TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Aa, se jos luet tämän ketjun vastauksia, niin se on aika hyvin purettu. Jos sielä luin vain osan, niin kannattaa lukea kokonaan. Hanhikivi on seis, joten sen varaan ei enään rakenenta.
Tai sitten hinnan ollessa taivaissa kulutusjousto on isompi kuin ollaan kuviteltu ja lopulta myydään ylijäämäsähkö ruotsiin pilkkahinnalla...
Ehkä kerran mutta sitten kyllä oppivat balansoimaan ostot paremmin.
Sä et näköjään halua uskoa, että suuryrityksillä ja kuluttajilla on erilaiset mahdollisuudet neuvotella sähkön hintaansa, puhumattakaan Ruotsin valtion tuesta suuryrityksilleen.
Suuryrityksillä ja kuluttajilla on erilaiset mahdollisuudet neuvotella sähkön hintaansa, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne sähkön hinnat korreloisi erittäin voimakkaasti.
Eihän tuo nyt ole edes teoreettisesti mahdollista. Tuulettomina pakkaspäivinä meillä ei riitä sähköä edes omaan käyttöön, niin mitenkä sitä muka vietäisiin? Eikä kyseessä ole mikään uusi juttu, tuulettomina pakkaspäivinä sähköä on tuotu Ruotsista ja venäjältä vuosikymmeniä. Suunta tulee vastaisuudessakin olemaan sama tuulettomalla säällä.
Tietysti ihmisillä on kaikenlaisia haluja ja haaveita, mutta se ei realistisesti liity toimivassa yhteiskunnassa sähkön hinnanmuodostukseen. Jos ihmisellä on 50k tai 100k nettotulot, tai vaikka edes 30k, ei ole mikään oleellinen riski käyttää sähkölämmitystalossa tuntihintasähköä. Toisaalta kukaan järkevä ei muutenkaan 2024 käytä pelkästään vastussähköä lämmitykseen, vaan ensisijaisesti lämmitetään lämpöpumpuilla ja/tai polttoprosessilla, resistiivisen lämmityksen ollessa vain lisä-, vara- ja erikoislämmityksenä. Näihin investoiminen on halpaa kuin saippua ja investoimatta jättäminen on tappiollinen päätös. Jos on niin katki ettei muka voi tehdä voitollisia investointeja, kannattanee miettiä onko taloonkaan varaa(ei ole). Siinähän joutuu muutenkin välillä tekemään viisinumeroisia remontteja vaikka olisi oma ja maksettu.
Mutta Aurora valmistuu kohta niin se tasaa. Kyllä piikit olivat ongelma ennenkin, kun sähkölaitokset joutui ajamaan sähköä dieselkoneilla että riittäisi. Vaan siihen aikaan hinta oli kuluttajalta piilossa kun mittari luettiin kerran vuodessa.
Fortumia se ei auttanut, kun oli jo myynyt kaikki tuotantonsa johonkin 5 sentin kWh hinnalla moneksi vuodeksi eteenpäin ennen kriisiä.
Elikkä pohjois ruotsin nykyisen tai tulevan teollisuuden valmistamat tuotteet olisivat niin kannattavia ja niissä olisi niin korkea kate ettei kulutusjousto kannattaisi. Alhainen jalostusaste, tuotteistus ja markkinointi ovatkin Suomalaisen teollisuuden ikuisuusongelmia, mutta onhan se nyt aika pessimistinen asetelma.
Epäilen että samalla ei voi olla sellainen tilanne että ostovoima heikkenee, olosuhteet teollisuudelle ja yrityksille heikkenee, ja että sähkön kulutus nousisi.
Isoin ero on että kuluttaja ostaa kertarysäyksellä sähköä kahdeksi vuodeksi eteenpäin, yritys voi ostaa sähköä vaikkapa vuodelle 2030 nyt jo, ja yritys voi hajauttaa hankinnat ajallisesti. Esimerkiksi että tänä vuonna ostaa 20% vuoden 2030 sähköstä, ensi vuonna 20% lisää jne. Pitkillä sopimuksilla selviää muutaman vähäsateisen talven yli.
En osaa sanoa tarkalleen, miten paljon vaikuttaa, mutta erilaiset valtion raippatoimet lisäävät ainakin piikkien kulutusta. Öljylämmityksen käytännössä kieltäminen 2030 alkaen (kukaan ei lämmitä millään 3€/L bioöljyllä). Puun pienpolttoa tullaan takuuvarmasti rajoittamaan jossakin tulevaisuudessa vähintäänkin taajamissa. Liikenteen sähköistyminen (autoliikenne kuluttaa talvella sähköä moninkertaisesti kesään verrattuna), Kaukolämmön sähkökattilat (noh, ehkä vain halvan sähkön tunteina?) ja megawattien lämpöpumput. Maalämmössä on omat rajoituksensa ja kaivojen poraaminen tulevaisuudessa entistä rajoitetumpaa plus hinta karannut käsistä. Siksi ilmapumppuja, joiden hyötysuhde romahtaa kovalla pakkasella, buusterivastukset jysähtävät päälle ja teho karkaa taivaisiin.
Ei johtunut. Se johtui siitä että futuurimarkkinat räjähtivät paniikkiin sähkön tuonnin katkettua Venäjältä ja yleisten raaka-ainemarkkinoiden raketoinnin takia. Futuurit ovat kiinteiden sopimusten "raaka-aine". Sähkön myyntiyhtiöt eivät siis yhdessä sopineet että nyt olisi sauma nostaa hinnat tappiin vaan raaka-aineiden (joita samoja kaikki siis käyttävät) hinnan nousu pakotti ne siihen. Samasta syystä markkinoiden rauhoituttua hinnat ovat nyt siellä 8snt/kWh nurkilla. On totta että marginaalit ovat kaikilla yhtiöillä kiinteissä tällä hetkellä jonkin verran korkeampia kuin ne olivat ennen Venäjän hyökkäyssotaa, tämä johtuu yleisestä epävarmuudesta.
Tähän kaipaisin jo sitten jotain todisteitakin, melkoisen kaukaa haettua että silloinen hallitus olisi todennut että tämmöinen sähkönhintataso on hyvä (mikä ei kuulu pätkääkään poliitikoille) että saadaan pelastettua puoliksi valtion omistama firma (joka ei ollut kuitenkaan kaatumassa mihinkään vaikka ottikin siipeensä pahasti).
On totta että muutamat sähköä tuottavat yhtiöt tienasivat tällä futuurimarkkinoiden paniikilla ruhtinaallisesti. WF-vero oli poliitikkojen reaktio kansalaisten kiukkuun, mutta se onnistuttiin vesittämään täysin onnistuneella lobbauksella. Varsinkin se ettei sitä sovellettu takaperoisesti vuoden 2022 tienesteihin takasi että tulot siitä jäivät pähkinärahoiksi. Oli nimittäin ihan selvää ettei markkinoiden paniikki tulisi kestämään loputtomiin.
Tämänkin väitteen kohdalla täytyy pudistaa päätä. Raaka-aineet maksavat enemmän tällä hetkellä kuin 2021 ja se ohjaa sähkömarkkinaa. Vesitilanne on hyvin neutraali. Ilman Venäjän sotaa kiinteät hinnat olisivat todennäköisesti noin 6snt/kWh nykyisen 8snt/kWh sijaan.
