Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Ihan hyvä muistutus, että jos taloyhtiössä tai muussa vastaavassa tahossa on asiasta päättämässä, niin vaatii toimitettavilta laitteilta OCPP tukea. Tuolloin ne voidaan teoriassa liittää minkä tahansa operaattorin järjestelmään.
Ja pienemmässä yhtiössä kannattaa jättää operaattoriratkaisut pois. Meillä on Wallen laturit kuormanhallinnalla ja laskutus muutaman kerran vuodessa. Hallituksen PJ lukee mittarit ja isännöitsijä laskuttaa kulutuksen mukaan. Helppoa ja edullista myös niille, joiden kulutus on pientä.
 
On kyllä ihan täysin "ainoastaan suomessa" tason juttu että parkkisähkö sai sössittyä sen ainoan fiksun innovaationsa eli älysukon kaikella pikaliitin-pakotuksellaan.
Mikä se tuollainen älysuko? Ja eikös suko itsessään ole juurikin pikaliitin?
 
Hankkimassa sähköauton laturia taloyhtiöön. Yhdellä asukkaalla on jo oma laturi. Torstaina tulee sähkäri käymään ja katsomaan mitä vaaditaan, että saadaan toinenkin laturi liitettyä talon sähkökeskukseen.

Kysymys on lähinnä, että mikähän laturi kannattaisi ostaa? Vaatimus on, että laturista saa tiedon käytetystä sähköstä. Isännöintitoimisto laskuttaa käytetystä sähköstä tuon mukaan sitten.

Nyt autona Tesla, saako Teslan wall connectorista tuon tiedon ulos luotettavasti? Wall connectorilla voi käsittääkseni ladata muitakin sähköautoja jos seuraava auto ei olekkaan Tesla? Tämä taitaa olla myös edullisin kotilaturi tällä hetkellä.

Olisiko muita vaihtoehtoja joita kannattaisi miettiä laturiksi ja täyttäisi ylläolevat vaatimukset?
 
Olen joskus todennut, että isossa kuvassa Suomessa on markkinat jo muutama vuosi sitten jaettu kolmen suurimman kesken, eli Virta, Plugit ja eParking, joilla varmasti on kymmeniä tuhansia pisteitä operoinnissaan ja eParkingilla taloyhtiökohteet huomioiden mennään varmasti yli sadan tuhannen pisteen. eParkingilla on myös se etu että ovat ainoa operaattori, joka suostuu operoimaan sukolatauspisteitä ja se on heidän ylivoimainen valttikorttinsa taloyhtiöpuolella. Plugit taas on kaiketi saanut jo hyvin jalansijaa raskaan liikenteen latauspuolelta.
Hyvä viesti.

Tässä on ihan potentiaalista vielä, että joku ulkomaalainen operaattori tulee ja ostaa jotain toimijoita pois laajentaen Suomeen.

En tiedä mitkä olisivat potentiaalisimpia toimijoita - jotkut ruotsalaiset / norjalaiset ehkä?

edit: voisiko näiden omistaja tarjota sähköpörssiin jotain alassäätöpalvelua jossa pudotetaan tehoja nopeasti tarpeen mukaan? Luulisi että noissa olisi jotain businesta mikä ei yksittäisille kotiasiakkaille ole mahdollista, mutta tuhansien latureiden operaattorille muodostuisi järkeväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Hankkimassa sähköauton laturia taloyhtiöön. Yhdellä asukkaalla on jo oma laturi. Torstaina tulee sähkäri käymään ja katsomaan mitä vaaditaan, että saadaan toinenkin laturi liitettyä talon sähkökeskukseen.

Kysymys on lähinnä, että mikähän laturi kannattaisi ostaa? Vaatimus on, että laturista saa tiedon käytetystä sähköstä. Isännöintitoimisto laskuttaa käytetystä sähköstä tuon mukaan sitten.

Nyt autona Tesla, saako Teslan wall connectorista tuon tiedon ulos luotettavasti? Wall connectorilla voi käsittääkseni ladata muitakin sähköautoja jos seuraava auto ei olekkaan Tesla? Tämä taitaa olla myös edullisin kotilaturi tällä hetkellä.

Olisiko muita vaihtoehtoja joita kannattaisi miettiä laturiksi ja täyttäisi ylläolevat vaatimukset?
Minkä kokoinen yhtiö ja mihin kytketään? Kuulostaa vähän huolestuttavalta jos taloyhtiössä asukkaat saa hankkia millaisia latureita lystää.
 
Joku tämän tyylinen lienee ihan ok budjettiratkaisu hidaslataukseen, jos parempaa ei ole mahdollista saada, ja lämmitystolpat on valmiina.

Siinä mielessä taloyhtiöt on kyllä perseestä, että aika tyypillisesti hallitukset taitaa olla täynnä Kaleveja jotka vastustaa kaikkia uudistuksia.

 
Tuskin noita pieniä operaattoreita kukaan ostaa, kun liiketoiminta on niin kehnosti tuottavaa pienen asiakasmäärän takia. Ei ole käytännössä mitään mistä kannattaisi maksaa. Jos joku päättää toimintansa lopettaa tai menee konkurssiin, asemien omistajat joutuvat itse tekemään sopimuksen uuden operaattorin kanssa.

Tämä on nähty jo aiemmin. Kun Fortum poistui toimitilalatauspuolelta, tuli vain ilmoitus että hei, lopetamme. Kiitos ja hyvästi. eChargie kun kaatui niin pesänhoitaja nimenomaan täsmensi että ei löytänyt ostajaa jatkamaan ja syy oli eittämättä siinä, että kun kukaan ei suostunut muutamasta sadasta tai maksimissaan tuhannesta asiakkaasta maksamaan.

Jos laskee että operaattori laskuttaa latauspisteestä kiinteää ylläpitomaksua vaikkapa 4 EUR/kk alv. 0%, niin tuhannella asiakkaalla se tekee 4 000 EUR/kk. Jos tämän lisäksi operaattori ottaa provisiona vaikka 15 % ladatun sähkön hinnasta ja sähkö maksaa 13 snt/kWh, se tarkoittaa noin 2snt/kWh provisiota. Jos olettaa että nuo latauspisteet on julkisia pisteitä, niin oletetaan että niillä kaikilla ladataan joka työpäivä vaikkapa 15 kWh, mikä on aika optimistinen lukema julkisille Type 2 -asemille, kun kyse on muista kuin S- ja K-ryhmän asemista parhailla paikoilla. 2 snt/kWh, 15kWh per päivä, 22 päivää kuukaudessa tekee tuolla provisiolla noin 6 600 EUR. Eli tuhannen pisteen operoinnista voisi saada tuloja noin 10 000 EUR/kk. Siitä kun laskee vähintään yhden työntekijän palkkakulun pois sekä kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat kulut niin eipä siinä juuri toista työntekijää palkata, jos tulostakin pitäisi tehdä. Ja ongelmaksi tulee se, että yhden miehen pitäisi olla moniosaaja. Osata yrittää/johtaa firmaa, koodata, tietää sähkötekniikasta ja mielellään omata asennusoikeudetkin.
 
Minkä kokoinen yhtiö ja mihin kytketään? Kuulostaa vähän huolestuttavalta jos taloyhtiössä asukkaat saa hankkia millaisia latureita lystää.
Pieni taloyhtiö, vain 5 asuntoa. Ei tietoa mihin kytketään, sähkäri tulee huomenna pyörähtämään ja vissiin tsekkaa sähköpääkeskuksen pitääkö sinne mitä tehdä.
 
Pieni taloyhtiö, vain 5 asuntoa. Ei tietoa mihin kytketään, sähkäri tulee huomenna pyörähtämään ja vissiin tsekkaa sähköpääkeskuksen pitääkö sinne mitä tehdä.
Tuossa pitäisi huomoida kiinteistöliittymän koko ja mahdollinen kuormanhallinnan tarve. Vaikuttaa myös onko sähkölämmitys vai ei, onko autopaikat asuntojen käyttöpaikkojen takana vai omanaan, jne.

Liittymä ei lähes varmasti kestä sitä, että siellä alkaa pikkuhiljaa jokainen naapuri latailemaan autoa iltaisin. Toki tuota voi ratkoa myös sillä, että jokaista velvoitetaan lataajien yleistyessä laskemaan latausteho tasolle X jolloin liittymää ei ylikuormiteta.
 
Hyvä viesti.

Tässä on ihan potentiaalista vielä, että joku ulkomaalainen operaattori tulee ja ostaa jotain toimijoita pois laajentaen Suomeen.

En tiedä mitkä olisivat potentiaalisimpia toimijoita - jotkut ruotsalaiset / norjalaiset ehkä?

edit: voisiko näiden omistaja tarjota sähköpörssiin jotain alassäätöpalvelua jossa pudotetaan tehoja nopeasti tarpeen mukaan? Luulisi että noissa olisi jotain businesta mikä ei yksittäisille kotiasiakkaille ole mahdollista, mutta tuhansien latureiden operaattorille muodostuisi järkeväksi.
Reservimarkkinoille voi osallistua. Pienin osallistumisteho taitaa olla 1 MW. Käsittääkseni esim Virta on siellä
 
Pieni taloyhtiö, vain 5 asuntoa. Ei tietoa mihin kytketään, sähkäri tulee huomenna pyörähtämään ja vissiin tsekkaa sähköpääkeskuksen pitääkö sinne mitä tehdä.
Itse koittaisin selvittää että saako mitenkään tehtyä niin että jokainen lataisi ihan omalla sähkösopimuksellaan. Olisi laskutus todella helppoa ja reilua jne. kun menisi vaan omaan sähkölaskuun lataus. Kun on vaan 5 asuntoa niin voisi ehkä jopa onnistua. Riippuen toki vähän että miten autopaikat ja asunnot ja sähkökeskukset sijaitsevat.
 
Hei!

Olisikohan täällä jollakulla ideoita miten tehdä järkevästi seuraavanlainen asennus. Kyseessä on vuonna 2023 valmistunut kiinteistö, jolla 1 paritalo ja 1 erillistalo. Näihin haluttaisiin asentaa nyt ensin 2 laturia, mutta myöhemmin pitää optio myös kolmannen ja viimeisen laajentamiselle. Kiinteistömuotoinen, eli ei taloyhtiötä.

Kiinteistön pääsulakkeet 3x63A (max teho n. 44kW). 3 asuntoa, joista jokaisen sulakkeet 3x25A (max. teho 17kW). Kaapelointi max. 11kW laitteelle on autokatoksen seinässä pistorasiassa valmiina. Jokaisella oma sähkösopimus.

Mitkä laitteet / asennustavat mahdollistavat kuormanhallinnan samanaikaisesti niin kiinteistö- kuin asuntokohtaisesti? Tärkeää olisi myös, että laitteet tukisivat pörssisähköohjausta paketista ilman tarvetta home assistantille tai vastaavalle.
 
Hei!

Olisikohan täällä jollakulla ideoita miten tehdä järkevästi seuraavanlainen asennus. Kyseessä on vuonna 2023 valmistunut kiinteistö, jolla 1 paritalo ja 1 erillistalo. Näihin haluttaisiin asentaa nyt ensin 2 laturia, mutta myöhemmin pitää optio myös kolmannen ja viimeisen laajentamiselle. Kiinteistömuotoinen, eli ei taloyhtiötä.

Kiinteistön pääsulakkeet 3x63A (max teho n. 44kW). 3 asuntoa, joista jokaisen sulakkeet 3x25A (max. teho 17kW). Kaapelointi max. 11kW laitteelle on autokatoksen seinässä pistorasiassa valmiina. Jokaisella oma sähkösopimus.

Mitkä laitteet / asennustavat mahdollistavat kuormanhallinnan samanaikaisesti niin kiinteistö- kuin asuntokohtaisesti? Tärkeää olisi myös, että laitteet tukisivat pörssisähköohjausta paketista ilman tarvetta home assistantille tai vastaavalle.

Kahden tason kuormanhallinta on vähän harvinaisempi ratkaisu ja sen myötä kalliimpi, että jos asunnoilla ei ole tiedossa mitään valtavia lämmityskuormia ja sähkönkäyttöä, keskittyisin siihen että asukas itse lataa sillä teholla millä omat pääsulakkeet kestää ja sitten kiinteistön pääsulakkeet suojellaan kuormanhallinnalla, jota on langattomia olemassa.

Omat pääsulakkeet/sulakkeen voi vaihtaa kohtuu helposti yleensä, mutta kiinteistön pääsulakkeen vaihtaminen on lähes aina sähköasentajan tehtävä.

Jos tuollainen ratkaisu riittää niin ensimmäisenä tulee mieleen Walle16 laturit, joille on langaton kuormanhallinta olemassa.
 
Muistaakseni Garon parempi laturi tuki tuota kaksitasoista tehonrajoitusta, mutta pörssisähkötukea siinä ei tietääkseni suoraan ole, vaan edellyttää jotain erillistä laitetta siihen.
 
Hei!

Olisikohan täällä jollakulla ideoita miten tehdä järkevästi seuraavanlainen asennus. Kyseessä on vuonna 2023 valmistunut kiinteistö, jolla 1 paritalo ja 1 erillistalo. Näihin haluttaisiin asentaa nyt ensin 2 laturia, mutta myöhemmin pitää optio myös kolmannen ja viimeisen laajentamiselle. Kiinteistömuotoinen, eli ei taloyhtiötä.

Kiinteistön pääsulakkeet 3x63A (max teho n. 44kW). 3 asuntoa, joista jokaisen sulakkeet 3x25A (max. teho 17kW). Kaapelointi max. 11kW laitteelle on autokatoksen seinässä pistorasiassa valmiina. Jokaisella oma sähkösopimus.

Mitkä laitteet / asennustavat mahdollistavat kuormanhallinnan samanaikaisesti niin kiinteistö- kuin asuntokohtaisesti? Tärkeää olisi myös, että laitteet tukisivat pörssisähköohjausta paketista ilman tarvetta home assistantille tai vastaavalle.
Wallen järjestelmän saa tehtyä kaksitasoiseksi, mutta mitään älyä latureista ei taida tänä päivänä löytyä. Meillä on taloyhtiössä 3-osainen langaton kuormanhallinta wallella:
1) "Laturien ykköshaara", jossa rajoitetaan haarassa olevien laturien yhteistehoa
2) "Laturien kakkoshaara", jossa rajotetaan haarassa olevien laturien yhteistehoa
3) "parkkialueen käyttöpaikan sulakkeet", jolla rajoitetaan kaikkia latureita niin ettei käyttöpaikan enimmäiskuormitus ylity.
 
Hei!

Olisikohan täällä jollakulla ideoita miten tehdä järkevästi seuraavanlainen asennus. Kyseessä on vuonna 2023 valmistunut kiinteistö, jolla 1 paritalo ja 1 erillistalo. Näihin haluttaisiin asentaa nyt ensin 2 laturia, mutta myöhemmin pitää optio myös kolmannen ja viimeisen laajentamiselle. Kiinteistömuotoinen, eli ei taloyhtiötä.

Kiinteistön pääsulakkeet 3x63A (max teho n. 44kW). 3 asuntoa, joista jokaisen sulakkeet 3x25A (max. teho 17kW). Kaapelointi max. 11kW laitteelle on autokatoksen seinässä pistorasiassa valmiina. Jokaisella oma sähkösopimus.

Mitkä laitteet / asennustavat mahdollistavat kuormanhallinnan samanaikaisesti niin kiinteistö- kuin asuntokohtaisesti? Tärkeää olisi myös, että laitteet tukisivat pörssisähköohjausta paketista ilman tarvetta home assistantille tai vastaavalle.

Perific Max kiinteistön pääkeskukselle mittaamaan koko kiinteistön kuormaa ja Perific One jokaisen asukkaan oman mittarin han-porttiin.
Latureiksi käy mikä vaan täällä listatuista valmistajista See Perific's integrations | All Integrations | Perific.com

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Gq0K8JnYn0Y
 
Perific Max kiinteistön pääkeskukselle mittaamaan koko kiinteistön kuormaa ja Perific One jokaisen asukkaan oman mittarin han-porttiin.
Latureiksi käy mikä vaan täällä listatuista valmistajista See Perific's integrations | All Integrations | Perific.com

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Gq0K8JnYn0Y

Jos hommaa Perificin mittarit ja asuntojen mitoitukset ovat tiukalla ja kulutuksessa on vinokuormaa niin ainakin Zaptec Prot pystyy säätämään lataustehoaan vaihekohtaisesti.
 
Jos hommaa Perificin mittarit ja asuntojen mitoitukset ovat tiukalla ja kulutuksessa on vinokuormaa niin ainakin Zaptec Prot pystyy säätämään lataustehoaan vaihekohtaisesti.

Kyllä. Tuota komboa me ollaan myyty paljon taloyhtiöille. Ei halvin, mutta paras mihin itse olen törmännyt.
 
Jos hommaa Perificin mittarit ja asuntojen mitoitukset ovat tiukalla ja kulutuksessa on vinokuormaa niin ainakin Zaptec Prot pystyy säätämään lataustehoaan vaihekohtaisesti.
Kyllä. Tuota komboa me ollaan myyty paljon taloyhtiöille. Ei halvin, mutta paras mihin itse olen törmännyt.

Nyt en ihan hahmota, että mitä vaihekohtaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa?

Onko tuossa laturissa jotenkin poikkeava toteutus joka mahdollistaa kuorman tasaamisen keskenään eri vaiheille, koska normaalitapauksessahan vaiheet on mitä on ja jos yksi vaihe rajoittaa latausta niin jo ihan speksin mukaan lataus rajoittuu kaikilta vaiheilta siihen samaan.

Kun autojen sisäiset latureista puhutaan niin sehän ei ole mahdollista(?) että auton laturi ottaisi yhdestä vaiheesta vaikka 6A, toisesta 8A ja kolmannesta 10A vaan se ottaa kaikista sen saman.
 
Nyt en ihan hahmota, että mitä vaihekohtaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa?

Onko tuossa laturissa jotenkin poikkeava toteutus joka mahdollistaa kuorman tasaamisen keskenään eri vaiheille, koska normaalitapauksessahan vaiheet on mitä on ja jos yksi vaihe rajoittaa latausta niin jo ihan speksin mukaan lataus rajoittuu kaikilta vaiheilta siihen samaan.

Kun autojen sisäiset latureista puhutaan niin sehän ei ole mahdollista(?) että auton laturi ottaisi yhdestä vaiheesta vaikka 6A, toisesta 8A ja kolmannesta 10A vaan se ottaa kaikista sen saman.
Pro osaa heitellä yksivaihekuormia vaiheelta toiselle sen mukaan miten kiinteistössä on vinokuormaa eli koskee lähinnä plugareita tuo kuormantasaus.
 
Kyllähän tuollaisesta vaihetta vaihtavasta systeemistä kiinteistöntasolla on hyötyä, jos kiinteistön sähköt on vinossa, mutta harvoin on, ja jos onkin, niin ne kiinteistön sähköt olisi järkevämpi korjata ensin.

Asuntokohtaisessa kuormituksessa tuo oikeastaan voi toimia vain jos autossa on 1 vaihe lataus.
 
Norjalaiset Zaptec ja Easee taitavat olla ainoita, jotka käyttävät latausasemissaan tuollaista aktiivista tasausta vaiheiden välillä. Kaikissa muissa latausasemissa tasapainotus perustuu siihen, että asemat kytketään vuorotellen eri vaihejärjestyksellä. Ja tästä ominaisuudesta on tosiaan hyötyä vain yksivaihelaturilla varustettujen autojen kohdalla.
 
Norjalaiset Zaptec ja Easee taitavat olla ainoita, jotka käyttävät latausasemissaan tuollaista aktiivista tasausta vaiheiden välillä. Kaikissa muissa latausasemissa tasapainotus perustuu siihen, että asemat kytketään vuorotellen eri vaihejärjestyksellä. Ja tästä ominaisuudesta on tosiaan hyötyä vain yksivaihelaturilla varustettujen autojen kohdalla.

Ei välttämättä niinkään. Kyllähän jokainen kolmivaiheisella laturilla varustettu auto osaa ladata myös yksivaihelaturista ihan normaalisti.

Voi olla tilanne, jossa esim. sähköliittymä on vaikkapa 3x25A ja L1:ssä on jostain syystä jo valmiiksi 20A kuormitus, joten jäljelle jää siihen vaiheeseen vain 5A joka on alle Type2 latauksen speksin(käsittääkseni 6A), eli lataus kolmella vaiheella ei käynnisty lainkaan.

Tällöin voidaan ladata yhdellä vaiheella jostain toisesta vaiheesta edes jollain teholla mutta tämä vaatii laturilta sen verran älyä, että se voi kertoa autolle olevansa joko kolmivaihelaturi tai 1-vaihelaturi riippuen siitä mikä on kannattavinta.
 
Ei välttämättä niinkään. Kyllähän jokainen kolmivaiheisella laturilla varustettu auto osaa ladata myös yksivaihelaturista ihan normaalisti.

Voi olla tilanne, jossa esim. sähköliittymä on vaikkapa 3x25A ja L1:ssä on jostain syystä jo valmiiksi 20A kuormitus, joten jäljelle jää siihen vaiheeseen vain 5A joka on alle Type2 latauksen speksin(käsittääkseni 6A), eli lataus kolmella vaiheella ei käynnisty lainkaan.

Tällöin voidaan ladata yhdellä vaiheella jostain toisesta vaiheesta edes jollain teholla mutta tämä vaatii laturilta sen verran älyä, että se voi kertoa autolle olevansa joko kolmivaihelaturi tai 1-vaihelaturi riippuen siitä mikä on kannattavinta.

Käytännössä tuo tapahtuu kytkemällä kontaktorilla pois "ylimääräiset" vaiheet.
 
Vuokralaisena kerrostalossa joten ei pääsyä taloyhtiön kokouksiin ja tiedot on vähän pimennossa. Mutta hiljattain pyörähti kysely onko jo sähköautoa/lataushybridiä tai tulossa sellaista, ja onko kiinnostusta/tarvetta latausmahdollisuudelle.
Vuokraisännän kautta tuli sitten tietoa että olisi jo jonkunlaisen arvion tehneet asennuksesta.
Ilmeisesti olisi tulossa vain 3,7kw (muistaakseni) tehoinen latausmahdollisuus, jossa laskutus kulutuksen mukaan.
Latauspaikkoja tulossa 9kpl ja hinta-arvio 11 000€ yhteensä, olikohan laskeneet että 1200€ per latauspaikka tulisi kustannuksia.
Saa nähdä toteutuuko. Laskutus käsittääkseni suunniteltu menevän taloyhtiön söhkösopimuksen mukaan, eli ei ilmeisesti mitään kolmannen osapuolen laskutussysteemiä olisi tulossa. Mikä mielestäni on hyvä ettei ole sen loukussa jos tulee jotain ongelmia tai firma häviää kuin tuhka tuuleen.

Nyt pihalla parikymmentä perus lämmitystolppaa ja vuonna 2000 rakennettu kerrostalo. Sää nähdä meneekö ihan vaan tolppiin tehtävillä asennuksilla ja mahdollisesti mittarien asennuksella sähkökeskukseen, vai joutunevatko uusimaan kaapelointejakin.
 
.

Tällöin voidaan ladata yhdellä vaiheella jostain toisesta vaiheesta edes jollain teholla mutta tämä vaatii laturilta sen verran älyä, että se voi kertoa autolle olevansa joko kolmivaihelaturi tai 1-vaihelaturi riippuen siitä mikä on kannattavinta.

Latausasema ei kerro autolle ikinä olevansa 1 tai kolmevaiheinen, vaan auto tietää sen siitä tuleeko L2 ja L3 nastoihin sähköä.

On kai sitten autosta kiinni miten se reagoi esim tilanteeseen jossa sähkö tulee vain L1 ja L3. Auto voi kai tullita tuon myös viaksi ja kieltäytyä lataamasta ollenkaan, joten epäilen että siellä on aina 1 vaihe, tai kaikki 3 vaihetta, eikä kaksivaihelatausta tule ikinä latauslaitteelta, vaikka jotkut autot ovatkin vain kaksivaiheisella laturilla.

Käytännössä tuo tapahtuu kytkemällä kontaktorilla pois "ylimääräiset" vaiheet.

Ja kytkemällä se jäljelle jäänyt vaihe L1 nastaan.
 
Hinnan perusteella voisi olettaa että varmaan on mennyt pääkeskus uusiksi, josta syystä on sitten todettu tasapuoliseksi jyvittää latausinfran kulut kaikkien osakkaiden kesken.

Meillä kun neljä vuotta sitten tehtiin latausinfra, niin tuohon ei tarvinnut kuin vaihtaa pääkeskuksen muutama isompi sulake ja asentaa kaapelit pihalle. Tuolloin oli varsin ilmeistä, että kulut jaettiin vain autopaikkaosakkaiden kesken.
 
Hinnan perusteella voisi olettaa että varmaan on mennyt pääkeskus uusiksi, josta syystä on sitten todettu tasapuoliseksi jyvittää latausinfran kulut kaikkien osakkaiden kesken.

Meillä kun neljä vuotta sitten tehtiin latausinfra, niin tuohon ei tarvinnut kuin vaihtaa pääkeskuksen muutama isompi sulake ja asentaa kaapelit pihalle. Tuolloin oli varsin ilmeistä, että kulut jaettiin vain autopaikkaosakkaiden kesken.
Meillä vastaava remppa jyvitettiin kyllä autopaikoille, koska hyötykin kohdistuu autopaikkoihin. Asennettiin sähköpääkeskukseen kuormanhallinta ja nostettiin sulakekokoja. Laturin haluavat saivat tilata samalla oman latauslaitteen ja maksoivat siitä sitten korvauksen taloyhtiölle. Jos ei halunnut, niin maksu meni vaan infrasta. Meillä ei toki olisi ollut asunto-osakkeille jyvittäminen edes mahdollista johtuen taloyhtiön järjestelyistä naapuriyhtiöiden kanssa. Pitäisin silti oikeudenmukaisimpana autopaikkaosakkeille jyvitettyä remonttia kun ko. kohteessa niille kuitenkin oli eri osakesarja. Toisaalta en lähtisi kiistämään oikeuden ratkaisuakaan, kun As Oy lain ja yhtiöjärjestyksen kirjain täyttynee noinkin kun ko. yhtiössä päätettiin.

"Taloyhtiön yhtiökokous päätti enemmistöpäätöksellä infran rakentamisesta. Valmius tarkoittaa kaapelointia sähköajoneuvojen latauslaitteiden asennusta varten, mutta latauslaitteen osakas joutuu hankkimaan itse."
"Taloyhtiössä on 32 huoneistoa ja 28 autopaikkaa. Enemmistöllä osakkaista on myös autopaikkaosake. Taloyhtiössä on yksi vierasautopaikka, jota kantajat vuokraavat ja sillekin latausinfra rakennetaan."
"Taloyhtiö muistutti, että hanke rahoitetaan kaikilta osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Pääomavastikkeen perusteena on huoneiston pinta-ala ja autopaikkojen osalta osakemäärä."
 
Jos autopaikat olisivat erillisiä osakkeita niin tavallaan reiluinta olisi että kustannukset kohdistuisivat vain niille. Mutta sama ongelma koskee montaa muutakin asiaa, parvekkeettoman asunnon omistajat maksavat osan muiden parvekeremonteista, maa tasalla asuvat maksavat hissiremontista, ison asunnon omistajat maksavat eniten kylpyhuoneremonteista vaikka kaikissa asunnoissa olisi vain 1 identtinen kylpyhuone jne.

En tiedä miten meillä tehdään, paikkoja on vähän ja ne ovat yhtiön omistamia vuokrapaikkoja. Luulisin että järkevintä ehkä olisi että yhtiö maksaa lataus valmiuden, eli piuhoituksen ym. ja paikan vuokraajat sitten hankkivat itse latauslaitteet, niin että ne ovat yhteensopivia kuormanhallinnan kanssa keskenään. Ja niin että jos paikasta luopuu niin voi viedä laitteen mukanaan tai myydä sen seuraavalle tms.
 
En tiedä miten meillä tehdään, paikkoja on vähän ja ne ovat yhtiön omistamia vuokrapaikkoja. Luulisin että järkevintä ehkä olisi että yhtiö maksaa lataus valmiuden, eli piuhoituksen ym. ja paikan vuokraajat sitten hankkivat itse latauslaitteet, niin että ne ovat yhteensopivia kuormanhallinnan kanssa keskenään. Ja niin että jos paikasta luopuu niin voi viedä laitteen mukanaan tai myydä sen seuraavalle tms.

Mielestäni turhaa kikkailua enää tuossa vaiheessa antaa osakkaille/paikan vuokraajille mitään osuutta muuta kuin maksajan rooli. Kaikille paikoille samantien 11kW type2 laturi kun hommaan ryhdytään ja sen jälkeen investointi kuoletetaan paikan vuokralla. Ja yhtiö vastaa samalla ylläpidosta. Jos haluaa hifistellä niin laturiin sukopistorasia kylkeen niin saa lämmittäjät lämmittää. Tai esim. että laturi on lukittu kunnes käyttäjä sopii maksusta niin fossiiliautoilijan ei tarvitse maksaa laturia.

Joku välimalli kerjää ongelmia jos siellä on n+1 eri merkkistä laturia ja niiden pitäisi toimia yhtern esim. kuormanhallinnan kanssa. Ok, ocpp on standardi mutta ongelmien todennäköisyys kasvaa jos on eri merkkejä keskenään.

Edit. Ja jos päästään tilanteeseen että ongelma tulee ja molemmat osapuolet on sitä mieltä että omat systeemit toimii niinkuin pitää ja vika on toisessa osapuolessa niin mitäs sitten? Mennään oikeuteen?
Siinä kohtaa kun kun asiaan sotketaan lakimiehet, on sekoilu maksanut todennäköisesti enemmän kuin ne laturit.
Ja lopputuloksena on kaikkien vitutus, rahanmenoa kaikille paitsi tietysti rikastuneet lakimiehet.
Unohtamatta tulevia yhtiökokouksia joissa se hävinnyt osakas vastustaa ihan kaikkea vain periaatteesta ja myrkyttää koko yhtiön ilmapiirin.
 
Viimeksi muokattu:
Aika useinhan noissa päädytään ulkoistamaan tuo lataus jollekin latausoperaattorille.
 
Hinnan perusteella voisi olettaa että varmaan on mennyt pääkeskus uusiksi, josta syystä on sitten todettu tasapuoliseksi jyvittää latausinfran kulut kaikkien osakkaiden kesken.

Meillä kun neljä vuotta sitten tehtiin latausinfra, niin tuohon ei tarvinnut kuin vaihtaa pääkeskuksen muutama isompi sulake ja asentaa kaapelit pihalle. Tuolloin oli varsin ilmeistä, että kulut jaettiin vain autopaikkaosakkaiden kesken.

Mitä tuossa tarkoitetaan kohdalla "Taloyhtiö muistutti, että hanke rahoitetaan kaikilta osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Pääomavastikkeen perusteena on huoneiston pinta-ala ja autopaikkojen osalta osakemäärä." Ne kenellä on autopaikkaosake maksavat pinta-alan mukaan plus päälle vielä autopaikan osakelukumäärän mukaan vai miten?
 
Mitä tuossa tarkoitetaan kohdalla "Taloyhtiö muistutti, että hanke rahoitetaan kaikilta osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Pääomavastikkeen perusteena on huoneiston pinta-ala ja autopaikkojen osalta osakemäärä." Ne kenellä on autopaikkaosake maksavat pinta-alan mukaan plus päälle vielä autopaikan osakelukumäärän mukaan vai miten?
Vähän sekava, yhtiössä on vasteike asuntoosakkaiden osalta pinta-alan mukaan ja muiden osakkaden osalta osakemäärän mukaan.

Eli jos omistat asunto-osakkeita että autopaikka osakkeita, niin maksat molempien kautta. Joissain yhtiöissä käytetään pelkästään osakemäärää. jossain pelkästään nelöitä.

Ja tuota hankeen rahoitsuta varten siis kerätään rahoitusvastiketta (eli pääomavastike).

Kantaja varmaan sitten muissa hankeissa ollut sitä mieltä että autopaikka osakkaat ei maksa muita korjaus, saneeraus hankeita. Ymmärsinkö oikein että kantajalla oli vuokrapaikka mihin myös valmius tehtiin.


Se meni vähän ohi millaiset autopaikat kyseessä, ensin tuli mieleen joku soraparkki, mutta autopaikka se on hallipaikkakkin, ja joku mainitsi liittymän mahdolliset muutokset jne. Joissain yhtiöissä autopaikan(talin) "neliövastike" voi olla suht suuri vs asuntojen. vaikka se paikka olisi suht karu, ei siivota, eikä paikan osakas käytä muita yhteisiä tiloja, varastoja, hissiä jne. huoltokaan ei siivoile.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän sekava, yhtiössä on vasteike asuntoosakkaiden osalta pinta-alan mukaan ja muiden osakkaden osalta osakemäärän mukaan.

Eli jos omistat asunto-osakkeita että autopaikka osakkeita, niin maksat molempien kautta. Joissain yhtiöissä käytetään pelkästään osakemäärää. jossain pelkästään nelöitä.

Ja tuota hankeen rahoitsuta varten siis kerätään rahoitusvastiketta (eli pääomavastike).

Kantaja varmaan sitten muissa hankeissa ollut sitä mieltä että autopaikka osakkaat ei maksa muita korjaus, saneeraus hankeita. Ymmärsinkö oikein että kantajalla oli vuokrapaikka mihin myös valmius tehtiin.


Se meni vähän ohi millaiset autopaikat kyseessä, ensin tuli mieleen joku soraparkki, mutta autopaikka se on hallipaikkakkin, ja joku mainitsi liittymän mahdolliset muutokset jne. Joissain yhtiöissä autopaikan(talin) "neliövastike" voi olla suht suuri vs asuntojen. vaikka se paikka olisi suht karu, ei siivota, eikä paikan osakas käytä muita yhteisiä tiloja, varastoja, hissiä jne. huoltokaan ei siivoile.

Oman kokemuksen mukaan hoitovastikkeet on pinta-alan mukaan ja rahoitusvastikkeet osakkeiden lukumäärän mukaan. Riippuu siis varmasti asunto-osakeyhtiöstä. Joissain yhtiöjärjestyksissä olen myös nähnyt kertoimia käyettävän, mutta nämä ovat yleensä sellaisia taloyhtiöitä missä on liiketiloja. Esim. huoneistoissa kerroin on 0,6 ja liiketiloissa 1,2. Oli vaan siinä uutisartikkelissa tosi huonosti ilmaistu tuo asia. Hallinto-oikeushan on tuossa myös linjannut ja vahvistanut, että osakkaiden tulee sietää sitä ettei jokainen asia hyödytä osakasta suoraan, osittain tai ollenkaan. Tässähän on juuri mainittu 1. kerroksessa asuvat, parvekkeettomat jne.
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.
Onhan näistäkin kuullut, että moisia oltaisiin tehty, mutta helpoinhan toki on ottaa yhteyttä isännöitsijään / taloyhtiön hallitukseen, että minkälaista järjestelmää olisi mahdollista saada toteutettua kyseiseen kohteeseen.

Meillä on suhteellisen tuore taloyhtiö, niin parkkipaikkojen sähkövedot oli mitoitettu riittävästi, ettei tarvitse heti olla aukomassa pihaa, jos sähköautoja lisääkin tulee.
Mitään operaattoria ei olla väliin otettu, vaan vaatimuksena osakkaille on muutostyötä tehdessä ostaa kWh-mittarilla varustettu latausasema ja isännöinti sitten laskuttaa neljästi vuodessa energiahinnan keskiarvon mukaan (noin 15snt/kWh ollut energia+siirto, päälle pieni laskutuslisä).
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.
On taloyhtiötä joissa oman autopaikan sähköt on asunnon mittarintakaa.

Autopaikan vuokra on ihan päätös juttu, autopaikkaosake jos sitä ei erikseen päätetä niin oma juttunsa, mutta paljonko autopakan osakas voittanut että lämppäritolpan sähköt kuuluneet vastikkeeseen , paljonko häviää että maksaa, ja jos nyt vaihtoehto on se että taloyhtiö asentaa mittarit ja hankkii palvelun ja osakkaat maksaa käytön mukaan.

Ja ennekuin mutisee siitä eurosta, niin muistaa ne asennuskustannukset, se miten ne menee on osakkeidenkannalta merkittävämpää. tarkoitan että tinkaaminen voi tulla vastapalloon.

Sain mielikuva että autopaikat on erillisiä osakkeita, eli ne voi vaihtaa omistajaa ja käyttäjää ihan asunnosta riippumatta, mikä vähän mutksitaa sitä asunnon liittymistä sähkönottamista, miten sen toteuttaa helposti vaihdettavaksi ja myös yhtiön mittarin taakse liitettäväksi , kenenkä vastuulla ja kuka isännöitsiä siitä innostuu.
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.
Tämä olisi usein varmaan fiksu ratkaisu. Jos vain autopaikat ei ole suoraan asuntojen edessä vaan esim. erillisissä katoksessa kuten täällä itsellä, niin varmaan tuo vaatisi aika paljon lisää kaapeleita joka taas on oma hommansa.
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.

Epäilen ettei ole tai todella harvassa. Autopaikkaosakkeet kun eivät ole korvamerkittyjä mihinkään tiettyyn asunto-osakkeeseen. Voi toki olla poikkeuksia. Nopeasti miettien aika kömpelö ratkaisu johon pitäisi vetää aika pirusti piuhaa (eli asennus- ja ylläpitokustannukset korkeat) varsinkin jos on erillisrakennus.

Mikä on sinun mielestä "korkea sähkön hinta" vai onko minulta mennyt jokin kohuttu uutisartikkeli kokonaan ohi?

Palveluntarjoajia ei nyt kannata turhasta demonisoida esim. meidän taloyhtiössä eParkingin kautta supersuko-tolpat ja 15 senttiä kW.
 
Epäilen ettei ole tai todella harvassa. Autopaikkaosakkeet kun eivät ole korvamerkittyjä mihinkään tiettyyn asunto-osakkeeseen. Voi toki olla poikkeuksia. Nopeasti miettien aika kömpelö ratkaisu johon pitäisi vetää aika pirusti piuhaa (eli asennus- ja ylläpitokustannukset korkeat) varsinkin jos on erillisrakennus.

Erillistalo, paritalo, rivari, pienkerrostalo , mutta en uskalla väittää esimerkkiä mutta epäilen myös jos autopaikat asunnoista erillisenä osakkeina niin saa jo vähän suostutella että saa jonkin isännötsijän puolelleen + muut.


Mikä on sinun mielestä "korkea sähkön hinta" vai onko minulta mennyt jokin kohuttu uutisartikkeli kokonaan ohi?

Palveluntarjoajia ei nyt kannata turhasta demonisoida esim. meidän taloyhtiössä eParkingin kautta supersuko-tolpat ja 15 senttiä kW.

Hinnoista minulla varsin niukka mielikuva, mutta niiden osalta taloyhto jos lättäsee sentin lisää, niin muistaa ettei se nyt ihan kulutonta taloyhtiöllekkään ole (*. laskuttaja ymmärtääkseni ottaa jokin kk maksun, sähkäauto latailussa alle kymppi kuussa tuskin ongelma, mutta lämmitystolppa käytössä voisi olla kokonaisedullisempaa leipoa sähkö paikkanvuokraa.

(*
Ei ne ikuisia ole, ja tuppaa nostaa liittymän kustannuksia, asunnon mittarinkautta kirrättäminen lähinnä säästää sen laskuttajan kulut (kk maksun), saneraaus kulu voi olla isompi, ja oma lisänsä sitten asunnon nykyinen mitoitus.

Edit2

pettymystä voi sitten tulla sähkösopimuksesta, kiinteähintainen, vs pörssisähkö. Muita varmaan kiinnostaa kokonaisedullinen helposti budjetoitava, sähkis optimoija miettii pörssisähköä, annas olla jos taloyhtiöllä aurinkopanelit. ....
 
Viimeksi muokattu:
Jossain rivarissa tuo onnistuu kohtuu helposti kunhan asuntojen sulaketauluissa on paikkoja. Uusi keskus parkkipaikkojen läheisyyteen mihinkä vedetään piuhat jokaisesta asunnosta ja lataustolpasta. Sähkäri sitten tarvittaessa kytkemään tolppaa tiettyyn asuntoon.
 
onkohan missään taloyhtiössä päätytty siihen, että kytketään sähkökeskuksessa autopaikan sähköt asunnon sähköihin jolloin autopaikan haltija voi ladata shukolla oman sopimuksen hinnalla? Tässä toki pitäisi tehdä muutos yhtiöjärjestykseen jottei autopaikasta tarvitse maksaa samaa hintaa koska ei käytä taloyhtiön sähköä tolpasta? Meillä on autokatos paikat omina osakkeina jolloin muutoksen voisi toteuttaa niitä koskevaksi. Tämä tuli mieleen kun katselin noita aika korkeita sähkön hintoja mitä taloyhtiöt järjestää osakkaille. Ensin maksetaan asennukset ja sitten sitoudutaan johonkin palveluntarjoajaan joka laskuttaa omansa.
Ex. appiukon taloyhtiössä oli näin, myös autokatoksen sähköjen ohjaus oli aina sen asunnossa eteisessä kenelle paikka kuului.
 
Erillistalo, paritalo, rivari, pienkerrostalo , mutta en uskalla väittää esimerkkiä mutta epäilen myös jos autopaikat asunnoista erillisenä osakkeina niin saa jo vähän suostutella että saa jonkin isännötsijän puolelleen + muut.




Hinnoista minulla varsin niukka mielikuva, mutta niiden osalta taloyhto jos lättäsee sentin lisää, niin muistaa ettei se nyt ihan kulutonta taloyhtiöllekkään ole (*. laskuttaja ymmärtääkseni ottaa jokin kk maksun, sähkäauto latailussa alle kymppi kuussa tuskin ongelma, mutta lämmitystolppa käytössä voisi olla kokonaisedullisempaa leipoa sähkö paikkanvuokraa.

(*
Ei ne ikuisia ole, ja tuppaa nostaa liittymän kustannuksia, asunnon mittarinkautta kirrättäminen lähinnä säästää sen laskuttajan kulut (kk maksun), saneraaus kulu voi olla isompi, ja oma lisänsä sitten asunnon nykyinen mitoitus.

Edit2

pettymystä voi sitten tulla sähkösopimuksesta, kiinteähintainen, vs pörssisähkö. Muita varmaan kiinnostaa kokonaisedullinen helposti budjetoitava, sähkis optimoija miettii pörssisähköä, annas olla jos taloyhtiöllä aurinkopanelit. ....

En tullut ajatelleeksi mainitsemiasi asuntotyyppejä ja niissä autopaikkojen olevan osakkeina. Aina oppii jotain uutta.😊

Lämmitystolppana meillä esim. eParking kautta ei maksa käyttäjälle mitään lisää pelkän autopaikkamaksun lisäksi. Palveluntarjoajan sovelluksen kautta käyttäjä valitsee käyttötarkoituksen. Ihan toimiva ratkaisu meillä, kun autopaikat ovat taloyhtiön.
 
Jossain rivarissa tuo onnistuu kohtuu helposti kunhan asuntojen sulaketauluissa on paikkoja. Uusi keskus parkkipaikkojen läheisyyteen mihinkä vedetään piuhat jokaisesta asunnosta ja lataustolpasta. Sähkäri sitten tarvittaessa kytkemään tolppaa tiettyyn asuntoon.
Enpä tiedä miksei monessa ole toimittu näin jo alun perinkin. Kaikki saisi sitten myös antaa vaikka lohkolämppärien ja sisätilalämppärien tohottaa vaikka vuorokauden ympäri niin halutessaan.
 
Jossain rivarissa tuo onnistuu kohtuu helposti kunhan asuntojen sulaketauluissa on paikkoja. Uusi keskus parkkipaikkojen läheisyyteen mihinkä vedetään piuhat jokaisesta asunnosta ja lataustolpasta. Sähkäri sitten tarvittaessa kytkemään tolppaa tiettyyn asuntoon.

Silmiin muodostuu joku mielikuva siitä mitä lukee. Nyt näin rivareita missä autopaikat on jossain päädyssä, ja sitten pitkät vedot asunnoista johonkin parkkipaikan "keskukseen" josta sitten henkilökohtaisille tolpille. Keskukseen siis tulisi luokkaa kymmennestä eri asunnosta syöttö. mitä se vaatii toteutukselta, jos kaapista pitää sähköt katkaista.

Meniskö sellainen missä se riittävän tukeva piuha tulee turvakytkimelle, josta sitten laturille, jolloin asentajan työ oisi turvallista liitännästä riippumatta. ja haittaisi vain työnalla olevaa laturia. Epäluuloinen naapuri voisi sitten sen turvakytkimen vaikka lukuta jos epäilee sähkön menevän vieraalle... (tarviiko parkkiselta saada yhdestä kytkemestä sähköjä pois)


Mites ne kohteet missä mittaukset keskitetysti yhtiön tiloissa jos se sattuu olemaan siinä parkkiksen vieressä, niin että laturit voisi suoraan kaapeloida sinne. Jos ei lämmitystolppia tehty niin, niin tuskin valmiutta, eli työtä ja rahanmenoa siitäkin.


Enpä tiedä miksei monessa ole toimittu näin jo alun perinkin. Kaikki saisi sitten myös antaa vaikka lohkolämppärien ja sisätilalämppärien tohottaa vaikka vuorokauden ympäri niin halutessaan.

Vanhoissa tuollaisia nähnyt lähinnä silloin jos on asuntokohtainen paikka mihin helposti toteutettavissa (esim asunnon kohdalla seinustalla) sillä rakentamisen kustannus se juttu, jos vaikeammin niin ehkä tarvinnut ajanjakson milloin sähkönhinta piikittänyt. (kysyntää).
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
311 229
Viestejä
5 284 266
Jäsenet
84 001
Uusin jäsen
spalojar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom