Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[GGoljatti]

Jotkut huoltoyhtion ottavat ylimaaraisesta vesimittarin lukemisesta ja laskuttamisesta 100e joten kannattaa hiukan kysella paljonko huoltoyhtio haluaa rahaa noista sahkomittareiden lukemisista.

Miksi sen huoltoyhtiön tarvii mitään käydä lukemassa kun lukeman voi ilmoittaa itse, niinkuin yllä kirjoitin.

 

[chrisekh]

Miksi sen huoltoyhtiön tarvii mitään käydä lukemassa kun lukeman voi ilmoittaa itse, niinkuin yllä kirjoitin.

voivat haluta myos laskuttaa laskuttamisesta. Noista taytyy hiukan etukateen jutskailla.

 

[chrisekh]

Per mittari vai kaikkien luenta? Miksi huoltoyhtiö tekisi laskutuksen? Esimerkiksi 100 euroa siitä, että huoltojamppanen käy mittarit lukemassa kerran vuodessa ei ole hinta eikä mikään.

Onko silla niin valia? Kunhan kyselee tuon homman valmiiksi ettei tule yllatyksena. Vesimittareiden kanssa se oli etta ylimaarainen luku ja laskutus on 100e joissan firmoissa. Eli laukeaa silloin kun vuokralainen vaihtuu.

 

[Tege]

Riippuu vähän taloyhtiöstä aina miten nuo sovitaan, toki voi itse ilmoittaa jos se käy mutta joskus vain halutaan, että firma tekee sen.

 

[kaarlos]

Miksi sen huoltoyhtiön tarvii mitään käydä lukemassa kun lukeman voi ilmoittaa itse, niinkuin yllä kirjoitin.

Sama käytäntö meidän yhtiössä, itse en ainakaan hallituksessa lähtisi ajamaan mitään järjestelyä missä huoltoyhtiö hoitaa tämän. Ihan turhia kuluja niin pitkään kun itse ilmoittelu sopii latureita käyttäville osakkaille.

 

[Pakana]

Huoltoyhtiöltä saattaa tuollainen ylimääräinen mittarinlukumaksu tulla esim kun asunto vaihtaa haltijaa, ja käydään vesimittarit lukemassa että saadaan tasauslaskut tehtyä. Jokin vuotuinen mittarinluku menee ihan siihen huoltosopimukseen sellaisenaan, tai sitten siinä on jokin sovittu könttähinta. Vesimittareiden luku voi edellyttää myös jotain huoltoluukkujen avaamista joka on usein sellainen homma jota asukkaalle ei laiteta.

 

[MJay]

Mikä olisi halvin mahdollinen hidaslataukseen (+ toiselle käyttäjälle samaan aikaan lämmitykseen) soveltuva rasia energiamittauksella nykyisen tolpassa olevan lämmitysrasian tilalle? Selvittelen omalta osalta mahdollisuutta asennuttaa tuollaisen rivariasuntomme autopaikalle ja tarvetta / mahdollisuutta tällä hetkellä tehokkaammille ratkaisuille ei ole. Nyt on asennettuna Pike Pro 2T AV -lämmitystolpat.

 

[ossid]

Mikä olisi halvin mahdollinen hidaslataukseen (+ toiselle käyttäjälle samaan aikaan lämmitykseen) soveltuva rasia energiamittauksella nykyisen tolpassa olevan lämmitysrasian tilalle? Selvittelen omalta osalta mahdollisuutta asennuttaa tuollaisen rivariasuntomme autopaikalle ja tarvetta / mahdollisuutta tällä hetkellä tehokkaammille ratkaisuille ei ole. Nyt on asennettuna Pike Pro 2T AV -lämmitystolpat.

Siihen nykyiseen saattaa pystyä vaihtamaan pelkät sisuskalut.

Esim. Evpike Pro 2A2V.

Harju elekterillä/Satmaticilla on myös, ja Garolla noita vastaavia, kuten 8MMO466S

 

[MJay]

Siihen nykyiseen saattaa pystyä vaihtamaan pelkät sisuskalut.

Esim. Evpike Pro 2A2V.

Harju elekterillä/Satmaticilla on myös, ja Garolla noita vastaavia, kuten 8MMO466S

Onko tiedossa myydäänkö tuohno vain noita uusia sisuskaluja? Itse en ainakaan löydä, kuin tuota koko uutta rasiaa.

 

[Nomber]

Onko tiedossa myydäänkö tuohno vain noita uusia sisuskaluja? Itse en ainakaan löydä, kuin tuota koko uutta rasiaa.

En tiedä, mutta joku sähköliike joka noita asentaa varmaan saa noita ostettua? Moniakaan sähkölaitteita ei myydä kuluttajille, mutta myydään firmoille. Eli lähtisin ehkä kyselemään jostain paikallisista sähköliikkeistä mitä ja miten on saatavilla.

 

[MJay]

En tiedä, mutta joku sähköliike joka noita asentaa varmaan saa noita ostettua? Moniakaan sähkölaitteita ei myydä kuluttajille, mutta myydään firmoille. Eli lähtisin ehkä kyselemään jostain paikallisista sähköliikkeistä mitä ja miten on saatavilla.

Joo laitoin tästä jo useampaan liikkeeseen tarjouspyynnön ja useammasta tullut kommenttina, että tuo rasia olisi tässä järkevä laittaa tilalle. Noin 800e hintaan asennettuna saisi. Eikä kukaan kommentoinut, että saisi pelkät sisuskalut. Ehkä hyväkin vaihtaa koko rasia, niin voi laittaa tuon toisen helposti talteen ja tarvittaessa vaihdattaa takaisinkin.

 

[Abe]

Olisi tällainen tilanne että pienessä taloyhtiössä on 5 kpl Satmaticin lataus/lämmitystolppia. Itsellä on työsuhdeauto ja haluaisin laskuttaa leasingyhtiötä kustannuksista. Onko mitään järkevää tapaa saada mitattua ja raportoitua pörssisähkön kustannuksia omasta Satmaticin latausasemasta, niin että taloyhtiö voisi laskuttaa nämä asukkaalta tai leasingyhtiöltä? Noissa Satmaticeissa on kyllä kulutusmittari, mutta haastavampaa saada tuo tuntikohtainen hinta. Tavoitteena tietysti mahdollisimman pienet investoinnit/käyttökustannukset. Älykkäät latausasemat maksavat tonnin luokkaa ja siihen tulisi päälle uudet kaapeloinnit ja asennuskustannukset, joten sellainen ei ole oikein järkevä vaihtoehto. Onko olemassa esim joku palikka Schukopistokkeeseen josta saisi kulutustiedot, tai kulutusmittari siihen latausasemaan joka osaisi raportoida johonkin sovellukseen?

 

[Fact0ry]

Olisi tällainen tilanne että pienessä taloyhtiössä on 5 kpl Satmaticin lataus/lämmitystolppia. Itsellä on työsuhdeauto ja haluaisin laskuttaa leasingyhtiötä kustannuksista. Onko mitään järkevää tapaa saada mitattua ja raportoitua pörssisähkön kustannuksia omasta Satmaticin latausasemasta, niin että taloyhtiö voisi laskuttaa nämä asukkaalta tai leasingyhtiöltä? Noissa Satmaticeissa on kyllä kulutusmittari, mutta haastavampaa saada tuo tuntikohtainen hinta. Tavoitteena tietysti mahdollisimman pienet investoinnit/käyttökustannukset. Älykkäät latausasemat maksavat tonnin luokkaa ja siihen tulisi päälle uudet kaapeloinnit ja asennuskustannukset, joten sellainen ei ole oikein järkevä vaihtoehto. Onko olemassa esim joku palikka Schukopistokkeeseen josta saisi kulutustiedot, tai kulutusmittari siihen latausasemaan joka osaisi raportoida johonkin sovellukseen?

Eikö taloyhtiö muka nyt laskuta lataussähköstä mitään? Mitään tuntilaskutustahan tuohon ei ole oikein realistista odottaa saavansa, vaan yhtiö voi korkeintaan laskuttaa yhtiön maksaman sähkön keskihinnan mukaan.

 

[Abe]

Eikö taloyhtiö muka nyt laskuta lataussähköstä mitään? Mitään tuntilaskutustahan tuohon ei ole oikein realistista odottaa saavansa, vaan yhtiö voi korkeintaan laskuttaa yhtiön maksaman sähkön keskihinnan mukaan.

Laskuttaa kyllä kiinteän summan. Leasingyhtiö haluaisi käyttöön perustuvan laskutuksen ja kun on vielä pörssisähkö niin pitäisi pystyä laskemaan kulutettu sähkö per tunti ja sille tuntihinta.

 

[pulatunnus]

Laskuttaa kyllä kiinteän summan. Leasingyhtiö haluaisi käyttöön perustuvan laskutuksen ja kun on vielä pörssisähkö niin pitäisi pystyä laskemaan kulutettu sähkö per tunti ja sille tuntihinta.

Eli taloyhtiö ei laskuta käytetyn sähkönmukaan, paljonko se paikan kk maksu on. Helpointa ja halvinta varmaan se että taloyhtiö laskuttaisi sinulta sähkön mittarilukeman mukaan. Mittarin luenta tietenkin maksaa ja isännöinti/laskutustoimisto lisätyöstä laskuttaa yhtiötä, mutta ne siihen sähkölaskuun, minkä tuuppaat sinne leasingyhtiöön.

Tuosta toki seuraa se että taloyhtiö, isännöitsiä hokaa että nämä pitäisi muutenkin laskuttaa käytön mukaan, niin tolppanaapurit saa myös laskun ihan tasapuolisuuden nimissä.

 

[ossid]

Eli taloyhtiö ei laskuta käytetyn sähkönmukaan, paljonko se paikan kk maksu on. Helpointa ja halvinta varmaan se että taloyhtiö laskuttaisi sinulta sähkön mittarilukeman mukaan. Mittarin luenta tietenkin maksaa ja isännöinti/laskutustoimisto lisätyöstä laskuttaa yhtiötä, mutta ne siihen sähkölaskuun, minkä tuuppaat sinne leasingyhtiöön.

Tuosta toki seuraa se että taloyhtiö, isännöitsiä hokaa että nämä pitäisi muutenkin laskuttaa käytön mukaan, niin tolppanaapurit saa myös laskun ihan tasapuolisuuden nimissä.

Tässä ei olisi muuten mitään ongelmaa, mutta kun käytössä on kysyjän mukaan pörssisähkö.

 

[pulatunnus]

Tässä ei olisi muuten mitään ongelmaa, mutta kun käytössä on kysyjän mukaan pörssisähkö.

Toki se vaara että joku valittaa ettei kohtelu ole tasapuolista, mutta ei se nytkään ole tasapuolisesta jos vedetään kiinteällä kk hinnalla. Mutta taloyhtiön hallituksen toki kannattaa turvata selustansa.

ELi jos kiinteä kk maksu on ok, niin taloyhtiön ei kannata tehdä mitään. jos kWh keskihintaan perustuva rikkoisi lakia.

 

[Fact0ry]

Laskuttaa kyllä kiinteän summan. Leasingyhtiö haluaisi käyttöön perustuvan laskutuksen ja kun on vielä pörssisähkö niin pitäisi pystyä laskemaan kulutettu sähkö per tunti ja sille tuntihinta.

Siis maksat jonkun kiinteän 30 euroa kuussa (tjsp) riippumatta käyttömäärästä? Ehdota yhtiölle kulutukseen perustuvaa laskutusta. Sitten sinä tai joku muu lukee sen lukeman ja laskutus sen mukaan.
Sillä yhtiön sähkösopimuksella ei ole tässä mitään väliä, kun yhtiö voi päättää sille sähkölle haluamansa hinnan kunhan se noudattelee yhtiöjärjestyksessä määriteltyjä reunaehtoja.

 

[kaarlos]

Olisi tällainen tilanne että pienessä taloyhtiössä on 5 kpl Satmaticin lataus/lämmitystolppia. Itsellä on työsuhdeauto ja haluaisin laskuttaa leasingyhtiötä kustannuksista. Onko mitään järkevää tapaa saada mitattua ja raportoitua pörssisähkön kustannuksia omasta Satmaticin latausasemasta, niin että taloyhtiö voisi laskuttaa nämä asukkaalta tai leasingyhtiöltä? Noissa Satmaticeissa on kyllä kulutusmittari, mutta haastavampaa saada tuo tuntikohtainen hinta. Tavoitteena tietysti mahdollisimman pienet investoinnit/käyttökustannukset. Älykkäät latausasemat maksavat tonnin luokkaa ja siihen tulisi päälle uudet kaapeloinnit ja asennuskustannukset, joten sellainen ei ole oikein järkevä vaihtoehto. Onko olemassa esim joku palikka Schukopistokkeeseen josta saisi kulutustiedot, tai kulutusmittari siihen latausasemaan joka osaisi raportoida johonkin sovellukseen?

Oletko tsekannut että yhtiöllä tosiasiassa on käytössä pörssisähkö noille pistokkeille? Oletan siis että pömpelit on yhtiön eikä henkilökohtaisen sähkösopimuksen piirissä.

edit: oli jäänyt vanha sivu auki ja täällä oli paljon muitakin kommentteja. Voinee sivuuttaa.

 

[Abe]

Siis maksat jonkun kiinteän 30 euroa kuussa (tjsp) riippumatta käyttömäärästä? Ehdota yhtiölle kulutukseen perustuvaa laskutusta. Sitten sinä tai joku muu lukee sen lukeman ja laskutus sen mukaan.
Sillä yhtiön sähkösopimuksella ei ole tässä mitään väliä, kun yhtiö voi päättää sille sähkölle haluamansa hinnan kunhan se noudattelee yhtiöjärjestyksessä määriteltyjä reunaehtoja.

Tää on teoriassa mahdollisuus, pitäisi vaan saada ehdotettua jotain järkevää keskivertohintaa sille sähkölle. Käytännössä kesällä yhtiö voittaa ja talvella häviää.

 

[murpur]

Tää on teoriassa mahdollisuus, pitäisi vaan saada ehdotettua jotain järkevää keskivertohintaa sille sähkölle. Käytännössä kesällä yhtiö voittaa ja talvella häviää.

Kyllä taloyhtiö tietää mitä se sähköstään maksaa ja paljonko sitä menee. Siitä laskette vuositasolla keskiarvon ja tarkistus esimerkiksi kerran vuodessa. Ymmärtääkseni myöskään taloyhtiö ei saa alkaa tekemään "voittoa" tuolla joten mahdollisista palautuksista kannattaa myös jo tässä vaiheessa sopia. Tilanne siis esimerkiksi hinta on 20 senttiä/kWh ja taloyhtiö maksaakin siitä 5 senttiä/kWh.

 

[weetabix]

Voittoa ei saa tehdä, mutta kohtuullisen korvauksen saa kerätä. Kait sitä voisi yrittää keskustella kuukausittaisen keskihinnan mukaista laskutusta (plus laskutuksen hinta ja sähkön siirtohinta tietty). Lataus kuitenkin tapahtuu todennäköisesti illalla tai yöllä jonka kuvittelisi olevan halvempaa kuin sähkö keskimäärin.

 

[Abe]

Kyllä taloyhtiö tietää mitä se sähköstään maksaa ja paljonko sitä menee. Siitä laskette vuositasolla keskiarvon ja tarkistus esimerkiksi kerran vuodessa. Ymmärtääkseni myöskään taloyhtiö ei saa alkaa tekemään "voittoa" tuolla joten mahdollisista palautuksista kannattaa myös jo tässä vaiheessa sopia. Tilanne siis esimerkiksi hinta on 20 senttiä/kWh ja taloyhtiö maksaakin siitä 5 senttiä/kWh.

Toi tasaus ei oikein onnistu kun tavoitteena olisi saada työsuhdeautoa varten lasku sinne eli ei voi sieltä oikein jälkikäteen karhuta, niille varmaan ihan ok jotka maksavat itse latauksensa. Mutta periaatteessa jos joku kerran tai kaks vuoteen tarkistaa sen hinnan keskimääräisen sähkön hinnan mukaan niin ehkä se olisi tarpeeksi lähellä todellista hintaa eikä taloyhtiö tekisi merkittävästi voittoa tai tappiota.

 

[pulatunnus]

Tää on teoriassa mahdollisuus, pitäisi vaan saada ehdotettua jotain järkevää keskivertohintaa sille sähkölle. Käytännössä kesällä yhtiö voittaa ja talvella häviää.

Jos taloyhtiö saa laskuttaa keskihinnalla, niin sitten tuo aiempi kuvio. Koska laskutus on jälkikäteen, niin laskuttaa sitten kk keskihintaan pohjautua.
Sinulle paras olisi että mittarin luku ym laskutuskulut olisi siinä energialaskussa (ei paikan kk maksussa) ja sitten energia käytön mukaan, joka pohjaa todelliseen kk keskihintaan, päälle sitten riittävästi senttejeä, joissa siirto + jotain tasapuolisuuden nimissä.

Sama sitten muillekkin tolppanaapureille, en tiedä kuinkaisoista rahoista kyse, jos pienistä, niin varautua siihen että naapurien tolppakulut kasvaa ja siitä kiittävät.

Kuinkausein liisari yhtiölle pitää laskuttaa, eli mahdollisimman pitkä laskutus väli olisi sinulle edullisempaa.

 

[Grazer]

Taas on taloyhtiön pihalla yksi sähköauto enemmän kun yhdessä asunnossa vaihtui vuokralainen ja uudelle vuokralaisella täyssähkäri. Koko lailla hyvä saldo jo taloyhtiössä. Osakaspaikkoja 46 kpl, latausasemia 21 kpl ja ladattavien autojen haltijoita kahdeksan kpl ja kohtapuoleen naapuri saa EX30:sen niin siitä tulee yksi lisää.

Latausinfra toteutettiin 2022 syksyllä (loppusummaksi ARA-tuen jälkeen jäi 440 EUR/osakaspaikka) ja tuossa yhteydessä 19 osakasta asennutti latausaseman, nuo kaksi viimeisintä on jälkeenpäin asennettu. Latausasemat Easee Chargeja.

 

[Fact0ry]

Taas on taloyhtiön pihalla yksi sähköauto enemmän kun yhdessä asunnossa vaihtui vuokralainen ja uudelle vuokralaisella täyssähkäri. Koko lailla hyvä saldo jo taloyhtiössä. Osakaspaikkoja 46 kpl, latausasemia 21 kpl ja ladattavien autojen haltijoita kahdeksan kpl ja kohtapuoleen naapuri saa EX30:sen niin siitä tulee yksi lisää.

Latausinfra toteutettiin 2022 syksyllä (loppusummaksi ARA-tuen jälkeen jäi 440 EUR/osakaspaikka) ja tuossa yhteydessä 19 osakasta asennutti latausaseman, nuo kaksi viimeisintä on jälkeenpäin asennettu. Latausasemat Easee Chargeja.

Tässä 440 EUR/osakaspaikka ei varmaan mukana latausasemien hintaa? Mitä tuohon hintaan sisältyi - pitikö uusia kaapelointeja, nostaa sulakekokoja, rakentaa kuormanhallintaa tms? Miten laskutus ym. toteutettu?

 

[Grazer]

Tässä 440 EUR/osakaspaikka ei varmaan mukana latausasemien hintaa? Mitä tuohon hintaan sisältyi - pitikö uusia kaapelointeja, nostaa sulakekokoja, rakentaa kuormanhallintaa tms? Miten laskutus ym. toteutettu?

Tuo 440 EUR sisälsi muutokset pääkeskukseen, kaapeloinnit ja maanrakennustyöt asfaltointeineen. Hinta jäi noin alhaiseksi, kun taloa rakentaessa pihalle oli vedetty valmiiksi varaputket pääkeskuksesta pysäköintiblokkien päihin ja osa autopaikoista on katospaikkoja tai rajautuu katokseen, niin noille paikoille oli helppo tehdä kaapelointi katoksen rakenteissa. Vedettiin pihalle neljään parkkipaikkalohkoon 16-neliöinen kaapelointi ketjuun.

Infran toteutuksen yhteydessä asema+asennus maksoi osakkaalle 1 200 EUR.

Laskutus menee samaan malliin kuin vesimaksut, eli sopiva ennakkomaksu (15 EUR portaissa) kuukausittain ja vuosittain tasauslasku. Easeen pilvipalvelu on toistaiseksi veloitukseton, niin sieltä saa kulutustiedot näppärästi.

 

[Persojet]

Taas on taloyhtiön pihalla yksi sähköauto enemmän kun yhdessä asunnossa vaihtui vuokralainen ja uudelle vuokralaisella täyssähkäri. Koko lailla hyvä saldo jo taloyhtiössä. Osakaspaikkoja 46 kpl, latausasemia 21 kpl ja ladattavien autojen haltijoita kahdeksan kpl ja kohtapuoleen naapuri saa EX30:sen niin siitä tulee yksi lisää.

Latausinfra toteutettiin 2022 syksyllä (loppusummaksi ARA-tuen jälkeen jäi 440 EUR/osakaspaikka) ja tuossa yhteydessä 19 osakasta asennutti latausaseman, nuo kaksi viimeisintä on jälkeenpäin asennettu. Latausasemat Easee Chargeja.

Joko tuo easee on päässyt Tukesin hampaista puuttuvien vikiksien takia?

 

[Grazer]

Joko tuo easee on päässyt Tukesin hampaista puuttuvien vikiksien takia?

Ei se ole koskaan Tukesin hampaissa ollutkaan. Ruotsin Elsäkerhetsverketin testin tuo reputti ja sitä myöten tuote meni Ruotissa myyntikieltoon. Toki valtaosa myyjistä, elleivät kaikki tuon myynnin keskeyttivät Suomessakin. Onnisella tiedän noita olevan varastossa ison paalin, mutta kertoivat tuotteen olevan heillä sisäisesti myyntikiellossa, kun syksyllä asiasta kysyin.

Meidän taloyhtiöön yksi osakas tuollaisen asennutti juuri syksyllä ja ainakin tuosta tuli mittauspöytäkirja että aseman sisäiset ac- ja dc-vikavirtasuojat toimivat kuten pitääkin. Saa nähdä, vaaditaanko noita sitten jotenkin korjattavaksi kunhan asia aikanaan ratkeaa. Ainakaan kovin vakavista puutteista ei voi olla kyse, kun ei käyttöä ole kielletty. Tuossa kai kyse siitä, että vikavirtasuojien täytyy olla tietyn standardin mukainen ja Easeen suoja ei sitten tuota standardia täytä, vaikka valmistaja niin väittääkin.

Linkedinissä on hauska seurata, kun briteissä tuo näkyy edelleen myyvän kuin häkä. Ilmeisesti löyhemmät rajat siellä, varsinkin kun eivät ole enää EU:ssa.

Alkuperäisestä Easee Homesta tuli viime kesänä päivitetty Lite-malli, joka meni ainakin TUV:n testeistä läpi, toki sillä vaatimuksella että aseman kaveriksi pitää asentaa ulkoinen A-tyypin vikavirtasuoja. Charge-mallin korvaavat Core- ja Max-versiot ovat lupailleet tulevan tänä vuonna myyntiin.

 

[Persojet]

Ei se ole koskaan Tukesin hampaissa ollutkaan. Ruotsin Elsäkerhetsverketin testin tuo reputti ja sitä myöten tuote meni Ruotissa myyntikieltoon. Toki valtaosa myyjistä, elleivät kaikki tuon myynnin keskeyttivät Suomessakin. Onnisella tiedän noita olevan varastossa ison paalin, mutta kertoivat tuotteen olevan heillä sisäisesti myyntikiellossa, kun syksyllä asiasta kysyin.

Meidän taloyhtiöön yksi osakas tuollaisen asennutti juuri syksyllä ja ainakin tuosta tuli mittauspöytäkirja että aseman sisäiset ac- ja dc-vikavirtasuojat toimivat kuten pitääkin. Saa nähdä, vaaditaanko noita sitten jotenkin korjattavaksi kunhan asia aikanaan ratkeaa. Ainakaan kovin vakavista puutteista ei voi olla kyse, kun ei käyttöä ole kielletty. Tuossa kai kyse siitä, että vikavirtasuojien täytyy olla tietyn standardin mukainen ja Easeen suoja ei sitten tuota standardia täytä, vaikka valmistaja niin väittääkin.

Linkedinissä on hauska seurata, kun briteissä tuo näkyy edelleen myyvän kuin häkä. Ilmeisesti löyhemmät rajat siellä, varsinkin kun eivät ole enää EU:ssa.

Alkuperäisestä Easee Homesta tuli viime kesänä päivitetty Lite-malli, joka meni ainakin TUV:n testeistä läpi, toki sillä vaatimuksella että aseman kaveriksi pitää asentaa ulkoinen A-tyypin vikavirtasuoja. Charge-mallin korvaavat Core- ja Max-versiot ovat lupailleet tulevan tänä vuonna myyntiin.

Itse käsitin siitä puuttuneen luvattu 6 mA DC suoja, joka ei toki estä asentamasta, mutta vaatii B-tyypin vikavirtasuojan. Ehkä ovat sitten korjanneet joko ohjeiden sisältöä, taikka tuon suojan laitteissa.

 

[0nanias]

Ei se ole koskaan Tukesin hampaissa ollutkaan. Ruotsin Elsäkerhetsverketin testin tuo reputti ja sitä myöten tuote meni Ruotissa myyntikieltoon. Toki valtaosa myyjistä, elleivät kaikki tuon myynnin keskeyttivät Suomessakin. Onnisella tiedän noita olevan varastossa ison paalin, mutta kertoivat tuotteen olevan heillä sisäisesti myyntikiellossa, kun syksyllä asiasta kysyin.

Meidän taloyhtiöön yksi osakas tuollaisen asennutti juuri syksyllä ja ainakin tuosta tuli mittauspöytäkirja että aseman sisäiset ac- ja dc-vikavirtasuojat toimivat kuten pitääkin. Saa nähdä, vaaditaanko noita sitten jotenkin korjattavaksi kunhan asia aikanaan ratkeaa. Ainakaan kovin vakavista puutteista ei voi olla kyse, kun ei käyttöä ole kielletty. Tuossa kai kyse siitä, että vikavirtasuojien täytyy olla tietyn standardin mukainen ja Easeen suoja ei sitten tuota standardia täytä, vaikka valmistaja niin väittääkin.

Linkedinissä on hauska seurata, kun briteissä tuo näkyy edelleen myyvän kuin häkä. Ilmeisesti löyhemmät rajat siellä, varsinkin kun eivät ole enää EU:ssa.

Alkuperäisestä Easee Homesta tuli viime kesänä päivitetty Lite-malli, joka meni ainakin TUV:n testeistä läpi, toki sillä vaatimuksella että aseman kaveriksi pitää asentaa ulkoinen A-tyypin vikavirtasuoja. Charge-mallin korvaavat Core- ja Max-versiot ovat lupailleet tulevan tänä vuonna myyntiin.

Suomessa sähköautojen latausstandardissa on kansallinen poikkeus, jossa sallitaan elektroniset vikavirtasuojat autolatauskäytössä. Kaikessa muussa käytössä ne on kielletty.
Eli ihan laillisia nykytulkinnan mukaan.

e. Toki voi asentaa sen A-tyypin vikavirtasuojan lisäksi mutta sitä ei erikseen vaadita vaan asemaan integroitu vikavirtasuojaus riittää.

 

[Persojet]

Suomessa sähköautojen latausstandardissa on kansallinen poikkeus, jossa sallitaan elektroniset vikavirtasuojat autolatauskäytössä. Kaikessa muussa käytössä ne on kielletty.
Eli ihan laillisia nykytulkinnan mukaan.

e. Toki voi asentaa sen A-tyypin vikavirtasuojan lisäksi mutta sitä ei erikseen vaadita vaan asemaan integroitu vikavirtasuojaus riittää.

Ei kai elektronisia ole kielletty, vaan sellaiset jotka eivät pysy viritettynä sähkökatkon sattuessa? Tämä karsi useat vanhat elektroniset markkinoilta, mutta uusimmissa ei tuota ongelmaa enää taida olla.

 

[Grazer]

Itse käsitin siitä puuttuneen luvattu 6 mA DC suoja, joka ei toki estä asentamasta, mutta vaatii B-tyypin vikavirtasuojan. Ehkä ovat sitten korjanneet joko ohjeiden sisältöä, taikka tuon suojan laitteissa.

Ainakin noissa meille 2022 syksyllä asennetuissa asemissa suoja toimi. Nykystandardit eivät tosin vaadi tuota 6 mA dc-vikavirtalaukaisun testausta, eikä sitä useimmilla testereillä edes pysty tekemään kun alin testausvirta suurimmassa osassa testereitä on 10 mA. Meillä urakoitsija sai lappuun tulostumaan 9 mA laukaisut.


Autopaikka, verkon impedanssi, oikosulkuvirta, ac-vikavirtalaukaisu, dc-vikavirtalaukaisun aika ja dc-vikavirtalaukaisun testausvirta.

 

[0nanias]

Ei kai elektronisia ole kielletty, vaan sellaiset jotka eivät pysy viritettynä sähkökatkon sattuessa? Tämä karsi useat vanhat elektroniset markkinoilta, mutta uusimmissa ei tuota ongelmaa enää taida olla.

Täysin elektroniset laukeavat jännitteen katketessa, ne ovat kiellettyjä normaalikäytössä enkä ole mielestäni muun tyyppisiä kielletyksi väittänytkään.

Easeesta löytyy integroituna 30mA AC-vikis ja 6mA DC-suoja, eikä asennusohjeessakaan vaadita ulkoista vikavirtasuojaa.
Tuon laitteen ongelmahan oli Ruotsissa se, että heidän määräystensä mukaan 30mA AC-puolen suojaus ei ollut laillinen elektronisen toteutuksen vuoksi eikä laitteeseen ole mahdollista asentaa erillistä din-kokoista vikavirtasuojaa laitteen sisään koska laturi on niin pieni.

 

[Grazer]

Täysin elektroniset laukeavat jännitteen katketessa, ne ovat kiellettyjä normaalikäytössä enkä ole mielestäni muun tyyppisiä kielletyksi väittänytkään.

Easeesta löytyy integroituna 30mA AC-vikis ja 6mA DC-suoja, eikä asennusohjeessakaan vaadita ulkoista vikavirtasuojaa.
Tuon laitteen ongelmahan oli Ruotsissa se, että heidän määräystensä mukaan 30mA AC-puolen suojaus ei ollut laillinen elektronisen toteutuksen vuoksi eikä laitteeseen ole mahdollista asentaa erillistä din-kokoista vikavirtasuojaa laitteen sisään koska laturi on niin pieni.

Kyllä Ruotsissakin kyse on jostain muusta kuin siitä, että vikis on elektroninen. Sen mitä olen käsittänyt, niin tuossa toteutuksessa joku spesifimpi yksityiskohta hiertää ruotsalaisia, ei suojan elektronisuus. Siinä toisessa norjalaisessa, eli Zaptecissa on myös integroitu elektroninen vikavirtasuoja. Zaptec oli myös tuossa samaisessa testissä mukana ja se meni läpi.

 

[0nanias]

Kyllä Ruotsissakin kyse on jostain muusta kuin siitä, että vikis on elektroninen. Sen mitä olen käsittänyt, niin tuossa toteutuksessa joku spesifimpi yksityiskohta hiertää ruotsalaisia, ei suojan elektronisuus. Siinä toisessa norjalaisessa, eli Zaptecissa on myös integroitu elektroninen vikavirtasuoja. Zaptec oli myös tuossa samaisessa testissä mukana ja se meni läpi.

Ruotsin sähköturvallisuusviranomaisen lehdistötiedote sanoo että syy oli juurikin tuo suojan elektronisuus.
Zaptec Go:ssa ei ole A-tyypin vikavirtasuojaa vaan se on lisättävä asennukseen, Pro jossa on B-tyypin suoja ei ollut mukana tuossa testissä.

Tästä samasta asiasta oli suomessakin paljon epäselvyyttä aikoinaan kun tuo maininta elektronisten suojien laillisuudesta lisättiin standardiin vasta 2022.

 

[Pakana]

Nuo elektoniset vikavirtasuojat ovat kielletty sillä perusteella että joidenkin valmistajien elektoninen vikavirtasuoja ei toimi jännitteen laskiessa. Sinänsä tuollainen elektroninen vikis joka laukeaa kun jännite laskee olisi turvallisuusmielessä ok, mutta ne ovat vaan kielletty kaikki. Se että mekaanisen vikiksen patentin omistava taho on asiaa ankarasti lobannut ei tietenkään vaikuta asiaan.

 

[Persojet]

Nuo elektoniset vikavirtasuojat ovat kielletty sillä perusteella että joidenkin valmistajien elektoninen vikavirtasuoja ei toimi jännitteen laskiessa. Sinänsä tuollainen elektroninen vikis joka laukeaa kun jännite laskee olisi turvallisuusmielessä ok, mutta ne ovat vaan kielletty kaikki. Se että mekaanisen vikiksen patentin omistava taho on asiaa ankarasti lobannut ei tietenkään vaikuta asiaan.

Briteissä kun ei ole lobattu niin tehokkaasti niin nuo elektronisethan on muodostuneet standardiksi ja mekaaniset on harvinaisuus.

 

[Pakana]

Briteissä kun ei ole lobattu niin tehokkaasti niin nuo elektronisethan on muodostuneet standardiksi ja mekaaniset on harvinaisuus.

Joo. Tosin siellä vikikset ovat olleet muutenkin pakollisia paljon pidempään.

Tosin, mun käsittääkseni sähköauton latauksessa elektronisen vikiksen etu on se että se ei lukitu tasavirrasta, kuten a ja ac tyypin mekaaninen vikis.

 

[aikonen]

Itselläni olisi haaveissa ostaa sähköauto, mutta Joensuun seudulla tuntuu todella kiven alla löytää taloyhtiö missä sähköautoa saisi ladata. Uuden vuokra-asunnon metsästys siis käynnissä. Harmillista jos tuollaisesta jää auton hankinta kiinni.

 

[Grazer]

Itselläni olisi haaveissa ostaa sähköauto, mutta Joensuun seudulla tuntuu todella kiven alla löytää taloyhtiö missä sähköautoa saisi ladata. Uuden vuokra-asunnon metsästys siis käynnissä. Harmillista jos tuollaisesta jää auton hankinta kiinni.

Ihan mielenkiintoista seurata, miten tilanne ylipäänsä kehittyy. Kun tuo latausinfratuki päättyi, väitän että aika tehokkaasti lässähti monessa taloyhtiössä kiinnostus toteuttaa ainakin 11 kW latausinfraa, kun samaan aikaan osui myös raju korkojen nousu. Toivottavasti taloyhtiöt kuitenkin selvittäisivät ja toteuttaisivat edes sukolatausjärjestelmiä. Jos ei lämmitystolppakaapelointi ole ihan antiikkia, niin sukolatauksellakin pääsee jo pitkälle ja jos plug and playna saa vaihdettua lämmitysrasioiden tilalle sukolatausasemat, niin kustannus per autopaikkakaan ei tule ihan mahdottomaksi.

Mitä lämmitystolppiin tulee, niin on harmillista, että tuollaisia tyhmiä tolppia saa vielä tänäkin päivänä asentaa. Jos itse olisin jossakin kunnassa rakennusvalvontaviranomainen, pyrkisin asettamaan rakennusluvassa ehdoksi, että kaikki lämmitystolpalliset pysäköintipaikat varustetaan tyhmän lämmitystolpan sijaan vähintään sähkömittarin sisältävällä sukolatausasemalla ja että infra olisi mitoitettu siten, että joka asemasta voi ladata yhtäaikaa 1,8 kW:n teholla.

Jos vuokramarkkinoita sivutaan, niin väitän parhaan tilanteen olevan nyt sellaisella vuokranantajalla, jolla on tarjota latausmahdollisuudella varustettu pysäköintipaikka. Meillä muutamakin sijoittajaosakas asennutti infran toteutuksen yhteydessä kaikille omistamilleen autopaikoille latausasemankin valmiiksi, vaikkei sen hetkisillä vuokralaisilla tarvetta ollutkaan.

Briteissä kun ei ole lobattu niin tehokkaasti niin nuo elektronisethan on muodostuneet standardiksi ja mekaaniset on harvinaisuus.

Vaikka liittyminen EU:hun aikanaan helpotti paljon sähköalan mielivaltaista sääntelyviidakkoa (vanha kaarti muistaa organisaation nimeltä "sähkönärkästyskeskus", jossa työskentelevät tarkastajat aikalaiskertomusten mukaan kuvittelivat usein olevansa jumalasta seuraavia) niin edelleen Suomessa tunnutaan olevan hysteerisiä monen uuden asian suhteen. On toki hyvä, ettei hommaa lyödä ihan läskiksi sallimalla kaikkea mahdollista eteen tulevaa, mutta kun esim. nykyajan sähkönjakeluverkko (voimalaitokselta lähtien) on täynnä elektroniikkaa sisältävää katkaisijaa, relettä ym. ohjaus- ja valvontapalikkaa, näen kummana että sitten se ketjun viimeisen suojalaitteen elektronisuus olisi yhtäkkiä se ylivoimainen este.

 

[Persojet]

Ihan mielenkiintoista seurata, miten tilanne ylipäänsä kehittyy. Kun tuo latausinfratuki päättyi, väitän että aika tehokkaasti lässähti monessa taloyhtiössä kiinnostus toteuttaa ainakin 11 kW latausinfraa, kun samaan aikaan osui myös raju korkojen nousu. Toivottavasti taloyhtiöt kuitenkin selvittäisivät ja toteuttaisivat edes sukolatausjärjestelmiä. Jos ei lämmitystolppakaapelointi ole ihan antiikkia, niin sukolatauksellakin pääsee jo pitkälle ja jos plug and playna saa vaihdettua lämmitysrasioiden tilalle sukolatausasemat, niin kustannus per autopaikkakaan ei tule ihan mahdottomaksi.

Mitä lämmitystolppiin tulee, niin on harmillista, että tuollaisia tyhmiä tolppia saa vielä tänäkin päivänä asentaa. Jos itse olisin jossakin kunnassa rakennusvalvontaviranomainen, pyrkisin asettamaan rakennusluvassa ehdoksi, että kaikki lämmitystolpalliset pysäköintipaikat varustetaan tyhmän lämmitystolpan sijaan vähintään sähkömittarin sisältävällä sukolatausasemalla ja että infra olisi mitoitettu siten, että joka asemasta voi ladata yhtäaikaa 1,8 kW:n teholla.

Jos vuokramarkkinoita sivutaan, niin väitän parhaan tilanteen olevan nyt sellaisella vuokranantajalla, jolla on tarjota latausmahdollisuudella varustettu pysäköintipaikka. Meillä muutamakin sijoittajaosakas asennutti infran toteutuksen yhteydessä kaikille omistamilleen autopaikoille latausasemankin valmiiksi.

Miten sähkömittari tekee sukosta muuta kuin edelleen tyhmän tolpan? Mikä tuo sukolatausasema on ellei myös lämmitystolppa?

 

[Grazer]

Miten sähkömittari tekee sukosta muuta kuin edelleen tyhmän tolpan? Mikä tuo sukolatausasema on ellei myös lämmitystolppa?

On niissä se ero että a) tavallisesta lämmitystolpasta puuttuu se kWh-mittari, b) lämmitystolpassa on 2h kello, jota ei saa ilman vippaskonsteja ohitettua (hankaloittaa latauskäyttöä) ja c) lämmitystolppaa ei ole testattu eikä virallisesti sallittu käytettäväksi siihen, että siitä revitään tuntikausia sähköä ulos maksimivirralla.

Mietin alkuun, että olisinko laittanut vaatimuksena myös että etähallittava ja kuormanhallinnalla varustettu, mutta noista tulee aina juoksevia lisäkustannuksia palvelumaksujen muodossa, niin ehkä en sellaista pakottaisi tekemään.

 

[Pikatsu]

Täällä (Tampereella Tampereen Sähköverkko Oy) lähtee toteutus seuraavasti ja koko homma toteutetaan täysin muusta kiinteistöstä erillisenä järjestelmänä ns. omalla liittymällä:

1. Otetaan erillinen sähköliittymä parkkipaikalla 63A-160A (Tampere). Alkuu pienellä ja siitä nostetaan kun autojen määrä lisääntyy. 63A liittymä maksaa 3100€ (Muuntaja parkkipaikan vieressä 30m)
2. Liittymän kaapelointi uudelle latauskeskukselle, jossa paikka sähkömittarille, ylijännitesuojat, kompaktikatkaisija sekä varaukset kuormanhallintalaitteille ja yliaaltosuodattimille. Kaapissa valmiina lähtösulakkeen 20kpl. 32A 3-vaihelähtöä, josta oma kaapeli jokaiselle autopaikalle. (UTU Latausjakokaappi sähkölaitosmittauksella, ulkoasennus, 250A Ahma LJKM25320 - LJKM25320)
3. Latauskentän omalle liittymälle taloyhtiö ottaa pörssisähkösopimus ja asukkaille e-parkking app käyttöön. Asukkaat lataavat pörssisähköllä autoaan ja tilittävät lataukset apin kautta suoraan taloyhtiölle.

Tampereen sähkölaitos ei meinannut myydä erillistä liittymää mutta viranomaisen ojennuksen jälkeen saatiin. Verkkoyhtiöillä on kuitenkin aina rakentamis- sekä liittämisvelvoite.

 

[NoiR]

Moikka,
Muutama plugari ja sähköauto taloyhtiöstä tällä hetkellä löytyy ja nyt olisi itsekin aika miettiä oman latauspisteen asentamista lämmitystolpan yhteyteen. Latauspisteet tällä hetkellä siis osakkaan vastuulla hankkia ja asennuttaa ja erilaisia ratkaisuja on käytössä; mm. garon latausasemaa ja tolppamallista super-suko rasiaa mittareilla ja kilkkeillä. Yhtiössä latausvirrat rajattu tällä hetkellä 8A/1,8kW per autopaikka "jotta kaikille halukkaille riittää", laskutus latauspisteen kiinteän kW/h mittarin lukemalla yhtiön määrittelemään hintaan.

Itselle tulossa plugari ja 8A hidaslataus olkoon riittävä vaihtoehto tällä hetkellä, kunnes taloyhtissä päästään uudistamaan systeemejä ehkä joskus tulevaisuudessa. Suunnitelmissa nyt joku kustannustehokas ja turvallinen ratkaisu hidaslataukseen niin, että myös lämmitystolppa jäisi paukkupakkasien varalle käyttöön.
Taloyhtiö määrittänyt latauspisteen spekseiksi:
1-vaiheisen asennuksen
max lataus virraksi 8A
kiinteän kW/h-mittarin
A tyypin vikavirtasuojan ja sulakkeen
jos lataus suko rasian kautta, niin suositellaan mallia "super-suko"

Naapuripaikkalla oleva osakas ei ole halukas vaihtamaan tolpan pistorasioita yhdessä tuumin mittarilliseen super-suko malliin, joten latauspisteen asennuttaminen tolpan ulkopuolelle jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Tuumaillut esim. tällaista mallia tolpan rinnalle seinäasennettavaksi uhka/vai mahdollisuus? Ai niin; kyseessä siis lukollinen tallipaikka, jossa lämmitystolppa aivan seinän vieressä...

Super Schuko 16A - AEV moduulikotelolla + VVSK + kWh mittari - seinäkiinnitys

 

[Fact0ry]

Hyvä, että tännekin alkaa tulla näitä taloyhtiöiden ratkaisuja.

Meillä päädyttiin seuraavaan kokonaisuuteen (voin laittaa lisätietoja joskus lisää, ja kysellä saa).
Taloyhtiö kustansi: Piha-alueen käyttöpaikan sulakekoon kasvatus 3x35A -> 3x63A. Piha-alueen maakaapelien sulakekoon nostot maksimiin mitä kaapelipaksuus sallii. Walle kuormanhallinnan asennus.
Laturin haluava osakas sai ottaa samassa urakassa Walle64 latauslaitteen joka asennettiin lämmitystolpan tilalle.

Ennen tätä selvitettiin sähköyhtiöltä tontin sähköliittymän toteutunut kuormitus. Liittymän takana piha-alueen lämpötolpat sekä 13 lämpöpumpuilla lämpenevää asuntoa.

Tällä tavoin saatiin nyt alkuvaiheessa 9 latauslaitetta 3x63A käyttöpaikan taakse olemassaolevaan ketjutettuun kaapelointiin. Kuormanhallinta jakaa vapaan kuorman tasaisesti latureille, maksimi 16A ja minimi 6A.

 

[murpur]

Moikka,
Muutama plugari ja sähköauto taloyhtiöstä tällä hetkellä löytyy ja nyt olisi itsekin aika miettiä oman latauspisteen asentamista lämmitystolpan yhteyteen. Latauspisteet tällä hetkellä siis osakkaan vastuulla hankkia ja asennuttaa ja erilaisia ratkaisuja on käytössä; mm. garon latausasemaa ja tolppamallista super-suko rasiaa mittareilla ja kilkkeillä. Yhtiössä latausvirrat rajattu tällä hetkellä 8A/1,8kW per autopaikka "jotta kaikille halukkaille riittää", laskutus latauspisteen kiinteän kW/h mittarin lukemalla yhtiön määrittelemään hintaan.

Itselle tulossa plugari ja 8A hidaslataus olkoon riittävä vaihtoehto tällä hetkellä, kunnes taloyhtissä päästään uudistamaan systeemejä ehkä joskus tulevaisuudessa. Suunnitelmissa nyt joku kustannustehokas ja turvallinen ratkaisu hidaslataukseen niin, että myös lämmitystolppa jäisi paukkupakkasien varalle käyttöön.
Taloyhtiö määrittänyt latauspisteen spekseiksi:
1-vaiheisen asennuksen
max lataus virraksi 8A
kiinteän kW/h-mittarin
A tyypin vikavirtasuojan ja sulakkeen
jos lataus suko rasian kautta, niin suositellaan mallia "super-suko"

Naapuripaikkalla oleva osakas ei ole halukas vaihtamaan tolpan pistorasioita yhdessä tuumin mittarilliseen super-suko malliin, joten latauspisteen asennuttaminen tolpan ulkopuolelle jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Tuumaillut esim. tällaista mallia tolpan rinnalle seinäasennettavaksi uhka/vai mahdollisuus? Ai niin; kyseessä siis lukollinen tallipaikka, jossa lämmitystolppa aivan seinän vieressä...

Super Schuko 16A - AEV moduulikotelolla + VVSK + kWh mittari - seinäkiinnitys

Vaikuttaa ihan järkevältä ratkaisulta. Plugariin on 8A täysin riittävä varsinkin tallissa. Harmittavaa sinänsä ettei naapurilla ole tarvetta. Oletko tiedustellut asennuksen hintaa asentajilta?

 

[NoiR]

Vaikuttaa ihan järkevältä ratkaisulta. Plugariin on 8A täysin riittävä varsinkin tallissa. Harmittavaa sinänsä ettei naapurilla ole tarvetta. Oletko tiedustellut asennuksen hintaa asentajilta?

Asennus paikalliselta yritykseltä tuntityönä ~65€/h + muutaman kilometrin matkakulut. Jotain 150€ luokkaa siis asennuskustannukset ja mitä nyt tulee 50cm pätkästä kaapelia, läpiviennistä tolppakoteloon ja parista kaapelikiinnikkeestä; osastoa maltilliset siis...

 

[Grazer]

Täällä (Tampereella Tampereen Sähköverkko Oy) lähtee toteutus seuraavasti ja koko homma toteutetaan täysin muusta kiinteistöstä erillisenä järjestelmänä ns. omalla liittymällä:

1. Otetaan erillinen sähköliittymä parkkipaikalla 63A-160A (Tampere). Alkuu pienellä ja siitä nostetaan kun autojen määrä lisääntyy. 63A liittymä maksaa 3100€ (Muuntaja parkkipaikan vieressä 30m)
2. Liittymän kaapelointi uudelle latauskeskukselle, jossa paikka sähkömittarille, ylijännitesuojat, kompaktikatkaisija sekä varaukset kuormanhallintalaitteille ja yliaaltosuodattimille. Kaapissa valmiina lähtösulakkeen 20kpl. 32A 3-vaihelähtöä, josta oma kaapeli jokaiselle autopaikalle. (UTU Latausjakokaappi sähkölaitosmittauksella, ulkoasennus, 250A Ahma LJKM25320 - LJKM25320)
3. Latauskentän omalle liittymälle taloyhtiö ottaa pörssisähkösopimus ja asukkaille e-parkking app käyttöön. Asukkaat lataavat pörssisähköllä autoaan ja tilittävät lataukset apin kautta suoraan taloyhtiölle.

Tampereen sähkölaitos ei meinannut myydä erillistä liittymää mutta viranomaisen ojennuksen jälkeen saatiin. Verkkoyhtiöillä on kuitenkin aina rakentamis- sekä liittämisvelvoite.

Asiallisen kuuloinen setuppi ja operaattoreistakin valittu paras. Itsellä on työn puolesta kokemusta Virrasta, Plugitista ja IGL:stä/eParkingista ja eParkingilla ylivoimaisesti paras palvelu, asiakaspalvelu ja palvelun hinta/laatusuhde. Plugit on siinä välissä neutraali ja sitten viimeisenä alapuolella arvostelun tulee Virta.

 

[Pikatsu]

Olisi tällainen tilanne että pienessä taloyhtiössä on 5 kpl Satmaticin lataus/lämmitystolppia. Itsellä on työsuhdeauto ja haluaisin laskuttaa leasingyhtiötä kustannuksista. Onko mitään järkevää tapaa saada mitattua ja raportoitua pörssisähkön kustannuksia omasta Satmaticin latausasemasta, niin että taloyhtiö voisi laskuttaa nämä asukkaalta tai leasingyhtiöltä? Noissa Satmaticeissa on kyllä kulutusmittari, mutta haastavampaa saada tuo tuntikohtainen hinta. Tavoitteena tietysti mahdollisimman pienet investoinnit/käyttökustannukset. Älykkäät latausasemat maksavat tonnin luokkaa ja siihen tulisi päälle uudet kaapeloinnit ja asennuskustannukset, joten sellainen ei ole oikein järkevä vaihtoehto. Onko olemassa esim joku palikka Schukopistokkeeseen josta saisi kulutustiedot, tai kulutusmittari siihen latausasemaan joka osaisi raportoida johonkin sovellukseen?

Oma leasingauton kotilaus ja laskutus ratkaistu seuraavasti: Leasing sopimuksen myötä tuotu työnantajan toimesta sähköauton latauspiste, joka on varustettu SIM kortilla. Ilmoitan vain oman energianhinnan yhtiölle ja laitauslaite mittaa energiat. Omalle tilille tulee rahat kuukausittain kotona tehdyistä latauksista automaattisesti. Onnistuu myös kapitalistisella sähkösopimuksella..