Perheestämme tuli perjantaina sähköautoilijoita. Autokaupan kylkiäisenä saan tulevina aikoina
Walle 16A -kotilatauslaitteen. Kyseessä on täysin tyhmä latauslaite ilman kuormanhallintaa, etäkäyttöä tms. hienouksia.
Asumme sähkölämmitteisessä OK-talossa, jossa 25 A pääsulakkeet. Talossa on pieni aurinkopaneelisto (invertterin maksimiteho 3,0 kW). Sähkölämmitteisyydestä ja sulakekoosta johtuen kuormanhallinta, joko automaationa tai manuaalisesti ajastuksella, on varmasti tarpeen. Myös pörssisähkön halpojen tuntien hyödyntäminen kiinnostaa. Uskon kuitenkin, että ajoprofiilillamme (ei valtavasti pitkiä ajoja peräkkäisinä päivinä) keskimäärin edulliset pörssitunnit löytyvät ihan autosta ajastamalla latauksen yöaikaa klo 01...06 tai vastaavasti. Yöaikaan talon muu kulutus on keskimäärin pientä, erityisesti kesäaikaan, kun käyttövesi lämpenee aurinkopeneelien tuottamalla sähköllä. Talvella tilanne on toinen, kun LVV myös käyttää edullisimpia pörssisähkötunteja ja mahdollisesti lattialämmitykset eri tiloissa kytkeytyvät päälle termostaattien ohjaamina. Kuitenkaan toistaiseksi en pysty edes lataamaan kotona, sillä auton mukana toimitettiin vain voimavirtakaapeli pikalatureita varten.
Selailin ja silmäilin tämän ketjun viestit kuluvan vuoden osalta ja kaikkein informatiivisin viesti pohdintoihini oli käyttäjän
mattix viesti
tammikuulta.
Mietin, että jättäisin Wallen asentamatta ja hankkisin go-e Gemini -laturin sekä kuormanohjauskontrollerin. Go-e vaikuttaa hyvin samankaltaiselta Froniuksen autonlataussetin kanssa, mutta Fronius on kalliimpi. En tiedä, saisinko jotain erityistä hyötyä, että AP-invertterimme on Fronius.
Osaako go-e säätää auton latausvirtaa portaattomasti aurinkosähkön ylituotantotehon mukaan, vai kuinka aurinkosähkön ylituotantotehon vaihtelut huomioidaan? Tämähän hoidetaan kuormanohjauskontrollerin kautta. Entä pörssisähkön hintaohjaus? Eikö laturi saa siinä tiedon suoraan go-e:n palvelimelta? Ovatko nämä palvelut maksuttomia vai kuukausi- tai vuosimaksullisia?
Yritän selvittää tilannetta itselleni vielä kahdella keinotekoisella esimerkillä. Toivon, että korjaatte, jos olen ymmärtänyt väärin. Lopputulemana olisi, että auto on seuraavan aamuna latautunut 80 % kapasiteettiin (akun säästö, auton katkaisee latauksen).
- Kesä: Auto työpäivän jälkeen kotiin ja latauspiuha kiinni. Aurinkoinen päivä, ylijäämätuottoa iltapäivällä vielä 1,3 kW teholla. Laturi lataa autoa niin pitkään, ja sellaisissa sykleissä, kuin ylijäämää on. Lopulta lataus loppuu, kun aurinkosähkön tuotanto hiipuu. Yöllä (ja miksei myös muutoin piuhan ollessa kiinni) kun pörssisähkö on edullisimmillaan, laturi lataa autoa kuormanohjauksen valvonnassa. Yöllä, kun auto saavuttaa 80 % varaustason, lataaminen lopetetaan.
- Talvi: Auto työpäivän jälkeen laturiin. Ei aurinkosähköä. Lataus alkaa vasta yöllä edullisimpien pörssisähkötuntien aikaan. LVV-käy lämmittämään vettä samoilla tunneilla, jolloin kuormanohjaus määrittelee latausvirran. Aamulla akku on ladattu 80 % varausasteelle. Mistä laturi tietää tarvittavien halpojen tuntien määrän? Tarvitaanko tunteja 3 vai 6?
. Gridio oli lisäksi myös resetoinut auton kellon eri eri aikavyöhykkeelle. Tuon lisäksi on ollut Fortumin vastaava palvelu ja sen yhden kotimaisen vastaava. Kaikissa samaa epävakaisuutta joten syy voi toki olla joko autossa, valmistajan palvelussa tai sitten kukin palvelu on itsessään vähän bugisia. Joka tapauksessa manuaalinen ajastus toimii niin paljon varmemmin, että toki noita voi välillä kokeilla mutta eipä ne kovin montaa päivää ole olleet käytössä aina kerrallaan.
vw.elli.eco
