Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä


Mielestäni kunnon kuormanhallinnan kanssa ei pitäisi olla ongelmaa asennuttaa vaikka joka paikalle 11kW nimellistehoinen laturi.

Ja jos haluaa säilyttää edelleen lämmitysmahdollisuuden niin monissa tolpissa on myös se perinteinen kellokytkin olemassa.

Noin isolla autopaikkojen määrällä tasoituskerroin on jo aika iso ja lataustehoa per paikka ei tarvita kuin pari kilowattia laskennallisesti.

Taloyhtiöiden keskukset on nykyään lähes aina rakenteeltaan sellaisia, että on ensin liittymän sulakkeet, esim. 3x125A, jonka perässä sitten asukkaiden omien asuntojen ryhmäkeskukset 3x25A tms ja kiinteistökeskus esim. 3x50A kaikki rinnakkain.

Kun ne autolämmitykset/lataukset tulisi olemaan tuossa kiinteistöliittymän perässä niin kuormanhallinta pitää vain speksata niin, että se estää sekä liittymän sulakkeiden, että kiinteistön sulakkeiden palamisen.

Byrokratiamielessähän tuo tilanne on helppo, koska paikat on kaikki yhtiön hallinnassa. Jos yhtiökokous päättää, että jotain tehdään niin silloin tehdään.

Markkinoilla on monia toimijoita jotka tekee latauskartoituksia myös ilmaiseksi. Sellaisen voi tilata myös reunaehdolla, että mitä voidaan tehdä ilman kaivuutöitä ja liittymän koon kasvattamista.
 
Meillä selviteltiin omatoimisesti sähköjä. Taloyhtiössä on 30 asunnolle kolme parkkiriviä ja jokaisella rivillä on 3x25A sulakkeet. Kokonaisteho on siis n. 17 kWh per rivi (3*25A*230V = 17250 W). Autopaikkojen määrä vaihtelee 12-18 per rivi. Eli jaettu teho on n. 0,95-1,4 kWh per paikka.

Päättelimme, että max. neljä hidasta 1,8 kWh lataustolppaa uskaltaa asentaa lämmitystolppien tilalle per rivi. Auton lohkolämmitin ja sisälämmitinhän saattaa viedä ilmeisesti jopa 1 kWh, eli sulake voi kyykätä talvella, jos on liikaa hybridin lataajia samaan aikaan, kun muut lämmittää.

Käytännössä siis 3,7 kWh latausasemia ei uskalla asentaa vielä yhtäkään. Onko ajatuksia mitä välimallin ratkaisuja voisi olla, että 3,7 kWh mahdollistuisi? Millainen olisi järkevin tai ylipäätään mahdollinen kuormanhallinta tilanteessa, jossa pullonkaula on ilmeisesti parkkipaikkarivistön 3x25A sulake jaettuna 18:lle? Nyt toki jo parin asukkaan hankkimassa 1,8 kWh lataustolpassa ei ole kuormanhallintaa.

Onko tuo laskennallinen n. 1 kWh per autopaikka muutenkin riittämätön edes kuormanhallinnalla, vaikka sähköautoilijoita olisikin vain pari samassa rivissä? Taloyhtiön pääsulakkeesta ei ole varmuutta, mutta ainakin taloyhtiön sähkönsiirto on yleissiirto 63 A (x3?). Täällä ei taida muutenkaan olla mahdollisuutta kytkeä huoneistokohtaiselle sähkömittarille, kun kaikki sähkömittarit ovat samassa sähkökeskuksessa ja parkkipaikkojen kaapelointi menee yhteisten sulakkeiden kautta? Autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa ja kahdelle riville on vieläpä pitkä matka sähkökeskuksesta.

Kuormanhallinnalla saa varmasti sähköautoille ihan OK latausta. Ottakaa ammattilainen tekemään latauskartoitus, on sen arvoinen.
Auton moottorinlämmitin 500W ja sisätilalämmitin riippuu täysin millainen kullaiin on. Suurimmissa kitymaastureissa tai farkuissa saattaa olla yli 2kW.


Mielestäni kunnon kuormanhallinnan kanssa ei pitäisi olla ongelmaa asennuttaa vaikka joka paikalle 11kW nimellistehoinen laturi.

Ja jos haluaa säilyttää edelleen lämmitysmahdollisuuden niin monissa tolpissa on myös se perinteinen kellokytkin olemassa.

Noin isolla autopaikkojen määrällä tasoituskerroin on jo aika iso ja lataustehoa per paikka ei tarvita kuin pari kilowattia laskennallisesti.

Taloyhtiöiden keskukset on nykyään lähes aina rakenteeltaan sellaisia, että on ensin liittymän sulakkeet, esim. 3x125A, jonka perässä sitten asukkaiden omien asuntojen ryhmäkeskukset 3x25A tms ja kiinteistökeskus esim. 3x50A kaikki rinnakkain.

Kun ne autolämmitykset/lataukset tulisi olemaan tuossa kiinteistöliittymän perässä niin kuormanhallinta pitää vain speksata niin, että se estää sekä liittymän sulakkeiden, että kiinteistön sulakkeiden palamisen.

Byrokratiamielessähän tuo tilanne on helppo, koska paikat on kaikki yhtiön hallinnassa. Jos yhtiökokous päättää, että jotain tehdään niin silloin tehdään.

Markkinoilla on monia toimijoita jotka tekee latauskartoituksia myös ilmaiseksi. Sellaisen voi tilata myös reunaehdolla, että mitä voidaan tehdä ilman kaivuutöitä ja liittymän koon kasvattamista.

Nämä ilmaiset latauskartoitukset ainakin meidän taloyhtiön kohdalla oli täysi vitsi. En voi suositella. Säästää aikaa ja rahaa maksaa muutamia satasia ammattilaisen tekemästä kartoituksesta, jossa on selvät sävelet miten asia on ja miten eteenpäin.
 
Nämä ilmaiset latauskartoitukset ainakin meidän taloyhtiön kohdalla oli täysi vitsi. En voi suositella. Säästää aikaa ja rahaa maksaa muutamia satasia ammattilaisen tekemästä kartoituksesta, jossa on selvät sävelet miten asia on ja miten eteenpäin.

Joo noita on ilmeisesti kovin monen tasoisia, osa ihan järkeviä, osa yhtä tyhjän kanssa.

Ja taloyhtiön koko kuulostaa kysyjän tapauksessa sellaiselta, että muutaman satasen kulu ei kaada taloutta.
 
Auton moottorinlämmitin 500W ja sisätilalämmitin riippuu täysin millainen kullaiin on. Suurimmissa kitymaastureissa tai farkuissa saattaa olla yli 2kW.
Jep, alle kilowatissa taitaa lohkolämppärit olla, sekä säteily ja letkulämmittimet. Hankalan mitoituksesta tekee se, että nykyään on myös näitä kiertovesipumpullisia letkulämppäreitä joita taitaa olla ainakin 1,5kW versiona. Sisälämppärit taitaa useimmiten olla n. 1-1,5kW, mutta vasta eilen tuli käytettyä ikivanhaa 2kW Defaa kun piti varastosta kaivella varalämppäri esiin :D
 
Onkohan siitä kartoituksesta silti mitään muuta hyötyä kuin se että saa suosituksen jonkin valmistajan vehkeisiin joilla venyy kuormanhallinta tuohon että on yhteensä 4 eri pääsulakkeet.
 
Onkohan siitä kartoituksesta silti mitään muuta hyötyä kuin se että saa suosituksen jonkin valmistajan vehkeisiin joilla venyy kuormanhallinta tuohon että on yhteensä 4 eri pääsulakkeet.

Ei ne suosittele mitään tiettyä valmistajaa. Meidän taloyhtiössä kaikki kokivat hyödyllisiksi. Aivan täysin sen 640€ arvoinen kartoitus mitä maksoimme.

Ei mitään hajua mitä tarkoitat ".. 4 eri pääsulakkeet." kohdalla.
 
AP oli 3 kertaa 3x25 ja yhden kerran 3x63. Siitä ynnäilin notta 4.

Kuormanhallinnan tarve ja laajuus on tapauskohtaista. Ei noita autolämmityskentille meneviä syöttöjä ole välttämättä mittauksella varustaa vaan niille voidaan koodata tuonne latureille oma ohjelmallinen raja, että älä ylitä tätä tehoa ja katsoa sitten kuormitusta tositilanteessa.

Tuo kiinteistöosan 3x63A tarvitsee virtamuuntajamittauksen, koska niiden sulakkeiden palaminen on suurempi ongelma koska lähtee yleensä sähköt sitten kiertovesipumpuilta jne. Ja pääsulakkeet jotka on kiinteistön liittymäkaapelissa pitää suojata myös kuormanhallinnalla, koska siitä tulee sitten vielä isompia ongelmia kun kaikilla asukkailla on sähköt poikki yhdestä tai useammasta vaiheesta ja noiden vaihtaminen vaatii lähes aina sähkäriä paikalle.

Toki markkinoilla on ratkaisuja joissa virtamuuntajia voi olla useampikin satsi, eli teoriassa voidaan suojata kaikki keskuksen autolämmityksille/latauksille lähtevät syötöt, kiinteistön syöttö ja vielä liittymä.
 
Ei noita autolämmityskentille meneviä syöttöjä ole välttämättä mittauksella varustaa vaan niille voidaan koodata tuonne latureille oma ohjelmallinen raja, että älä ylitä tätä tehoa ja katsoa sitten kuormitusta tositilanteessa.
AP tapauksessa se raja olisi vain jäänyt niin matalaksi että en ole varma että onko protokollossa tukea niin pienillä virroille ja vaikka sitten hiukan venyttäen olisikin niin kyllä se latausteho olisi kovin olemattomaksi jäänyt. Ja se kaikki olisi ollut vain sitä varten että varaudutaan siihen että aamulla on 2 tuntia kaikilla sisätilanlämppäri päällä.
 
Taloyhtiöiden keskukset on nykyään lähes aina rakenteeltaan sellaisia, että on ensin liittymän sulakkeet, esim. 3x125A, jonka perässä sitten asukkaiden omien asuntojen ryhmäkeskukset 3x25A tms ja kiinteistökeskus esim. 3x50A kaikki rinnakkain.

Kun ne autolämmitykset/lataukset tulisi olemaan tuossa kiinteistöliittymän perässä niin kuormanhallinta pitää vain speksata niin, että se estää sekä liittymän sulakkeiden, että kiinteistön sulakkeiden palamisen.

Tuosta liittymän koosta tosiaan ei ole tietoa, ellei se nyt sitten ole se 3x63A. Taloyhtiö on rakennettu 90-luvulla, ja on kaukolämpö eikä sähkölämmityksiä. Onko siis todennäköistä että kolmen parkkipaikan 3x25A sulakkeet on suoraan liittymän perässä vai tarvitseeko tähänkin kenties asennuksia?

Joo, voi olla että pitää teettää ihan oikea latausselvitys. Parkkipaikat on tosiaan 100 metrin päässä toisistaan, ja oma autopaikkakin 90 m päässä sähkökeskuksesta. Mutta millainen kuormanhallinta tässä käytännössä voisi tulla? Lähinnä siis, että onko mahdollinen ratkaisu että kuormanhallinta tulisi osana asukkaan itse ostamaa lataustolppaa ilman että taloyhtiö joutuu muuttamaan järjestelmiä? Mihin kuormanhallinta asennetaan, jos parkkipaikalla on 3x25A sulake?

Tämähän se on, että sinänsä helppoa kun kaikki parkkipaikat ovat taloyhtiön omaisuutta, mutta jos halukkaita sähköautoille on tällä hetkellä vasta alle 10 % osakkaista, niin silloin haluttaisiin mennä enemmän "artisti maksaa" -linjalla. Toisaalta pitäisi pitää tolpat ja järjestelmät yhdenmukaisina eikä älyttömiä ennallistamisvelvoitteita yms. sitten joskus.

EDIT: ossid taisitkin vastata tuohon keskimmäiseen kysymykseeni eli ei ole mahdollista kuormanhallinta ilman sähkökeskuksen asennuksia:
ossid sanoi:
Tuo kiinteistöosan 3x63A tarvitsee virtamuuntajamittauksen, koska niiden sulakkeiden palaminen on suurempi ongelma koska lähtee yleensä sähköt sitten kiertovesipumpuilta jne. Ja pääsulakkeet jotka on kiinteistön liittymäkaapelissa pitää suojata myös kuormanhallinnalla, koska siitä tulee sitten vielä isompia ongelmia kun kaikilla asukkailla on sähköt poikki yhdestä tai useammasta vaiheesta ja noiden vaihtaminen vaatii lähes aina sähkäriä paikalle.
 
Tuosta liittymän koosta tosiaan ei ole tietoa, ellei se nyt sitten ole se 3x63A. Taloyhtiö on rakennettu 90-luvulla, ja on kaukolämpö eikä sähkölämmityksiä. Onko siis todennäköistä että kolmen parkkipaikan 3x25A sulakkeet on suoraan liittymän perässä vai tarvitseeko tähänkin kenties asennuksia?

Joo, voi olla että pitää teettää ihan oikea latausselvitys. Parkkipaikat on tosiaan 100 metrin päässä toisistaan, ja oma autopaikkakin 90 m päässä sähkökeskuksesta. Mutta millainen kuormanhallinta tässä käytännössä voisi tulla? Lähinnä siis, että onko mahdollinen ratkaisu että kuormanhallinta tulisi osana asukkaan itse ostamaa lataustolppaa ilman että taloyhtiö joutuu muuttamaan järjestelmiä? Mihin kuormanhallinta asennetaan, jos parkkipaikalla on 3x25A sulake?

Tämähän se on, että sinänsä helppoa kun kaikki parkkipaikat ovat taloyhtiön omaisuutta, mutta jos halukkaita sähköautoille on tällä hetkellä vasta alle 10 % osakkaista, niin silloin haluttaisiin mennä enemmän "artisti maksaa" -linjalla. Toisaalta pitäisi pitää tolpat ja järjestelmät yhdenmukaisina eikä älyttömiä ennallistamisvelvoitteita yms. sitten joskus.

EDIT: ossid taisitkin vastata tuohon keskimmäiseen kysymykseeni eli ei ole mahdollista kuormanhallinta ilman sähkökeskuksen asennuksia:
Paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä saa yleensä pyytämällä tuon kiinteistön liittymän kuormitustiedot ja myös kiinteistön oman sähköliittymän kuormitustiedot. Niistä saa myös osviittaa siihen, että millaisella käyttöasteella se kiinteistölle tuleva liityntäkaapeli on toiminut, että onko siellä varaa lisääntyvälle kuormitukselle.

Nousujohtokaavio kertoo asian varmasti, mutta eiköhän ne autolämmityksen 3x25A lähdöt ole tuon kiinteistön 3x63A liittymän takana. Ne asunnon omat mittarit on sitten samalla tasolla(rinnakkain) tuon kiinteistön liittymän kanssa ja sitä kiinteistölle katujakokaapilta tulevaa syöttökaapelia suojaa erilliset pääsulakkeet, jotka on yhteiset asuntojen mittareille ja kiinteistölle.

Kuormanhallinta vaatii yleensä virtamuuntajien asentamista keskukseen ja niiltä lähtee signaali kontrollipalikan kautta latureille, että kerro autolle että älä ota kuin x ampeeria virtaa nyt.

Yksi helppo mutta kallis ratkaisu loppukäyttäjälle on ottaa joku operaattori mukaan toteuttamaan lataushommaa. Tässä on vain toki se pihvi, että he tekee bisnestä ja siitä käyttäjiltä laskutettavasta sähköstä otetaan sitten sen verran siivua välistä, että saadaan kuoletettua investointi ja muut kulut. Mutta yhtiölle tuollainen malli saattaa olla helpoin, koska se ei välttämättä vaadi juuri mitään toimenpiteitä enää valmistumisen jälkeen.

Tuon kokoluokan yhtiössä on siinä ja siinä miten kannattaa asiaa lähteä toteuttamaan, alkaa olla rajoilla että kannattaako puuhastella itse.
 
Kiitoksia. Nyt aloin ymmärtämään. Mutta jos siis sähkökeskuksessa on kuormanhallinta, niin pitääkö tämä vielä ottaa jotenkin huomioon lataustolppien vallinnassa - vai riittääkö mitkä vaan 3.7 kWh latauasemat ja sähkökeskus hoitaa kuormanhallinnan?

edit: Ja onko tällaiselle virtamuuntajaoperaatiolle mitään hintahaitaria pelkästään siis 3.7 kWh latauksen mahdollistamista varten? Sanoit, että kannattaa jo miettiä operaattorin hankkimista.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia. Nyt aloin ymmärtämään. Mutta jos siis sähkökeskuksessa on kuormanhallinta, niin pitääkö tämä vielä ottaa jotenkin huomioon lataustolppien vallinnassa - vai riittääkö mitkä vaan 3.7 kWh latauasemat ja sähkökeskus hoitaa kuormanhallinnan?
Se on tuettava , kun perusajatukset päässä, niin itse valinta ja toteutus suunnittelian pöydälle. Vähän sitten hahmottaa se onko ihan väliaikainen, vai onko tässä vaiheessa huomioitava laajennusta. Ilmeisesti väliaikainen, hinta edellä.

Siis tarve oli että liittymän rajoissa pysytään, että kunkin tolpparivin rajoissa.
 
Kiitoksia. Nyt aloin ymmärtämään. Mutta jos siis sähkökeskuksessa on kuormanhallinta, niin pitääkö tämä vielä ottaa jotenkin huomioon lataustolppien vallinnassa - vai riittääkö mitkä vaan 3.7 kWh latauasemat ja sähkökeskus hoitaa kuormanhallinnan?

edit: Ja onko tällaiselle virtamuuntajaoperaatiolle mitään hintahaitaria pelkästään siis 3.7 kWh latauksen mahdollistamista varten? Sanoit, että kannattaa jo miettiä operaattorin hankkimista.

Omasta mielestä 3,7kW (1x16A) yksivaihelataus on turha välietappi hidaslatauksen(latauskäyttöön suunniteltu suko-rasia) ja täyden tehon (11kW+) välillä. Yksivaiheisilla ja kolmivaiheisilla laitteilla ei ole juurikaan hintaeroa ja kolmivaiheinen laturi toimii sitten kaikkien autojen kanssa niin tehokkaasti kuin voi.

Sitä varten se kuormanhallinta siellä on, että kaikki pystyy lataamaan niin paljon kuin liittymän kuormitustilanne antaa myöden.

Ellei sitten jostain syystä haluta jaotella kahtia lataajia auton tyypin mukaan, eli jos hybridilataajat ei saa kuin 1-vaiheisen oman auton puutteista johtuen niin ei täyssähkötkään sitten saa ladata, koska suomessahan naapuri maksaa satasen jotta toinen ei saa viittä kymppiä. Koska eihän se nyt käy, että joillakin on kivempaa kuin toisilla vaan kaikilla pitää olla ikävää.
 
Omasta mielestä 3,7kW (1x16A) yksivaihelataus on turha välietappi hidaslatauksen(latauskäyttöön suunniteltu suko-rasia) ja täyden tehon (11kW+) välillä. Yksivaiheisilla ja kolmivaiheisilla laitteilla ei ole juurikaan hintaeroa ja kolmivaiheinen laturi toimii sitten kaikkien autojen kanssa niin tehokkaasti kuin voi.

Sitä varten se kuormanhallinta siellä on, että kaikki pystyy lataamaan niin paljon kuin liittymän kuormitustilanne antaa myöden.

Ellei sitten jostain syystä haluta jaotella kahtia lataajia auton tyypin mukaan, eli jos hybridilataajat ei saa kuin 1-vaiheisen oman auton puutteista johtuen niin ei täyssähkötkään sitten saa ladata, koska suomessahan naapuri maksaa satasen jotta toinen ei saa viittä kymppiä. Koska eihän se nyt käy, että joillakin on kivempaa kuin toisilla vaan kaikilla pitää olla ikävää.
Tasapuolinen kohtelu pitää olla, mutta jos ollaan varmoja että väliaikana ei kysyntä pomsahda, niin mites jos vähän monipuolistaisi, pienitehoisia tolppia ja pari isiompitehoista, jos siis oletettavissa että hintaohajus tasaa halukkuuden.
Ja tarvetta olisi oikeasti eri tehoilla. Mutta mennään kyllä nopeasti palvelu malliin, ja ehkä jopa siihen että yksi "yhteistolppa".
 
Kiitoksia. Nyt aloin ymmärtämään. Mutta jos siis sähkökeskuksessa on kuormanhallinta, niin pitääkö tämä vielä ottaa jotenkin huomioon lataustolppien vallinnassa - vai riittääkö mitkä vaan 3.7 kWh latauasemat ja sähkökeskus hoitaa kuormanhallinnan?

edit: Ja onko tällaiselle virtamuuntajaoperaatiolle mitään hintahaitaria pelkästään siis 3.7 kWh latauksen mahdollistamista varten? Sanoit, että kannattaa jo miettiä operaattorin hankkimista.
Siis se kuormanhallinta on järjestelmä joka mittaa sähkön kulutusta eri kohdissa verkkoa ja kertoo latausasemille kuinka paljon ne saavat käyttää virtaa. Eli esim ne taloyhtiön pääsulakkeet 3x250A, kiinteistösähkön pääsulakkeet 3x63A ja parkkisnousut 3x25A, jokaisessa kohdassa pitää mitata. On tietysti mahdollista myös lisätä sinne kapaa jolla parkkikselle saadaan täysi 3x75A.

On periaatteessa sama mihin se keskuslaite asennetaan, mutta yleensä se tietysti on jossain teknisessä tilassa johon ne virran kulutusta mittaavat virtamuuntajatkin asennetaan.

Keskuslaite juttelee sitten latureiden kanssa joko omalla erillisella kommunikaatiokaapelilla, tai tuossa tapauksessa langattomasti, eli jos keskusaivo on kaukana edellyttää jonkinlaisen toistimen väliin.

Käytännössä tuo kokonaisuus pitää olla yhden valmistajan tuottama, standardit eivät ole vielä kehittyneet sille tasolle että eri valmistajien laitteet juttelisivat sujuvasti keskenään.

IMO on järkevintä ottaa 11 (tai 22) kW latauslaitteet, ja antaa systeemin rajoittaa niiden tehoa. Hintaero ei ole merkittävä, ja jos sinne joskus kaivetaan järeämpiä kaapeleita, niin latausasemat ovat valmiina. Se tietysti on huomioitava että jos/kun kaikkia ei muuteta kerralla, niitä saman valmistajan latausasemia pitää pystyä hankkimaan lisää myöhemmin laajennettaessa.

Tuo operaattori välissä alentaa aloituskustannuksia ja ne hoitavat kulutusperusteisen laskutuksen, mutta ne eivät ole hyväntekeväisyys järjestöjä, vaan tekevät bisnestä, se on aina loppujenlopuksi kalliimpi ratkaisu.
 
Se tietysti on huomioitava että jos/kun kaikkia ei muuteta kerralla, niitä saman valmistajan latausasemia pitää pystyä hankkimaan lisää myöhemmin laajennettaessa.
En kyllä tietoisesti hankkiutuisi valmistajaloukkuun. Se on toki ihan ok suunnitelma, että ensisijaisesti hankitaan tarpeen mukaan samanlaisia/saman valmistajan laitteita, mutta vaatisin edes periaatteellista OCPP-tukea.
 
En kyllä tietoisesti hankkiutuisi valmistajaloukkuun. Se on toki ihan ok suunnitelma, että ensisijaisesti hankitaan tarpeen mukaan samanlaisia/saman valmistajan laitteita, mutta vaatisin edes periaatteellista OCPP-tukea.
Joo, ihan hyvä pointti, mutta käytännössä tosiaan ainakin tällähetkellä se on oltava saman valmistajan tekemä systeemi.
 
Onko kellään ajatusta palveluntarjoajasta seuraavaan tilanteeseen:

- Taloyhtiössä 24 autopaikkaa, sekä yhtiön omistamia että osakepaikkoja, kaikissa lämmitystolpat
- Latausvalmius kaikille paikoille ei ole aiemmin mennyt yhtiökokouksessa läpi eikä ole edelleenkään ajankohtainen
- Kartoitus on teetetty, ja valmius 3.7 kW lataamiseen on olemassa

Koska laajempi muutos ei ole ajankohtainen eikä sille ole kannatusta, on noussut esiin mahdollisuus, jossa yhtiön omistamista paikoista kahdelle (eli yhden tolpan) vaihtaisi latauksen mahdollistavaksi. Näitä paikkoja ei siis vuokrattaisi kenellekään vaan ne olisivat kaikkien halukkaiden latauskäytössä. Tämä vaatisi ainakin jonkinlaisen tunnistautumisen, lätkällä tms, jotta käytetyn energian kustannukset saisi kohdistettua lataajalle.

Onko mitään kokemuksia vastaavasta? Mitä tulisi huomioida ja mitä vaihtoehtoja ylipäätään on palveluntarjoajien suhteen?

Haussa on siis taloyhtiön kannalta mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen ratkaisu, joka toimisi välivaiheena joka paikalle luotavaa latausvalmiutta varten. Jonkinlaisen latausmahdollisuuden olemassaolo kun todennäköisesti rohkaisisi useampia auton vaihtoon ja ajan myötä sekä kapasiteetin rajojen tullessa vastaan kääntäisi myös yleisen mielipiteen suotuisaksi isompaa hanketta varten.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään ajatusta palveluntarjoajasta seuraavaan tilanteeseen:

- Taloyhtiössä 20 autopaikkaa, sekä yhtiön omistamia että osakepaikkoja, kaikissa lämmitystolpat
- Latausvalmius kaikille paikoille ei ole aiemmin mennyt yhtiökokouksessa läpi eikä ole edelleenkään ajankohtainen
- Kartoitus on teetetty, ja valmius 3.7 kW lataamiseen on olemassa

Koska laajempi muutos ei ole ajankohtainen eikä sille ole kannatusta, on noussut esiin mahdollisuus, jossa yhtiön omistamista paikoista kahdelle (eli yhden tolpan) vaihtaisi latauksen mahdollistavaksi. Näitä paikkoja ei siis vuokrattaisi kenellekään vaan ne olisivat kaikkien halukkaiden latauskäytössä. Tämä vaatisi ainakin jonkinlaisen tunnistautumisen, lätkällä tms, jotta käytetyn energian kustannukset saisi kohdistettua lataajalle.

Onko mitään kokemuksia vastaavasta? Mitä tulisi huomioida ja mitä vaihtoehtoja ylipäätään on palveluntarjoajien suhteen?

Haussa on siis taloyhtiön kannalta mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen ratkaisu, joka toimisi välivaiheena joka paikalle luotavaa latausvalmiutta varten. Jonkinlaisen latausmahdollisuuden olemassaolo kun todennäköisesti rohkaisisi useampia auton vaihtoon ja ajan myötä sekä kapasiteetin rajojen tullessa vastaan kääntäisi myös yleisen mielipiteen suotuisaksi isompaa hanketta varten.
Jokaiselle halukkaalle oma lataustolppa jossa kulutusmittari. Kovin montaa tolppaa ei varmaan tarvita, jolloin kustannus on muutaman tonnin. Joku sitten lukee tolppien mittarit vaikka pari kertaa vuodessa.
 
Jokaiselle halukkaalle oma lataustolppa jossa kulutusmittari. Kovin montaa tolppaa ei varmaan tarvita, jolloin kustannus on muutaman tonnin. Joku sitten lukee tolppien mittarit vaikka pari kertaa vuodessa.

Tuo tie on kuljettu jo ja se ei johda mihinkään. Suurimmat ongelmat ovat kuormanhallinta, paikkojen ryhmitysratkaisu sekä skaalautuvuus halukkaiden lisääntyessä. Mutta tätähän en kysynyt eikä sitä tarvitse nyt lähteä enempää setvimään.
 
Tuo tie on kuljettu jo ja se ei johda mihinkään. Suurimmat ongelmat ovat kuormanhallinta, paikkojen ryhmitysratkaisu sekä skaalautuvuus halukkaiden lisääntyessä. Mutta tätähän en kysynyt eikä sitä tarvitse nyt lähteä enempää setvimään.
Jos kartoituksen mukaan on valmius 3,7 kW lataamiseen olemassa, niin miksi siinä tarvitaan kuormanhallintaa. Vai onko lataus tuolla teholla mahdollista vain yhdestä tolpasta, eli kahdelle autolle kerrallaan?
 
Jos kartoituksen mukaan on valmius 3,7 kW lataamiseen olemassa, niin miksi siinä tarvitaan kuormanhallintaa. Vai onko lataus tuolla teholla mahdollista vain yhdestä tolpasta, eli kahdelle autolle kerrallaan?

Huoh. On mahdollista tuolla teholla tietylle määrälle kerrallaan per ryhmä. Vaatii kuormanhallinnan.
 
Huoh. On mahdollista tuolla teholla tietylle määrälle kerrallaan per ryhmä. Vaatii kuormanhallinnan.
Näin äkkiseltään ajateltuna 3,7kW jaettu latausmahdollisuus kuulostaa aika turhalta? Siis jos tilanne on se, että saatat saada tuohon autosi lataukseen tai sitten et kun joku muu lataa. Tuo on vielä niin hidas, että joku muu saattaa ladata siinä helposti pari vuorokauttakin ainakin kovilla pakkasilla.

Onko tuosta siis oikein mitään hyötyä kun tuollaisen varaan et voi laskea yhtään mitään? Tulet illalla tyhjällä autolla kotiin ja aamulla pitäisi lähteä johonkin, mutta naapurin pena latailee siinä seuraavat 2 vrk.
 
Huoh. On mahdollista tuolla teholla tietylle määrälle kerrallaan per ryhmä. Vaatii kuormanhallinnan.
Jos lataustolppien rakentaminen ei ole mennyt yhtiökokouksessa läpi, niin käyttäjiä ei oletettavasti ole kovin montaa? Jos 3,7 kW riittää yhdelle kerrallaan, niin sitä ei juuri valmiudeksi voi kutsua.
Meillä on taloyhtiössä 60+ autopaikkaa, joista 8 kpl (4 tolppaa) on muutettu latauskäyttöön (3,7 kW). Tämä kaikki toimii ilman kuormanhallintaa, eikä toistaiseksi ongelmia ole ollut.
Muiden kanssa paikan jakaminen on sama, kuin lataisi kaupallisella pistokkeella, eli epävarmaa ja -käytännöllistä.
 
Näin äkkiseltään ajateltuna 3,7kW jaettu latausmahdollisuus kuulostaa aika turhalta? Siis jos tilanne on se, että saatat saada tuohon autosi lataukseen tai sitten et kun joku muu lataa. Tuo on vielä niin hidas, että joku muu saattaa ladata siinä helposti pari vuorokauttakin ainakin kovilla pakkasilla.

Onko tuosta siis oikein mitään hyötyä kun tuollaisen varaan et voi laskea yhtään mitään? Tulet illalla tyhjällä autolla kotiin ja aamulla pitäisi lähteä johonkin, mutta naapurin pena latailee siinä seuraavat 2 vrk.

Niin tässä olisi siis kaksi paikkaa, joissa olisi tuo 3.7 kW molemmissa jatkuvasti. Ja ei se tosiaan ihmeitä millekään täyssähkölle tee, plugin-hybridejä yhtiössä toistaiseksi vain on ollutkin. Ja niitä ihmiset näyttävät hankkivan vaikkei kotona ole mitään latausmahdollisuutta, joten olisi tämä nykyistä eli tyhjää parempi. Nälkä kasvaa kuitenkin syödessä ja kuten kirjoitin, tämän kautta voisi myöhemmin syntyä myönteisempi ilmapiiri laajemmalle latausmahdolisuudelle joka paikalla.
 
Jos lataustolppien rakentaminen ei ole mennyt yhtiökokouksessa läpi, niin käyttäjiä ei oletettavasti ole kovin montaa? Jos 3,7 kW riittää yhdelle kerrallaan, niin sitä ei juuri valmiudeksi voi kutsua.
Meillä on taloyhtiössä 60+ autopaikkaa, joista 8 kpl (4 tolppaa) on muutettu latauskäyttöön (3,7 kW). Tämä kaikki toimii ilman kuormanhallintaa, eikä toistaiseksi ongelmia ole ollut.


En kirjoittanut, että se riittäisi vain yhdelle kerrallaan.

Onko nuo 8 kpl siis ihmisten omia paikkoja vai yhteisessä käytössä olevia?
 
Omia paikkoja. Toistaiseksi näistä on pari paikkaa vapaana, mutta tehon on laskettu riittävän näille paikoille.
Mitä sitten tehdään kun tulee uusia halukkaita ja teho ei enää riitäkään kaikille? Entä jos yhtiökokous ei vieläkään suostu laajempaan hankkeeseen?
 
Onko kellään ajatusta palveluntarjoajasta seuraavaan tilanteeseen:

- Taloyhtiössä 20 autopaikkaa, sekä yhtiön omistamia että osakepaikkoja, kaikissa lämmitystolpat
- Latausvalmius kaikille paikoille ei ole aiemmin mennyt yhtiökokouksessa läpi eikä ole edelleenkään ajankohtainen
- Kartoitus on teetetty, ja valmius 3.7 kW lataamiseen on olemassa

Koska laajempi muutos ei ole ajankohtainen eikä sille ole kannatusta, on noussut esiin mahdollisuus, jossa yhtiön omistamista paikoista kahdelle (eli yhden tolpan) vaihtaisi latauksen mahdollistavaksi. Näitä paikkoja ei siis vuokrattaisi kenellekään vaan ne olisivat kaikkien halukkaiden latauskäytössä. Tämä vaatisi ainakin jonkinlaisen tunnistautumisen, lätkällä tms, jotta käytetyn energian kustannukset saisi kohdistettua lataajalle.

Onko mitään kokemuksia vastaavasta? Mitä tulisi huomioida ja mitä vaihtoehtoja ylipäätään on palveluntarjoajien suhteen?

Haussa on siis taloyhtiön kannalta mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen ratkaisu, joka toimisi välivaiheena joka paikalle luotavaa latausvalmiutta varten. Jonkinlaisen latausmahdollisuuden olemassaolo kun todennäköisesti rohkaisisi useampia auton vaihtoon ja ajan myötä sekä kapasiteetin rajojen tullessa vastaan kääntäisi myös yleisen mielipiteen suotuisaksi isompaa hanketta varten.

Äkkiseltään ainakin Zaptecin Prot vastaavat vaatimuksia, löytyy tägit, kuormanhallinta, laturien ketjutus, appsit, ajastukset jne. Ovat vaan pirun kalliita vieläkin.
 
Mitä sitten tehdään kun tulee uusia halukkaita ja teho ei enää riitäkään kaikille? Entä jos yhtiökokous ei vieläkään suostu laajempaan hankkeeseen?
Yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi on rakennettava lisää paikkoja, eli käytännössä uusia parkkipaikan sähköt ja päällyste sekä rakentaa uudet tolpat (tai ainakin valmius) joko kaikille paikoille tai sitten rajoitetusti pienelle alueelle. Nuo muutaman paikan rakentaminen on helpompi saada yhtiökokouksessa läpi kun kustannukset ovat verrattain matalat. Kyseessä on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. Kun latauspaikat asennettiin meille, niin kaiken lisäksi kaikenlaisten tolppien saatavuudessa oli ongelmia.
 
Mitä sitten tehdään kun tulee uusia halukkaita ja teho ei enää riitäkään kaikille? Entä jos yhtiökokous ei vieläkään suostu laajempaan hankkeeseen?
Kaikilla paikoilla on nyt lämmitystolpat 16A sulakkeilla (8A/pistoke)? Eli verkko kestää jos kaikilla on auton lämppäri yhtäaikaa päällä?

Entä jos vain halukkaat vaihtavat omalla kustannuksellaan lämmitystolpan sellaiseen jossa on kwh mittari ja lataavat maks 8A virralla?

Tai alkuun jos halukkaita on vaan vaikka 2 niin laittaa aluksi niihin 16A sulakkeet/pistoke ja sitten kun on lisää halukkaita niin vaihtaa 8A sulakkeiksi?

Sitten kun 50% alkaa lähestyä niin joku isompi muutos meneekin jo yhtiökokouksessa läpi.
 
Kaikilla paikoilla on nyt lämmitystolpat 16A sulakkeilla (8A/pistoke)? Eli verkko kestää jos kaikilla on auton lämppäri yhtäaikaa päällä?

Entä jos vain halukkaat vaihtavat omalla kustannuksellaan lämmitystolpan sellaiseen jossa on kwh mittari ja lataavat maks 8A virralla?

Tai alkuun jos halukkaita on vaan vaikka 2 niin laittaa aluksi niihin 16A sulakkeet/pistoke ja sitten kun on lisää halukkaita niin vaihtaa 8A sulakkeiksi?

Sitten kun 50% alkaa lähestyä niin joku isompi muutos meneekin jo yhtiökokouksessa läpi.
Käytettävissä olevaa tehoa rajaavat:
1. Kiinteistöosan sulakkeet
2. Autolämmityksen etusulakkeet (kartoittajan mukaan ohitettavissa tarpeen mukaan)
3. Autolämmitysryhmän sulakkeet, paikat jaettu kolmeen erilliseen ryhmään.

Nuo autolämmityksen etusulakkeet ovat se rajaavin, eivätkä ne kyllä mahdollista ihan joka paikalla lämmitystä samaan aikaan, jos oletetaan vaikka 2 kW/auto.

Lisäksi kartoituksen mukaan yksittäistä tolppaa ei voisi vaihtaa latauspisteeksi, koska tällöin järjestelmän kuorman tasaaminen ei toimi. Minimissään tulisi vaihtaa koko ryhmä kerralla.

Edellisen kohdan perusteella ehdottamasi ei onnistu. Muuten sen voisi ajatella toimivan osakepaikoilla, mutta ei yhtiön omistamilla vuokrapaikoilla. Ja yhdenvertaisuus tulisi osakepaikoillakin vastaan, koska kaikille se ei olisi mahdollista, ilman kuormanhallintaa.

Oman mausteensa kuvioon tuo vielä se, että osakepaikat omana ryhmänään voitaisiin vaihtaa erikseen (vaatii tosin kaksinkertaisen enemmistön yhtiökokouksessa, Kiinteistöliiton materiaalit), mutta mikäli se tehtäisiin, voi olettaa että yhtiön paikkoja ei myöhemmin enää saataisi läpi. Tämä siksi, että osakepaikkojen takana on niin merkittävä määrä osakkeita, eikä niitä omistavilla olisi enää motivaatiota osallistua yhtiön paikkojen muutoskustannuksiin.
 
Yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi on rakennettava lisää paikkoja, eli käytännössä uusia parkkipaikan sähköt ja päällyste sekä rakentaa uudet tolpat (tai ainakin valmius) joko kaikille paikoille tai sitten rajoitetusti pienelle alueelle. Nuo muutaman paikan rakentaminen on helpompi saada yhtiökokouksessa läpi kun kustannukset ovat verrattain matalat. Kyseessä on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. Kun latauspaikat asennettiin meille, niin kaiken lisäksi kaikenlaisten tolppien saatavuudessa oli ongelmia.
Juuri näin, mutta vaikka yhdenvertaisuus sitä vaatii, vaatii se silti myös yhtiökokouksen hyväksynnän. Riippuu tietysti yhtiöstä, mutta se on aikamoinen umpikuja kun yhdenvertaisuuden nimissä pitäisi saada lisää paikkoja mutta yhtiökokouksessa ei saada enemmistöä hankkeen taakse.
 
Käytettävissä olevaa tehoa rajaavat:
1. Kiinteistöosan sulakkeet
2. Autolämmityksen etusulakkeet (kartoittajan mukaan ohitettavissa tarpeen mukaan)
3. Autolämmitysryhmän sulakkeet, paikat jaettu kolmeen erilliseen ryhmään.

Nuo autolämmityksen etusulakkeet ovat se rajaavin, eivätkä ne kyllä mahdollista ihan joka paikalla lämmitystä samaan aikaan, jos oletetaan vaikka 2 kW/auto.

Lisäksi kartoituksen mukaan yksittäistä tolppaa ei voisi vaihtaa latauspisteeksi, koska tällöin järjestelmän kuorman tasaaminen ei toimi. Minimissään tulisi vaihtaa koko ryhmä kerralla.

Edellisen kohdan perusteella ehdottamasi ei onnistu. Muuten sen voisi ajatella toimivan osakepaikoilla, mutta ei yhtiön omistamilla vuokrapaikoilla. Ja yhdenvertaisuus tulisi osakepaikoillakin vastaan, koska kaikille se ei olisi mahdollista, ilman kuormanhallintaa.

Oman mausteensa kuvioon tuo vielä se, että osakepaikat omana ryhmänään voitaisiin vaihtaa erikseen (vaatii tosin kaksinkertaisen enemmistön yhtiökokouksessa, Kiinteistöliiton materiaalit), mutta mikäli se tehtäisiin, voi olettaa että yhtiön paikkoja ei myöhemmin enää saataisi läpi. Tämä siksi, että osakepaikkojen takana on niin merkittävä määrä osakkeita, eikä niitä omistavilla olisi enää motivaatiota osallistua yhtiön paikkojen muutoskustannuksiin.
Ei nyt tietysti varmaan auta, mutta oma ratkaisuni olisi muuttaa pois.

Ihan mielenkiintoista seurata noin muutenkin että minkälainen vaikutus latauksella on asuntokauppaan. Itse en edes harkitsisi taloyhtiömuotoista asumista jos ei voi ladata autoa. Eli oli sitten kuinka hyvä diili tahansa joku asunto niin jättäisin ostamatta jos ei ole latauspaikkaa saatavilla. Sähköautot yleistyvät aika vauhdilla niin kääntyyköhän yhtiön vastustus latauksen järjestämisestä itseään vastaan? Voisin kuvitella että jos latauksen järjestäminen/asunto maksaa vaikka 5000€ niin sen jättämättä tekeminen asunnon myyntivaiheessa saattaa myöhemmin maksaa 50 000€ tai asunto saattaa jäädä kokonaan myymättä. Riippuu toki asunnosta ja sijainnista, mutta ainakin vähän sivummalla olevat perheasunnot tuskin menevät kaupaksi enää ollenkaan muutamien vuosien päästä.

Toisaalta lataaminen/pysäköinti ylipäätänsä on asia jonka takia muutan todennäköisesti omakotitaloon jos joskus muutan. Nykyisessä kerrostaloasunnossa onneksi järjestyi lataus todella helposti, näin väliaikaisestikin.
 
Ei nyt tietysti varmaan auta, mutta oma ratkaisuni olisi muuttaa pois.

Omalla kohdalla tämä on varmasti ennemmin tai myöhemmin edessä.

Silti ratkaisua pitää miettiä myös nykyiseen, koska kuten kirjoitin, ihmiset hankkivat plugin-hybridejä vaikka latausmahdollisuutta ei ole ja sitten aina ihmetellään että miksei ole. Tilanne on kyllä viestitetty jo useaan kertaan kaikille.

Tuo on lisäksi hyvä pointti, mitä monet ihmiset eivät ymmärrä, että latausmahdollisuus ja sen puute vaikuttavat oman asunnon arvoon ja myyntimahdollisuuksiin vaikkei itsellä tarvetta lataamiselle juuri nyt olisikaan.
 
Tutussa taloyhtiössä tuo on vaan se, että kustannuksia siirretään tulevaisuuteen. Eli kun ei ole tarvetta itselle ja kun moni on iäkäs eikä varmaan ole muuttamassa kuin pakon edessä niin ovat todella nihkeitä millekään ylimääräiselle kustannukselle kun remonttikohtaita on johon sitä rahaa joudutaan laittamaan. Jälleenmyyntiarvoon kun se tehty putkiremppa on kuitenkin monelle edelleen tärkeämpi kuin latausmahdollisuus.
 
Ei nyt tietysti varmaan auta, mutta oma ratkaisuni olisi muuttaa pois.

Ihan mielenkiintoista seurata noin muutenkin että minkälainen vaikutus latauksella on asuntokauppaan. Itse en edes harkitsisi taloyhtiömuotoista asumista jos ei voi ladata autoa. Eli oli sitten kuinka hyvä diili tahansa joku asunto niin jättäisin ostamatta jos ei ole latauspaikkaa saatavilla. Sähköautot yleistyvät aika vauhdilla niin kääntyyköhän yhtiön vastustus latauksen järjestämisestä itseään vastaan? Voisin kuvitella että jos latauksen järjestäminen/asunto maksaa vaikka 5000€ niin sen jättämättä tekeminen asunnon myyntivaiheessa saattaa myöhemmin maksaa 50 000€ tai asunto saattaa jäädä kokonaan myymättä. Riippuu toki asunnosta ja sijainnista, mutta ainakin vähän sivummalla olevat perheasunnot tuskin menevät kaupaksi enää ollenkaan muutamien vuosien päästä.

Toisaalta lataaminen/pysäköinti ylipäätänsä on asia jonka takia muutan todennäköisesti omakotitaloon jos joskus muutan. Nykyisessä kerrostaloasunnossa onneksi järjestyi lataus todella helposti, näin väliaikaisestikin.
Hauskaa että juuri tänään aiemmin mietin että pitääpä samasta aiheesta kirjoittaa kommentti. Olen etsimässä asuntoa, ja yksi muuten todella mukava asunto jäi heti listalta pois juurikin latausmahdollisuuden puutteen takia. Pitää vielä huomenna soitella välittäjälle takaisin ja kertoa että tämä nimenomaan on se syy miksen tee tarjousta. Kävin asuntoa katsomassa, kyselin latauksesta, ja välittäjän kommentti oli kliseinen letkautus että "No kato ostat tän pois ja sitte pääset sinne yhtiökokoukseen ehdottamaan". Juuh ei kiitos. Näistä kannattaa aina kertoa välittäjälle/myyjälle että saadaan yhtiöitä aktivoitumaan latausinfran järjestämisessä ja niihin sijoittamisessa.
 
Onko kellään ajatusta palveluntarjoajasta seuraavaan tilanteeseen:

- Taloyhtiössä 24 autopaikkaa, sekä yhtiön omistamia että osakepaikkoja, kaikissa lämmitystolpat
- Latausvalmius kaikille paikoille ei ole aiemmin mennyt yhtiökokouksessa läpi eikä ole edelleenkään ajankohtainen
- Kartoitus on teetetty, ja valmius 3.7 kW lataamiseen on olemassa

Koska laajempi muutos ei ole ajankohtainen eikä sille ole kannatusta, on noussut esiin mahdollisuus, jossa yhtiön omistamista paikoista kahdelle (eli yhden tolpan) vaihtaisi latauksen mahdollistavaksi. Näitä paikkoja ei siis vuokrattaisi kenellekään vaan ne olisivat kaikkien halukkaiden latauskäytössä. Tämä vaatisi ainakin jonkinlaisen tunnistautumisen, lätkällä tms, jotta käytetyn energian kustannukset saisi kohdistettua lataajalle.

Onko mitään kokemuksia vastaavasta? Mitä tulisi huomioida ja mitä vaihtoehtoja ylipäätään on palveluntarjoajien suhteen?

Haussa on siis taloyhtiön kannalta mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen ratkaisu, joka toimisi välivaiheena joka paikalle luotavaa latausvalmiutta varten. Jonkinlaisen latausmahdollisuuden olemassaolo kun todennäköisesti rohkaisisi useampia auton vaihtoon ja ajan myötä sekä kapasiteetin rajojen tullessa vastaan kääntäisi myös yleisen mielipiteen suotuisaksi isompaa hanketta varten.
Tuo palveluntarjoajaratkaisu on kyllä mahdollinen, mutta se ei ole erityisen edullinen. Tuolla mallilla voi saada vaikka kuinka järeät systeemit parkkipaikalle, koska palveluntarjoaja voi ottaa uuden kokonaan oman sähköliittymänsä, mutta samalla edellyttää pitkää sopimusta palveluntarjoajan kanssa.

Jos haluatte päästä vaan mahdollisimman halvalla alkuun, laittakaa sinne nyt kaikille halukkaille heidän omalla kustannuksellaan sähkömittarillinen tolppa sukorasialla ja 10A suojalla, ja sovitte että lataus max 1,8kW. Ja jatkossa jos joku uusi haluaa, niin samanlainen lisäys. Vasta sitten kun sulakkeet alkavat paukkumaan teette asialle jotain.. Välttämättä sulakkeet eivät ala paukkumaan ikinä, mutta lataus on melko hidas.

Noususulakkeet kestävät pidempään jos kartoitatte (sähkäri kartoittaa) miten parkkikenttä on jaettu ja uudet tolpat sijoitetaan mahdollisimman tasaisesti, mutta tämä edellyttää sen verran yhteisymmärrystä että olette valmis vaihtamaan paikkojanne keskenään tarvittaessa.

Pykälää parempi ratkaisu on että halukkaat omalla kustannuksellaan asentavat sen keskitetyn tehonhallintalaitteen ja 11 (tai22)kW latausasemat sähkömittarilla. Latausasemat kytketään kuten kaapelointi mahdollistaa nykyisellään. Käytännössä hintaero 3,7kW ja 22Kw latausaseman välillä on yleenä pieni. Kuormantasaus pitää huolen sulakkeista. Jos myöhemmin jokin uusi asukas haluaa tulla mukaan, ostaa kustannuksellaan latausaseman, ja osuuden kuormanhallintalaitteesta, joka hyvitetään sen alkuperäisessä hankinnassa olleille (esim sähkölaskuissa). Tämä lisää vaivaa ja kuluja, mutta edelleen helppo saada läpi jos taloyhtiössä vastustetaan, koska ei lisää lainkaan yhteisiä kuluja.

Sitten kun parkkialueen kaapelointi tai liittymä ovat todella tapissa ollaan jo tilanteessa että se parkkiksen päivitys on helppo tehdä pelkällä enemmistö päätöksellä, tai parkkipaikkojen lunastaneiden yksimielisellä päätöksellä, jos se jyvitetään parkkipaikan vastikkeeseen, joka olisi ehkä kuitenkin reilumpi ratkaisu. Olemassa olevat lataustolpat saavat uudesta kaapeloinnista täyden hyödyn ja mahdollistavat nopeamman latauksen heille jotka sitä hetkellisesti tarvitsevat, kuormanhallinta kuitenkin edelleen estää ylikuormituksen.
 
Jos haluatte päästä vaan mahdollisimman halvalla alkuun, laittakaa sinne nyt kaikille halukkaille heidän omalla kustannuksellaan sähkömittarillinen tolppa sukorasialla ja 10A suojalla, ja sovitte että lataus max 1,8kW. Ja jatkossa jos joku uusi haluaa, niin samanlainen lisäys. Vasta sitten kun sulakkeet alkavat paukkumaan teette asialle jotain.. Välttämättä sulakkeet eivät ala paukkumaan ikinä, mutta lataus on melko hidas.

Noususulakkeet kestävät pidempään jos kartoitatte (sähkäri kartoittaa) miten parkkikenttä on jaettu ja uudet tolpat sijoitetaan mahdollisimman tasaisesti, mutta tämä edellyttää sen verran yhteisymmärrystä että olette valmis vaihtamaan paikkojanne keskenään tarvittaessa.

Tämähän se yksinkertaisin ratkaisu olisi, mutta tätä jo kerran yritettiin ja vastaan tuli:

1. Parkkipaikkojen ryhmitys. Eli 24 paikkaa on jaettu kolmeen 8 paikan ryhmään. Näistä yksi ryhmä on osakepaikkoja ja kaksi ryhmää yhtiön omistamia vuokrapaikkoja. Nimenomaan se kartoituksen tehnyt sähkäri sanoi, että yksittäistä tolppaa ei voi vaihtaa vaan tulee minimissään vaihtaa yhden ryhmän kaikki tolpat kerralla.

2. Ilman edellistä ongelmaa kuvaamasi ratkaisu voisi toimia osakepaikoilla, mutta en näe kovin hyvänä ratkaisua jossa ihmiset omalla kustannuksellaan tekevät muutoksia yhtiön omistamille paikoille.

3. Tolppia on aina yksi per kaksi autopaikkaa (tolpassa kaksi kelloa ja pistorasiaa). Eli myös parkkipaikkanaapurin pitäisi olla juonessa mukana.

Vuokrapaikkojen vaihtaminen voisi ehkä onnistua, joskin nekin on nyt jaettu pääpiirteissään niin että ne on läheltä kunkin asuntoa.

Luonnollisesti tässä pitäisi myös tehdä yhtiöjärjestykseen muutokset (peruste taloyhtiölle kerätä maksua sähköstä, muutokset autopaikkavastikkeisiin ja -vuokriin) sekä ratkaista kuka niitä mittareita lukee ja milloin. Nämä tosin ovat kuitenkin varmaan joka tapauksessa edessä, oli ratkaisu mikä vain.
 
Tämähän se yksinkertaisin ratkaisu olisi, mutta tätä jo kerran yritettiin ja vastaan tuli:

1. Parkkipaikkojen ryhmitys. Eli 24 paikkaa on jaettu kolmeen 8 paikan ryhmään. Näistä yksi ryhmä on osakepaikkoja ja kaksi ryhmää yhtiön omistamia vuokrapaikkoja. Nimenomaan se kartoituksen tehnyt sähkäri sanoi, että yksittäistä tolppaa ei voi vaihtaa vaan tulee minimissään vaihtaa yhden ryhmän kaikki tolpat kerralla.

2. Ilman edellistä ongelmaa kuvaamasi ratkaisu voisi toimia osakepaikoilla, mutta en näe kovin hyvänä ratkaisua jossa ihmiset omalla kustannuksellaan tekevät muutoksia yhtiön omistamille paikoille.

3. Tolppia on aina yksi per kaksi autopaikkaa (tolpassa kaksi kelloa ja pistorasiaa). Eli myös parkkipaikkanaapurin pitäisi olla juonessa mukana.

Vuokrapaikkojen vaihtaminen voisi ehkä onnistua, joskin nekin on nyt jaettu pääpiirteissään niin että ne on läheltä kunkin asuntoa.

Luonnollisesti tässä pitäisi myös tehdä yhtiöjärjestykseen muutokset (peruste taloyhtiölle kerätä maksua sähköstä, muutokset autopaikkavastikkeisiin ja -vuokriin) sekä ratkaista kuka niitä mittareita lukee ja milloin. Nämä tosin ovat kuitenkin varmaan joka tapauksessa edessä, oli ratkaisu mikä vain.
Vaihtakaa sitten sähkäriä, ei tuollaiselle ole mitään perustetta että kaikki "ryhmän" tolpat pitäisi vaihtaa. Tai oikeastihan vaihdetaam vain se tolpan päässä oleva loota (jos se on sen mallinen että sähkömittaria ei voi lisätä siihen vanhaan).

Tuo halvin sukolatausvaihtoehto kyllä teettää sen että saadakseen kotilatauspaikan, se naapuri saa "ilmaiseksi" uuden pistorasian lohkolämmittimelleen. Naapuri voi sitten maksaa puolet tolpan asennuskulusta sen aiemmin hankkineelle jos alkaa lataamaan itse.

Jos joku vuokrapaikkalainen haluaa tuon latauksen, taloyhtiö tietysti maksaa asennuksen ja nostaa paikan vuokraa vastaavasti. Vuokrapaikkoja sitten järjestetään uudelleen niin että halukkaat ovat aina vierekkäin.
 
  • Tykkää
Reactions: jrp
1. Parkkipaikkojen ryhmitys. Eli 24 paikkaa on jaettu kolmeen 8 paikan ryhmään. Näistä yksi ryhmä on osakepaikkoja ja kaksi ryhmää yhtiön omistamia vuokrapaikkoja. Nimenomaan se kartoituksen tehnyt sähkäri sanoi, että yksittäistä tolppaa ei voi vaihtaa vaan tulee minimissään vaihtaa yhden ryhmän kaikki tolpat kerralla.
Sähkäri ei selvästi osaa hommiaan. "Lataustolppa" on ihan samanlainen kuin ne lämmitystolpatkin, siinä on vain mallista riippuen 1 tai 2 kWh mittaria. Joten sähkömies vaihtoon niin tekninen toteutus on helppo ja varsin halpakin.

Jos viereisenpaikan heppu ei halua latausta niin latauksen haluava ostaa omalla kustannuksellaan pömpelin jossa on 1 kWh mittari ja laittaa sen vanhan pömpelin varastoonsa. Pois muuttaessa sitten joko myy sen latauspömpelin seuraavalle tai vaihdattaa vanhan pömpelin takaisin ja vie mennessään sen ostamansa.

Jos viereisen paikan heppu haluaa latauksen niin sitten ostavat puoliksi pömpelin jossa 2 kWh mittaria.

Nopealla googlauksella sopiva boxi maksaa alle 500€.
 
Sähkäri ei selvästi osaa hommiaan. "Lataustolppa" on ihan samanlainen kuin ne lämmitystolpatkin, siinä on vain mallista riippuen 1 tai 2 kWh mittaria. Joten sähkömies vaihtoon niin tekninen toteutus on helppo ja varsin halpakin.

Jos viereisenpaikan heppu ei halua latausta niin latauksen haluava ostaa omalla kustannuksellaan pömpelin jossa on 1 kWh mittari ja laittaa sen vanhan pömpelin varastoonsa. Pois muuttaessa sitten joko myy sen latauspömpelin seuraavalle tai vaihdattaa vanhan pömpelin takaisin ja vie mennessään sen ostamansa.

Jos viereisen paikan heppu haluaa latauksen niin sitten ostavat puoliksi pömpelin jossa 2 kWh mittaria.

Nopealla googlauksella sopiva boxi maksaa alle 500€.
Kuka noita mittareita sitten käy katsomassa ja hoitaa laskutuksen? Mitään etäluettavaahan tuollaisessa alle 500 e pömpelissä ei ole.
 
Eiköhän se pidä sopia erikseen, eli vaikka lataaja ilmoittaa lukemia ja saa niistä laskun (josta todennäköisesti joutuu maksamaan). Yksinkertaisinta olisi varmaan maksaa joku kiinteä summa kuukaudessa ja sitten vuoden lopulla tasata vastaamaan oikeaa kulutusta (tai tasata silloin kun tarvetta ilmenee muista syistä).
 
Kuka noita mittareita sitten käy katsomassa ja hoitaa laskutuksen? Mitään etäluettavaahan tuollaisessa alle 500 e pömpelissä ei ole.
Lataaja ilmoittaa lukeman X kuukauden välein isännöitsijälle joka sitten laskuttaa? Meillä menee niin, että kerron 6 kk välein lukemat ja saan niistä sitten laskun. Ei ole kovin hankalaa. Toki jos lataajia on kymmeniä tai satoja niin sitten voi mennä vaikeammaksi.
 
Kuka noita mittareita sitten käy katsomassa ja hoitaa laskutuksen? Mitään etäluettavaahan tuollaisessa alle 500 e pömpelissä ei ole.
Meillä menee niin että katsotaan pari kertaa vuoteen lukema ja lähetetään isännöitsijälle joka tekee laskun. Tolppa on meidän oma ja omalla kustannuksella vaihdettiin. Taloyhtiön vanha tolpan pää on varastossa.
 
Kuka noita mittareita sitten käy katsomassa ja hoitaa laskutuksen? Mitään etäluettavaahan tuollaisessa alle 500 e pömpelissä ei ole.
Sellainenkin käytäntö voi olla, että huoltoyhtiö lukee mittarilukeman kerran vuodessa ja isännöitsijältä tulee osakkaalle siitä sitten sähkölasku.
 
Tietysti siitä sähkön mittamisesta laskutuksesta on myös kuluja, mutta selvästi vähemmän kuitenkin kuin silloin kun siihen ottaa jonkun ulkopuolisen operaattorin hoitamaan sitä.
 
Jotkut huoltoyhtion ottavat ylimaaraisesta vesimittarin lukemisesta ja laskuttamisesta 100e joten kannattaa hiukan kysella paljonko huoltoyhtio haluaa rahaa noista sahkomittareiden lukemisista.
 
Jotkut huoltoyhtion ottavat ylimaaraisesta vesimittarin lukemisesta ja laskuttamisesta 100e joten kannattaa hiukan kysella paljonko huoltoyhtio haluaa rahaa noista sahkomittareiden lukemisista.
Per mittari vai kaikkien luenta? Miksi huoltoyhtiö tekisi laskutuksen? Esimerkiksi 100 euroa siitä, että huoltojamppanen käy mittarit lukemassa kerran vuodessa ei ole hinta eikä mikään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 412
Viestejä
4 555 603
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
LinogeFly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom