• Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Puheenjohtaja on tavallaan oikeassa, MUTTA kun Teille tulee jo julkkari plus piha, niin täysin päätöntä touhua. Teillä on varmasti budjetoitu remppoihin 10-15% ylimääräistä lisäkorjauksia tms. varten. Teidän tapauksessa tuo tapahtuisi nimenomaan hetkessä. Varsinkin kun vedettäisiin vain putkitukset valmiiksi ja niiden ei tarvitse olla nyt 100% optimisti vedettyjä.

Hallitus tai hallituksen puheenjohtaja vaihtoon. Kannattaa yhtiökokouksessa (ylimääräinen tai tilinpäätös) tästä keskustella kiivaasti, tuoda esille tulevaisuuden hyödyt ja se miten paljon tuossa palaa rahaa, jos noita ei tehdä nyt. Samalla kannattaa vaatia parempaa tiedotusta. Asukkaat voivat ihan keskenäänkin kokoustaa. Totta kai olisi kiva, jos hallitus tälläisiin osallistuisi.
Olisipa se noin helppoa. Monet osakkaista menee sen mukaan mitä hallitus sanoo/kertoo. Vaikka säästöä tulee mutta eivät katso sitä vaan se mikä summa tulee omalle kohdalle.

Se että saa edes ylimääräisen kokouksen vaatii monta nimeä paperiin.
 
piharemppa ja ulkosivuremppa

Riippuu toki vähän kunnasta, mutta kyllä vähänkään isommassa kunnassa julkisivuun koskeminen vaatii automaattisesti rakennuslupaa.

Jos tuollaisia juttuja ollaan tekemässä ilman rakennuslupaa vaikka sellainen pitäisi olla(jos pitää olla ko. tapauksessa), yhtiö on kusessa ihan muutenkin kuin vain tyytymättömien osakkaiden takia.
 
Meilläkin pieni 8 osakkaan yhtiö ja toinen puolikas on pitkälti eläkeläisiä niin ei paljoa ylimääräiset kulut ja rempat kiinnosta. Hallitukseen on ihan turha yrittää saada vaihtuvuutta niin hankalaksi menee. Siihen vielä päälle isännöitsijä joka on sitten ihan oma persoonansa.

Tässä on yksittäinen osakas aika vaikeassa tilanteessa kun muiden kiinnostus on 0-tasolla. Vaatisi kuitenkin äänestyksissä enemmistön eli vähintään jonkun näistä eläkeläisistä mukaan.
 
Ei se ainakaan tuossa tutussa taloyhtiössä hallituksen halukkuus toimi. 6 osaketta ja hallituksessa on vasta kaksi (kolmas ulkopuolinen yhden asukkaan kautta mutta ei äänestys oikeutta);niin sillä ei sähköautoremppaa kiinteistölle toteuteta vaikka kuinka olisi järkevää rahan käyttöä.

Omaa osaamattomuutta tietty että ei pysty asiaa perustelemaan, mutta kun korjausvelkaa on niin se halutaan ensisijaisesti käyttää muuhun (riippumatta siitä että se nostaisi taloyhtiön ja täten huoneistojen hintaa/arvoa).
 
Meillä on tehty selvitys 7 paritalon ja 14 osakkaan yhtiöön. Parkkis auki, uudet kaapelit ja tolpat ja asfaltti päälle.

siis lämpötolpat vuodelta 1992 niin ovat käyttöikänsä päässä jokatapauksessa.

pelkät lämpötolpat 4000€/osakas, lataustolppa 6000€/osakas…
 
Meillä on tehty selvitys 7 paritalon ja 14 osakkaan yhtiöön. Parkkis auki, uudet kaapelit ja tolpat ja asfaltti päälle.

siis lämpötolpat vuodelta 1992 niin ovat käyttöikänsä päässä jokatapauksessa.

pelkät lämpötolpat 4000€/osakas, lataustolppa 6000€/osakas…
Eli mitä tuossa on selvitetty ja miksi?
Lämpötolpat 4000€/osakas? Mikä vika niissä nykyisissä on? Ilmeisesti myyjä tehdä tuon "selvityksen"....
Edit. Tuo lämpötolppa osuus kuulostaa absurdilta, meillä uusittiin kolme vuotta sitten 32 lämmitystolpaa kelloineen ja maksoi yhteensä alle 4000€...
 
pelkät lämpötolpat 4000€/osakas, lataustolppa 6000€/osakas…

Herranjumala sentään, toihan on 85k lataustolpilla?? Nyt kyllä joku kusee teitä silmään jollei puhuta jättimäisestä parkkiksesta/kaapelivedosta.

Vai kuuluuko tohon sähkökeskuksen vaihtokin?
 
Sähkökeskus, asfaltti pois, pihan johdotus, tolpat ja asfaltointi, joka oli kuulemma kalleinta.
 
Sähkökeskus, asfaltti pois, pihan johdotus, tolpat ja asfaltointi, joka oli kuulemma kalleinta.

Ok no jos keskus ja asfaltointi isosti niin se muuttaa asian. Olisiko mahdollista tehdä ilman kaiken vanhan asfaltin repimistä? Vai meneekö johdotukset sikin sokin alla?
 
Uuden asvaltoinnin tarve kuulostaa erikoiselta. Yleensä kaapelikaivannot voidaan vetää niin, että asvaltin ali mennään vain yhdestä kohdasta, että se voidaan siitä paikata ja kaivaa muu osuus nurmikon/sorapihan tms läpi.

Toki asvaltillakin on käyttöikänsä, että jos se alkaa olla halkeillut niin uusi kerros voi olla tarpeen.
 
En tiedä yhtään kun olen muuttanut tähän yhtiöön vasta pari kk sitten.

Täytyisi kysellä nähtäväksi paperilla, että mitä ovat aikoneet.
 
Meillä maksoi viime syksynä 3 450 EUR sis. alv. noin 12 metrin kaapelioja sisältäen nykyisen asfaltin avaus, ojan kaivuu, ojaan 50 mm putki, oja umpeen ja uudelleen asfaltointi. Kaivannon leveys 500 mm, koska maa täytyy saada tärylevyllä tiivistettyä. Työtä ei kilpailutettu, tilattiin suoraan huoltoyhtiöltä. Suuremmalla kaivuumäärällä metrihinta on varmasti alhaisempi, mutta tuolla pystyy vähän haarukoimaan. Tämä Nurmijärvellä.
 
Tulossa julkkariremppa ja myöhemmin piharemontti jossa asfaltti menee kokonaan uusiksi kun se on todella huono ja reikäinen.

Laki vaatinee ison rempan yhteydessä latausjuttujen tekoa, mutta tässä tapauksessahan siinä ei ole mitään järkeä kun tuo ison rempan jälkeen tulee piharemontti jossa kaapelit vedetään jne kun asfaltti uusitaan.

Mutta saako tällaisella perusteella luistaa tuosta lain vaatimuksesta? Järjestys on tämä kun ei viitsi tehdä uutta asfalttia ja heti pilata sitä julkisivuremontin yhteydessä. Mutta näitä on nyt vähän hankala samaan urakkaankaan niputtaa.
 
Tulossa julkkariremppa ja myöhemmin piharemontti jossa asfaltti menee kokonaan uusiksi kun se on todella huono ja reikäinen.

Laki vaatinee ison rempan yhteydessä latausjuttujen tekoa, mutta tässä tapauksessahan siinä ei ole mitään järkeä kun tuo ison rempan jälkeen tulee piharemontti jossa kaapelit vedetään jne kun asfaltti uusitaan.

Mutta saako tällaisella perusteella luistaa tuosta lain vaatimuksesta? Järjestys on tämä kun ei viitsi tehdä uutta asfalttia ja heti pilata sitä julkisivuremontin yhteydessä. Mutta näitä on nyt vähän hankala samaan urakkaankaan niputtaa.
Julkisivuremonttia varten riittää pääsääntöisesti toimenpidelupa, joten ei koske teitä. Laki latauspisteiden toteuttamisesta kytkee toteutuksen rakennuslupaa vaativaan laajamittaiseen korjaustyöhön, eli käytännössä vain linjasaneerauksen yhteydessä pisteet joutunee toteuttamaan.
 
Meillä on tehty selvitys 7 paritalon ja 14 osakkaan yhtiöön. Parkkis auki, uudet kaapelit ja tolpat ja asfaltti päälle.

siis lämpötolpat vuodelta 1992 niin ovat käyttöikänsä päässä jokatapauksessa.

pelkät lämpötolpat 4000€/osakas, lataustolppa 6000€/osakas…

Siis tässä on kyse koko urakan hinnasta per osakas? 2000 euroa siitä, että lämpötolppa muuttuu lataustolpaksi on kyllä kusetusta. Millainen tolppa kyseessä?
 
Siis tässä on kyse koko urakan hinnasta per osakas? 2000 euroa siitä, että lämpötolppa muuttuu lataustolpaksi on kyllä kusetusta. Millainen tolppa kyseessä?
Kuten yllä sanoin, olen asunut tässä vasta pari kk niin olen osakkaiden puheiden varassa, mitään papereita en ole nähnyt kun muutenkin on ollut puuhaa asunnon laittamisen kanssa.
 
Hankala sanoa miksi noin todetty selvityksessä näkemättä sähkökaavioita ja itse selvitystä. Todennäköisesti tuo 25A varoke ei ole riittävä peruslataukseen (11kW) vaan vaatisi tyyliin 35A varokkeen vähintään.

Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa annettujen taustatietojen valossa.

Kiitoksia kaikille vastanneille, hyviä kommentteja! Katsotaan miten asia etenee. Tässä on sinällään hyvä tilanne, kun kukaan taloyhtiössä ei ole vielä asentanut edes sitä 1-vaiheista 16A latausasemaa. Minulla on juurikin tuo tässä aikaisemmin mainittu ajatus, että kun tässä tilanteessa tuskin on kaikki 22 asuntoa asentamassa 11kW:n latausasemaa, niin sen voisi ihan hyvin sallia (tai rajoitetulla virralla 3-vaiheisen), kunhan on liittymän vapaa teho selvillä ja on selkeä ajatus miten toimitaan, kun asemat lisääntyvät ja tämä kommunikoidaan osakkaille. Menee ehkä hieman ohi aiheen, mutta jos itse laittaa nyt 1-vaiheisen 16A latausaseman, niin onko mahdollista/järkevää ottaa jo 3-vaiheinen ja kytkeä se vain yhteen vaiheeseen? Tässä kyllä lienee vielä tarpeellista yrittää ennustaa tuota mahdollista taloyhtiön kuormanhallintaa ja sitä miten se on toteutettavissa.

Mä suosittelisin että teette seuraavanlaisen sopimuksen taloyhtiön hallituksessa:

Jokainen saa omalla kustannuksellaan lisätä omalta ryhmäkeskukseltaan kaapelin ja voimavirtapistorasian pysäköintipaikalleen, ja käyttää sitä vapaasti.

Kun taloyhtiön pääsulake palaa, tilataan viikon seuranta taloyhtiön virrankulutuksesta vaihekohtaisesti. Jos seuranta osoittaa että pääsulakkeen palaminen johtui pitkäaikaisesta ylikuormituksesta (ts. autojen lataamisesta eikä jostain muusta satunnaisesta syystä), voimavirtapistorasioiden käyttö lataamiseen kielletään (sovitaan että kaikki rajaa max 10A siirtymäajaksi) ja sillä hetkellä hankitaan latauasemat kuormanhallinnalla. Esim garon langaton systeemi.

Taloyhtiö maksaa pääkeskukseen asennettavan keskusyksikön ja mahdollisesti tarvittavan langattoman verkon toistimen, osakkaat maksavat itse oman latausasemansa. Nuo latausasemat muodostavat langattoman mesh verkon, niin että ne eivät todennäköisesti tarvitse mitään toistimia.

Myös hyvällä todennäköisyydellä mitään kuormantasaustoimenpiteitä ei ikinä tarvitse tehdä, varsinkin jos lähtökohtaisesti ajastaa latauksen yöajalle.
 
Julkisivuremonttia varten riittää pääsääntöisesti toimenpidelupa, joten ei koske teitä. Laki latauspisteiden toteuttamisesta kytkee toteutuksen rakennuslupaa vaativaan laajamittaiseen korjaustyöhön, eli käytännössä vain linjasaneerauksen yhteydessä pisteet joutunee toteuttamaan.
Eikö laki vaadi vaan valmiutta? Eli putket ja ehkä kaapelit. Ei itse asemia.
 
Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa annettujen taustatietojen valossa.



Mä suosittelisin että teette seuraavanlaisen sopimuksen taloyhtiön hallituksessa:

Jokainen saa omalla kustannuksellaan lisätä omalta ryhmäkeskukseltaan kaapelin ja voimavirtapistorasian pysäköintipaikalleen, ja käyttää sitä vapaasti.

Kun taloyhtiön pääsulake palaa, tilataan viikon seuranta taloyhtiön virrankulutuksesta vaihekohtaisesti. Jos seuranta osoittaa että pääsulakkeen palaminen johtui pitkäaikaisesta ylikuormituksesta (ts. autojen lataamisesta eikä jostain muusta satunnaisesta syystä), voimavirtapistorasioiden käyttö lataamiseen kielletään (sovitaan että kaikki rajaa max 10A siirtymäajaksi) ja sillä hetkellä hankitaan latauasemat kuormanhallinnalla. Esim garon langaton systeemi.

Taloyhtiö maksaa pääkeskukseen asennettavan keskusyksikön ja mahdollisesti tarvittavan langattoman verkon toistimen, osakkaat maksavat itse oman latausasemansa. Nuo latausasemat muodostavat langattoman mesh verkon, niin että ne eivät todennäköisesti tarvitse mitään toistimia.

Myös hyvällä todennäköisyydellä mitään kuormantasaustoimenpiteitä ei ikinä tarvitse tehdä, varsinkin jos lähtökohtaisesti ajastaa latauksen yöajalle
.

Kuinka todennäköisenä pidät, että hallitus joka ei ole perehtynyt asiaan sen kummemmin on valmis ottamaan haukut vastaan siinä kohtaa kun se pääsulake pomppaa jouluaaton kinkunpaistossa?

Ja ps. noita pääsulakkeita ei vaihdeta yleensä kenen tahansa toimesta vaan tarvii tilata usein sähkäri paikalle.

Yhtäkkiä se alle tonnin kuormanhallintapalikka/lähetin/virtamuuntajat tuntuukin halvalta sen sähkärin jouluaaton hälytystyöstä lähettämän laskun rinnalla.

Itse yrittäisin ajaa sisään langattomaan kuormanhallintaan perustuvaa ratkaisua eli juurikin esim. garon entity, walle tms.

Yhtiölle kulut hyvin pienet, osakkaat ovat sitten itse vastuussa omista sulakkeistaan jos paistaa kinkkua, saunoo ja lataa täydellä teholla samaan aikaan.
 
Eikö laki vaadi vaan valmiutta? Eli putket ja ehkä kaapelit. Ei itse asemia.
Varmaan, mutta vähän tympeää repiä asfalttia auki putkitusta/kaapeleita varten kun kerran asfaltti poistetaan joka tapauksessa noin vuoden sisällä siitä kun julkisivuremontti on valmis. Ja kaapelointi ym pitäisi suunnitellakkin ennenkuin laittaa.

No ehkä tästä ei mitään ongelmia tule. Isännöitsijä varmaan tietää.
 
Kuinka todennäköisenä pidät, että hallitus joka ei ole perehtynyt asiaan sen kummemmin on valmis ottamaan haukut vastaan siinä kohtaa kun se pääsulake pomppaa jouluaaton kinkunpaistossa?

Ja ps. noita pääsulakkeita ei vaihdeta yleensä kenen tahansa toimesta vaan tarvii tilata usein sähkäri paikalle.

Yhtäkkiä se alle tonnin kuormanhallintapalikka/lähetin/virtamuuntajat tuntuukin halvalta sen sähkärin jouluaaton hälytystyöstä lähettämän laskun rinnalla.

Itse yrittäisin ajaa sisään langattomaan kuormanhallintaan perustuvaa ratkaisua eli juurikin esim. garon entity, walle tms.

Yhtiölle kulut hyvin pienet, osakkaat ovat sitten itse vastuussa omista sulakkeistaan jos paistaa kinkkua, saunoo ja lataa täydellä teholla samaan aikaan.
Tuo on nimenomaan helpompi saada hallituksessa läpi. Se jouluaaton kinkunpaisto ei ole se hetki jolloin todennäköisesti saadaan pääsulakkeet palamaan, mutta vaikka se silloin palaisikin, niin silti se on vain mahdollinen kuluerä, eikä varma "turha kulu" kuten todennäköisesti pääosa hallituksesta ajattelee.

Käytännössä todennäköisesti verkkoyhtiö lähestyy kirjeellä ennen kuin tuo pääsulake ylikuormittuu, jolloin ryhdytään samaan toimenpiteeseen.

Tosiaan käytännössä sinne ei todennäköisesti ikinä tarvitse tehdä mitään.
 
Omakotitaloketjusta
Niin lasku oli 104kw = 104,86e ja sähköenergian osuus oli 7,20€ ja siirtomaksu 97,66€. Hallituksen puheenjohtaja lupasi selvittää että onko nyt vähän vääränlainen liittymä meillä. Tämä on kolme kertaa kalliimpi kuin Virran tolppasähkö.
Onko siirtomaksussa kuinkapaljon perusmaksuja.

Se toki oma arviointi että mikä on perusmaksujen kohtuullinen kustannusjako.

Tuntematta yhtiötä jos siellä nyt on ne yhtiön yhteiset tilat ja laitteet, lämmitys ym. ja sitten parikkapaikka lämmitys ja lataustolppineen. Niin jonain kesäkautena ennen autonlataajia (yhtiön oma) kulutusta voi olla pientä, mutta talvella voi sitten olla ne kulutushuiput isompia vaikka laturijengiä ei olisikaan.

Eli se mitä tavitaan ilman latauksia jyvittyy kyllä ihan normaalin vastikkeen mukaan ja autolämmityspaikkojen vuokriin/vastikkeisiin.

Autojenltausta varten tarvittavat lisäpaukut niin ihan kohtuullista jos se osuus jyvitetään tasapuoisuutta tavoitellen lataajille.

Mites muuten kiinteistön liittymän kustannukset jyvittyy laskutuksessa asuntojen ja taloyhtiönkesken.
 
Niin lasku oli 104kw = 104,86e ja sähköenergian osuus oli 3 x 63 A7,20€ ja siirtomaksu 97,66€. Hallituksen puheenjohtaja lupasi selvittää että onko nyt vähän vääränlainen liittymä meillä. Tämä on kolme kertaa kalliimpi kuin Virran tolppasähkö.
Jos energian osuus on 7,20€, niin sähköä on mennyt alle 100kWh. Se on tosi vähän, eli siirtomaksusta lienee suurin osa on kiinteätä kk-maksua. Esim Vaasan energialla 3 x 25 A liittymä on 35€/kk ja 3 x 63 A liittymä 142,60€/kk. Teidän taloyhtiössä lienee sangen järeä liittymä kulutukseen nähden. Hyvänä puolena teillä sähöä riittää varmasti latuakseen, ja sähkön hinta per kWh laskee mitä enemmän jengi autoja siitä lataa :)
 
Jos energian osuus on 7,20€, niin sähköä on mennyt alle 100kWh. Se on tosi vähän, eli siirtomaksusta lienee suurin osa on kiinteätä kk-maksua. Esim Vaasan energialla 3 x 25 A liittymä on 35€/kk ja 3 x 63 A liittymä 142,60€/kk. Teidän taloyhtiössä lienee sangen järeä liittymä kulutukseen nähden. Hyvänä puolena teillä sähöä riittää varmasti latuakseen, ja sähkön hinta per kWh laskee mitä enemmän jengi autoja siitä lataa :)
Hämärän peittoon jäi miltä ajanjakosolta lasku oli. ja se kuinka iso yhtiön on.

Tosin jos kuukausi, ja 3kWh päivässä niin joko pieni yhtiö tai sitten jo ilmanvaihtokin menee asuntokohtaisista sähköistä, ja yhtiön sauna ei hehku viikonloppua + arkisin lenkkisaunaa.

No kertoo tuo myös sen ettei siellä ole autonlataajiakaan, ehkä sitten talven tullen lohkolämmittimet tuntemattomalla määrällä autoja.

Yksi lainaus vielä
Nyt vasta saatu pari ekaa tolppaa ja eka lasku tuli nyt.
"vasta" rivien välistä ei mikään muutaman asunnon yhtiö, vaan isompi. Sähkökulutuksen pienuus tuo mieleen rivarin, mutta nykyään toki muitakin missä mm ausntojen ilmavaihto menee asukkaan sähkölaskusta. mutta isommissa kyllä yhtiön yhteiset tilat pitää jotenkin pyörittää.

Tulee myös mieleen että kyse jostain latauspiste sopparista, jossa ulkoistettu homma, ja tuossa palvelun perusmaksua + sitten parin latauskokeilun energiat.

Jos mielikuvitus laukkaa, niin voihan pysäköinti alueella olla oma mittari, ei kaikilla yhtiöille se paikka/halli ole samalla tontilla. ei välttämättä samaa yhtiötä.
 
Viimeksi muokattu:
On tää yhden latausaseman saaminen talonyhtiöön kyllä hankalaa. Dokumentit ja muut pyydetty ollut nyt viikon isännöitsijällä ja hallituksella pyöriteltävänä.

On hankalaa.

Vastaan hallituksen pj. näkökulmasta ja täyssähkön omistajana. Toivottavasti joku saa irti tästä jotain omiin taisteluihin. Kohteena keskisuomessa 1974 vuoden 13 huoneiston rivari, jossa parkkipaikat ovat omalla kentällä.

Olen vähitellen hivuttanut sähköautojen latausmahdollisuutta yhtiöön: Yhden remontin yhteydessä kun uusittiin sähköpääkeskus, niin mukaan otettiin latausvaraus ja toisen remontin yhteydessä vedettiin kentälle valmiiksi uusi putki paksumpaa lakua varten. Tämä mahdollistaa osakkaille kivuttomamman päätöksen aikanaan, kun kaikki kerralla tehtynä maksaa melkoisen paljon per osakas.

Joku toki pärisee, että miksi ette heti vetäneet 11kW latureita jokaiselle. Jos se olisi pelkästään minusta olisi kiinni, niin *ehkä* se olisi tehty, mutta sen kokoinen remontti pitää esittellä yhtiökokoukselle ja siellä päättää määräenemmistö. Erityisesti pienessä yhtiössä osakkaiden tahtotilan saa pihaparlamentissa selville, onko järjellistä lähteä viemään jotain hanketta eteenpäin ja esittelemään yhtiökokoukseen. Meillä sellaista tilannetta ei vielä ole, kun vain kaksi osakasta on kiinnostunut asiasta. Toinen merkittävä asia on toki raha. Vanhassa yhtiössä on aina jotain korjattavaa, jotka todennäköisesti vaikuttaa ehkä enemmän asunnon arvoon kuin se, että onko latausmahdollisuutta. Kovin innokkaasti kukaan ei halua korottaa osakkaiden yhtiövastiketta entistä enempää, kun viimeisen ~vuoden aikana about kaiken hinta on muutenkin jo noussut.

Joten, jos yhtiön kassassa on rahaa (niitäkin on, että mennään kädestä suuhun) niin hallitus voi päättää autonomisesti kevyen kartoituksen tekemisestä saataisiinko parkkipaikalle edes hidaslatauspisteitä. Meillä nykyiset sulakkeet mahdollisti muutaman hidaslatauspisteen asentamisen, josta voi latailla 8A virralla, jos osaa ottaa läppärien käyttäjät huomioon, jotka on saman sulakkeen takana. Tämä onnistunee pienessä yhtiössä, onnea vaan isoon yhtiöön.

Yleensä isännöitsillä on ne luottopakit, jotka hoitaa erilaisia toimenpiteitä taloyhtiöille. Se on ihan jees, jos osaavat asiansa sekä kustannukset maltilliset. Itselläni ei ainakaan ole kovin suurta innostusta puuhailla liukkaiden raksaajien kanssa. Viikko on vielä vähän aikaa, hyvä että edes isännöitsijä vastaa siinä ajassa :D

Oli väärässä ketjussa alunperin.
 
Hämärän peittoon jäi miltä ajanjakosolta lasku oli. ja se kuinka iso yhtiön on.

Tosin jos kuukausi, ja 3kWh päivässä niin joko pieni yhtiö tai sitten jo ilmanvaihtokin menee asuntokohtaisista sähköistä, ja yhtiön sauna ei hehku viikonloppua + arkisin lenkkisaunaa.

No kertoo tuo myös sen ettei siellä ole autonlataajiakaan, ehkä sitten talven tullen lohkolämmittimet tuntemattomalla määrällä autoja.

Yksi lainaus vielä

"vasta" rivien välistä ei mikään muutaman asunnon yhtiö, vaan isompi. Sähkökulutuksen pienuus tuo mieleen rivarin, mutta nykyään toki muitakin missä mm ausntojen ilmavaihto menee asukkaan sähkölaskusta. mutta isommissa kyllä yhtiön yhteiset tilat pitää jotenkin pyörittää.

Tulee myös mieleen että kyse jostain latauspiste sopparista, jossa ulkoistettu homma, ja tuossa palvelun perusmaksua + sitten parin latauskokeilun energiat.

Jos mielikuvitus laukkaa, niin voihan pysäköinti alueella olla oma mittari, ei kaikilla yhtiöille se paikka/halli ole samalla tontilla. ei välttämättä samaa yhtiötä.
Lisätietoa. Pienkerrostalo, kaksi latauspaikkaa. Yksi sähköauto ja yksi hybridi. Ilmeisesti se, että tässä on 11kWh latausmahdollisuus aiheutti sen että sähköyhtiö halusi tehdä tästä eri liittymän omine perusmaksuineen, ja toden totta tuo ongelma on nyt perusmaksu jonka taloyhtiö laskuttaa meiltä. Lasku oli kuitenkin ensimmäisen (vajaan) kuukauden lasku. Seuraavan kuukauden kulutus on ollut isompi joten silloin maksettavaa on vain 33c/kwh. Ikävä kyllä tämä enempää ei taideta saada menemään joten jos ei löydetä jostain pienempi perusmaksuista liittymää niin näissä hinnoissa mennään.
 
sähköyhtiö halusi tehdä tästä eri liittymän omine perusmaksuineen

Nyt on kyllä jossain kohtaa viilattu linssiin jotain.

Onko sinne asennettu oma sähkömittari keskukselle joka ei ole yhtiön mittarin takana vaan suoraan pääsulakkeiden takana?
Silloin tuo oma liittymä(mittarointi) on toki tarpeen.

Muutoin, kuten 90% tapauksista luultavasti, mittari(din-kiskoon) asennetaan yhtiön mittarin taakse sopivan syötön yhteyteen ja verkkoyhtiö ei edes tiedä koko latauksen ja mittarin olemassaolosta.

Tällöin yhtiö voi läpilaskuttaa oman sopimuksensa mukaiset hinnat osakkailta, eikä lataajat maksa vastikkeessa yhtiön mittarin perusmaksua ja lisäksi oman latauksensa perusmaksua.
 
Nyt on kyllä jossain kohtaa viilattu linssiin jotain.

Onko sinne asennettu oma sähkömittari keskukselle joka ei ole yhtiön mittarin takana vaan suoraan pääsulakkeiden takana?
Silloin tuo oma liittymä(mittarointi) on toki tarpeen.

Muutoin, kuten 90% tapauksista luultavasti, mittari(din-kiskoon) asennetaan yhtiön mittarin taakse sopivan syötön yhteyteen ja verkkoyhtiö ei edes tiedä koko latauksen ja mittarin olemassaolosta.

Tällöin yhtiö voi läpilaskuttaa oman sopimuksensa mukaiset hinnat osakkailta, eikä lataajat maksa vastikkeessa yhtiön mittarin perusmaksua ja lisäksi oman latauksensa perusmaksua.
Varmaan sähkörempan yhteydessä on käynyt niin että tälle on vedetty mahdollisuus erilliseen liittymään. Alun perin ideana oli käyttää taloyhtiön sähköjä.
 
Se on nyt hiukan rajua maksaa 3*63A perusmaksua yksinään jos on vain tarvetta 11kw lataukselle. 3*25A Liittymäkin riittäisi kahdelle 11kw asemalle jos olisi dynaaminen kuormanjako.
 
Lisätietoa. Pienkerrostalo, kaksi latauspaikkaa. Yksi sähköauto ja yksi hybridi. Ilmeisesti se, että tässä on 11kWh latausmahdollisuus aiheutti sen että sähköyhtiö halusi tehdä tästä eri liittymän omine perusmaksuineen, ja toden totta tuo ongelma on nyt perusmaksu jonka taloyhtiö laskuttaa meiltä. Lasku oli kuitenkin ensimmäisen (vajaan) kuukauden lasku. Seuraavan kuukauden kulutus on ollut isompi joten silloin maksettavaa on vain 33c/kwh. Ikävä kyllä tämä enempää ei taideta saada menemään joten jos ei löydetä jostain pienempi perusmaksuista liittymää niin näissä hinnoissa mennään.
Ihan mielikuvituksella ja mutupohjalla.
Jos omat paikat, niin perusmaksu siihen vuokraan, ei energialaskuun. (*
Jos siellä myös lämmitystolppia, niin niiden paikkavuokrasta oma siivu perusmaksuun.

Mikä on tasapuolista niin voi toki miettiä jakaako perusmaksua jollain painolla max tehon mukaan, ei ne lämmitystolpatkaan ilman liittymää ole toimineet, vaikka ilmeisesti se liittymä on ollut se missä kiinteistön muitakin kulutuksia jakamassa.

Ymmärsin siis että kiinteistöllä on nyt kaksi sähköliittymää, tähän on joku syy, ja se on ollut kustannuksiltaankin parempivaihtoehto. Eli näin on saatu se latausmahdollisuus edullisemmin, eli lataajien etu.


(*
Liittymän perusmaksu on nimenomaan sitä kulua mikä liittyy latausmahdollisuuteen, käytti sitä sitten jossain kuussa lainkaan, tai 24/7. Jos latauspaikat ei ole omia, niin sitten jakaa perusmaksu käyttäjien kesken, jos kuka vain voi ladata, ja maksaa vain energian, niin sitten yhtiö arvio vuotuisen energiakulutuksen ja jyvittää sen siihen energiahintaan, niin että se on fillaristi osakakidenkin mielestä suht kohtuullista.

Se ei toimi että jos kuukauden sisällä ainoastaan joku ladannut kerran puhelimen, niin joutuu maksamaan kuukauden perusmaksut.
 
Se on nyt hiukan rajua maksaa 3*63A perusmaksua yksinään jos on vain tarvetta 11kw lataukselle. 3*25A Liittymäkin riittäisi kahdelle 11kw asemalle jos olisi dynaaminen kuormanjako.
Mielikuva aiemmista kommenteista että latauskentää alettu rakentaa ja nyt ensimmäiset valmistuneet.
Vaikka kyse pienkerrostalosta, niin se ei estä sitä että rakenteilla vielä useita asemia.

Mutta jos ei nyt heti kohta, vaan se lisärakentaminen on toistaiseksi seis, niin pääsulakkeita pienentäminen on ihan harkinnanarvoinen juttu, tsekkaa hinnastosta, ja jos käyttö on vähäistä niin kuormanjaon käyttö voi olla säästön arvoista. Oletus toki että siihen ainakin valmius on.

Jos sinne niitä asemia on tulossa lisää, niin muutaman kuukauden säätö ei ehkä vaivan arvoista, jyvittää kustannukset pidemmällä välillä tasapuolisesti.
 
Mielikuva aiemmista kommenteista että latauskentää alettu rakentaa ja nyt ensimmäiset valmistuneet.
Vaikka kyse pienkerrostalosta, niin se ei estä sitä että rakenteilla vielä useita asemia.

Mutta jos ei nyt heti kohta, vaan se lisärakentaminen on toistaiseksi seis, niin pääsulakkeita pienentäminen on ihan harkinnanarvoinen juttu, tsekkaa hinnastosta, ja jos käyttö on vähäistä niin kuormanjaon käyttö voi olla säästön arvoista. Oletus toki että siihen ainakin valmius on.

Jos sinne niitä asemia on tulossa lisää, niin muutaman kuukauden säätö ei ehkä vaivan arvoista, jyvittää kustannukset pidemmällä välillä tasapuolisesti.
Ei ihan heti ole tulossa lisää. Omaan hybridiin riittäisi shuko mutta naapurilla on iso täyssähkäri. Mitenkähän alas tuota latausta sitten pitää säätää ja voiko meillä silti olla Type2 liittimet?
Oma autoni näyttää maksimissaan lataavan 3.6kWh jolla teholla akku täyttyy parissa tunnissa, naapurin autosta en tiedä, taitaa tarvita aika monta kWh että latautuu edes yön aikana?
 
Ei ihan heti ole tulossa lisää. Omaan hybridiin riittäisi shuko mutta naapurilla on iso täyssähkäri. Mitenkähän alas tuota latausta sitten pitää säätää ja voiko meillä silti olla Type2 liittimet?
Oma autoni näyttää maksimissaan lataavan 3.6kWh jolla teholla akku täyttyy parissa tunnissa, naapurin autosta en tiedä, taitaa tarvita aika monta kWh että latautuu edes yön aikana?
3*25A liittymä usein halvin (no jossain se yksi vaiheinen voi olla halvempi), jos ei ole valmiina kuormanjakoa niin yksinkertaisintä säätää laturit niin että enempää ei saa nyhdettyä.
Selvittää mitä kustannuksia ja säästöjä jos sen pääsulakkeen tiputtaa tuohon kokoon ja mitä kustantaa paluu. Itse liittymä säilyttää , jos kuitenkin lähituleivaisuudessa (lähivuosina) tarvetta isommalle.

Väliin sitten mahtuu muunkin kokoisia liittymiä, sinua tuskin kiinnostaa isommat, saati maksaa niistä. Tuskin sitä sähkäriäkään latavaa, jos laturi ei pysyy samana.

Oliko siellä parkkipaikalla myös lämmitystolpat polttiskuskeille? eli tarviiko nekin virtaa. ja onko niiden perusmaksut leivottu paikkavuoraan.
 
3*25A liittymä usein halvin (no jossain se yksi vaiheinen voi olla halvempi), jos ei ole valmiina kuormanjakoa niin yksinkertaisintä säätää laturit niin että enempää ei saa nyhdettyä.
Selvittää mitä kustannuksia ja säästöjä jos sen pääsulakkeen tiputtaa tuohon kokoon ja mitä kustantaa paluu. Itse liittymä säilyttää , jos kuitenkin lähituleivaisuudessa (lähivuosina) tarvetta isommalle.

Väliin sitten mahtuu muunkin kokoisia liittymiä, sinua tuskin kiinnostaa isommat, saati maksaa niistä. Tuskin sitä sähkäriäkään latavaa, jos laturi ei pysyy samana.

Oliko siellä parkkipaikalla myös lämmitystolpat polttiskuskeille? eli tarviiko nekin virtaa. ja onko niiden perusmaksut leivottu paikkavuoraan.
Kyllä nää kulut jaetaan sähkönkulutuksen mukaan. Lämmitystolpat on vanhastaan, aikarajoitetut ja vain lämmitykselle tarkoitetut, kiinteä tolppamaksu. Eri johtoa pitkin menevät.
 
3*25A lataatte naapurin kanssa niin että hänelle 11kw ja sinulle 6kw. Sitten voitte jakaa vielä sähköliittymän hinnankin niin että sinä sinä maksat 6/17 osaa siitä koska muutenkin käytät vähemmän. Myöhemmin jos hommaat sähkiksien niin säädette niin että kumpainenkin saa 8 kw ja maksatte sen perusmaksun puoliksi,

Edit: mutta ripirapi isäinnitsijälle viestiä että vaihtaa ne sulakkeet 3*25A.
 
Tuossa kannattaa nyt varmistaa myös se, että ei maksa samasta asiasta kahteen kertaan.

Eli esim. maksa autopaikan lämmitystolpasta ja sen sähköstä(jota ei käytä) vastikkeessa ja muiden sähköjä niistä ja lisäksi lataajien oman liittymän kk-maksua + energiamaksua.

Tuo lataajien oma liittymä voi olla tietyissä tilanteissa perusteltu, mutta eihän lataajalta voi silloin veloittaa samalla tapaa maksuja vastikkeessa kuin lämmittäjiltä. Mutta jos lataajia on pari hassua autoa niin eihän tuossa ole mitään järkeä ollut lisätä omaa mittarointia kuluja tuomaan vielä tässä vaiheessa.
 
Tuossa kannattaa nyt varmistaa myös se, että ei maksa samasta asiasta kahteen kertaan.

Eli esim. maksa autopaikan lämmitystolpasta ja sen sähköstä(jota ei käytä) vastikkeessa ja muiden sähköjä niistä ja lisäksi lataajien oman liittymän kk-maksua + energiamaksua.

Tuo lataajien oma liittymä voi olla tietyissä tilanteissa perusteltu, mutta eihän lataajalta voi silloin veloittaa samalla tapaa maksuja vastikkeessa kuin lämmittäjiltä. Mutta jos lataajia on pari hassua autoa niin eihän tuossa ole mitään järkeä ollut lisätä omaa mittarointia kuluja tuomaan vielä tässä vaiheessa.
Juu tolpat on maksaneet minun polttisaiikana jotain 5 euroa/kk kiinteä ympäri vuoden, ja lataustolpat 10 euroa/kk plus sähkölasku ympäri vuoden. Asiaa selvitellään hyvässä hengessä ja tosiaan tuo 1€/kwh koskikin vain sitä ensimmäistä vajaata kuukautta. Nyt maltillisempi 0,33/kWh. Olen silti kiinnostunut alentamaan tuota perusmaksua ja veinkin tuon aiemmin ilmoitetun 3/25 sulakeidean eteenpäin. .
 
Kyllä nää kulut jaetaan sähkönkulutuksen mukaan.
Pitäisin paljon kohtuullisempana jos perusmaksu jaetaan tehon mukaan, ja energia kulutuksen mukaan.

Muuten voi käydä niin että toinen on kk lomilla ja kerran lataat puhelimen akun, niin se maksaa oliko se siten satasen.

Jos leivotaan energiamaksuun, niin vuoden kulutuksen mukaan, jos kumpikin käyttää suht ahkerasti, niin se toki sinulle edullisempaa.

Jos nykyinen malli on nuijittu pöytään, niin sillä menette kunnes muutetaan.

. Lämmitystolpat on vanhastaan, aikarajoitetut ja vain lämmitykselle tarkoitetut, kiinteä tolppamaksu. Eri johtoa pitkin menevät.
Eli lämppärikäyttäjille energia ja perusmaksut leivottu paikan kokonais vuokraan. Hyvin tyypillistä, aikanaan ollut halvempaa kuin tehdä jotain mittauksia ja käytön mukaan laskutusta. Ja jos kaikilla oma paikka, niin ei ketään kiinnostanut edes korotukset. varsinkin jos asunnoilla suurinpiirtein samankokoiset vastikkeet.

,
 
Juu tolpat on maksaneet minun polttisaiikana jotain 5 euroa/kk kiinteä ympäri vuoden, ja lataustolpat 10 euroa/kk plus sähkölasku ympäri vuoden.
Jos yhtiö rahoitti latausinfran, niin kymppi kuussa ei kuullosta pahalta, siitä joku sentti menee kunnossapitoonkin. (tässä nyt taitaa tulla jumppaa alussa enemmän, joten lyhyellä ajalla helposti takkiin)

10A-16A lämmitystolpaa ruokkii aika monta 3*25Aliittymällä, jos sitä käyttää jonain pohjana, jää siinä jotain energiaan ja kunnossapitoon.
yllättävän pienillä energiakulutuksilla tolppapaikat monessa paikkaa mennään. Riippuu toki paikkakunnasta ja veteleekö kaikki sisätilalämppärillä kuumaksi. Ja jos tuuria niin viimeiset parivuotta mennyt hyvällä sopparilla.
 
Oma autoni näyttää maksimissaan lataavan 3.6kWh jolla teholla akku täyttyy parissa tunnissa, naapurin autosta en tiedä, taitaa tarvita aika monta kWh että latautuu edes yön aikana?
Paljonko naapuri ajaa päivittäin, ja kuinka kauan auto ennättää yleensä olemaan öisin latauksessa (eli onko naapurille yleisempää tuoda auto parkkikseen ja lataukseen jo klo 17-18, vaiko vasta puoliltaöin harrastusten yms. jälkeen)?

Meinaan vaan että vaikka itse ajan päivittäin vähintään 120km joka on mielestäni melko paljon, kyllä minulle on suht hyvin riittänyt kotona supersuko 1x10A lataus. 52kWh akku autossa, ja esim. eilen illalla laitoin auton lataukseen kun akussa oli jotain 35-40% jäljellä, ja aamulla klo 8 maissa lähtiessäni liikenteeseen se oli kivunnut 90%:iin. Kun tänään pääsen töistä kotiin, veikkaan että akkua on taas jotain 45% jäljellä.

Jos nyt äkkiä laskee epätarkasti että tuolla 1x10A latauksella tullee n. 2.3kW teholla latausta ja siitä vaikka 10% pois häviötä yms., sanotaan että vaikka 2kWh energiaa päätyy akkuun tunnissa. 12 tunnin latailun aikana ehtisi saada akkuun kai jotain 24 kWh jolla ajelee huonossakin kelissä kaiketi sen 100km normisähköautolla, yleensä paljon ylikin.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonko naapuri ajaa päivittäin, ja kuinka kauan auto ennättää yleensä olemaan öisin latauksessa (eli onko naapurille yleisempää tuoda auto parkkikseen ja lataukseen jo klo 17-18, vaiko vasta puoliltaöin harrastusten yms. jälkeen)?

Meinaan vaan että vaikka itse ajan päivittäin vähintään 120km joka on mielestäni melko paljon, kyllä minulle on suht hyvin riittänyt kotona supersuko 1x10A lataus. 52kWh akku autossa, ja esim. eilen illalla laitoin auton lataukseen kun akussa oli jotain 35-40% jäljellä, ja aamulla klo 8 maissa lähtiessäni liikenteeseen se oli kivunnut 90%:iin. Kun tänään pääsen töistä kotiin, veikkaan että akkua on taas jotain 45% jäljellä.

Jos nyt äkkiä laskee epätarkasti että tuolla 1x10A latauksella tullee n. 2.3kW teholla latausta ja siitä vaikka 10% pois häviötä yms., sanotaan että vaikka 2kWh energiaa päätyy akkuun tunnissa. 12 tunnin latailun aikana ehtisi saada akkuun kai jotain 24 kWh jolla ajelee huonossakin kelissä kaiketi sen 100km normisähköautolla, yleensä paljon ylikin.
Naapuri näyttää lataavan auton täyteen kerran viikossa.
Nyt otan aikalisän tähän, kun syyskuussa aloitettiin niin vajaalle kuukaudelle tuli hintaa euro/kWh. Lokakuussa hinta kiinteine kustannuksineen on enää 33c/kwh, katsotaan tuleeko talvella (latausmäärien lisääntyessä) hinta vieläkin alemmaksi. Mietitään sitten rauhassa sitä 3*25 vaihtoehtoa. Siinäkin on oma aloituskustannuksensa kun sähkäri käy ruuvailemassa, mutta jos sillä päästään eroon perusmaksuista ja voidaan silti käyttää nykyisiä liittimiä, niin ehkä se kannattaa. Mutta kuten sanottu, aikalilsä.
Neuvonne ovat olleet hyödyllisiä, kiitos.
 
Onkohan kuormanhallintaan mitään standardeja olemassa vai onko jokaisella valmistajalla omanlaisensa toteutus. Voiko siis yhtiössä laittaa kuormanhallinta valmiuden ja sitten osakkaat hommata laturit tolppiinsa omalla ajallaan luottaen siihen että kuormanhallinta ja tolppa ovat yhteensopivia. Tilanne tällä hetkellä se että ei jokainen kaipaa sitä ~tonnin kustannusta, kun ei vielä sähköautoa ole. Yhtiön infra(piuhat) tukee latausta, mutta kuormanhallinta tarvitaan sitten kun useampi tolppa vaihtuu latureiksi. Tolpat ovat myös huoneistojen omien mittarien takana.
 
Onkohan kuormanhallintaan mitään standardeja olemassa vai onko jokaisella valmistajalla omanlaisensa toteutus. Voiko siis yhtiössä laittaa kuormanhallinta valmiuden ja sitten osakkaat hommata laturit tolppiinsa omalla ajallaan luottaen siihen että kuormanhallinta ja tolppa ovat yhteensopivia. Tilanne tällä hetkellä se että ei jokainen kaipaa sitä ~tonnin kustannusta, kun ei vielä sähköautoa ole. Yhtiön infra(piuhat) tukee latausta, mutta kuormanhallinta tarvitaan sitten kun useampi tolppa vaihtuu latureiksi. Tolpat ovat myös huoneistojen omien mittarien takana.
Taitaa lähtökohta olla melkein se, että kuormanhallinta ja tolppa pitää tulla samalta toimijalta. Talonyhtiössä on tietysti hyvä tehdä "ennakkopäätös", että jos latausaseman haluaa niin joko talonyhtiö maksaa (ja maksat sitten kuoletusta vaikka vastikkeessa tms) tai jokainen hommaa jonkun tietyn tolpan omasta pussistaan.

Ihan mitään pilipalifirmojen latureita ei tietysti kannata miettiä, kun sitten ei tiedä joutuuko 5vuoden päästä vaihtamaan kaikki
 
Taitaa lähtökohta olla melkein se, että kuormanhallinta ja tolppa pitää tulla samalta toimijalta. Talonyhtiössä on tietysti hyvä tehdä "ennakkopäätös", että jos latausaseman haluaa niin joko talonyhtiö maksaa (ja maksat sitten kuoletusta vaikka vastikkeessa tms) tai jokainen hommaa jonkun tietyn tolpan omasta pussistaan.

Ihan mitään pilipalifirmojen latureita ei tietysti kannata miettiä, kun sitten ei tiedä joutuuko 5vuoden päästä vaihtamaan kaikki
Jep Internetin selaus tuottanut samanlaisen käsityksen. Eli taloyhtiön lyötävä lukkoon jokin ratkaisu/laitevalmistaja mitä sitten kaikki käyttävät. Haastava välitila missä ensimmäiset hommaamassa sähkiksiä, samalla kun viimeiset ehkä vaihtavat vasta +5v. päästä. Onko sitten vuosien päästä enää saatavilla latureita tähän järjestelmään, jos tolpat vaihtaisi tarpeen mukaan.
Jos yhtiö vaihdattaa kaikki tolpat latureiksi, niin niiden pitäisi myös olla sellaisia missä normi sukotöpseli(lohkolämmittäjille). Tämäkin rajaa mallistoa aikatavalla
 
Jep Internetin selaus tuottanut samanlaisen käsityksen. Eli taloyhtiön lyötävä lukkoon jokin ratkaisu/laitevalmistaja mitä sitten kaikki käyttävät. Haastava välitila missä ensimmäiset hommaamassa sähkiksiä, samalla kun viimeiset ehkä vaihtavat vasta +5v. päästä. Onko sitten vuosien päästä enää saatavilla latureita tähän järjestelmään, jos tolpat vaihtaisi tarpeen mukaan.
Jos yhtiö vaihdattaa kaikki tolpat latureiksi, niin niiden pitäisi myös olla sellaisia missä normi sukotöpseli(lohkolämmittäjille). Tämäkin rajaa mallistoa aikatavalla

Ei niitä ole välttämättä kaikkia pakko vaihtaa yhtäaikaa. Tolppia on kyllä useita missä on Type 2:sta, super-sukoa yksi tai kaksi jne. eri yhdistelmiä.
 
Onkohan kuormanhallintaan mitään standardeja olemassa vai onko jokaisella valmistajalla omanlaisensa toteutus. Voiko siis yhtiössä laittaa kuormanhallinta valmiuden ja sitten osakkaat hommata laturit tolppiinsa omalla ajallaan luottaen siihen että kuormanhallinta ja tolppa ovat yhteensopivia. Tilanne tällä hetkellä se että ei jokainen kaipaa sitä ~tonnin kustannusta, kun ei vielä sähköautoa ole. Yhtiön infra(piuhat) tukee latausta, mutta kuormanhallinta tarvitaan sitten kun useampi tolppa vaihtuu latureiksi. Tolpat ovat myös huoneistojen omien mittarien takana.
Yleisin standardi laturien hallintaan on OCPP. Useimmat nettiin kytkeyvät laturit tukee sitä vaihtelevalla kattavuudella. Periaatteessa voi vaatia osakkailta että omalla kustannuksella asennettava laturi on sitten OCPP-yhteensopiva. Mutta käytännössä sitten kun kuormanhallinta otetaan käyttöön, voi osoittautua ettei kaikki laturit ole "riittävän yhteensopiva" ja osa joudutaan vaihtamaan.
 
Meillä selviteltiin omatoimisesti sähköjä. Taloyhtiössä on 30 asunnolle kolme parkkiriviä ja jokaisella rivillä on 3x25A sulakkeet. Kokonaisteho on siis n. 17 kWh per rivi (3*25A*230V = 17250 W). Autopaikkojen määrä vaihtelee 12-18 per rivi. Eli jaettu teho on n. 0,95-1,4 kWh per paikka.

Päättelimme, että max. neljä hidasta 1,8 kWh lataustolppaa uskaltaa asentaa lämmitystolppien tilalle per rivi. Auton lohkolämmitin ja sisälämmitinhän saattaa viedä ilmeisesti jopa 1 kWh, eli sulake voi kyykätä talvella, jos on liikaa hybridin lataajia samaan aikaan, kun muut lämmittää.

Käytännössä siis 3,7 kWh latausasemia ei uskalla asentaa vielä yhtäkään. Onko ajatuksia mitä välimallin ratkaisuja voisi olla, että 3,7 kWh mahdollistuisi? Millainen olisi järkevin tai ylipäätään mahdollinen kuormanhallinta tilanteessa, jossa pullonkaula on ilmeisesti parkkipaikkarivistön 3x25A sulake jaettuna 18:lle? Nyt toki jo parin asukkaan hankkimassa 1,8 kWh lataustolpassa ei ole kuormanhallintaa.

Onko tuo laskennallinen n. 1 kWh per autopaikka muutenkin riittämätön edes kuormanhallinnalla, vaikka sähköautoilijoita olisikin vain pari samassa rivissä? Taloyhtiön pääsulakkeesta ei ole varmuutta, mutta ainakin taloyhtiön sähkönsiirto on yleissiirto 63 A (x3?). Täällä ei taida muutenkaan olla mahdollisuutta kytkeä huoneistokohtaiselle sähkömittarille, kun kaikki sähkömittarit ovat samassa sähkökeskuksessa ja parkkipaikkojen kaapelointi menee yhteisten sulakkeiden kautta? Autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa ja kahdelle riville on vieläpä pitkä matka sähkökeskuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Sisätilan lämmittimet voivat viedä 2kw. Kuormanhallintaa tuohon tarvitaan kyllä tarvitaan. Muutoin pakkasaamuina paukkuvat sulakkeet. Kuorman hallinan avulla tolpista saa sitten pääosan ajasta 3.7kw. Kyllä tuosta hyvän saa kuormanhallinnalla niin kauan kunhan sähköautoja on alle 50% autoista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 450
Viestejä
4 557 050
Jäsenet
74 966
Uusin jäsen
Hautamagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom