materiaalia/ainevahvuutta mitä käytetään sisätiloissa ryhmäkeskuksissa, en ikinä laittaisi tuollaista ulos, vaikka olisikin katoksen alla. Kiinteä asennus tässä(kin) olisi selvästi parempi. Tuossa toisessakin esimerkissä (jossa näytti läpiviennit olevan fiksummin tehty) oltiin myös lopulta päädytty kiinteään. Näin se vaan menee, että ne kiinteät ovat parempia vaikka totuutta voi olla vaikea myöntää. Kummasti tämä aihe kyllä menee pistokefanipoikien ihon alle.

 

[Pakana]

No ei ne latausasemien liitokset kyllä käyttämällä löysty ellei puhuta sitten vuosikymmenien käytöstä. Osa on ruuvattavia ja osa on jousikuormitteisia.

Itseasiassa noissa ruuviliitettävissä on kyllä ollut jonkun verran ongelmia, lämpösyklit saavat kuparin muutamaan muotoaan ja liitos löystyy.

Liitin pitää siis kiristää riittävästi, mutta samalla liitin on helppo ylikiristää (kierteet korkkaa). Käytännössä siis nuo ruuviliittimelliset pitäisi aina käydä jälkikiristämässä muutaman viikon jälkeen.

 

[Arvid]

Aikamoista maalitolppien siirtelyä alkuperäisiin teeseihin nähden mutta ei kai sitä voi muuta odottaakaan. Normaalissa talossa mm voimavirtapistokkeen sisältävä mittauskeskus ei näytä tältä. Mutta onhan tuokin aika kammottava amiskötöstely silti (kaikki rispektit amiksille!), läpiviennitkin niin isot että sinne pääsee hyvin pikkueläimet tekemään pesiään ja tuhojaan. Sisältä varmaan löytyy myös kosteudensyöjä biltemasta ja pari wunderbaumia torjumaan hometta ja kosteutta. Kaiken lisäksi näyttää että tuo kaappi olisi samaa mallia/materiaalia/ainevahvuutta mitä käytetään sisätiloissa ryhmäkeskuksissa, en ikinä laittaisi tuollaista ulos, vaikka olisikin katoksen alla. Kiinteä asennus tässä(kin) olisi selvästi parempi. Tuossa toisessakin esimerkissä (jossa näytti läpiviennit olevan fiksummin tehty) oltiin myös lopulta päädytty kiinteään. Näin se vaan menee, että ne kiinteät ovat parempia vaikka totuutta voi olla vaikea myöntää. Kummasti tämä aihe kyllä menee pistokefanipoikien ihon alle.

Henkilöön menevä argumentointi ja provosointi yleensä alkavat siinä kohtaa kun fakta-argumentit loppuvat. Ja ne loppuvat aina syystä. Ihon alle meno lienee ns. projektio jos katsoo mitä kukakin on kirjoittanut.

Ymmärsin että @-JussiL vaihtoi latauslaitetta muista kuin sen liitäntätapaan liittyvistä syistä ja päinvastoin piti tuota asennusta onnistuneena. Itselläni on nyt 8. vuosi ilman kiinteää latauspistettä menossa ja parhaimmillaan ladattu 3 sähköautoa mittauskeskuksesta tai pistokkeesta. Suosittelen valitsemaan omaan tilanteeseen sopivimman lataustavan ilman tunteilua tai tarvetta miettiä mitä naapuri siitä ajattelee. Ostan myös kiinteän latauslaitteen kun keksin sille syyn. Yksi Walle on jo melkein kiinteästi asennettu, mutta sekin ottaa virran pistokkeesta. Tämä keskustelu kyllä lopultakin selittää, miksi aina kun vien vieraat autotalliin, he oksentavat ja nauravat samaan aikaan. Sehän on tuo Walle joka sen tekee!

 

[Blur]

Meillä kotilatausratkaisua ohjasi seuraavat tekijät:
-Pörssisähkö
-Toinen auto 1-vaiheinen isolla akulla
-1-Vaiheisen laturi saatava tarvittaessa mukaan
-Futureproof (myös 22kW saa ulos, 3x35a nallit)
-HA:n kautta ohjattavissa.
-Hinta

Tällainen siitä tuli

Yhdelläkin ehkä pärjäisi, mutta Ellilaturi oli varastossa jo ennen 1-vaiheisen ostoa. GO-E 22kW Flex oli vertailujen jälkeen toimivin ratkaisu.
Aiemmin oli voimavirtajatkoroikka vanhasta pistokkeesta haaroitettuna lämminverivarsalta (hyihyihyi). Latasi silläkin, mutta nyt kys. Laturi toimii kolmivaiheisen matkalaturina.
Kattoasenteiset tuli haluttua, kun olin isän luona käyttänyt siten. Ajat auton aina samaan kohtaan (vaihdetaan vaimon kanssa autoja talvikeleille, siksi noin päin) ja autosta noustessa nappaat piuhan koukusta kiinni.

 

[mhj]

Itseasiassa noissa ruuviliitettävissä on kyllä ollut jonkun verran ongelmia, lämpösyklit saavat kuparin muutamaan muotoaan ja liitos löystyy.

Liitin pitää siis kiristää riittävästi, mutta samalla liitin on helppo ylikiristää (kierteet korkkaa). Käytännössä siis nuo ruuviliittimelliset pitäisi aina käydä jälkikiristämässä muutaman viikon jälkeen.

Silloin se on väärin asennettu. Olen asentanut kymmenen vuoden aikana aika monta ja yhdessäkään ei löysty kun kiristää kunnolla.

Tai toki ei ole poissuljettua että joissain malleissa on vaan suunnitteluvirhe.

 

[Tellervo]

Silloin se on väärin asennettu. Olen asentanut kymmenen vuoden aikana aika monta ja yhdessäkään ei löysty kun kiristää kunnolla.

Tai toki ei ole poissuljettua että joissain malleissa on vaan suunnitteluvirhe.

Kuinka monessa olet käynyt tarkastamassa kireyden ja jälkikiristystarpeen muutaman viikon käytön jälkeen?

 

[Pakana]

Silloin se on väärin asennettu. Olen asentanut kymmenen vuoden aikana aika monta ja yhdessäkään ei löysty kun kiristää kunnolla.

Tai toki ei ole poissuljettua että joissain malleissa on vaan suunnitteluvirhe.

Vaikea sitten sanoa kenen valmistamat riviliittimet Garon latauslaitteissa oli.

Muistaakseni asennusohje ei maininnut kiristysmomenttia liittimille, eikä ole ihan helpoin homma löytää riviliittimen valmistajan dokkariakaan tuossa kohtaa.

Se kunnolla kiristäminen ei ole noissa ihan niin yksioikoista, ne menee helposti liian kireelle.

 

[Lassivv]

Kyll se jälkikiristys ihan relevantti homma on ainakin isoilla virroilla, edellisissä hommissa tehtiin aina 2vk käytön jälkeen kiristykset ruuviliitoksille ja kyll ne aina kireemmälle yleisesti meni vaikka ne veti momenttiin tai naama irvessä kiinni asennus vaiheessa. Vaihevirrat pyöri siellä toki 45-50A luokassa.

 

[jpp]

Aikamoista maalitolppien siirtelyä alkuperäisiin teeseihin nähden mutta ei kai sitä voi muuta odottaakaan. Normaalissa talossa mm voimavirtapistokkeen sisältävä mittauskeskus ei näytä tältä. Mutta onhan tuokin aika kammottava amiskötöstely silti (kaikki rispektit amiksille!), läpiviennitkin niin isot että sinne pääsee hyvin pikkueläimet tekemään pesiään ja tuhojaan. Sisältä varmaan löytyy myös kosteudensyöjä biltemasta ja pari wunderbaumia torjumaan hometta ja kosteutta. Kaiken lisäksi näyttää että tuo kaappi olisi samaa mallia/materiaalia/ainevahvuutta mitä käytetään sisätiloissa ryhmäkeskuksissa, en ikinä laittaisi tuollaista ulos, vaikka olisikin katoksen alla. Kiinteä asennus tässä(kin) olisi selvästi parempi. Tuossa toisessakin esimerkissä (jossa näytti läpiviennit olevan fiksummin tehty) oltiin myös lopulta päädytty kiinteään. Näin se vaan menee, että ne kiinteät ovat parempia vaikka totuutta voi olla vaikea myöntää. Kummasti tämä aihe kyllä menee pistokefanipoikien ihon alle.

Vastasinkin jo aiemmin, mutta sinulta ei siihen mitään vastausta edelleenkään tullut. Eli itsellä kyllä kiinteä, mutta ei sillä käytön kannalta ole mitään merkitystä onko kiinteä vai voimavirta, jos laturi on seinässä kiinni. Ulkonäköasiat sitten erikseen, mutta niistä nyt on turha alkaa väittelemään.

 

[mhj]

Kuinka monessa olet käynyt tarkastamassa kireyden ja jälkikiristystarpeen muutaman viikon käytön jälkeen?

Aika monessa mutta en kaikissa. Kavereille kun tekee niin haluaa varmistua asioista erityisen hyvin, mutta ihan turhia reissuja ne on olleet ja siitä saakin mielenrauhan omasta asennustavasta. Oli kyseessä sitten kiuas, liesi/uuni, latauslaite yms. kovatehoiset laitteet.