Ei, kyllä niitä määräaikaisia tehdään ihan muista syistä. Se 2,35 ei haitannut yhtään. Päinvastoin se oli tilaisuus tienata kun sattui olemaan kotona. Pelkästään periaatteellista peppukipua on volista yhden päivän laskusta kun vuositasolla jää voitolle. Vakuuttamisen hinta kun on ollut pitkään kohtuuton. Nyt viime aikoina toki on ollut aika maltillisia 8c hintoja, joihin voisi tarttua mutta ei nyt sentään 24kk ajaksi. Riski on suht pieni kun kuitenkin menee alle 30 MWh/a.
Syitä on varmasti useita, mutta kyllä tolla järkyttävällä pörssisähkön hinnanheilunnalla on monelle ollut syy pysysä kiinteähintaisissa. Riski taas on hyvin suhteellinen asia.
jos tienaat 100.000 käteen vuodessa tai 12000 ja lämmität taloasia sähköllä... riski tuntunee erilaiselta.
Ongelma tässä on että Suomessa on jo Fingridin alaisuudessa kohtuullisesti säätövoimaa. Se ei vain ole markkinalla vaikuttamassa hintaan. Eli edelleenkin sinä haikailet sen perään että valtio (lue: veronmaksajat) tavalla tai toisella kustantaisi perus/säätövoiman lisäämisen että juuri sinun ei tarvitsisi huolehtia korkeista sähkön piikkihinnoista. Jos kuvittelet että tämmöinen "käyttömaksu" revittäisiin sähköyhtiöiltä ilman että se valuisi hintoihin niin minulla olisi pari edullista siltaa kaupan.
Totta kai se valuu hintoihin kuluttaja maksaa aina), mutta se päivä tulee joka tapauksessa ja kun pitää toimenpiteet tehdä "pakon edessä" jotta sähköä saadaan, niin sitten se vasta maksaakin.
Tämä ei ole minulle mikään piikkihintaongelma, näen vaan ongelman (tuulettomien päivien sähköpulan), jota ei kukaan halua hoitaa. Päätökset olisi pitänyt tehdä on vuosia sitten...tarvittavia voimaloita ei hetkessä tehdä
Hinnat ovat mitä ovat, ei minua juuri hetkauta niistä valitus. Tokihan sitä pyörittää päätänsä kun katselee ennusteita esimerkiksi tuulivoiman määrästä 2030-luvulla ja tietää että niillä ennusteilla ei ole mitään todellisuuspohjaa koska niillä ei ole kaupallista tulevaisuutta. Minä en työkseni mieti kuluttajasähkön hintaa, pikemminkin voimaloiden kannattavuutta 30 tai 60 vuoden spektrillä. Ja en toimi pelkästään "tuulivoima-alalla", firmalla on tuotantopaletissa ihan kaikkea vedestä ydinvoimaan, oli aikoinaan myös niitä haikailemiasi hiili- ja öljylauhteita. Viime vuosina nyt on vaan keskitytty tuulivoimaan koska sitä on rakennettu.
Ei sinun kuulukaan miettiä työksesi kuluttajasähkön hintaa, minä taas voin hyvin miettiä asiaa kuluttajan kannalta ja kritisoida ylikorkeita hintoja ja valtiojohdon välinpitämättömyyttä kohtuuhintaisen sähkön huoltovarmuudesta tuulettomilla pakkaspäivillä tämän vuosikymmenen lopussa puhutattakaa 2030 -luvusta.
Edelleenkin, jos koet näin niin voin kertoa että se kuluttaja on sitten ollut se "maksumies" aina. Suuryhtiöillä on joko omaa sähköntuotantoa tai muuten halvemmat hinnat (joko suora osallistuminen sähköpörssiin tai välitysfirman kautta). Tällöinkin se suuryritys saa sähkönsä pörssistä ehkä yhden (1) eurosentin per kWh halvemmalla kuin edullisin kuluttajasopimus. Iso ero syntyy erilaisesta verotuksesta.
Niin kuluttaja maksaa. Uskon että vain valtiovalta voi tään ratkaista ja lähinnä verotuksellisin konstein ellei saada sähköä kunnolla loppumaan (joudutaan katkomaan).
Edelleenkin en usko että sinulla on oikeaa kuvaa siitä miten sähköyhtiöt asettavat hintansa esimerkiksi kuluttajille vaikka se on sinulle selitetty lukuisia kertoja. Elät edelleenkin jossain kuvitelmassa missä Isot Pahat Sähköyhtiöt ovat yhdessä päättäneet sikarinsavusissa kabineteissa lähteä kairaamaan kuluttajaa ahteriin. Jos väität ymmärtäväsi niin kerrohan miksi suojaustoiminnan onnistuminen on niin tärkeää sähkön myyntiyhtiön tuloksenteolle. Ja miksi pahimpina sekoiluhetkinä tarjottiin 35snt/kWh kiinteitä sopimuksia mihin jotkut lähtivät mukaan, mutta vastaavat hinnat ovatkin nyt 8snt/kWh? Eikö myyntiyhtiöiden yhdessä rintamassa olisi kannattanut jättää hinnat tuolle paljon korkeammalle tasolle?
Uskot mitä uskot, mutta minulla on hyvä kokemus yritystoiminnan lainalaisuuksista, eikä siinä mielesssä sähköyhtiötkään näytä tekevän poikkeusta.
Minun (lue kuluttajan) kannalta riittää kun ymmärtää että yhtiöillä on tarkoitus tehdä voittoa, sähköyhtiöiden voittoa pitää valtiovallan pyrkiä rajoittamaan, koska sähkö on välttämätön yhteiskunnan kannalta.
Koska en toimi sähköyhtiöiden johdossa joudun (lue: voin) arvailee, mutta toi 35snt luultavasti johtui yleisestä pelottelusta sähkön tuotantohintojen noususta sekä Ukrainan ja Venäjän välisen sodan aiheuttamasta poliittisesta panikoinnista. Sekä hallituksen "halusta" auttaa (eivät eti puuttuneet hintoihin) Fortum-kuiville (kun eivät voineet suoraan tukea) . Sähkötuottavat yhtiöt käyttivät tilaisuutta hyväkseen, jopa niin paljon että valtion oli pakko laittaa WindFall vero (heti kun Fortun saatiin kuiville?)
Veikkaan, että s.t.yhtiöiden johto tänä vuonna on hakenut tasoa, joka on aiempaa (2021) selvästi kannattavampaa. Mutta ei aiheuttaisi samanlaista poliittistä painetta alentaa hintoja.
Valitettavasti taso on sellainen vieläkin, että se syö kansalaisten ostovoimaa ja ajaa välillisesti pienyritykisä konkkaan, näin vaikuttaa valtiomme talouteen negatiivisesti.
Sä nyt tässä taas sekoitat kaksi asiaa Aurora-linjan osalta:
1. Mihin suuntaan sähköä virtaa enemmän keskimäärin vuoden aikana.
2. Mihin suuntaan sähköä virtaa silloin, kun on ne tuulettomat pakkaspäivät.
Kohdassa 1. voidaan hyvinkin mennä siihen pisteeseen, että vuoden aikana keskimäärin sähköä virtaa enemmän Suomesta Ruotsiin kuin Ruotsista Suomeen. Tosin en olisi tuosta kovinkaan varma, mutta mahdollista se on.
Minä pelkään että tuulettomilla pakkaspäivillä suunta on Suomesta Ruotsiin ja se nostaa pörssisähkön hintaa. Ei ehkä vielä 2025, mutta jotkut epäilevät suunnan voivan muuttua jo 2026 pohjoisruotsiin tulevien/suunnittelilla olevien teollisuuslaitosten tarvitseman sähköm takia
Kohdassa 2. taaskin lähes varmasti hamaan tulevaisuuteen asti sähkö virtaa Ruotsista Suomeen. Tuo johtuu siitä, että miten sähkön pörssihinta muodostuu.
Jos on kaksi sähkön myyntialuetta, tässä tapauksessa Suomi ja Pohjois-Ruotsi (SE1), jotka on yhdistetty siirtoyhteyksillä, niin noiden väliset hinnat ovat myös yhdistettyjä.
Jos toisella alueella alkaa sähkö käymään vähiin, niin se sähkön pörssihinta sillä alueella alkaa nousemaan. Mutta koska nuo kaksi aluetta ovat yhdistetty sillä siirtolinjalla, niin myös sen toisen alueen hinta nousee samaa tahtia, kuin sen alueen, jossa sähkö alkaa käymään vähiin.
Ainoa tapa miten tuo hintojen linkitys voidaan rikkoa on se, että ne siirtolinjat pusketaan täyteen sähköä sieltä toisesta suuntaa. Jolloin noiden alueiden hinnat erkanevat toisistaan.
Aika tämän näyttää, mutta joka tapauksessa hinta tullee silloin nousemaan, kun siitä samasta sähköstä kilpailee myös pohjoisruotsiin tuleva teollisuus.
Eli siis, käytännössä tämä tarkoittaa, että jos tuulettomana pakkaspäivänä Suomessa aletaan lähestymään sitä tilannetta, että sähkö alkaa loppumaan, niin meillä hinnat alkavat nousemaan sinne > 1000e / MWh. Jolloin Suomessa halvoilla kiinteillä hinnoilla sähkönsä ostanut teollisuus alkaa joustamaan ja myymään sähköä takaisin pörssiin. Mutta jos Pohjois-Ruotsin siirtolinjat eivät tuolloin ole täysillä Suomen suuntaan, niin myös siellä Pohjois-Ruotsissa sen hinta nousee sinne > 1000e / MWh. Joka aiheuttaa saman reaktion Pohjois-Ruotissa, kaikki se uusi energiaintensiivinen teollisuus alkaa myymään sitä sähköä takaisin pörssiin.
Eli Aurora-linja parantaa merkittävästi sähkön saantivarmuutta Suomessa. Koska tilanne, missä Suomessa sähkö loppuisi ja Pohjois-Ruotsin siirtolinjat eivät puske täysillä sähköä Suomesta Ruotsiin on käytännössä mahdoton (poislukien joku vikaantuminen noissa siirtolinjoissa).
Saa nähdä mikä se hinta sitten on. Ja riittääkö sitä sähköä tuulettomilla pakkaspäivinä. Suomenkin kulutus lisääntyy.