• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Liittynyt
29.06.2017
Viestejä
897
Oletuksella että puhut pörssihinnoista: Voi tosiaan olla että kaasumarkkina ylireagoi, joka heijastui myös sähkön hintaan. Mutta puhtaasti sähkömarkkinassa minusta vaikutti enemmänkin siltä, että se johtui pitkälti markkinoiden hitaudesta reagoida tilanteeseen. Eli lähinnä suuret kuluttajat olivat varmaan aluksi hintojen noustessa 500 euron pahemmalle puolelle tyyliin "ei voi mitään, vielä kalliimmaksi tulisi pistää tuotanto äkisti seis". Sittemmin markkinat ovat reagoineet (hitaasti) ja ostolaita ei enää ole "täynnä" 4000 euron eli "maksaa mitä maksaa" tarjouksia.

Ja tietenkään korkeat hinnat eivät johtuneet sähköpulasta (joka tarkoittaa että sähköä ei ole riittävästi millään hinnalla) vaan kohtuuhintaisen sähkön pulasta.

Jos taas puhut kiinteiden sopimusten tai futuurien hinnoista, niin siinä voi olla toki kyse ylireagoinnista.
Ja pitää muistaa, että meistä jokainen on osa sähkömarkkinoita, joten kannattaa katsoa myös peiliin. Melkoista ylireagointia on täälläkin ollut havaittavissa viimeisen puolen vuoden aikana. Sellainen tulee kalliiksi.
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 102
Mielenkiintosta olisi tietää että minkä takia korjaus kestää, eikö ole osaavia korjaajia saatu vai onko varaosien saatavuudessa ongelmia? Vai saako tosiaan (pieni) inhimillinen virhe koko kattilan remonttiin?
Osaavia korjaajia ei tietenkään löytynyt, kun urakka alkoi sillä että rakennettiin kopio korjauskohteesta millä harjoittaa, ja valmistettiin erikoistyökaluja korjausta varten.

On meillä ollut kylmiä talvia ja sähköntuotanto-ongelmia historiassa, mutta tällaista hintasirkusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa nähty.
Hintapiikit oli pahemmat vuonna 2021.

Väitän, että tällaiset hinnat syntyvät markkinoiden tavasta ylireagoida poikkeukselliseen tilanteeseen, ei niinkään varsinaisista sähköpulasta tai tuotantokustannusten räjähtämisestä.
Marraskuu 2021 ja Joulukuu 2021 oli yli 1000€/MWh hintoja, olikin peräti yli 1300€ marraskuussa. 2022 markkina reagoi toisin, kysyntäjoustoa tuli paljon enemmän, ostajat oli vähän miettinyt että millä hinnalla tuo sähkö kannattaa jättää ostamatta, ja markkinalla oli selvästi i vähemmän "sähkö saa maksaa mitä vaan" ostajia.

Se voi perustua markkinapsykoosiin tai sitten tiukkaan kustannus-/kannattavuuslaskentaan tai jotain niiden väliltä.
Ostajapuoli ei ole ennen oikeasti miettinyt kannattavuutta, koska sähkö on "aina" ollut niin halpaa ettei tarvittu miettiä. 2022 Joulukuussa oli moni päivä jolloin periaatteessa kaikki sähkö joka oli laitettu myyntiin ostettiin, rahallakaan ei olisi saanut merkittävästi lisää. Pulasta/katkoista vältyttiin koska ostajapuolella oli nyt tarpeeksi joustoa. Sellaisessa tilanteessa missä kaikki saatavilla olevat sähkö ostetaan, niin ostajapuoli on enemmän se joka määrää sähkön hintatasoa.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
272
Ei olis voinut OL2 vikaseisokki sattua parempaan aikaan. Ydinvoimaa tuotetaan nyt vain 1,9GW, mutta silti meille tulee tuontisähköä vain noin 0,5GW ja sähkö maksaa vain 30e/MW. Kiitos tuulimyllyjen jotka jauhaa yli 4GW teholla. Ilman tuulivoimaa olisimme nyt melkoisessa kusessa.

Joko tuulivoiman vastustajat alkaa ymmärtää mitä tuulivoima mahdollistaa kun kapasiteettia on runsaasti? Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, ne paikkaavat ja täydentävät toisia. Pelkkää ydinvoimaa ei vaan nyt saada äkkiä lisää mistään.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Ei olis voinut OL2 vikaseisokki sattua parempaan aikaan. Ydinvoimaa tuotetaan nyt vain 1,9GW, mutta silti meille tulee tuontisähköä vain noin 0,5GW ja sähkö maksaa vain 30e/MW.
Niin itse jäin pohtimaan, että pistivätköhän seisokin heti tälle viikonlopulle, kun katsoivat että tuulivoimaa on pirusti (joten ydinsähköstäkään ei paljoa makseta) vai vaatiko venttiilivika muutenkin välittömiä toimia...
 
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Viikon päästä OL3:n pitäisi käynnistyä ja tuottaa lähes täydellä teholla aina maaliskuun kaupalliseen käyttöönottoon asti, jonka jälkeen toivottavasti jatkuvasti.

Sään kuukausiennuste kattaa nyt jo helmikuun: lämmin ja sateinen sää jatkuu koko helmikuun ajan.

 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
658
Niin itse jäin pohtimaan, että pistivätköhän seisokin heti tälle viikonlopulle, kun katsoivat että tuulivoimaa on pirusti (joten ydinsähköstäkään ei paljoa makseta) vai vaatiko venttiilivika muutenkin välittömiä toimia...
Voin kertoa että yksittäiset tuotantoyhtiöt vähät välittävät siitä mitä toiset tekevät tai mikä markkinatilanne on. Jos laitos on pysäytettävä, se on pysäytettävä. Eri asia on sitten yhtiöt jotka omistavat ison paletin eri tuotantomuotoja ja niillä on täydellinen kontrolli näihin tuotantoassetteihin (esim. Fortum, Vattenfal jne.), tällöin on mahdollista ehkä joustaa revisioissa ja suunnitella paremmin. Kannattaa huomata että tällöinkin herkästi tietyt toimet voidaan katsoa markkinamanipulaatioksi.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Kannattaa huomata että tällöinkin herkästi tietyt toimet voidaan katsoa markkinamanipulaatioksi.
Olisi aika nurinkurista jos ison laitoksen huoltoseisokin ajoittaminen sellaiseen hetkeen, kun ei ole sähköpulan uhkaa, katsottaisiin markkinamanipulaatioksi. Samalla logiikalla varmasti tuo mitä vesivoimalaitokset koko ajan tekee (tuottaa enemmän silloin kun on tyyntä ja vähemmän kun tuulista) on markkinamanipulaatiota.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
658
Olisi aika nurinkurista jos ison laitoksen huoltoseisokin ajoittaminen sellaiseen hetkeen, kun ei ole sähköpulan uhkaa, katsottaisiin markkinamanipulaatioksi. Samalla logiikalla varmasti tuo mitä vesivoimalaitokset koko ajan tekee (tuottaa enemmän silloin kun on tyyntä ja vähemmän kun tuulista) on markkinamanipulaatiota.
Tämän takia kirjoitin että tietyt toimenpiteet, en kaikki. Pointti oli että yksittäiset tuottajat eivät mieti koko systeemin tasapainoa, sitä varten on kantaverkkoyhtiöt. Ne voivat ja tekevätkin yhteistyötä varsinkin suurimpien tuottajien kanssa juurikin verkon stabiliteetin kanssa. Jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan että siitä saataisiin maksimaalinen tulos päivän/viikon/kuukauden/vuoden aikana. Ja suuret tuottajat sitten pohtivat miten sama tehdään koko tuotantopaletille. Juurikin huoltoajat vikaantumisten ulkopuolella on yleensä tarkoin suunniteltu että ne haittaavat minimaalisesti rahan taontaa.

Mikä sitten olisi markkinamanipulaatiota? Otetaan hypoteettinen esimerkki missä tuottajalla on vaa'ankieliasemassa olevaa lauhdekapasiteettia joka ns. määrittää tunnin hinnan. Näyttää siltä että seuraavana päivänä tuulee kovaa, jolloin tuottaja jättää tarjoamatta sinänsä toimivaa laitosta ollenkaan markkinalle siinä toivossa että hinta raketoi ihan eri lukemille ja näin säästyisi polttoainetta ja saman tuottajan tuulivoimakapsiteetti tuottaisi paljon paremmin. Tämä olisi helppo osoittaa markkinamanipulaatioksi. Sen sijaan jos muuten samassa tilanteessa lauhde tarjottaisiin markkinalle, mutta vaikka normaalia 20€/MWh korkeampaan hintaan olisi paljon vaikeampi osoittaa selkeä manipulaatio, korkeamman tarjonta hinnan voisi selittää ties vaikka millä. Ehkä tämä selvensi miksi markkinamanipulaatiosta on äärimmäisen vaikea jäädä kiinni, mutta voin taata että asioita kyllä seurataan. Rajan veto siihen mikä on normaalia bisnestä ja mikä manipulaatiota on varsin häilyvää.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Pointti oli että yksittäiset tuottajat eivät mieti koko systeemin tasapainoa, sitä varten on kantaverkkoyhtiöt.
Sähkömarkkinan lähtökohtana on nimenomaan että saadaan tuotanto ja kulutus tasapainoon ja markkinan kannalta eri toimijat pyrkivät optimoimaan toimintaansa. Mitä keinoja kantaverkkoyhtiöllä muka on miettiä systeemin tasapainoa jos tuottajat vähät välittäisivät markkinasta ja alkaisivat tuottaa sähköt silloin kun sille ei ole kysyntää?

Jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan että siitä saataisiin maksimaalinen tulos päivän/viikon/kuukauden/vuoden aikana. Ja suuret tuottajat sitten pohtivat miten sama tehdään koko tuotantopaletille. Juurikin huoltoajat vikaantumisten ulkopuolella on yleensä tarkoin suunniteltu että ne haittaavat minimaalisesti rahan taontaa.
No eikös se alkuperäinen viestini, johon ensin vastasit ollut ihan suoraan tätä, että "jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan, eli miten saataisiin maksimaalinen tulos". Jos huoltoseisokissa on vaikkapa kahden viikon ikkuna, jonka aikana se täytyy tehdä niin tuloksen kannalta seisokki on järkevintä tehdä silloin, kun sähkön kysyntä on vähäistä ja tarjonta suurta.

Eli jos kirjoitan vähän laveammin tuon alkuperäisen viestini:

On tiedossa, että OL2:ssa oli venttiilivika, joka vaatii huoltoa.

Minä pohdin, että johtuikohan tuon venttiilin korjaamisen ajoitus viime viikonlopulle siitä että
a) Vika oli niin kriittinen että piti hoitaa muutaman päivän kuluessa
vai
b) Vika olisi ollut pari viikkoa aikaa huoltaa, mutta viime viikonloppu valikoitui ajankohdaksi markkinasta johtuen (sähkön hinta oletettavasti alhainen, koska paljon tarjontaa ja vähän kysyntää)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
658
On tiedossa, että OL2:ssa oli venttiilivika, joka vaatii huoltoa.

Minä pohdin, että johtuikohan tuon venttiilin korjaamisen ajoitus viime viikonlopulle siitä että
a) Vika oli niin kriittinen että piti hoitaa muutaman päivän kuluessa
vai
b) Vika olisi ollut pari viikkoa aikaa huoltaa, mutta viime viikonloppu valikoitui ajankohdaksi markkinasta johtuen (sähkön hinta oletettavasti alhainen, koska paljon tarjontaa ja vähän kysyntää)
Ilmeisesti en osannut tulkita ensimmäistä viestiäsi oikein. En voi kertoa suoraan missä firmassa olen töissä, mutta tunnen erittäin hyvin muun muassa TVO:n toimintalogiikkaa ja siellä ei kyllä mietitä esimerkiksi markkinahintaa juuri lainkaan. En myöskään ota kantaa juuri tähän vikaantumiseen, mutta yleisesti vikoja on kolme eri laatua:

1) vika estää laitoksen normaalin käytön ja se on korjattava viipymättä
2) vika haittaa laitoksen normaalia käyttöä ja se voi esimerkiksi rajoittaa maksimitehoa jne. ja se tuotantotavoitteiden täyttymisen takia pitää korjata pian
3) vian korjaaminen voidaan tehdä seuraavassa revisiossa

TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.
Tavallaan ymmärrän tämän, mutta heidän omistajansa luultavasti ovat hyvinkin mielissään jos seisokin takia joutuvat ostamaan sähkön muualta silloin kun se on halpaa tai vastaavasti pystyvät myymään ylijäämäsähköä markkinaan silloin kun se on kallista. Tuntuisi vähän erikoiselta yrityskulttuurilta, jos yhtiötä ei tippaakaan kiinnosta sen omistajien intressit.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
658
Tavallaan ymmärrän tämän, mutta heidän omistajansa luultavasti ovat hyvinkin mielissään jos seisokin takia joutuvat ostamaan sähkön muualta silloin kun se on halpaa tai vastaavasti pystyvät myymään ylijäämäsähköä markkinaan silloin kun se on kallista. Tuntuisi vähän erikoiselta yrityskulttuurilta, jos yhtiötä ei tippaakaan kiinnosta sen omistajien intressit.
Kannattaa katsoa TVO:n omistajakuntaa ja sitten tajuat miten sekalainen seurakunta siellä on ja miten eriävät heidän intressit ovat keskenään. Lisäksi iso osa omistajista on kilpailijoita keskenään joten markkinahinnasta ei voida edes keskustella, muuten kuin liturgiatasolla. Ja TVO on Mankalayhtiö jonka ainoa tarkoitus on tarjota omakustannushintaista sähköä sen omistajille.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Tuo toteamus sekalaisesta seurakunnasta varmasti pitää paikkansa, mutta uskon että edellinen väitteeni pitää paikkansa ainakin 95% omistajien kohdalla. Ainoa tapaus, jossa se ei pätisi olisi jos omistaja tarvitsee itse sähköä "hiljaisena aikana", eli esim. öisin ja viikonloppuisin, eikä tällä omistajalla ole mahdollisuutta ostaa tai myydä sähköä muuta kautta. Et jos ajatellaan että omistajat äänestäisivät sellaisten seisokkien, joiden ajankohdassa on liikkumavaraa, ajoituksesta, niin äänestystulos olisi varmasti se, että seisokkien toivotaan ajoittuvan edullisiin aikoihin.
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 509
Ilmeisesti en osannut tulkita ensimmäistä viestiäsi oikein. En voi kertoa suoraan missä firmassa olen töissä, mutta tunnen erittäin hyvin muun muassa TVO:n toimintalogiikkaa ja siellä ei kyllä mietitä esimerkiksi markkinahintaa juuri lainkaan. En myöskään ota kantaa juuri tähän vikaantumiseen, mutta yleisesti vikoja on kolme eri laatua:

1) vika estää laitoksen normaalin käytön ja se on korjattava viipymättä
2) vika haittaa laitoksen normaalia käyttöä ja se voi esimerkiksi rajoittaa maksimitehoa jne. ja se tuotantotavoitteiden täyttymisen takia pitää korjata pian
3) vian korjaaminen voidaan tehdä seuraavassa revisiossa

TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.
Tuohon ykköskohtaan liittyen ydinvoima-alalla on turvallisuustekniset käyttöehdot, jotka sanelevat aika pitkälti voidaanko tuotantoa jatkaa tietyn komponentin vikaantuessa. Esimerkiksi tietyille venttiileille on annettu sulkeutumiselle aikakriteerit, jotka on täytettävä käyttökuntoisuuden varmistamiseksi. Mikäli määräaikaiskokeessa ei saavuteta haluttua tulosta, voidaan laitos joutua ajamaan alas huoltoon.
 
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Kuluvaan tammikuuhun verrattuna pörssisähkön kuukauden keskihinta oli halvempi viimeeksi lokakuussa 2021. Kyllä, 2021.

Tähän väliin mahtuu monenlaista säätä, monenlaista maakaasun hintaa, monenlaista Venäjältä tuodun sähkön määrää, energiapakotteita ja vapaata kauppaa, sotaa ja rauhaa. Olisiko suurin syy hintatasoon kuitenkin korvien välissä, eli kun trendi kääntyy, se vain kääntyy. Olisiko nyt niin, että elämme nyt halventuvan sähkön trendissä, toivotaan niin.

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.06.2017
Viestejä
897
Huomenna alkaa vähätuulisempi jakso, joka kestänee pitkälle ensi viikkoa. Mielenkiinnolla odotan, mille tasolle sähkön hinta asettuu.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Huomenna alkaa vähätuulisempi jakso, joka kestänee pitkälle ensi viikkoa. Mielenkiinnolla odotan, mille tasolle sähkön hinta asettuu.
Forecan ennusteen mukaan tosin sunnuntaina olisi 4,5GW tuulivoimaa. Arkena tosiaan näyttää vähätuuliselta.
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 102
Olisiko suurin syy hintatasoon kuitenkin korvien välissä, eli kun trendi kääntyy, se vain kääntyy. Olisiko nyt niin, että elämme nyt halventuvan sähkön trendissä, toivotaan niin.
Tuotanto lisääntynyt, kulutus vähentynyt.
 
Liittynyt
01.01.2023
Viestejä
93
Tarkennus EU-komission suunnitelmiin sähkömarkkinoiden uudistamisesta, josta kerroin täällä.

EU-komissio julkaisi 23.1.2023 konsultaation ehdotuksesta sähkömarkkinoiden osittaiseksi uudistamiseksi. Konsultointi/kommentointi kestää 13 helmikuuta asti ja komission ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa, jolloin komissio julkistaa ehdotuksensa tarvittavista lisäyksistä sähkömarkkinoiden sääntelyyn. Liian hitaasta aikataulusta ei ainakaan voi komissiota moittia.

Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi ja toisaalta suojata kuluttajia/sähkön käyttäjiä sähkönhinnan voimakkailta heilahteluilta eli siis hyvin kalliilta sähköltä, jollaista on nähty tänä talvena. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan puskurimekanismeja, jotka tasoittavat hintoja, tuottajien ja kuluttajien väliin.

Komissio on tuonut esiin useita tapoja em. tavoitteiden saavuttamiseksi kuten:
  • PPA, Power Purchase Agreements eli suoraan käännettynä ”Tehonostosopimukset”, mutta paremminkin ”Energianostosopimukset”
  • CfD, Contracts for Difference eli ”Hintaerosopimukset”
Komission ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa pitkäaikaisten sopimusten (PPA) käyttöä luomalla niille paremmat edellytykset. Tämän avulla sähköntuottajat saavat kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä mahdollistaa paremmin uusien investointien tekemisen, kun investoijat voivat olla varmempia toiminnan kannattavuudesta. PPA-sopimusten käyttöä voidaan edistää esim. harmonisoimalla sopimuksia ja mahdollistamalla pienten sopimusten kokoaminen yhdeksi suuremmaksi yksiköksi eli paketointi (pooling), jolloin myös pienemmän yritykset voisivat käyttää niitä sekä samalla luomalla niille takuumekanismit (credit guarantees). Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä. Toisaalta sähkön hintaa kuluttajille voidaan tasoittaa myös CfD-mekanismin avulla. Tilanne olisi tällöin paljon vakaampi, kuin esim. nykyisten johdannaisten avulla.

CfD- mekanismi (two-way Contracts for Difference) toimii siten että esim. käänteisen huutokaupan avulla saadaan aikaan sopimushinta (strike price), jolla tuottajat ovat valmiita myymään tuottamaansa sähköä. Jos sähkön hinta sitten nousee pörssissä korkeammaksi, niin tuottajat ovat velvollisia palauttamaan ylimäärän ostajalle. Vastaavasti, jos hinta pörssissä laskee alle sopimushinnan, niin ostaja kompensoi erotuksen tuottajille. Sähköntuottajat saavat siten tässäkin kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä edistää investointien tekemistä. Tässä tarvittaneen siis keskitetty ostaja, joka hoitaa CfD-mekanismin ja siihen tarvittavien huutokauppojen järjestämisen, mutta myös yksityisiä CfD:itä on ehdotettu. Tämä ostaja sitten myy/välittää sähkön edelleen esim. varsinaisille sähkönmyyntiyhtiöille tai mahdollisesti myös suoraan isoille sähkönkäyttäjille (yritykset).

Uutisen mukaan Espanja ja Ranska ovat jo aiemmin ehdottaneet mm. CfD-mekanismin käyttöönottoa/ laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon sekä kapasiteettimarkkinoita (ks. non-paper Espanjasta).

Seuraavassa omia ajatuksia siitä, miten CfD-mekanismi voisi (mahdollisesti) käytännössä toimia: Jos kuluttajalla on pörssisähkösopimus, on kuluttajan sähköstään maksama hinta pörssisähkön hinta, lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla (jotka ovat siis samantapainen erä kuin sähkönsiirtohinta). Jos kuluttajalla taas on kiinteähintainen sopimus, on sähkön hinta keskitetyn ostajan CfD-sopimusten painotettu keskiarvohinta lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla. Sähkönmyyntiyhtiöiden kulut tulevat luonnollisesti vielä näiden päälle. Jos sähkönmyyntiyhtiö myy enemmän kiinteitä sähkösopimuksia kuin CfD:iden osuus kaikesta sähköstä ja sen PPA-sopimusten avulla hankkima sähkö, on sen ostettava puuttuva osa sähköpörssihinnalla. Tällöin se ottaa samantapaisen riskin kuin nykyäänkin, sillä erotuksella että CfD-mekanismi vakauttaa hintoja, joten riskin voisi olettaa olevan pienempi kuin nykyään.

CfD-mekanismia voidaan käyttää myös teknologiakohtaisesti, jos eri teknologioilla tuotetun (erilaatuisten kuten luotettavan tasainen/ vaihteleva tuotanto) sähkön tuotantohinnat poikkeavat niin paljon ettei niille ole järkevää järjestää yhtä huutokauppaa. Myös bilateraalisopimukset ovat periaatteessa mahdollista, kuten UK:n Hinkley Point C –ydinvoimaloiden tapauksessa.

CfD-mekanismille tulisi EU-tasoiset säännöt, mutta kunkin maan hallitus voisi päättää CfD:n käyttöönotosta.

Konsultointiin liittyy myös useita muita kohteita, kuten kysely kapasiteettimekanismien riittävyydestä. Espanjan Elctricity non-paper huomauttaa, että vaikka kapasiteettimarkkinoita on otettu käyttöön EU-maissa, vaatii niiden avaaminen ilmoituksen tekemistä EU-komissiolle ja sen hyväksynnän saamista, mitä pidetään liian hankalana ja aikaavievänä menettelynä. Menettelyä tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa.

Alla eräs näkemys uudistetun markkinan rakenteesta, joka ei kuitenkaan ole välttämättä aivan sama kuin EU-komission ehdotuksessa, mutta vaikuttaa kuitenkin hyvin mietityltä.

CEPR  proposed market architecture.jpg


Uudistusehdotus on kiistojen kohteena ja se on herättänyt vastustusta ns. vapaiden/ puhtaiden sähkömarkkinoiden ideologiaa kannattavien taholta. Ehkä juuri sen vuoksi CfD-mekanismin käyttöönotto jäisi kunkin maan hallituksen päätettäväksi tai sitten on vaan kysymys ns. subsidiarity- eli toissijaisuusperiaatteesta.

Energy-only -markkinat eivät kuitenkaan pysty takaamaan sähkön riittävyyttä, eivätkä myöskään itsestään johda systeemitasolla optimaaliseen kustannusrakenteeseen, jos ”Joku Muu” rakentaa ja kustantaa esim. tuulivoiman tarvitseman energian varastoinnin/ säätövoiman ja siirtoyhteyksiin tarvittavat lisäykset.

Energy-only -sähkömarkkinat eivät myöskään huomioi/ näe niitä lisäkustannuksia, mitä kansantaloudelle aiheutuu sähköpulasta, kuten esim. v.2021 talvella Teksasin sähköverkon kaatumisen estämisestä johtuneet pitkät sähkökatkokset ja niistä aiheutuneet suuret ongelmat ja vahingot (arvioitu ainakin $195 miljardiksi). Tämä johtui varautumattomuudesta harvinaisiin sääilmiöihin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena (Teksasissa on energy-only –markkinat, joka lienee ainut sähköntuotantoalue/ osavaltio USA:ssa, jossa on puhtaasti tällaiset) vallitsi kova kilpailu tuottajien kesken, mikä ei mahdollistanut varautumista regulaation puuttuessa. Joten keskitettyjä mekanismeja Euroopassakin ilmeisesti tarvitaan: luotettavasta sähkönsaannista ollaan varmaankin valmiita myös hieman maksamaan tuollaisten katastrofien ja sitä merkittävästi pienempienkin ongelmien välttämiseksi, kuten hyvin korkeat sähkönhinnat.

Ehkä paras näkemäni englanninkielinen yhteenveto uudistusehdotuksista on täällä. Paras kokoava argumentointi uudistuksen tarpeellisuudesta taas täällä (kohta conclusions).

Ranska varmaankin ottaisi ehdotetut mekanismit käyttöön nopeasti: elinkeinoministeri Bruno Le Maire on sanonut että osa uudistuksesta pitää saada hyväksytyksi/ voimaan kuudessa kuukaudessa. Ranskassa on paljon ydinvoimaa ja uusia ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseksi ja vanhojen tilalle: Macron’in suunnitelmassa on kuuden uuden EPR2-reaktorin rakentaminen, jossa on optio vielä kahdeksalle reaktorille lisää ja kaiken lisäksi Macron on kutsunut nykyistä energy-only markkinaa absurdiksi Ranskalle. Ydinvoimaloiden rakennuslupamenettelyä aiotaan myös yksinkertaistaa, kun kyseessä on jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakennettavasta laitoksesta. Myös Suomessa voitaisiin ottaa oppia tästä: Hanhikivi uuden ydinvoimalan paikaksi oli virhe, koska jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi.

Ruotsin uusi hallitus haluaa ja Vattenfall suunnittelee uutta (SMR?) ydinvoimaa Ruotsiin (Ringhals), mikä olisi noiden ehdotettujen mekanismien avulla mahdollista tehdä kannattavasti. Tosin se voisi muutenkin olla kannattavaa Etelä-Ruotsin korkeampien sähkönhintojen vuoksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Mikäli nuo EU-komission ehdotukset tulevat hyväksytyiksi, niin myös seuraava Suomen hallitus voisi halutessaan ottaa noita mekanismeja käyttöön, mihin tarvittaneen uutta lainsäädäntöä. Näiden avulla voitaisiin varmistaa uuden rakennettavan tuotantokapasiteetin kannattavuus ja sitä kautta sähkön tasainen hinta. CfD-mekanismin avulla myös uusiin ydinvoimaloihin investointi voisi tulla kannattavaksi tulevaisuudessa, mitä se ei nykyään ole: sähkönhinta tulee laskemaan merkittävästi tämänhetkisestä. Tulevina vuosikymmeninä sähkönkulutus voi kaksinkertaistua, joten myös uudelle ydinvoimalle syntyy tilaa. No, tuota ei ehkä sentään tapahdu (”markkinat hoitaa”), mutta ehkä Ruotsin perässä myöhemmin sitten?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.06.2017
Viestejä
897
Tarkennus EU-komission suunnitelmiin sähkömarkkinoiden uudistamisesta, josta kerroin täällä.

EU-komissio julkaisi 23.1.2023 konsultaation ehdotuksesta sähkömarkkinoiden osittaiseksi uudistamiseksi. Konsultointi/kommentointi kestää 13 helmikuuta asti ja komission ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa, jolloin komissio julkistaa ehdotuksensa tarvittavista lisäyksistä sähkömarkkinoiden sääntelyyn. Liian hitaasta aikataulusta ei ainakaan voi komissiota moittia.

Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi ja toisaalta suojata kuluttajia/sähkön käyttäjiä sähkönhinnan voimakkailta heilahteluilta eli siis hyvin kalliilta sähköltä, jollaista on nähty tänä talvena. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan puskurimekanismeja, jotka tasoittavat hintoja, tuottajien ja kuluttajien väliin.

Komissio on tuonut esiin useita tapoja em. tavoitteiden saavuttamiseksi kuten:
  • PPA, Power Purchase Agreements eli suoraan käännettynä ”Tehonostosopimukset”, mutta paremminkin ”Energianostosopimukset”
  • CfD, Contracts for Difference eli ”Hintaerosopimukset”
Komission ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa pitkäaikaisten sopimusten (PPA) käyttöä luomalla niille paremmat edellytykset. Tämän avulla sähköntuottajat saavat kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä mahdollistaa paremmin uusien investointien tekemisen, kun investoijat voivat olla varmempia toiminnan kannattavuudesta. PPA-sopimusten käyttöä voidaan edistää esim. harmonisoimalla sopimuksia ja mahdollistamalla pienten sopimusten kokoaminen yhdeksi suuremmaksi yksiköksi eli paketointi (pooling), jolloin myös pienemmän yritykset voisivat käyttää niitä sekä samalla luomalla niille takuumekanismit (credit guarantees). Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä. Toisaalta sähkön hintaa kuluttajille voidaan tasoittaa myös CfD-mekanismin avulla. Tilanne olisi tällöin paljon vakaampi, kuin esim. nykyisten johdannaisten avulla.

CfD- mekanismi (two-way Contracts for Difference) toimii siten että esim. käänteisen huutokaupan avulla saadaan aikaan sopimushinta (strike price), jolla tuottajat ovat valmiita myymään tuottamaansa sähköä. Jos sähkön hinta sitten nousee pörssissä korkeammaksi, niin tuottajat ovat velvollisia palauttamaan ylimäärän ostajalle. Vastaavasti, jos hinta pörssissä laskee alle sopimushinnan, niin ostaja kompensoi erotuksen tuottajille. Sähköntuottajat saavat siten tässäkin kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä edistää investointien tekemistä. Tässä tarvittaneen siis keskitetty ostaja, joka hoitaa CfD-mekanismin ja siihen tarvittavien huutokauppojen järjestämisen, mutta myös yksityisiä CfD:itä on ehdotettu. Tämä ostaja sitten myy/välittää sähkön edelleen esim. varsinaisille sähkönmyyntiyhtiöille tai mahdollisesti myös suoraan isoille sähkönkäyttäjille (yritykset).

Uutisen mukaan Espanja ja Ranska ovat jo aiemmin ehdottaneet mm. CfD-mekanismin käyttöönottoa/ laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon sekä kapasiteettimarkkinoita (ks. non-paper Espanjasta).

Seuraavassa omia ajatuksia siitä, miten CfD-mekanismi voisi (mahdollisesti) käytännössä toimia: Jos kuluttajalla on pörssisähkösopimus, on kuluttajan sähköstään maksama hinta pörssisähkön hinta, lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla (jotka ovat siis samantapainen erä kuin sähkönsiirtohinta). Jos kuluttajalla taas on kiinteähintainen sopimus, on sähkön hinta keskitetyn ostajan CfD-sopimusten painotettu keskiarvohinta lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla. Sähkönmyyntiyhtiöiden kulut tulevat luonnollisesti vielä näiden päälle. Jos sähkönmyyntiyhtiö myy enemmän kiinteitä sähkösopimuksia kuin CfD:iden osuus kaikesta sähköstä ja sen PPA-sopimusten avulla hankkima sähkö, on sen ostettava puuttuva osa sähköpörssihinnalla. Tällöin se ottaa samantapaisen riskin kuin nykyäänkin, sillä erotuksella että CfD-mekanismi vakauttaa hintoja, joten riskin voisi olettaa olevan pienempi kuin nykyään.

CfD-mekanismia voidaan käyttää myös teknologiakohtaisesti, jos eri teknologioilla tuotetun (erilaatuisten kuten luotettavan tasainen/ vaihteleva tuotanto) sähkön tuotantohinnat poikkeavat niin paljon ettei niille ole järkevää järjestää yhtä huutokauppaa. Myös bilateraalisopimukset ovat periaatteessa mahdollista, kuten UK:n Hinkley Point C –ydinvoimaloiden tapauksessa.

CfD-mekanismille tulisi EU-tasoiset säännöt, mutta kunkin maan hallitus voisi päättää CfD:n käyttöönotosta.

Konsultointiin liittyy myös useita muita kohteita, kuten kysely kapasiteettimekanismien riittävyydestä. Espanjan Elctricity non-paper huomauttaa, että vaikka kapasiteettimarkkinoita on otettu käyttöön EU-maissa, vaatii niiden avaaminen ilmoituksen tekemistä EU-komissiolle ja sen hyväksynnän saamista, mitä pidetään liian hankalana ja aikaavievänä menettelynä. Menettelyä tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa.

Alla eräs näkemys uudistetun markkinan rakenteesta, joka ei kuitenkaan ole välttämättä aivan sama kuin EU-komission ehdotuksessa, mutta vaikuttaa kuitenkin hyvin mietityltä.



Uudistusehdotus on kiistojen kohteena ja se on herättänyt vastustusta ns. vapaiden/ puhtaiden sähkömarkkinoiden ideologiaa kannattavien taholta. Ehkä juuri sen vuoksi CfD-mekanismin käyttöönotto jäisi kunkin maan hallituksen päätettäväksi tai sitten on vaan kysymys ns. subsidiarity- eli toissijaisuusperiaatteesta.

Energy-only -markkinat eivät kuitenkaan pysty takaamaan sähkön riittävyyttä, eivätkä myöskään itsestään johda systeemitasolla optimaaliseen kustannusrakenteeseen, jos ”Joku Muu” rakentaa ja kustantaa esim. tuulivoiman tarvitseman energian varastoinnin/ säätövoiman ja siirtoyhteyksiin tarvittavat lisäykset.

Energy-only -sähkömarkkinat eivät myöskään huomioi/ näe niitä lisäkustannuksia, mitä kansantaloudelle aiheutuu sähköpulasta, kuten esim. v.2021 talvella Teksasin sähköverkon kaatumisen estämisestä johtuneet pitkät sähkökatkokset ja niistä aiheutuneet suuret ongelmat ja vahingot (arvioitu ainakin $195 miljardiksi). Tämä johtui varautumattomuudesta harvinaisiin sääilmiöihin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena (Teksasissa on energy-only –markkinat, joka lienee ainut sähköntuotantoalue/ osavaltio USA:ssa, jossa on puhtaasti tällaiset) vallitsi kova kilpailu tuottajien kesken, mikä ei mahdollistanut varautumista regulaation puuttuessa. Joten keskitettyjä mekanismeja Euroopassakin ilmeisesti tarvitaan: luotettavasta sähkönsaannista ollaan varmaankin valmiita myös hieman maksamaan tuollaisten katastrofien ja sitä merkittävästi pienempienkin ongelmien välttämiseksi, kuten hyvin korkeat sähkönhinnat.

Ehkä paras näkemäni englanninkielinen yhteenveto uudistusehdotuksista on täällä. Paras kokoava argumentointi uudistuksen tarpeellisuudesta taas täällä (kohta conclusions).

Ranska varmaankin ottaisi ehdotetut mekanismit käyttöön nopeasti: elinkeinoministeri Bruno Le Maire on sanonut että osa uudistuksesta pitää saada hyväksytyksi/ voimaan kuudessa kuukaudessa. Ranskassa on paljon ydinvoimaa ja uusia ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseksi ja vanhojen tilalle: Macron’in suunnitelmassa on kuuden uuden EPR2-reaktorin rakentaminen, jossa on optio vielä kahdeksalle reaktorille lisää ja kaiken lisäksi Macron on kutsunut nykyistä energy-only markkinaa absurdiksi Ranskalle. Ydinvoimaloiden rakennuslupamenettelyä aiotaan myös yksinkertaistaa, kun kyseessä on jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakennettavasta laitoksesta. Myös Suomessa voitaisiin ottaa oppia tästä: Hanhikivi uuden ydinvoimalan paikaksi oli virhe, koska jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi.

Ruotsin uusi hallitus haluaa ja Vattenfall suunnittelee uutta (SMR?) ydinvoimaa Ruotsiin (Ringhals), mikä olisi noiden ehdotettujen mekanismien avulla mahdollista tehdä kannattavasti. Tosin se voisi muutenkin olla kannattavaa Etelä-Ruotsin korkeampien sähkönhintojen vuoksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Mikäli nuo EU-komission ehdotukset tulevat hyväksytyiksi, niin myös seuraava Suomen hallitus voisi halutessaan ottaa noita mekanismeja käyttöön, mihin tarvittaneen uutta lainsäädäntöä. Näiden avulla voitaisiin varmistaa uuden rakennettavan tuotantokapasiteetin kannattavuus ja sitä kautta sähkön tasainen hinta. CfD-mekanismin avulla myös uusiin ydinvoimaloihin investointi voisi tulla kannattavaksi tulevaisuudessa, mitä se ei nykyään ole: sähkönhinta tulee laskemaan merkittävästi tämänhetkisestä. Tulevina vuosikymmeninä sähkönkulutus voi kaksinkertaistua, joten myös uudelle ydinvoimalle syntyy tilaa. No, tuota ei ehkä sentään tapahdu (”markkinat hoitaa”), mutta ehkä Ruotsin perässä myöhemmin sitten?
"Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi." = kuluttajien sähköstä maksama hinta nousee.
"Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä." = kuluttajien sähköstä maksama hinta nousee. (Minulta kyllä jäivät tämän talven hyvin korkeat hinnat huomaamatta. Ehkä ne ovat vielä tulossa?)
 
Liittynyt
01.01.2023
Viestejä
93
Mulle ei heti aukea mitä eroa on futuurien ja CfDn välillä?
CfD:t ovat johdannaisia ja niitä lienee käytössä myös Suomessa. Tosin niitä voidaan kutsua myös PPA:iksi, kuten Anni Mikkonen facebook-viestissään: ”myös osa PPA-sopimuksista on sellaisia, että sähkö menee pörssiin, myyjä ja ostaja tasaavat sähkön hinnan keskenään PPA-sopimuksen perusteella. Eli jos pörssihinta on alle PPA-sopimuksen hinnan, maksaa sähkön ostaja myyjälle. Jos hinta on yli sovitun hinnan, maksaa sähkön myyjä erotuksen ostajalle.”

Ero tulee siitä kokonaisuudesta miten niitä käytetään. Ensinnäkin ajatus on että CfD-sopimus solmitaan hyvin pitkäaikaisena, esim. 20 vuodeksi tuulivoiman tapauksessa. Toiseksi, esitetyssä CfD-mekanismissa on keskitetty ostaja, jonka riskinottokyky on toista luokkaa verrattuna yksityisiin tahoihin. Vaikka kyseessä olisi julkisomisteinen yhtiö, kuten UK:ssa British LCCC (Low Carbon Contracts Company), niin sen takaajana on valtio.

Kokonaisuus aukeaa ehkä paremmin lukemalla artikkeli: Why and How to Reform the European Electricity Market ?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
1 102
Huomenna Olkiluoto ykkösessä testataan sama venttiili mikä korjattiin kakkosessa.
 
Liittynyt
01.01.2023
Viestejä
93
WindEurope’n mukaan tuulivoimaloiden tilaukset alenivat 47% EU-alueella viime vuonna. Tilauksia oli vain 9 GW:n edestä ja lopullisia investointipäätöksiä tehtiin joulukuuhun mennessä 12 GW:n edestä joihin ei sisältynyt yhtään merituulivoimalaa. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin arvioidut tarvittavat 30 GW vuosittaiset toteutuneet installoinnit, jotta asetettuihin CO2:n vähentämistavoitteisiin päästäisiin.

Bloombergin artikkelissa: ”Wind Power’s ‘Colossal Market Failure’ Threatens Climate Fight” on lisää taustatietoa. Tuulivoimaloiden valmistajien ongelmiin ovat vaikuttaneet mm. koronavirusepidemia, kasvaneet kustannukset, tuulivoimatukien väheneminen/ loppuminen, yhä suurempien tuulivoimaloiden liian nopea markkinoilletuonti ja verinen kilpailu markkinoilla.

Tuulivoimaloiden eurooppalaiset toimittajat Siemens Gamesa ja Vestas tekevät tilausten vähenemisen seurauksena miljarditappiota kumpikin ja ovat joutuneet vähentämään työvoimaansa sekä nostamaan hintoja 40% kahden viime vuoden aikana.

WindEurope pitää EU-komission suunnitelmia sähkömarkkinoiden uudistamiseksi eli PPA- ja CfD-mekanismeja tarpeellisina investointien vauhdittamiseksi, mutta huomauttaa että: ” market design should leave room for investors to access some market revenue”.

Viimemainittua lausuntoa en kyllä ymmärrä: eihän investoijien tai rahoittajien tuotot siitä vähene jos investoinnit saadaan parempaan vauhtiin?

Epävarmoissa oloissa investointihalut ja -mahdollisuudet vähenevät. EU-komission ehdotuksilla on tarkoitus saada aikaan tasaisempaa investointitahtia, mutta juuri tähän hetkeen ne ovat jo vähän myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voi ehkä olla myös niin, että noiden parempien investointimahdollisuuksien eli EU-komission ehdotusten toteutumisen odottelu on jo vähentänyt investointeja, vaikkei se pääsyy olisikaan?

Suomessa tilanne oli viime vuonna hyvin toisenlainen toteutuneiden tuulivoimaloiden osalta, mutta niiden investointipäätökset olikin tehty merkittävästi aiemmin.
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
1 220
Väreen appiin on tullut pörssisähkösimulaattori, eli vastaava mitä löytyy jo muualta, mutta nyt se on kyllä kätevämmässä paikassa ainakin itselleni.

Tammikuu:
Screenshot_2023-02-02-22-50-14-13_08a9d85e2508eef95cc6c3ed2c9928e9.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Olkiluoto 3:n käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaan.

Uudet, mitoitukseltaan kestävämmät juoksupyörät on saatu asennettua kaikkiin syöttövesipumppuihin ilman ongelmia.

Ydinvoimaa tuottavan Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

”Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että sähköntuotanto jatkuu 6. helmikuuta alkaen, ja OL3 tuottaa sähköä helmikuun ajan pääosin täydellä teholla”, Aho kertoo.

Tuotannon aloittamiseen liittyvät toimenpiteet ovat käynnissä ja laitos valmistautuu ensi viikolla käynnistyvään sähköntuotantoon.


 
Liittynyt
01.01.2023
Viestejä
93
WindEurope’n mukaan tuulivoimaloiden tilaukset alenivat 47% EU-alueella viime vuonna. Tilauksia oli vain 9 GW:n edestä ja lopullisia investointipäätöksiä tehtiin joulukuuhun mennessä 12 GW:n edestä joihin ei sisältynyt yhtään merituulivoimalaa. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin arvioidut tarvittavat 30 GW vuosittaiset toteutuneet installoinnit, jotta asetettuihin CO2:n vähentämistavoitteisiin päästäisiin.

Bloombergin artikkelissa: ”Wind Power’s ‘Colossal Market Failure’ Threatens Climate Fight” on lisää taustatietoa. Tuulivoimaloiden valmistajien ongelmiin ovat vaikuttaneet mm. koronavirusepidemia, kasvaneet kustannukset, tuulivoimatukien väheneminen/ loppuminen, yhä suurempien tuulivoimaloiden liian nopea markkinoilletuonti ja verinen kilpailu markkinoilla.

Tuulivoimaloiden eurooppalaiset toimittajat Siemens Gamesa ja Vestas tekevät tilausten vähenemisen seurauksena miljarditappiota kumpikin ja ovat joutuneet vähentämään työvoimaansa sekä nostamaan hintoja 40% kahden viime vuoden aikana.

WindEurope pitää EU-komission suunnitelmia sähkömarkkinoiden uudistamiseksi eli PPA- ja CfD-mekanismeja tarpeellisina investointien vauhdittamiseksi, mutta huomauttaa että: ” market design should leave room for investors to access some market revenue”.

Viimemainittua lausuntoa en kyllä ymmärrä: eihän investoijien tai rahoittajien tuotot siitä vähene jos investoinnit saadaan parempaan vauhtiin?

Epävarmoissa oloissa investointihalut ja -mahdollisuudet vähenevät. EU-komission ehdotuksilla on tarkoitus saada aikaan tasaisempaa investointitahtia, mutta juuri tähän hetkeen ne ovat jo vähän myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voi ehkä olla myös niin, että noiden parempien investointimahdollisuuksien eli EU-komission ehdotusten toteutumisen odottelu on jo vähentänyt investointeja, vaikkei se pääsyy olisikaan?

Suomessa tilanne oli viime vuonna hyvin toisenlainen toteutuneiden tuulivoimaloiden osalta, mutta niiden investointipäätökset olikin tehty merkittävästi aiemmin.
HS kirjoittaa samasta aiheesta myös Suomen osalta:

Suomessa 2022 oli tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi. Uutta kapasiteettia valmistui 2 400 megawattia. Edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin kapasiteettia valmistui 670 megawattia.

Suomessakin rakentamistahti hidastuu: tänä vuonna kapasiteettia ennustetaan valmistuvan noin tuhat ja ensi vuonna noin 1 300 megawattia, Mikkonen kertoo. Osin hidastuminen johtuu siitä, että noin 600 megawattia tälle vuodelle odotettua kapasiteettia valmistui etuajassa jo viime vuonna.
 
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Gasumin sähkömarkkinoita analysoiva henkilö veikkaa, että sähkön pörssihinta jää alle 10 c/kWh tämänkin kuun aikana. Syynä lauha sää ja OL3, myös kaasuvarastot täynnä ja vesivoimavarastot korkeammalla kuin viime vuonna. Vaikka tulisi pitkä pakkasjakso, niin sähkön hinta ei enää samalla tavoin nouse korkeuksiin, jos OL3 on vain rivissä.

 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 034
Huomenna Olkiluoto ykkösessä testataan sama venttiili mikä korjattiin kakkosessa.
Jäikin aiemmin huomaamatta. Pelästyin juuri Fingridin sähköjärjestelmän tila -sivua vilkaistessani että menikö se kakkonen nyt taas paskaksi kun OL1 tai 2 verran ajettu alas. Tämähän olikin hyvä merkki siitä, että aikataulun mukaisia varmuuden vuoksi -huoltoja tehdään. Jos käyrästä voi oikein tulkita, nousee jo.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
484
Olkiluoto kolmosen paluu sähköntuotantoon siirtynyt neljällä päivällä 10. Helmikuuta ja virallinen aloitus maaliskuun 14. päivään.
 
Liittynyt
29.12.2017
Viestejä
726
Olkiluoto kolmosen paluu sähköntuotantoon siirtynyt neljällä päivällä 10. Helmikuuta ja virallinen aloitus maaliskuun 14. päivään.
Ennen tuotannon aloittamista korjataan vielä apusyöttövesipumpun mekaaninen tiiviste, jonka jälkeen aloitetaan tehonnostoon liittyvät toimenpiteet.

4 päivää menee o- renkaan vaihtoon...?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 348
Kerro nyt mitä keplottelua on sopimussakko maksamalla vaihtaa liittymä? Taitaa ottaa henkilökohtaisesti koville, kun joku yrittää irtautua paskasta sopimuksesta. Itsehän yritit myös taannoin vaihtaa?


Määräaikaiset voisi muutenkin haudata muiden dinosaurusten mukana, sillä pörssihinnoittelu on ainoa oikea vaihtoehto. Silloin kun hinta on kallis, niin määräaikaistelija ei pääse kuormittamaan turhaan jo lähes ”sähkökatkojen” partaalla keikkuvaa sähköjärjestelmää.
Pörssisähkössä ei ole järkeä ilman varaavaa lämmitystä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 348
Sanoisin että pörssisähkö pääsee parhaiten oikeuksiinsa kun on sähköauto jota voi kotona ladata. Jatkossa kun tuulivoiman heiluttaa hintoja välillä negatiivisen puolelle, on ajaminen halpaa.
Ei se auto auta siihen että lämmittää pitää hinnasta riippumatta, jos ei ole varaavaa lämmitystä. Varsinkin ilpeillä lämmittäessä kulutus kasvaa reilusti silloin kun sähkökin kallistuu sään kylmetessä.
 
Viimeksi muokattu:

tavallinen viikari

2024
Tukijäsen
Liittynyt
04.04.2020
Viestejä
1 259
Ei se auto auta siihen että lämmittää pitää hinnasta riippumatta, jos ei ole varaavaa lämmitystä. Varsinkin ilpeillä lämmittäessä kulutus kasvaa reilusti silloin kun sähkökin kallistuu sään kylmetessä.
Varmaan tuolla kommentilla tarkoitettiin sitä, että sähköä ladataan autoon niillä hetkillä kuin se on edullista ja tulevaisuudessa sitä on sieltä autosta mahdollisuus purkaa apuenergiaksi kalliiden tuntien ajaksi esim. lämmitykseen. Pitkällä ja lyhyelläkin aikavälillä kaikkien tietenkin pitää miettiä että milä on se järkevin, taloudellisin ja ympäristöystävällisin energiamuoto lämmitykseen.
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
2 509
4 päivää menee o- renkaan vaihtoon...?
Tuossa voi hyvin olla laskettu pelivaraakin, mutta ei toisaalta aivan niin yksinkertainen homma kuin voisi kuvitella. Tai no pumpun huoltohan on yksinkertaista puuhaa, mutta se koko laitos siinä ympärillä tuo omat mausteet soppaan. Syöttövesijärjestelmien jäähdytykset ja lämmitykset (apusyöttövesipumppu on juurikin se, millä tämä hoidetaan). Primääripiirin lämmityksiä ei voida aloittaa ennen kuin sekundääripiirin lämmitys on edennyt valmiuteen ottaa vastaan höyryä ynnä muita tekijöitä. Monet järjestelmät ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja tietyn yksittäisen komponentin vika luonnollisesti voi vaatia isompiakin toimia. Laitoksen ylösajo itsessään generaattorin tahdistukseen ottaa jo useamman päivän. Täysin kylmästä tilasta noin viikon.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 034
tulevaisuudessa sitä on sieltä autosta mahdollisuus purkaa apuenergiaksi kalliiden tuntien ajaksi esim. lämmitykseen
Se tosiaan vaatii aika pitkälle menevää tulevaisuuden teknologiaa, jotta muodostuu kokonaisuutena kannattavaksi hinkata sähköauton akusta talon lämmitykseen energiaa, siis millään normaalilla ja kestävällä sähkön hintavaihtelulla. Eiköhän siinä vaiheessa ole aika triviaalin edullista ostaa vastaava ja vähän isompi purkamiselle immuuni akusto kotiin ihan huvin vuoksi, eihän se auto aina ole pihassa. Tai sitten ottaa sähkön liittymäkaapelin sijasta omalla polttokennolla Vihreän Vedyn putkistosta tai säiliöstä. Litiumakkutekniikalla suhtaudun ajatukseen lähinnä hätävarana.
 
Liittynyt
29.12.2017
Viestejä
726
Se tosiaan vaatii aika pitkälle menevää tulevaisuuden teknologiaa, jotta muodostuu kokonaisuutena kannattavaksi hinkata sähköauton akusta talon lämmitykseen energiaa, siis millään normaalilla ja kestävällä sähkön hintavaihtelulla. Eiköhän siinä vaiheessa ole aika triviaalin edullista ostaa vastaava ja vähän isompi purkamiselle immuuni akusto kotiin ihan huvin vuoksi, eihän se auto aina ole pihassa. Tai sitten ottaa sähkön liittymäkaapelin sijasta omalla polttokennolla Vihreän Vedyn putkistosta tai säiliöstä. Litiumakkutekniikalla suhtaudun ajatukseen lähinnä hätävarana.
Tulevaisuus on täällä, tai oli jo viime vuonna tai on siis amerikassa.

Netistä löytyy ohjeita miten ajastaa lataaminen ja purkaminen.
 

B12

Liittynyt
25.10.2016
Viestejä
3 531
Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.
 
Liittynyt
29.12.2017
Viestejä
726
Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.
Näinhän se on. Markkinaa tuolle Amerikassa kyllä riittää varsinkin texasissa jossa joka talvi sähkön saatavuuden kanssa on isoja ongelmia ja pitkät katkokset arkipäivää. Tuskin tuommoinen nykyisellään toimii suomalaiseen sentinvenytykseen millään laskentatavalla. Pointti lähinnä se että teknologia on olemassa ja sentinvenytykseen tarvitaan varastointiin kestävämmät akut.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Pointti lähinnä se että teknologia on olemassa ja sentinvenytykseen tarvitaan varastointiin kestävämmät akut.
No ne kestävämmät akut ovat juuri esimerkki "tulevaisuuden teknologiasta", jota Tonnin Seteli peräänkuulutti.

Eli nykyisin saatavilla olevalla teknologialla sähkön varastointi ei Suomen sähköverkkoon liitetyssä pisteessä ole pienessä mittakaavassa taloudellisesti kannattavaa pelkän hintavaihtelun puitteissa. Eli siis se saattaa olla järkevää esim. katkojen varalta - on minullakin pöytäkoneessa UPS.
 
Viimeksi muokattu:

tavallinen viikari

2024
Tukijäsen
Liittynyt
04.04.2020
Viestejä
1 259
Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.
Aika paljon näissä uusissa sähköautoissa on työsuhdeautoja ja siihen valintaan ohjaa voimakkaasti nykyiset polttomoottoriautrojen verotukset ym. ohjaukset yritysten sisällä.

Siitä taas seuraa se, että auton käyttäjällä on siinä akun arvokkuudessa kiinni 0,00 euroa ja sitä myöten se halvan sähkön pumppaaminen autoon ja sopivana aika sieltä ulos, näyttää kannattavuudeltaa aivan erilaiselta kun se tehdään sen oman kodin sähkömittarin läpi pörssisähkösopimuksella.
 
Liittynyt
21.05.2020
Viestejä
2 373
Saattaa olla että siinä vaiheessa kun nuo V2H ratkaisut oikeasti saapuu markkinoille, verottaja on attanut siihen jo jonkun kannan. Sinänsä jo tällä hetkellä voisi tulkita, että sähköauton akun käyttäminen muuhun yksityiseen kulutukseen, kuin työsuhdeauton käyttövoimanlähteeksi, ei ole määrätty verovapaaksi eduksi ja näin ollen siitä voisi verottaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 034
Tulevaisuus on täällä, tai oli jo viime vuonna tai on siis amerikassa.

Netistä löytyy ohjeita miten ajastaa lataaminen ja purkaminen.
Niin, tässä ei ole teknisesti mitään ihmeellistä. Sähkökatkon varalta idea on jopa hyvä. Tarkoitin että sähkön hinnan vuoksi homma ei vaan millään kannata, ellei erikseen rakenneta tätä varten dystopiaa, jossa kuluttajat joutuvat käyttämään monen euron random-kWh-hinta pörssisähköä useinkin.

Aika paljon näissä uusissa sähköautoissa on työsuhdeautoja ja siihen valintaan ohjaa voimakkaasti nykyiset polttomoottoriautrojen verotukset ym. ohjaukset yritysten sisällä.

Siitä taas seuraa se, että auton käyttäjällä on siinä akun arvokkuudessa kiinni 0,00 euroa ja sitä myöten se halvan sähkön pumppaaminen autoon ja sopivana aika sieltä ulos, näyttää kannattavuudeltaa aivan erilaiselta kun se tehdään sen oman kodin sähkömittarin läpi pörssisähkösopimuksella.
Lisätään vielä, että puhuessani tässä kannattavuudesta, en tarkoita suinkaan yhden lieron lompakkoa vaan sitä, että homma ei kokonaisuutena kannata. Tarkoitan siis sitä merkitystä, jolla onnistunut kioskiryöstö ei ole kannattava, koska homma menee yhteiskunnallisesti persnetolle.

Tietysti tuollainen sähkön hinkkaaminen voi olla ihan itse maksavallekin yksityisautoilijallekin näennäisesti kannattavaa, jos oletetaan että sitä statussymbolia vaihdetaan usein eikä vaihtoarvoon vaikuta pieni akun raiskaaminen.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
484
Olkiluoto kolmosen säännöllinen sähköntuotanto taas viivästynyt yhdellä lisä päivällä. Nyt luvataan maaliskuun 15. päivää.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 369
Viestejä
4 158 814
Jäsenet
70 410
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom