Sähköauton kotilataus

Ei näistä itsellä tietoa sen enempää, mulla sähköautoilua takana jo kaksi kuukautta tuolla sähkö-ooppelilla ja tiedot sen varassa mitä tähän mennessä kerennyt lukemaan ja käytännössä oppimaan. Meille latausaseman asentanut sähkäri piti ihan itsestäänselvänä että tottakai kaikki 3-vaiheisen laturin omaavat autot lataa myös kahdella vaiheella, mutta eipä sitten ollutkaan niin.

Tuosta vaiheita yhdistävästä latausasemasta lukenut itsekin juttua mutta enpäs ole tähän mennessä vielä kuullut että jossin autoss olisi sellainen laturi sisällä joka osaa ottaa yhdestä vaiheesta enemmän kuin muista. Aina sitä oppii uutta…
Teslat osaavat myös ottaa yhdestä vaiheesta 32A, mutta kolmesta 16A.
 
Teslat osaavat myös ottaa yhdestä vaiheesta 32A, mutta kolmesta 16A.
Tuo on ihan perushomma kaikilla 2- tai 3-vaiheisilla autoilla. Toki voi olla että löytyy joku, jolla ei onnistu. Harvemmin meillä Suomessa käytetty feature, mutta voi olla ihan hyvä pitää mielessä, jos miettii vaikka taloyhtiön latauskuvoita. Ei tosin ole tullut missään vastaan että olisi toteutettu isompaa määrää 1x32A pisteitä, mutta ei oikeasti ole kovin huono idea kun tuota hiemaa miettii. Mahdollistaa kuormanhallinan vaihekohtaisesti, kun 3-vaihesysteemissä pitää mennä eniten kuormitetun vaiheen mukaan, kohtelee autoja tehon puolesta tasapuolisesti ja 7kW:n maksimiteho on aivan riittävä.
 
go-e Charger Gemini 11kW latausasema tulossa kuormanhallinnan kanssa. Alustavasti vaikuttaa tosi asialliselta kombolta. Kokemuksia noista?
 
Puoli vuotta ollut käytössä kuormanhallinnalla. Toimiva laitos, äppi ei ole käyttöliittymältään maailman paras. Kuormanhallinta toimii hyvin ja pörssisähköohjaus on ollut käyttökelpoinen.
 
Puoli vuotta ollut käytössä kuormanhallinnalla. Toimiva laitos, äppi ei ole käyttöliittymältään maailman paras. Kuormanhallinta toimii hyvin ja pörssisähköohjaus on ollut käyttökelpoinen.


Käynnistetäänkö siinä lataus aina tägillä, vai tunnistaako auton? Oli kans hieman epäselvää saako siihen jättää kaapelin kiinni niin että se jää siihen lukkoon eikä joku ohikulkija nappaa...
 
Käynnistetäänkö siinä lataus aina tägillä, vai tunnistaako auton? Oli kans hieman epäselvää saako siihen jättää kaapelin kiinni niin että se jää siihen lukkoon eikä joku ohikulkija nappaa...

Itellä on ollut jo tovin lataus ajastettu yöaikaan. En ole käyttänyt tageja ollenkaan. Ksapeliin liittyen siinä on valittavissa eri tapoja. Ohessa manuaalin sisältö asiaan liittyen.

Cable unlock functions
The default setting under „Cable unlock“ is that the charging cable should remain locked in the char- ger after the charging process until it is released at the vehicle (theft protection). Alternatively, you can lock the cable permanently. This is useful if you rarely take it with you in the car and the go-eCharger has been installed outdoors. The function serves as a permanent protection against theft of the cable. Furthermore, you can have the cable automati- cally unlocked after the charging process. This is convenient if you share the charging station with several people and want to allow them to use the charger at the end of your charging session.
 
go-e Charger Gemini 11kW latausasema tulossa kuormanhallinnan kanssa. Alustavasti vaikuttaa tosi asialliselta kombolta. Kokemuksia noista?

Kohta ollut vuoden käytössä Flex-versiona.

Käytössä ollut oma kuormanhallinta ja pörssihintaohjaus eli ei Controlleria. Satunnaisesti ollut hetkellisiä wifi-häiriöitä, mutta nuo voi johtua myös tukiasemasta. Tukiasema tosin vain joidenkin metrien päässä. Sen verran harvinainen tilanne, etten ole jaksanut selvitellä syytä.

Vuoden aikana puskettu noin 5500 kWh tuosta läpi ja laite on toiminut kyllä ihan kiitettävästi. Ohjausmahdollisuuksista iso plussa, jos niillä on merkitystä.
 
go-e Charger Gemini 11kW latausasema tulossa kuormanhallinnan kanssa. Alustavasti vaikuttaa tosi asialliselta kombolta. Kokemuksia noista?
Varmasti toimiva yhdistelmä, itse jätin ton kuormanhallinnan pois ihan periaatteesta kun se ei toimi ilman internet yhteyttä. Rakensin oman HA:lla.
 
Onko kukaan saanut viriteltyä automaatiota go-e next trip moden ympärille? Pikaselvityksellä näitä arvoja ei voisi roplata APIn tai MQTTn kautta... Tuohan olisi ihan näppärä automatisoida vaikka home assistentin kautta, kun ilallla vaikka klo 23 katsoo autosta paljonko akussa varausta ja paljonko pitäisi ladata kilowatteja haluttuun varaustasoon (teslassa 80%). Syöttäisi nämä go-e:lle joka sitten huolehtisi että autoa ladataan juuri optimaalisesti halviempien tuntien aikana.

Mutta jos ulkoisesti tuota next trippiä ei voi komentaa niin pitänee sitten laskea itse halvin aikaikkuna jolloin auto ladataan...
 
Onko kukaan saanut viriteltyä automaatiota go-e next trip moden ympärille? Pikaselvityksellä näitä arvoja ei voisi roplata APIn tai MQTTn kautta... Tuohan olisi ihan näppärä automatisoida vaikka home assistentin kautta, kun ilallla vaikka klo 23 katsoo autosta paljonko akussa varausta ja paljonko pitäisi ladata kilowatteja haluttuun varaustasoon (teslassa 80%). Syöttäisi nämä go-e:lle joka sitten huolehtisi että autoa ladataan juuri optimaalisesti halviempien tuntien aikana.

En tuolla mutta vastaavan toteutin HA:n ja Smart EV:n (GitHub - jonasbkarlsson/ev_smart_charging: Electric vehicle smart charging for Home Assistant.) avulla.
 
Varmasti toimiva yhdistelmä, itse jätin ton kuormanhallinnan pois ihan periaatteesta kun se ei toimi ilman internet yhteyttä. Rakensin oman HA:lla.

Millainen toteutus HA:ssa? Pitäisi itse myös tehdä sinne kuormanhallinta logiikka.
 
Millainen toteutus HA:ssa? Pitäisi itse myös tehdä sinne kuormanhallinta logiikka.
Shelly Pro 3EM virtamittari HA:ssa kiinni ja niiden perusteella kaksi skriptiä käskyttää go-e:tä kuormituksen mukaan (HA:n foorumeilta löysin jonkun suomalaisen tekemät mitä vähän muokkailin).

YAML:
alias: Charge - goeCharger - Increase Amps
description: Increase EV charger amps
trigger:
  - platform: state
    entity_id:
      - sensor.shelly_phase_a_amps
      - sensor.shelly_phase_b_amps
      - sensor.shelly_phase_c_amps
condition:
  - condition: and
    conditions:
      - condition: state
        entity_id: sensor.go_echarger_xyz_car
        state: Charging
      - condition: numeric_state
        entity_id: number.go_echarger_xyz_amp
        below: 16
      - condition: numeric_state
        entity_id: sensor.shelly_phase_a_amps
        below: 23
      - condition: numeric_state
        entity_id: sensor.shelly_phase_b_amps
        below: 23
      - condition: numeric_state
        entity_id: sensor.shelly_phase_c_amps
        below: 23
action:
  - service: goecharger_mqtt.set_config_key
    metadata: {}
    data:
      serial_number: "xyz"
      key: amp
      value: "{{ (states.number.go_echarger_xyz_amp.state |float|round(0) + 1)}}"
mode: single
max: 3

YAML:
alias: Charge - goeCharger - Decrease Amps
description: Decrease EV charger amps to avoid overcurrent
trigger:
  - platform: state
    entity_id:
      - sensor.shelly_phase_a_amps
      - sensor.shelly_phase_b_amps
      - sensor.shelly_phase_c_amps
condition:
  - condition: and
    conditions:
      - condition: state
        entity_id: sensor.go_echarger_xyz_car
        state: Charging
      - condition: numeric_state
        entity_id: number.go_echarger_xyz_amp
        above: 6
      - condition: or
        conditions:
          - condition: numeric_state
            entity_id: sensor.shelly_phase_a_amps
            above: 25
          - condition: numeric_state
            entity_id: sensor.shelly_phase_b_amps
            above: 25
          - condition: numeric_state
            entity_id: sensor.shelly_phase_c_amps
            above: 25
action:
  - service: goecharger_mqtt.set_config_key
    metadata: {}
    data:
      serial_number: "xyz"
      key: amp
      value: "{{ (states.number.go_echarger_xyz_amp.state |float|round(0) - 5)}}"
mode: single
max: 3
 
Löytyykö jostain go-eChargerin firmwaren muutoslokit?

Yleensä mobiilisovellus näyttää uusien versioiden muutokset, mutta version 56.1 osalta ei näy mitään, vaikka sitä tarjoaakin päivitettäväksi.
 
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa uuden asunnon taloyhtiössä on 4kpl tällaisia sähköauton latauspisteitä: IMG-20240404-WA0000.jpg. Mitenhän noista onnistuu sähköauton lataus? Millähän nopeudella noista saa autoon virtaa? Valitettavasti henkilöllä kuka esitteli asuntoa ei ollut avainta tuohon rasiaan, että olisi päässyt katsomaan sisältä mitä näkyy. Mutta taloyhtiö vuokraa paikkoja sähköauton latauspisteenä.
 
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa uuden asunnon taloyhtiössä on 4kpl tällaisia sähköauton latauspisteitä: IMG-20240404-WA0000.jpg. Mitenhän noista onnistuu sähköauton lataus? Millähän nopeudella noista saa autoon virtaa? Valitettavasti henkilöllä kuka esitteli asuntoa ei ollut avainta tuohon rasiaan, että olisi päässyt katsomaan sisältä mitä näkyy. Mutta taloyhtiö vuokraa paikkoja sähköauton latauspisteenä.
Eiköhä tuolla ole ns suko (tai supersuko) kannen takana eli maksimi olisi varmaan 1x16A.

Sitten tietysti jos ei ole mitään uusittu niin varmaan normaali "lämmitykseen tarkoitettu" ja mahdollisesti vielä kellolla varustettu eli max 2h tms

EDIT: Talonyhtiön säännöistä varmaan selviää tarkemmin että saako edes ladata jne.
 
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa uuden asunnon taloyhtiössä on 4kpl tällaisia sähköauton latauspisteitä: IMG-20240404-WA0000.jpg. Mitenhän noista onnistuu sähköauton lataus? Millähän nopeudella noista saa autoon virtaa? Valitettavasti henkilöllä kuka esitteli asuntoa ei ollut avainta tuohon rasiaan, että olisi päässyt katsomaan sisältä mitä näkyy. Mutta taloyhtiö vuokraa paikkoja sähköauton latauspisteenä.
Eiköhän noissa ole sisällä super schuko eli 16A virralla saa ladattua maksimissaan.
 
En ymmärrä miten taloyhtiön parkkipaikan tolppaan annetaan lupa asentaa latauslaitteisto, josta saa enimmillään otettua 11 kW lataustehoa, kun itse tolppaan tulee 1,5 mm2 kuparilanka ja sähköpääkeskuksessa suojaava sulake on 1x10A. Kuulemma ihan normi ratkaisu, jos isännöintifirmaa on uskominen. Kukaan asukas ei ole onneksi vielä lähtenyt mokomaa hankkimaan, mutta jos hankkii, niin sähköpääkeskuksen sulake tulee pamahtamaan melko nopeasti.

En ylipäätään tajua, miten 3-vaiheinen latauslaitteisto on mahdollista asentaa tolppaan, johon tulee 1-vaiheinen syöttö :D
 
Eiköhä tuolla ole ns suko (tai supersuko) kannen takana eli maksimi olisi varmaan 1x16A.

Sitten tietysti jos ei ole mitään uusittu niin varmaan normaali "lämmitykseen tarkoitettu" ja mahdollisesti vielä kellolla varustettu eli max 2h tms

EDIT: Talonyhtiön säännöistä varmaan selviää tarkemmin että saako edes ladata jne.

Vuosi sitten rakennettu taloyhtiö, joten oletus lienee että ovat "oikeita" sähköauton latauspaikkoja.

Mutta tuollaisesta rasiasta voi siis hyvinkin ladata sähköautoa ja lataus onnistuu talvellakin esim. kovimmilla pakkasilla?
 
Vuosi sitten rakennettu taloyhtiö, joten oletus lienee että ovat "oikeita" sähköauton latauspaikkoja.

Mutta tuollaisesta rasiasta voi siis hyvinkin ladata sähköautoa ja lataus onnistuu talvellakin esim. kovimmilla pakkasilla?
Noh ikinä ei tietysti kannata olettaa ennenkuin asia tarkistettu.

Siihen kun vaikuttaa myös millaisella johdotuksella nuo autopaikat on tehty.

Mutta lähtökohtaisesti yksi vaihe ja 16A maksimi tuollaisissa. Siitä saa sen 3,7kw tehoa. Omista ajoista riippuen sitten miten riittää.
 
Vuosi sitten rakennettu taloyhtiö, joten oletus lienee että ovat "oikeita" sähköauton latauspaikkoja.

Mutta tuollaisesta rasiasta voi siis hyvinkin ladata sähköautoa ja lataus onnistuu talvellakin esim. kovimmilla pakkasilla?

Piharasian tyyppi näyttäisi olevan Fibox Heat n Charge Power eli max 1x16A sukolataus sekä erillinen ajastettu lämmitys kuten täällä on jo mainittu.
 
En ymmärrä miten taloyhtiön parkkipaikan tolppaan annetaan lupa asentaa latauslaitteisto, josta saa enimmillään otettua 11 kW lataustehoa, kun itse tolppaan tulee 1,5 mm2 kuparilanka ja sähköpääkeskuksessa suojaava sulake on 1x10A. Kuulemma ihan normi ratkaisu, jos isännöintifirmaa on uskominen. Kukaan asukas ei ole onneksi vielä lähtenyt mokomaa hankkimaan, mutta jos hankkii, niin sähköpääkeskuksen sulake tulee pamahtamaan melko nopeasti.

En ylipäätään tajua, miten 3-vaiheinen latauslaitteisto on mahdollista asentaa tolppaan, johon tulee 1-vaiheinen syöttö :D
Jos kaapelointi on pian tarkoitus päivittää, niin ihan perusteltua laittaa "ylimitoitettu" latausasema.. Itseasiassa jotkut valmistajat ei edes myy kuin 32A/22kW latausasemaa, koska hintaero 1x10A laitteeseen ei loppujenlopuksi olisi kovinkaan kummoinen. Tai merkittävin ero tulee siitä latauskaapelista, joten kiinteällä kaapelilla olevia asemia kyllä useimmiten saa myös "vain" 16A virralle.
 
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa uuden asunnon taloyhtiössä on 4kpl tällaisia sähköauton latauspisteitä: IMG-20240404-WA0000.jpg. Mitenhän noista onnistuu sähköauton lataus? Millähän nopeudella noista saa autoon virtaa? Valitettavasti henkilöllä kuka esitteli asuntoa ei ollut avainta tuohon rasiaan, että olisi päässyt katsomaan sisältä mitä näkyy. Mutta taloyhtiö vuokraa paikkoja sähköauton latauspisteenä.

Oho, mulla samanlainen. Juuri tänää räpläsin toimintaan vaikka on jo kuukauden päivät ollut pihassa. Ihan normitöpseli tuolla on sisällä mistä saa sen 16A max yhdellä vaiheella. Eli schuko. Tuossa kuva sisältä.
IMG_2419.jpeg

vihreestä menee laskulle ja kellokytkin ”ilmainen” eli sähköstä ei veloiteta, kuuluu autopaikan hintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mihin latureissa tarvitaan DC-vikavirtasuojaa? Eihän niissä liiku ollenkaan tasajännitettä?
 
Mihin latureissa tarvitaan DC-vikavirtasuojaa? Eihän niissä liiku ollenkaan tasajännitettä?

Vastaa oman mielikuvani mukaan ja vastaus saattaa pitää sisällään jotakin epätarkkuutta tai en muista kaikkea asiaan liittyvää.

Se "DC-vikavirtasuoja" on oikeasti tunnistus, joka pyrkiin tunnistamaan dc-virtaa laturilta lähtevästä ac-virrasta. Tyypillisesti laukaisuraja on 6 mA tasavirtaa. Kun tuommoinen laukaisu tapahtuu, se johtuu tyypillisesti latausaseman vikaantumisesta.
 
Jos kaapelointi on pian tarkoitus päivittää, niin ihan perusteltua laittaa "ylimitoitettu" latausasema.. Itseasiassa jotkut valmistajat ei edes myy kuin 32A/22kW latausasemaa, koska hintaero 1x10A laitteeseen ei loppujenlopuksi olisi kovinkaan kummoinen. Tai merkittävin ero tulee siitä latauskaapelista, joten kiinteällä kaapelilla olevia asemia kyllä useimmiten saa myös "vain" 16A virralle.

Mitä ajattelit tapahtuvan, kun kytket Type 2 liittimen sähköautoon, ja laturi yrittää ottaa tolpasta 11 kW edestä tehoa? 1x10A sulake, kun pystyy antamaan maksimissaan jatkuvaa 2,3 kW tehoa.
 
Mitä ajattelit tapahtuvan, kun kytket Type 2 liittimen sähköautoon, ja laturi yrittää ottaa tolpasta 11 kW edestä tehoa? 1x10A sulake, kun pystyy antamaan maksimissaan jatkuvaa 2,3 kW tehoa.
Auton akku alkaa latautua varmaankin 1 * 8 A virralla. On hyvin epätodennäköistä, että latauspisteen asentaja olisi asettanut toimimaan 3 * 16 A:lla, kun kerran on vain 1 * 10 A sulake. Sitten kun tulee järeämpää kaapelia, sulaketta ja mahdollisesti kuormanhallintaa, voidaan kytkeä 3 * 16 A käyttöön.

Jos joku asukas menee muuttamaan asetuksia ennen uusia kaapelointeja, niin siinähän vaihtelee loppupäivän sulakkeita, eikä akku lataudu.
 
En ymmärrä miten taloyhtiön parkkipaikan tolppaan annetaan lupa asentaa latauslaitteisto, josta saa enimmillään otettua 11 kW lataustehoa, kun itse tolppaan tulee 1,5 mm2 kuparilanka ja sähköpääkeskuksessa suojaava sulake on 1x10A. Kuulemma ihan normi ratkaisu, jos isännöintifirmaa on uskominen. Kukaan asukas ei ole onneksi vielä lähtenyt mokomaa hankkimaan, mutta jos hankkii, niin sähköpääkeskuksen sulake tulee pamahtamaan melko nopeasti.

En ylipäätään tajua, miten 3-vaiheinen latauslaitteisto on mahdollista asentaa tolppaan, johon tulee 1-vaiheinen syöttö :D
Aika moni 3-vaihelatausasema on mahdollista kytkeä tarvittaessa myös vain 1-vaiheisesti.
 
Auton akku alkaa latautua varmaankin 1 * 8 A virralla. On hyvin epätodennäköistä, että latauspisteen asentaja olisi asettanut toimimaan 3 * 16 A:lla, kun kerran on vain 1 * 10 A sulake. Sitten kun tulee järeämpää kaapelia, sulaketta ja mahdollisesti kuormanhallintaa, voidaan kytkeä 3 * 16 A käyttöön.

Jos joku asukas menee muuttamaan asetuksia ennen uusia kaapelointeja, niin siinähän vaihtelee loppupäivän sulakkeita, eikä akku lataudu.

Latausasema tulee automaattisesti viritettynä täyteen lataustehoon eli 11 kW. Ei latausasema tai auto tiedosta sitä, että edeltävä sulake on 1x10A ja tolpasta on kytketty asemaan ainoastaan 1-vaihe. Jos tehoa halutaan rajoittaa esimerkiksi 1-vaiheiseen lataukseen 8A virralla niin tämä pitää parametri osata itse asettaa latausasemaan, eikä tuollaista rajoitusta ole välttämättä edes asetettavissa kaikissa latauslaitteistoissa. Osa latausasemista ei suostu edes toimimaan, jos kaikkia kolmea vaihetta ei ole kytketty virrallisina.
 
Latausasema tulee automaattisesti viritettynä täyteen lataustehoon eli 11 kW. Ei latausasema tai auto tiedosta sitä, että edeltävä sulake on 1x10A ja tolpasta on kytketty asemaan ainoastaan 1-vaihe. Jos tehoa halutaan rajoittaa esimerkiksi 1-vaiheiseen lataukseen 8A virralla niin tämä pitää parametri osata itse asettaa latausasemaan, eikä tuollaista rajoitusta ole välttämättä edes asetettavissa kaikissa latauslaitteistoissa. Osa latausasemista ei suostu edes toimimaan, jos kaikkia kolmea vaihetta ei ole kytketty virrallisina.

Syksyllä kun vertailin latausasemia niin kaikissa oli säädettävissä latausteho, jopa halvimmissa kiinalaisissa. Kuormanhallinta näiden kanssa on aika oleellinen myyntivaltti ja se nyt edellyttää, että lataustehoa voi säätää.
 
Onko joku viritellyt pörssisähköohjausta Home Assistantin kautta Wallboxin -laturille? Näyttäisi olevan aikamoinen säätäminen edessä, että saisi tuon järkevästi toimimaan. Ehkä joku keksinyt helpomman reitin? Wallboxin oma appi ei mahdollista pörssisähköohjausta. Autona on Skodan Superb hybridi, johon siihenkään ei suoraan saa sopivaa äppiä.
 
Onko joku viritellyt pörssisähköohjausta Home Assistantin kautta Wallboxin -laturille? Näyttäisi olevan aikamoinen säätäminen edessä, että saisi tuon järkevästi toimimaan. Ehkä joku keksinyt helpomman reitin? Wallboxin oma appi ei mahdollista pörssisähköohjausta. Autona on Skodan Superb hybridi, johon siihenkään ei suoraan saa sopivaa äppiä.
Superb lataa akkua 7,5h(?) ja menikö siihen täyteen lataukseen ~11kWh. Pääset varmaan helpoimmalla kun ajastat latauksen alkamaan illalla/yöllä, kovin suuria säästöjä, et pörssiohjauksella kuitenkaan tulisi saamaan.
 
Latausasema tulee automaattisesti viritettynä täyteen lataustehoon eli 11 kW. Ei latausasema tai auto tiedosta sitä, että edeltävä sulake on 1x10A ja tolpasta on kytketty asemaan ainoastaan 1-vaihe. Jos tehoa halutaan rajoittaa esimerkiksi 1-vaiheiseen lataukseen 8A virralla niin tämä pitää parametri osata itse asettaa latausasemaan, eikä tuollaista rajoitusta ole välttämättä edes asetettavissa kaikissa latauslaitteistoissa. Osa latausasemista ei suostu edes toimimaan, jos kaikkia kolmea vaihetta ei ole kytketty virrallisina.
Joo, yleensä tehdasasetus on latausaseman maksimi, ja varmaan markkinoilla on myös jokin latausasema jonka tehoa ei voi säätää, mutta en ole kyllä edes kuullut sellaisesta (random internet trollia ei lasketa, eikä väliaikaislatureita). Iso osa mun asentamista latausasemista on ollut 22kW vehkeitä, jotka pitää asettaa 16A virralle.. Virran säätö ei vanhalle nörtille ole vaikeaa, emolevyllä on dipit tai jumpperit kiten vanhoina hyvinä aikoina.

Varmaan jokin latausasema myös kieltäytyy toimimasta vain 1 vaiheella, siitä nyt on paha sen kummemmin sanoa, kun ei tuollaista tule testattua, ja jos asennettava laite on nimenomaan sellainen joka tulevaisuudessa päivittyy 3 vaiheiseksi, sen 1 vaiheisena toimivuuden varmistaa etukäteen.
 
Nyt go-e Charger Gemini 11kW kuormanhallintoineen asennettu ja erittäin positiivinen paketti. Kaikki meni heittämällä kuntoon ja urakkamaailmasta oleentui just hyvä tekijä hyvällä hinnalla.

Kuormanhallinta ei erittäin järeän pääsulakkeen ja talon muun kulutuksen mukaan ollut ollenkaan pakollinen, mutta go-e Controllerissa oli muitakin syitä asentaa: tarkka virranmittaus vaikka kotiautomaatioon, tai aurinkopaneelien virranohjaus, jos siitä joskus innostuu.

Ainut kummallisuus oli, että tehdasasetuksilla oli kaikki hanat auki, eli ilman mukana tullutta RFID tagia pääsi lataamaan. Piti käydä asetuksista erikseen kytkemässä access control päälle. Joku ehkä täällä mainitsi, että go-e appsi on hankala, kunnes tiesi käydä laittamassa sen kielen englanniksi. Käännökset ei ole onnistuneita, mutta englanniksi ihan selkeä käyttää. Ja eipä tota pitäs juuri tarvita kun koko homma pyörii joka tapauksessa itsekseen pörssisähkön ympärillä kunhan ehdin sen konffata.
 
Jee jee! Taloyhtiö/isännöitsijä vihdoin taipui siihen ettei 19c/kWh latausmaksu yksivaiheisesta supersuko-parkkipaikkalatauksesta ollutkaan asiallinen tai se mistä oli periaatteellisella tasolla sovittu. Kaksi vuotta tästä on tullut jo "tapeltua".

Olen jo aiemmin kertonut, mutta taloyhtiössämme siis linjattiin vuosia sitten että lämpötolppaparkkipaikkaa vuokraavat asukkaat/osakkaat saavat omakustanteisesti vaihdattaa lämpötolpan tilalle supersuko-latausaseman jolta saa ladata 1x8A hidaslatausta. Puolivuosittain sitten lataaja ilmoittaa mittarissa näkyvän kWh-määrän isännöitsijälle joka laskuttaa siitä.

kWh-hinnaksi oli sovittu periaatteellisella tasolla että taloyhtiö laskuttaa sen mitä taloyhtiö muutenkin maksaa sähköstään. Isännöitsijä oli osannut kertoa että taloyhtiöllä on pörssisähkösopimus, joten sovittiin että hinnan perusteena on taloyhtiön puolen vuoden laskutuskaudella maksaman sähkön keskimääräinen hinta, johon kaiken järjen mukaan kuuluu sähkön spot-hinta + alv + sähkövero + siirtohinta + sähkönmyyjän marginaali (en tiedä unohdinko jotain).

Outoa vaan oli se että tuo laskutushinta on jotenkin oudosti pysynyt viimeiset 2,5 vuotta 19c/kWh tasolla. Aikaisempina kalliin sähkön aikoina se oli tietenkin minulle hyvä juttu mutta kyseisinä vuosina nimenomaan välttelin kotona latausta koska pelkäsin kWh-hinnan olevan järjettömän kallis (jollakin puolella vuodella olin ladannut vain esim. 30 kWh koko puolen vuoden aikana ko. paikalla). Nyt taas sitten sähkön hinta on ollut niin alhainen että tuo 19c on tuntunut selkeästi ylihinnoitellulta.

Toimitin isännöitsijälle ja hallitukselle oman karkean laskelmani mitä uskoisin esim. 7-12/2023 hinnan uskottavasti olevan, ottaen huomioon mikä sähkön keskimääräinen hinta tuolloin on ollut + nuo lisämaksut. Toki taloyhtiön maksama hinta saattaa poiketa siitä jos taloyhtiön sähkönkäyttö on ajoittunut kalliimmille ajoille, eihän se toki tasaista ole läpi vuoden tai edes vuorokauden; tosin isännöitsijä väitti että ko. pörssisähkössä käytetään aina koko vuorokauden keskihintaa (eli ei tunneittain vaihtuva hinta), joten sitä vasten silläkään ei olisi merkitystä mihin vuorokaudenaikoihin koko taloyhtiön sähkönkulutus ajoittuu, mutta siihen kyllä mihin vuodenaikoihin.

Oli miten oli, ihmettelin heille edelleen miten sähköpörssihinta on taloyhtiölle muka voinut olla 19c/kWh viimeiset 2,5 vuotta, mistä he ovat tuon hinnan repineet.

Lisäksi kyseenalaistin isännöitsijän näkemyksen että sähköliittymän perusmaksu oli kuulemma jotenkin leivottu tuohon kWh-hintaan mukaan. Hän esitti perusteluksi sen että se on kuulemma yleinen käytäntö taloyhtiöissä sähköauton lataajille (eli että sähköauton lataajat maksavat ko. liittymänkin kulut), minun vastineeni oli että tuo pätenee vain tapauksissa missä sähköauton lataajille on tilattu oma erillinen liittymä, kun taas meidän tapauksessamme näin ei oltu tehty = sähköauton lataus ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut taloyhtiölle lisäkuluja liittymäkuluissa. Tolppapaikkojenkaan omistajat eivät perusmaksua maksa, perusteluna se että he maksavat sen osana parkkipaikkamaksua; mutta kun samaa maksua maksaa myös sähköauton lataaja, miksei sitä ole siinäkin laskettu osaksi parkkipaikkamaksua?


Oli miten oli, nyt isännöitsijä/taloyhtiön hallitus vihdoinkin perääntyi ja totesi että hups ovatkin kuulemma laskeneet hinnan väärin ja oikeasti sen pitäisi olla 15c/kWh. No tulihan se sieltä kun vähän potki! Tuohon hintaan voin tyytyä, se ei tunnu ainakaan roimasti ylihinnoitellulta nykyisen sähkönhinnan aikana. Oma karkea arvioni oli ollut että se olisi 2023 loppupuoliskolla voinut olla esim. 12-13c/kWh kaikkine kuluineen, jos laskentaperusteena käyttää spot-hinnan keskiarvoa ko. ajalta. 15c/kWh on mielestäni tarpeeksi lähellä tuota.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ollut samanlaista vääntämistä miten kustannukset jakautuu. Oman kokemuksen perusteella voisi sanoa, että isännöitsijä ei tiedä yhtään mistään mitään, ja taloyhtiön hallituksen jäsenet eivät viitsi paljoakaan omaa aikaansa käyttää. Helpointa on itse pyytää tiedot ja vääntää sitten rautalangasta miten asioiden pitäisi mennä.

Meillä on systeeminä 15 €/kk ennakkomaksu ja mittarinluku+tasaus kerran vuodessa. En ole ensimmäistä tasauslaskua vielä ehtinyt saada, joten siinä onkin jännäämistä. Vuosi on aika pitkä aika. Käytän itse latauksen ajoittamiseen grid.io:ta ja tämän vuoden spot-keskiarvo on omalla kulutuksella jossain 4 c/kWh . Tähän päälle noin 5 c/kWh marginaaleista, siirrosta yms.
 
Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa uuden asunnon taloyhtiössä on 4kpl tällaisia sähköauton latauspisteitä: IMG-20240404-WA0000.jpg. Mitenhän noista onnistuu sähköauton lataus? Millähän nopeudella noista saa autoon virtaa? Valitettavasti henkilöllä kuka esitteli asuntoa ei ollut avainta tuohon rasiaan, että olisi päässyt katsomaan sisältä mitä näkyy. Mutta taloyhtiö vuokraa paikkoja sähköauton latauspisteenä.

Ja vaikka suurin osa väittääkin muuta, 8A/16A sukolatauksella pärjää suurin osa aivan mainiosti täyssähköautokäytössä - itselle tulee n. 20k kilometriä vuodessa ja kerran viikossa olen laittanut 8A latauksen 80% saakka ja pärjännyt hienosti. 16A saa laturista ulos, mutta tälle ei ole ollut tarvetta ja en viihti turhaan käyttää, kun käy selvästi kuumempana.

Toki tiedostan, että ajoprofiileja on monenlaisia, mutta harvassa lienee ne, jotka oikeasti ajavat joka päivä akun tyhjäksi ja seuraavana aamuna pitäisi olla kotilatauksella saatu 100% täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ja vaikka suurin osa väittääkin muuta, 8A/16A sukolatauksella pärjää suurin osa aivan mainiosti täyssähköautokäytössä - itselle tulee n. 20k kilometriä vuodessa ja kerran viikossa olen laittanut 8A latauksen 80% saakka ja pärjännyt hienosti. 16A saa laturista ulos, mutta tälle ei ole ollut tarvetta ja en viihti turhaan käyttää, kun käy selvästi kuumempana.

Toki tiedostan, että ajoprofiileja on monenlaisia, mutta harvassa lienee ne, jotka oikeasti ajavat joka päivä akun tyhjäksi ja seuraavana aamuna pitäisi olla kotilatauksella saatu 100% täyteen.

Ajat siis keskimäärin 385 km viikossa. Kulutuksella 15 kWh/100 km tulee viikossa ladattavaa 58 kWh ja kulutuksella 20 kWh/100 km tulee 77 kWh. Lataat kerran viikossa 80 % saakka eli akun kapasiteetti tulee olla em. kulutuksilla 73 kWh tai 96 kWh, jos ajat akun aivan tyhjäksi.

Lataukseen tuolla ajosuoritteella kuluu 8A yksivaihelatauksella 32 h tai 43 h käytetyillä esimerkkikulutuksilla.

Voihan tuo olla mahdollista, riittikö akku pakkasillakin hyvin kerran viikkoon ladaten? Aika pitkään voi joutua lataamaan, jos lataa kerran viikossa. Ja iso akku täytyy olla.

16A yksivaihelatauksella pärjää kyllä hyvin, jos ajot sattuu sopivasti. Meillä tuli vajaat 30 tkm mittariin vuodessa ja lataus on yhdestä vaiheesta maksimissaan 16A virralla.
 
Muutto tulossa ja menossa alustavaa pohdintaa latausratkaisun osalta. Osaan kysymyksistäni on toki löytynyt foorumilta tietoa, mutta kommentit kokonaisuuteen ja käytettävyyteen kiinnostavat.

Nyt käytössä Teslan Wall Charger, joka on toiminut hyvin ja olen ollut erittäin tyytyväinen helppokäyttöisyyteen (kiinteä pitkä johto ja tesla-nappi) sekä integraatioon Teslan sovellukseen (vaikka ominaisuudet ovatkin rajoittuneita).

Uudessa kohteessa on sekä autotalli että katos, joissa kummassakin voimavirtapistoke valmiina. Todennäköisesti autoa tullaan ajamaan molempiin. Mahdollisesti ja todennäköisesti joidenkin vuosien sisällä vaihtuu toinen auto myös sähköiseen. Tosin yhtäaikaiselle lataukselle en näe välttämätöntä tarvetta.

Lisäksi okt kohteessa on maalämpö + kiuas jne muuta kulutusta. 3x25A. Todennäköisesti ilman kuormanhallintaa pärjäisi, kun muistaa rajoittaa latausta autosta. Useimmiten riittää hyvinkin hidas lataaminen. Silti kuormanhallinta toisi huolettomuutta.

Tällä hetkellä ajatus on pistää TWC myyntiin, vaikka siitä kovasti pidänkin. Tilalle e-go gemini flex + controller + type2-johto tesla-napilla.

Huomioita ja kysymyksiä
  • Ratkaisu mahdollistaisi latauksen katoksessa tai tallissa laturia siirtämällä. Ajatus on pitää laturia jatkuvasti kiinni pistokkeessa, sillä jatkuva irroittelu ei kiinnosta vaihtoehtona. Onko liittimien kuluminen tms. todellinen huoli (kirjoiteltu siellä täällä), jos siirtelyä tapahtuu harvakseltaan?
  • E-go 2.0 hintaero vanhaan on muutamia kymppejä. Onko mitään järkeä edes ostaa vanhempaa?
  • Toimiiko e-go + controller kuormanhallinta hyvin ja luotettavasti? Tämä vaatinee joko hyvän Wifi signaalin laturille tai 2.0 mallin eSIMillä?
  • Miten eSIM yhteydellä laturi ja connector keskustelevat? Tarvitaanko tähän tili pilvipalveluun? Toisinpäin, toimivatko ne myös täysin ilman pilvipalveluita, jos ovat samassa verkossa?
  • Jos tulee tarve toiselle laturille, toimiiko e-go controller kahden laturin kanssa kuormanhallinnan osalta?
  • Laturin päästä ajastuksille tai pörssisähkön optimoinnille ei näe kovin isoa tarvetta toistaiseksi. Autosta voi säätää ajastuksen yölle.
  • e-go lähtee helpommin varkaan matkaan kuin kiinteä laturi. Jotenkin varmaan saisi lukittua seinään, mutta sitten tuo siirtäminen on toki toisaalta työläämpää.
  • Tietääkseni type-2 johdon saa lukittua laturiin. Näin johtoa voisi pitää jatkuvasti siinä kiinni ja viereen koukku tms johdolle?
  • Suosituksia edullisesta mutta hyvästä type2-johdosta Tesla-napilla?

Onko mitään syytä miettiä muita vaihtoehtoja? Pohdittuja ratkaisuja

  • Toisen TWC hankinta, jolloin molemmat olisivat kiinteällä ratkaisulla. Tässä toki enemmän asennustyötä sekä kuormanhallinnan puute. Laturit ilmeisesti osaavat keskenään tasata kuormaa, mutta taloon niitä ei saa valmiina ratkaisuna integroitua.
  • Metron 11kW laturi integroituna voimavirta-type2 johtoon. Tämä olisi helposti siirrettävissä, mutta tulisi varmaankin aina irroittaa molemmista päistä. Kuormanhallinnan puute.

Kiitän jo etukäteen kommenteista.
 
Viimeksi muokattu:
  • Miten eSIM yhteydellä laturi ja connector keskustelevat? Tarvitaanko tähän tili pilvipalveluun? Toisinpäin, toimivatko ne myös täysin ilman pilvipalveluita, jos ovat samassa verkossa?
Controller tarvii internet yhteyden toimiakseen, jos yhteyttä ei ole, ladataan minimi virralla. Käsittääkseni laturi ja controller keskustelevat wifin kautta, mutta kuormanlaskenta tehdään pilvessä. Laturi yksinään toimii ilman mitään nettiyhteyttä.
 
Huomioita ja kysymyksiä
  • Ratkaisu mahdollistaisi latauksen katoksessa tai tallissa laturia siirtämällä. Ajatus on pitää laturia jatkuvasti kiinni pistokkeessa, sillä jatkuva irroittelu ei kiinnosta vaihtoehtona. Onko liittimien kuluminen tms. todellinen huoli (kirjoiteltu siellä täällä), jos siirtelyä tapahtuu harvakseltaan?
  • Toimiiko e-go + controller kuormanhallinta hyvin ja luotettavasti? Tämä vaatinee joko hyvän Wifi signaalin laturille tai 2.0 mallin eSIMillä?
  • Jos tulee tarve toiselle laturille, toimiiko e-go controller kahden laturin kanssa kuormanhallinnan osalta?
  • e-go lähtee helpommin varkaan matkaan kuin kiinteä laturi. Jotenkin varmaan saisi lukittua seinään, mutta sitten tuo siirtäminen on toki toisaalta työläämpää.
  • Tietääkseni type-2 johdon saa lukittua laturiin. Näin johtoa voisi pitää jatkuvasti siinä kiinni ja viereen koukku tms johdolle?

Vastataan nyt omien kokemusten pohjalta, käytössä vanhempi go-e, joten eSIM juttuihin en osaa ottaa kantaa. Muuta eroa kait 2.0 ja vanhan osalta ei ole. Itselläni ei olisi sille mitään käyttöä.
  • Pitäisin kyllä liittimien kulumista ihan foliohattuhommina. Raksatyömailla / talleissa voimavirtavehkeitä on kuitenkin käytetty iät ja ajat, johtoja kytketään ja irroitellaan jatkuvasti. Tuskin laturin vaihtoa ihan samassa mittakaavassa tapahtuu tai sitten investoisin jo kahteen laturiin.
  • Toimii hyvin ja ei tarvitse mitään superlaadukasta signaalia. Perus hyvä riittää, itsellä taitaa olla about 45% signaalitaso. Controller on sitten kytketty langalla.
  • Muistaakseni latureita voi olla yhden kuormanhallinnan takana >10kpl vai jopa yli 30kpl. Mutta jokatapauksessa kotikäyttöön riittävästi.
  • Johdon saa tosiaan lukittua laturiin, mutta en tiedä missä ghetto asut, jos pitää huolehtia latureiden ja kaapeleiden lähtemisestä omille teilleen.
 
Vastataan nyt omien kokemusten pohjalta, käytössä vanhempi go-e, joten eSIM juttuihin en osaa ottaa kantaa. Muuta eroa kait 2.0 ja vanhan osalta ei ole. Itselläni ei olisi sille mitään käyttöä.
HAN-portti tuki on hyvä ominaisuus. Silloin ei tarvitse controlleria eikä sähköasentajan käyntiä. Voi kiinnittää suoraan sähkömittarin RJ12 liitäntään lukijan, yhdistää sen wifiin ja kuormanohjaus on käytössä. Toki eSIM:stä voi olla jollekin hyötyä mökillä tai kun autokatos on selvästi erillään asuintalosta eli wifin rakentaminen on työlästä.

  • Pitäisin kyllä liittimien kulumista ihan foliohattuhommina. Raksatyömailla / talleissa voimavirtavehkeitä on kuitenkin käytetty iät ja ajat, johtoja kytketään ja irroitellaan jatkuvasti. Tuskin laturin vaihtoa ihan samassa mittakaavassa tapahtuu tai sitten investoisin jo kahteen laturiin.
Sähköauton latauksessa ladataan melkein liittimen maksimiteholla useiden tuntien ajan. Eri asia kuin raksalla. Tarkistaisin ja mittaisin voimavirtapistokkeen kunnon, jonka jälkeen en olisi kovin huolissani. Kunhan varmistaa, että johto menee liittimen pohjaan asti.

  • Johdon saa tosiaan lukittua laturiin, mutta en tiedä missä ghetto asut, jos pitää huolehtia latureiden ja kaapeleiden lähtemisestä omille teilleen.
Johdon saa lukittua laturiin ja laturin oman johdon voi lukita seinään kiinni mukana tulevalla u-palalla + (erikseen hankittavalla) numerolukolla. Valitettavasti näin se on, että jollain alueilla käy laitapuolen kulkijoita ja nuorisorikollisia yöllä kiertämässä katoksia. Onneksi oma asuinpaikka ei ole sellainen.
 
Johdon saa lukittua laturiin ja laturin oman johdon voi lukita seinään kiinni mukana tulevalla u-palalla + (erikseen hankittavalla) numerolukolla. Valitettavasti näin se on, että jollain alueilla käy laitapuolen kulkijoita ja nuorisorikollisia yöllä kiertämässä katoksia. Onneksi oma asuinpaikka ei ole sellainen.

Itse lähtisin tätä arvioimaan puhtaasti eurojen ja todennäköisyyksien kautta: kotivakuutusten ilkivallassa on yleensä 200-300e omavastuu. Kuinka usein naapureista tai lähitienoilta on lähtenyt latureita tai johtoja kävelemään ja olisinko tässä tapauksessa valmis "vaikeuttamaan" jokapäivästä elämää ja lukitsemaan esim. laturin seinään. Jos kuitenkin tarve oli siirrellä sitä säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja suhteuttaa tätä siihen, että onko pahimman tapahtuessa se 200 tai 250e sen arvoista.
 
Itse lähtisin tätä arvioimaan puhtaasti eurojen ja todennäköisyyksien kautta: kotivakuutusten ilkivallassa on yleensä 200-300e omavastuu. Kuinka usein naapureista tai lähitienoilta on lähtenyt latureita tai johtoja kävelemään ja olisinko tässä tapauksessa valmis "vaikeuttamaan" jokapäivästä elämää ja lukitsemaan esim. laturin seinään. Jos kuitenkin tarve oli siirrellä sitä säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja suhteuttaa tätä siihen, että onko pahimman tapahtuessa se 200 tai 250e sen arvoista.

Jos tonnin laturi on lukitsematta pihalla, niin tuskinpa vakuutuskorvaa mitään. Jos sitten jaksat tuon johdon laittaa lukolla seinään ja joku sen sivuleikkureilla katkaisee ja nappaa laturin, niin vakuutuksesta saa rahat.
 
Jos tonnin laturi on lukitsematta pihalla, niin tuskinpa vakuutuskorvaa mitään. Jos sitten jaksat tuon johdon laittaa lukolla seinään ja joku sen sivuleikkureilla katkaisee ja nappaa laturin, niin vakuutuksesta saa rahat.

Vaikea tietysti ottaa kantaa kaikkien vakuutusyhtiöiden linjauksiin, mutta ainakin Pohjolla korvataan jos vaikka grilli tai lastenvaunut lähtevät pihalta kävelemään. Ainakin itselläni molemmat ovat huomattavasti laturia kalliimpia.

Ehkä lähin verrokki on robottiruohonleikkurit ja näiden osalta riittää, että laite on PIN-koodilla lukittuna ja tämähän on myös monessa laturissa. Tietysti näissä on yhtiökohtaisia eroja ja kannattaa katsoa omat vakutuusehdot ja pohtia sitä vasten.
 
Itse lähtisin tätä arvioimaan puhtaasti eurojen ja todennäköisyyksien kautta: kotivakuutusten ilkivallassa on yleensä 200-300e omavastuu. Kuinka usein naapureista tai lähitienoilta on lähtenyt latureita tai johtoja kävelemään ja olisinko tässä tapauksessa valmis "vaikeuttamaan" jokapäivästä elämää ja lukitsemaan esim. laturin seinään. Jos kuitenkin tarve oli siirrellä sitä säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja suhteuttaa tätä siihen, että onko pahimman tapahtuessa se 200 tai 250e sen arvoista.

Vilkaisin parilta vakuutusyhtiöltä kotivakuutuksen ehtoja niin käytännössä ehdoissa ja/tai suojeluohjeissa todetaan, että ulos jätetty omaisuus pitää olla lukittu tai siirtää lukittuun tilaan.
 
Vaikea tietysti ottaa kantaa kaikkien vakuutusyhtiöiden linjauksiin, mutta ainakin Pohjolla korvataan jos vaikka grilli tai lastenvaunut lähtevät pihalta kävelemään. Ainakin itselläni molemmat ovat huomattavasti laturia kalliimpia.

Ehkä lähin verrokki on robottiruohonleikkurit ja näiden osalta riittää, että laite on PIN-koodilla lukittuna ja tämähän on myös monessa laturissa. Tietysti näissä on yhtiökohtaisia eroja ja kannattaa katsoa omat vakutuusehdot ja pohtia sitä vasten.

Kaikki näistä ehdottamistasi ovat myös huomattavasti isompia ja raskaampia ja hankalampia viedä huomaamattomasti. Kerro ihmeessä mikä vakuutusyhtiö ja linkki vakuutusehtoihin, niin voisi kyllä itsekin vaihtaa, jos hinta luokka sama, eikä tarvitse huolehtia että pihalla oleva omaisuus olisi varastossa tai lukittuna.

EDIT: Eikun olihan tuossa mainittu, että kyseessä Pohjola. Laitatko vielä ehdoista tuon kohdan missä sanotaan, että omaisuus ei pihalla tarvitse olla lukittuna.

EDIT2: Katsoin Pohjolan kotivakuutuksen ehdot ja irrallinen laturi jää vakuutuksen ulkopuolelle ja vakuutettuna on ainoastaan kiinteästi asennettu latauslaite.
"Vakuutettua omaisuutta ovat kuitenkin kiinteästi vakuutuspaikkaan asennetut sähköajoneuvojen latauslaitteet."
 
Viimeksi muokattu:
EDIT2: Katsoin Pohjolan kotivakuutuksen ehdot ja irrallinen laturi jää vakuutuksen ulkopuolelle ja vakuutettuna on ainoastaan kiinteästi asennettu latauslaite.
"Vakuutettua omaisuutta ovat kuitenkin kiinteästi vakuutuspaikkaan asennetut sähköajoneuvojen latauslaitteet."

Pitipä käydä ihan tosissaan katsomassa vakuutusehtoja, koska ei olisi tullut mielenkään että latauslaitteet olisivat siellä erikseen määriteltynä, mutta näin se tosiaan on. Mutta tästäpä alkaisi mielenkiintoinen semantinen vääntö, mikä on kiinteästi asennettu? :D

Täyttäisikö Go-e joka on seinätelakassa / adapterissa tämän pykälän? Jos laturin ja töpselin välisen pätkän laittaisi vielä sillä raudalla lukkoon niin olisiko sekään vielä riittävästi. Vai onkohan tulkinta niin kireä että kaikki nämä puolikiinteät asemat on poissa laskuista...
 
Mutta tästäpä alkaisi mielenkiintoinen semantinen vääntö, mikä on kiinteästi asennettu? :D
Ei kai siinä mitään semanttista ole. Kiinteän asentaan sähkömies osaksi kodin sähköjärjestelmää eikä sitä irroiteta ilman sähkömiestä. Esim hiustenkuivaaja ei ole kiinteä vaikka sen laittaisi gorillateipillä niin lujaa seinään kiinni että sitä ei niin vain siitä oteta irti.
 
Ei kai siinä mitään semanttista ole. Kiinteän asentaan sähkömies osaksi kodin sähköjärjestelmää eikä sitä irroiteta ilman sähkömiestä. Esim hiustenkuivaaja ei ole kiinteä vaikka sen laittaisi gorillateipillä niin lujaa seinään kiinni että sitä ei niin vain siitä oteta irti.

Kaapiston kun ruuvaat kiinni seinään, niin se on kiinteä. Eli jos latausasema on "kiinteästi" asennettu seinään, mutta piuha menee voimavirtapistorasiaan, niin kai se kuitenkin on kiinteä asennus?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 354
Viestejä
4 553 627
Jäsenet
74 959
Uusin jäsen
sorjonen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom