Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Minulla on sijoituksia OP:n indeksirahastoissa. Jos haluaisin siirtää varoja rahastosta toiseen, voiko niin tehdä ilman että nostaa yhdestä rahastosta varat tilille ja tililtä toiseen rahastoon? Syynä luonnollisesti se että haluaisin välttää pääomaveron maksamisen.

Nordean rahastoilla tuo allokaation muutos onnistuu, miten OP:lla?
 
Minulla on sijoituksia OP:n indeksirahastoissa. Jos haluaisin siirtää varoja rahastosta toiseen, voiko niin tehdä ilman että nostaa yhdestä rahastosta varat tilille ja tililtä toiseen rahastoon? Syynä luonnollisesti se että haluaisin välttää pääomaveron maksamisen.

Nordean rahastoilla tuo allokaation muutos onnistuu, miten OP:lla?
Hetkinen nyt. Mihin perustuu se että Nordealla vaihtoa ei verotuksellisesti katsottaisi myynniksi+ostoksi?

Meneekö tässä nyt kenties sekaisin sijoitusvakuutuksen sisällä olevat omistukset ja muut?
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta jos ne OP maailmaindeksin bonukset menee sen tilin maksujen maksamiseen(tilin jotai ei muuhun käytä), eikä ne ”vähennä” sitä hallinnointipalkkiota, niin aika paljon halvempiakin maailmarahastoja löytyy tuon sijaan.

Sen takia en välttämättä pitäisi OP:ssa tiliä auki vaan pyrkisin irtautumaan rahastoista, ellei siellä ole kovin verovelkaa.
 
Minulla on sijoituksia OP:n indeksirahastoissa. Jos haluaisin siirtää varoja rahastosta toiseen, voiko niin tehdä ilman että nostaa yhdestä rahastosta varat tilille ja tililtä toiseen rahastoon? Syynä luonnollisesti se että haluaisin välttää pääomaveron maksamisen.

Nordean rahastoilla tuo allokaation muutos onnistuu, miten OP:lla?
Eiköhän ne verot mene, tuskin Nordea veronkiertoa harrastaa. Sen sijaan niitähän ei peritä siinä kohtaa kun myyt jotain tai vaihdat jotain, vaan vasta verottajaa kyselee esitäytetyn veronilmoituksen yhteydessä noita.
 
Hetkinen nyt. Mihin perustuu se että Nordealla vaihtoa ei verotuksellisesti katsottaisi myynniksi+ostoksi?
Vähän vaikea vastata kun en muista tarkkaa termistöä, mutta yritän kumminkin.

Nordean sivuilta Viisi kysymystä sijoitusvakuutuksista

Sijoitusvakuutus toimii samalla periaatteella kuin monelle tuttu osakesäästötili (OST), mutta se tarjoaa pörssiosakkeiden sijaan rahastot, ETF:t ja valmiit sijoituskorit. Sijoitusvakuutus on "vakuutuskuori", jonka sisään valitset haluamasi sijoituskohteet Nordean laajasta valikoimasta. Voit vaihtaa sijoituksiasi kuoren sisällä milloin tahansa ilman välitöntä verotusta.
 
Vähän vaikea vastata kun en muista tarkkaa termistöä, mutta yritän kumminkin.

Nordean sivuilta Viisi kysymystä sijoitusvakuutuksista
OP:lla on ihan vastaavasti sijoitusvakuutus myynnissä.

Mutta et sä niitä sun nykyisiä rahastoja sijoitusvakuutuksen sisälle saa niin että pääsisit verotta vaihtelemaan, vaan ne pitää alunperinkin ostaa sen vakuutuksen sisään. Sama homma kaikilla muillakin sijoitusvakuutusta myyvillä tahoilla, myös Nordealla.
 
OP:lla on ihan vastaavasti sijoitusvakuutus myynnissä.

Mutta et sä niitä sun nykyisiä rahastoja sijoitusvakuutuksen sisälle saa niin että pääsisit verotta vaihtelemaan, vaan ne pitää alunperinkin ostaa sen vakuutuksen sisään. Sama homma kaikilla muillakin sijoitusvakuutusta myyvillä tahoilla, myös Nordealla.
Okei, tämä selittää asian. Kiitos!
 
Joitain senttejä. Joka 5. päivä (tai siis kuukausisäästöä edeltävänä päivänä, mikä se sitten sattuu olemaankaan) laitan kaiken mikä tililtä löytyy sijoituksiin.

En näe mitään järkevää syytä, pitää tilillä rahaa makaamassa.
Tänä vuonna omat säästötilit ovat tuottaneet paremmin kuin ETF-sijoitukset Nordnetissä. Vuoden lopussa tilanne toki voi olla toinen kumpaan suuntaan tahansa. ETF:t saattaa olla vielä pahemmassa jamassa tai ovat voineet nousta, kuka tietää. Itse näen kuitenkin hyödylliseksi, että on olemassa myös täysvarmoja ja vaikaita sijoitustuottoja (esim. säästötilit), jotka ovat sitten helposti lunastettavissa käyttöön, jos markkina kyykkää pahasti ja haluaakin sijoittaa isompia summia kerralla pörssiin. Silloinhan se raha pitää iskeä kiinni, kun pörssi huutaa punaista >-30%. Sitä on hankala iskeä, jos kaikki on jo aiemmin laitettu pörssiin jokaista senttiä myöden. Tässä tilanteessa se "Cash is the king" pitää hyvin paikkaansa.

Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon porukalla on rahaa oman pankin ns. säästötilillä?
Kuusinumeroinen summa tällä hetkellä, jos laskee kaikki "helposti irtoavan" rahan.
 
Joitain senttejä. Joka 5. päivä (tai siis kuukausisäästöä edeltävänä päivänä, mikä se sitten sattuu olemaankaan) laitan kaiken mikä tililtä löytyy sijoituksiin.

En näe mitään järkevää syytä, pitää tilillä rahaa makaamassa.

(ja älkää verratko itseänne johonkin Buffettiin. Skaalassa on yli Megan tai jopa miljardin ero)

Osalla sijoittajista on merkittäviä määriä sijoituslainaa antamassa heille vipua?
Jos minulla tulee joku akuutti tarve rahalle, en sitten vain sijoita siinä kuussa tai tulevissa. Jos tuo ei riitä, niin minulla on luottokortteja. Jos tuokaan ei riitä, niin minulla on sijoituksia lähes 100 000€. Voinhan minä niitä myydä. Eikö se ole sijoituksien perimmäinen tarkoitus? Että niitä myydään jossain vaiheessa, kun tarve ilmenee?

Edit. Sanotaan nyt vielä, että tällaisena taviksena, jonka liksa on aina ollut alle kuusi numeroa (eikä tule koskaan olemaan sen yli), asuntolainaa on, vakinainen duuni, mutta löytyy se merkittävä jakamaan elämän ja myös talouden menot, niin joka kuukausi pystyy kyllä sijoittamaan, vaikka kuinka eläisi kesälomaa.

Edit2. Luin vielä tarkemmin noita vastauksia sinulle. Mihin he tarvitsevat monta kiloa tilille? Työttömyyteen? Jos siellä tilillä ei ole jotain 700000€ FIRE summaa, niin mitä apua on muutamasta kilosta?
Kuukausi YT ilmoituksesta. Pari kuukautta neuvotteluihin. Kuusi kuukautta irtisanomisen ajan palkka. Vuosi ansiosidonnaista, kunnes putoaa. Kyllä tuossa mielestäni ehtii varautua ja ei kyllä mitkään esikilot tilillä lämmitä paljon pakkaspissaa enemmän.
Meillä (vaimon kanssa yhteiset rahat) on nyt taloudessa joku 20te nytkin ihan käyttötilillä. Varmaan kannattaisi pitää jollain säästötilillä, mutta eipä jaksa stressata.

Menot heittelee aika paljon ja nytkin ensi viikolla menee liki 7te luottokorttilasku (parit lomat lentoineen + uusia harrastevälineitä). Kun ei ole asuntolainaakaan, niin menot aika maltilliset suhteessa tuloihin ja rahaa jää kuukausittain reilusti yli.

Ei kuitenkaan raaskisi myydä sijoituksia lomareissuja varten, niin jäisi hyvät lomat pitämättä, jos ei olisi tilillä rahaa. :)

Sijoituksiin menee tälläkin hetkellä 50% yhteisistä nettotuloista ja nissä on luokkaa 10v vuoden menoja vastaava summa. Eli käteisen määrä suhteessa omaisuuteen on kuitenkin aika pieni (alle 2% varmasti). Nyt myös on tarkoitus pikkuhiljaa alkaa keräämään lisää käteistä, kun kolmen vuoden päästä on ajatus hypätä töistä pois ja elellä sijoituksilla 2029 alkaen. Ajatus on, että tilirahaa saisi olla ainakin 1v menoja varten puskuriksi. Jos pörssi kyykkää heti alkuun, niin elellään käteisellä sitten (ja muutenkin voi olla viisasta käytellä ensin käteiset pois).
 
Tänä vuonna omat säästötilit ovat tuottaneet paremmin kuin ETF-sijoitukset Nordnetissä. Vuoden lopussa tilanne toki voi olla toinen kumpaan suuntaan tahansa. ETF:t saattaa olla vielä pahemmassa jamassa tai ovat voineet nousta, kuka tietää. Itse näen kuitenkin hyödylliseksi, että on olemassa myös täysvarmoja ja vaikaita sijoitustuottoja (esim. säästötilit), jotka ovat sitten helposti lunastettavissa käyttöön, jos markkina kyykkää pahasti ja haluaakin sijoittaa isompia summia kerralla pörssiin. Silloinhan se raha pitää iskeä kiinni, kun pörssi huutaa punaista >-30%. Sitä on hankala iskeä, jos kaikki on jo aiemmin laitettu pörssiin jokaista senttiä myöden. Tässä tilanteessa se "Cash is the king" pitää hyvin paikkaansa.


Kuusinumeroinen summa tällä hetkellä, jos laskee kaikki "helposti irtoavan" rahan.
Toisaalta tällaista -30% ei kyllä ole näkynyt vuosiin ja on ollut parempi laittaa koko ajan kaikki sisään.

Itse tein samaa jokunen vuosi sitten, mutta ne rahat ois tosiaan kannattanut laittaa kaikki pörssiin. No maksoin asuntolainan pois kun sitä pörssin kyykkäystä ei tullutkaan. Vaan ois pörssissä silti tuottanut enemmän. Tietty oma arvonsa velattomuudellakin, ainakin henkisellä puolella.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta jos ne OP maailmaindeksin bonukset menee sen tilin maksujen maksamiseen(tilin jotai ei muuhun käytä), eikä ne ”vähennä” sitä hallinnointipalkkiota, niin aika paljon halvempiakin maailmarahastoja löytyy tuon sijaan.

Sen takia en välttämättä pitäisi OP:ssa tiliä auki vaan pyrkisin irtautumaan rahastoista, ellei siellä ole kovin verovelkaa.
Tämä olikin syy alkuperäiseen kysymykseeni, koska verovelka on sinänsä pieni ja menee vielä hetki ennenkuin kulut tulee täysin bonuksilla katetuksi ja vielä pidempään ennenkuin bonuksia pääsisi uudelleensijoittamaan rahastoon. Pitäisi varmaan laskea kuluvaikutus pitkälle aikavälille vaikka se nyt vähäiseltä vaikuttaakin.

Onkohan SPYI kuitenkin järkevintä ostaa Nordnet kk-säästön kautta? Nykyisessä pankissa kuluja tulee 8,25 €/kk (Danske), joka tosin samalla tarjoaa edulliset osakekaupat. Kuitenkin jos haluaisi keskittyä pelkkään SPYI:hin niin Nordnet lienee selkeä valinta eikä muita sijoituskohteita tarvitsisi myöskään miettiä?
 
Toisaalta tällaista -30% ei kyllä ole näkynyt vuosiin ja on ollut parempi laittaa koko ajan kaikki sisään.

Itse tein samaa jokunen vuosi sitten, mutta ne rahat ois tosiaan kannattanut laittaa kaikki pörssiin. No maksoin asuntolainan pois kun sitä pörssin kyykkäystä ei tullutkaan. Vaan ois pörssissä silti tuottanut enemmän. Tietty oma arvonsa velattomuudellakin, ainakin henkisellä puolella.

Niin, toisaalta tuollainen isompi lasku on varmasti lähempänä kuin muutama vuosi sitten. Ja arvostustasot kieltämättä on aika korkealla... :)


Tämä olikin syy alkuperäiseen kysymykseeni, koska verovelka on sinänsä pieni ja menee vielä hetki ennenkuin kulut tulee täysin bonuksilla katetuksi ja vielä pidempään ennenkuin bonuksia pääsisi uudelleensijoittamaan rahastoon. Pitäisi varmaan laskea kuluvaikutus pitkälle aikavälille vaikka se nyt vähäiseltä vaikuttaakin.

Onkohan SPYI kuitenkin järkevintä ostaa Nordnet kk-säästön kautta? Nykyisessä pankissa kuluja tulee 8,25 €/kk (Danske), joka tosin samalla tarjoaa edulliset osakekaupat. Kuitenkin jos haluaisi keskittyä pelkkään SPYI:hin niin Nordnet lienee selkeä valinta eikä muita sijoituskohteita tarvitsisi myöskään miettiä?

Kannattaa muista että Nordnetillä on yksi ja vain yksi juttu: ETF-kuukausisäästö. Muuten kaupankäyntikulut on kuluttajan kairaamista. Jos ostaa kertasijoituksena isomman summan jotain ETF:ää, tuollaisella 8e kululla ei ole mitään väliä. Sillä on sensijaan väliä jos kuukausittain sijoittaa summan x ETF:iin.
 
Onko ideoita Aasia/Korea/Japani ETF? Tällä hetkellä salkussa on 3 ETF jotka painottuu pääasiassa (täysin?) jenkkeihin ja ajattelin ottaa jonkun neljännen ETF ja iskeä tähän nyt 2k€. Tämän jälkeen aloittaa kuukausisäästämisen näihin neljään ETF.

Yksi ETF minkä löysin on iShares MSCI EM Asia UCITS ETF USD (ACC), jossa 0.2% kulut.
 
Mielestäni nuo OP bonus keskustelut kuuluisi johonkin aivan muuhun ketjuun. Samoin täällä teemana näyttää olevna lähinnä säästäminen(eli kulujen minimoiminen) eikä itse sijoitustoiminta. Olisi mukava lukea jotain pientä analyysintynkää edes joskus ikuisen kulujen optimoinnin ja tilille käteisen säästämisen sijaan.
 
Tänä vuonna omat säästötilit ovat tuottaneet paremmin kuin ETF-sijoitukset Nordnetissä. Vuoden lopussa tilanne toki voi olla toinen kumpaan suuntaan tahansa. ETF:t saattaa olla vielä pahemmassa jamassa tai ovat voineet nousta, kuka tietää. Itse näen kuitenkin hyödylliseksi, että on olemassa myös täysvarmoja ja vaikaita sijoitustuottoja (esim. säästötilit), jotka ovat sitten helposti lunastettavissa käyttöön, jos markkina kyykkää pahasti ja haluaakin sijoittaa isompia summia kerralla pörssiin. Silloinhan se raha pitää iskeä kiinni, kun pörssi huutaa punaista >-30%. Sitä on hankala iskeä, jos kaikki on jo aiemmin laitettu pörssiin jokaista senttiä myöden. Tässä tilanteessa se "Cash is the king" pitää hyvin paikkaansa.


Kuusinumeroinen summa tällä hetkellä, jos laskee kaikki "helposti irtoavan" rahan.

30% pudotusta odottaessa voi mennä vuosikymmenen tuotto ohi suun tuosta 100 000€.
 
Kannattaa muista että Nordnetillä on yksi ja vain yksi juttu: ETF-kuukausisäästö. Muuten kaupankäyntikulut on kuluttajan kairaamista. Jos ostaa kertasijoituksena isomman summan jotain ETF:ää, tuollaisella 8e kululla ei ole mitään väliä. Sillä on sensijaan väliä jos kuukausittain sijoittaa summan x ETF:iin.
Itse enimmäkseen laitan pikkusummia rahastoihin, jolloin kulut 0€. ETF sitten suurussluokassa ~tonni kertaostoksena. Alle 1% jää kuluksi ja joku 250€ ETF kuukausisijoitus 2,5€ kuluilla on se sama 1%.
 
30% pudotusta odottaessa voi mennä vuosikymmenen tuotto ohi suun tuosta 100 000€.
Tämä on aivan totta - markkinan ajoittaminen on vaikea laji, niin kuin ennustamisen eri variantit muutenkin. Jonkinlaisen pesämunan ja rahapotin pitäminen käden ulottuvilla voi olla ihan järkevää, mutta sijoittamisen kokonaan tauolle laittamisessa piilee tosiaan huomattava riski.
 
Mielestäni nuo OP bonus keskustelut kuuluisi johonkin aivan muuhun ketjuun. Samoin täällä teemana näyttää olevna lähinnä säästäminen(eli kulujen minimoiminen) eikä itse sijoitustoiminta. Olisi mukava lukea jotain pientä analyysintynkää edes joskus ikuisen kulujen optimoinnin ja tilille käteisen säästämisen sijaan.
En nyt analyysiksi sano mutta mielenkiintoista on se, miten markkina-analyytikot vuodenvaihteessa laajasti arvoi että esim SP500 nousisi taas reippaasti tämän vuoden aikana. Sen jälkeen on tullut yrityksistä ja USA:n taloudesta muutenkin lähinnä positiivisia uutisia, odotukset on tuloksen osalta ylitettyä about kaikissa isoissa firmoissa, ja silti markkina on hirveän hermostunut ja tarttuu kaikkiin huolenaiheisiin tosi ripeästi.

Ottaen huomioon että kurssit nousi vahvasti ympäri maailmaa viime vuoden lopulla ja arvostukset on tasaisen korkeita, voi olla vaikea jotain selvästi voittavaa arpaa 2026 löytää jos samalla haluaa hajauttaa.
 
Viimeksi muokattu:
30% pudotusta odottaessa voi mennä vuosikymmenen tuotto ohi suun tuosta 100 000€.
Niin voi mennä ohi tai vaihtoehtoisesti se voi tienata paljon enemmän. Tähän kun kukaan ei osaa vastata nyt, koska kristallipalloa ei ole olemassa, joka kertoisi totuuden. Sanoisin kuitenkin, että itsellä säästössä olevat varat on ihan balanssissa sijoituksissa oleviin määriin. Ja säästössä olevat summat ei tarkoita sitä, että sijoitussuunnitelmaa ei muuten noudattaisi. Ensikin kuussa menee taas ~100% nettopalkasta suoraan sijoituksiin.

Mulle säästöjen pitäminen on henkilökohtaista riskienhallintaa. Yhtä hyvin näin jälkikäteen olisi helppo sanoa, että olen kymmeniä vuosia maksanut turhaan auton vakuutuksia, kun en ole liikenteessä kolaroinut. Uskallanko siltikään nyt ottaa vakuutusta pois autosta... sen kun tietäisi.
 
Niin voi mennä ohi tai vaihtoehtoisesti se voi tienata paljon enemmän. Tähän kun kukaan ei osaa vastata nyt, koska kristallipalloa ei ole olemassa, joka kertoisi totuuden. Sanoisin kuitenkin, että itsellä säästössä olevat varat on ihan balanssissa sijoituksissa oleviin määriin. Ja säästössä olevat summat ei tarkoita sitä, että sijoitussuunnitelmaa ei muuten noudattaisi. Ensikin kuussa menee taas ~100% nettopalkasta suoraan sijoituksiin.

Mulle säästöjen pitäminen on henkilökohtaista riskienhallintaa. Yhtä hyvin näin jälkikäteen olisi helppo sanoa, että olen kymmeniä vuosia maksanut turhaan auton vakuutuksia, kun en ole liikenteessä kolaroinut. Uskallanko siltikään nyt ottaa vakuutusta pois autosta... sen kun tietäisi.
Tilastollisesti paras odotusarvo saadaan, jos sijoittaa maksimaalisen määrän rahaa mahdollisimman aikaisin eikä koskaan poistu markkinoilta. Toki henkilötasolla pitää miettiä muutakin, yöunia ei uhrata.

Tästä syystä itsekin olen pitänyt parin kuukauden nettopalkkaa tilillä mikä nyt tulisi tarpeeseen vain, jos autoon tarvitaan uusi moottori :D Vähemmällä saldolla en osaa olla rauhassa, oli se sitten järkevää tai ei.

Vakuuttaminen on vähän kuin käänteistä sijoittamista, eli odotusarvo on negatiivinen mutta varianssi pienenee. Jos on varaa maksaa omista rahoista jokin vahinko ilman, että se vaikuttaa merkittävästi talouteen, ei vakuutusta jälleen teoreettisesti tarvitse. Siinäkin tapauksessa pitää pohtia unia ja V-käyrää.

Oman auton kohdalla täyskasko olisi ollut 10%/a auton ostohinnasta joten en siihen lähtenyt kun pidän riskiä kattokerhosta alle 10% per vuosi (toki hieman japanilainen kieltäytyminen vakuutusyhtiön kannalta).
 
Jos olisin teräsmahainen niin mun strategia olisi neuvotella velkavivut. Kun veri virtaa kadulla niin velalla kauhoo lisää salkkuun täytettä. Koska en ole teräsmahainen niin holdaan vaan, ei velkavipua ja en mieti yksittäisiä kuukausia tai vuosia.
 
Itse enimmäkseen laitan pikkusummia rahastoihin, jolloin kulut 0€. ETF sitten suurussluokassa ~tonni kertaostoksena. Alle 1% jää kuluksi ja joku 250€ ETF kuukausisijoitus 2,5€ kuluilla on se sama 1%.

Jooh, mutta rahastoihin Nordnet on nykyään jo vähän turha kun kivijalkapankeillakin on järkevän hintaisia rahastoja, toisin kuin joskus 20 vuotta sitten.
 
Jooh, mutta rahastoihin Nordnet on nykyään jo vähän turha kun kivijalkapankeillakin on järkevän hintaisia rahastoja, toisin kuin joskus 20 vuotta sitten.
Poikkeuksena tietenkin Nordnetin pääasialliset "sisäänheittotuotteet" eli pohjoismaiset indeksirahastot (superrahastot), joiden kohdalla ei veloiteta kuluja lainkaan. Tietääkseni Nordnet itse laskee niitä koskevat hallinnointi- ym. menot markkinointibudjetin alle.

Edit; täsmennyksenä, valuutanvaihtokulu on 0,25 prosenttia, ja Tanskan indeksirahastolle on ilmeisesti nyttemmin lisätty 0,2 prosentin hallinnointipalkkio. Eli meille suomalaisille vain Suomi-rahasto on aidosti täysin kuluton.
 
Vähän vivutusta sivuten; onko kukaan tutustunut kevyesti vivutettuihin ETF:iin? Tosin eipä noi taida olla kovin suosittuja, ja saisiko niitä edes ostettua mistään.

Periaatteen tasolla esimerkiksi tommonen x1.25 SP500 tuntuu järkevältä ajatukselta. Toki sillä ei saa sitä 125% tulosta ja kulut on kovemmat, mutta jos pitkällä aikavälillä saisi prosenttiyksikön/pari lisää tuottoa niin sehän toki käy. Ellei sitten rakenne ole sellainen että se soveltuu vain parin päivän spekulointiin.

Oikeastaan löysin nopeasti vain tämmösiä tuotteita: Global X’s Enhanced Growth ETF Suite: Light Leverage Innovation Meets Fee Rebate x1.25 SP500 ja Nasdaq100 esim.

x1.25 SP500 indeksi ilmeisesti, jos ymmärsin oikein, mutta siihen ei taida mikään tuote perustua tai käyttää referenssinä, ainakaan vielä.
 
Poikkeuksena tietenkin Nordnetin pääasialliset "sisäänheittotuotteet" eli pohjoismaiset indeksirahastot (superrahastot), joiden kohdalla ei veloiteta kuluja lainkaan. Tietääkseni Nordnet itse laskee niitä koskevat hallinnointi- ym. menot markkinointibudjetin alle.

Edit; täsmennyksenä, valuutanvaihtokulu on 0,25 prosenttia, ja Tanskan indeksirahastolle on ilmeisesti nyttemmin lisätty 0,2 prosentin hallinnointipalkkio. Eli meille suomalaisille vain Suomi-rahasto on aidosti täysin kuluton.

Vaikka olisi 0% kulut, en silti jaksaisi säätää niiden optimoimisen takia jos ero on pieni. Esim. OP:llä indeksirahastoissa on 0,39% hallinnointikulut, mutta niistä saa (nykyisin verojen jälkeen) 0,28% bonuksia, jolloin todellinen kulu on 0,11%...
 
Vaikka olisi 0% kulut, en silti jaksaisi säätää niiden optimoimisen takia jos ero on pieni. Esim. OP:llä indeksirahastoissa on 0,39% hallinnointikulut, mutta niistä saa (nykyisin verojen jälkeen) 0,28% bonuksia, jolloin todellinen kulu on 0,11%...
Varsinkin jos sattuu jo entuudestaan olemaan sopivan pankin asiakas, ja ehkä omaa siellä jo sijoituksiakin, toinen, erillinen välittäjä saattaa tosiaan olla tarpeeton päällekkäisyys, josta saatava hyöty jää vähäiseksi.

Kun itse aloitin sijoittamisen kymmenisen vuotta sitten, kivijalkapankkien hinnoittelu oli vielä aika röyhkeää, ja ero siksi merkittävämpi.
 
Varsinkin jos sattuu jo entuudestaan olemaan sopivan pankin asiakas, ja ehkä omaa siellä jo sijoituksiakin, toinen, erillinen välittäjä saattaa tosiaan olla tarpeeton päällekkäisyys, josta saatava hyöty jää vähäiseksi.

Kun itse aloitin sijoittamisen kymmenisen vuotta sitten, kivijalkapankkien hinnoittelu oli vielä aika röyhkeää, ja ero siksi merkittävämpi.

Riippuu varmasti pankista, mutta OP:llä on näemmä ollut indeksirahastoja jo 2011 lähtien, esim. Eurooppa ja Amerikka Indeksi. OP Maailma Indeksi tuli vasta 2017.
 
Nordealla osakesäästöpäivässä Lontoon pörssi tänään pe 13.2.2026. Aika pieniksi jäi omat toimeksiannot, pari lottolappua energiasektorilta ja BP:tä vähän laitoin päivän hintaa alemmas odottelemaan. Ehkä mielenkiintoisimpana Airtel Africa, jolla on kova nousu menossa kun Afrikka modernisoituu. Uskon että on rahkeita jatkaa lähitulevaisuudessa, vaikka en mitään markkinasta yleistyksiä enempää tiedä. Brittiläiset pankit kiinnostaisivat, mutta jotenkin tuo viimeisen vuoden kurssinousu on niin kovaa että heikompaa eli minua hirvittää. Tuntuu että yhtiö toisensa jälkeen on tuplannut osakekurssinsa alle vuodessa kun on ensin madellut vuosikausia (menee varmaan vähän noihin antti-x:n teeseihin). Näissä brittiosakkeissa on kiva kun tulevat 0% lähdeverolla OST:lle, niin saa sinne vähän muitakin kuin suomalaisia osinkoja.
 
Voin kertoa vipu-etf rahastoista, että oikeastaan vain kaksi on ns. turvallisia. S&P 500 ja Kulta. Molemmat oli 2x vivulla.

Kaikki muut ovat reilusti riskisempiä, jopa niin, että niiden jättäminen yön yli on jo arveluttavaa.

Olen tänä vuonna opiskellut näitä Copilot-tekoälyn avustuksella. Omaan makuuni vipu-etf:t eivät olleet niin mahtavia, kun alunperin luulin. Mutta voisin ehkä ostaa uudestaan kulta-vipua, kunhan futuurit on kohdallaan. Kulta-futuureita voi katsella vaikkapa TradingView palvelusta.

Itse aion jatkaa tällä ydin-satellliitti linjalla ja temaattisten etf-rahastojen parissa. Vipua voisi ostaa silloin tällöin ihan huvin vuoksi, mutta ei sen enempää.
 
Puukotan nyt vähän itseäni mahaan, koska omatkin ostot ovat vielä kesken. Mutta kun olen lähinnä dissannut Strategya ja Teslaa sekä mainostanut Kulta/Hopea voittoja ja halpojen pienten yhtiöiden poimintaa ja sitä etten ikinä ole vielä tehnyt pahasti tappiollisia sijoituksia, niin nyt on aika laittaa (julkisesti) omat kekkulat grilliin kuumenemaan yhden mielestäni ostovaiheessa olevan yhtiön suhteen. Mitään en takaa ja valitukset saa pistää devnull jos ei kehity odotetusti. Ja jos esimerkiksi 5 vuotta on mielestäsi liian pitkä sijoitusaika niin ei kannata jatkaa lukemista.

Taustaa

Otetaan alkuun pieni historiikki missä mennään ja miten tähän on tultu. Kyseessä on siis kirjanpito ja SAAS-softa-yhtiö Talenom, joka listautui vuonna 2015 ja sen jälkeen kasvoi erittäin hyvää tahtia vuosikaudet ja kaiken lisäksi teki kokoajan erittäin hyvää tulosta ja käsittääkseni oli myös aika kuuma osake ja suosittu piensijoittajienkin keskuudessa. Tämä hyvä kasvu ja maine johti tietysti lopulta aika korkeaan PE-lukuun ja kurssikin oli parhaimmillaan yli 15 euroa.

2019 alkoi Talenomin kansainvälistyminen, joka meikäläisellä nosti heti epäilykset. Perinteisesti nämä Suomalaisten (keskisuurten) yritysten kansainvälistymiset eivät suju hyvin. Korkeaksi noussut PE-luku ja orastavat hiipumisen merkit kansainvälistymisen seurauksena pistivät minut tyhjentämään voitot pajatsosta kurssivälillä 9-15 eli jälkeenpäin katsoen loistava ajoitus. Alkuinnostuksessa tuota kansainvälistymistä tehtiin liian nopeasti ja samaan aikaan Suomessakin talous hyytyi ja liikevaihdon kasvu on kokonaisuutena laskenut lähes nollaan (voi olla nollakin 2025 kun 4Q tulos saadaan ulos). Ulkomaat myös tekevät tappiota ja sen vuoksi tuloskin on selvästi laskenut. Toki pari prossaa kasvua tullee vuodelta 2025 siltikin ja tulos kokonaisuudessa on reilusti plussalla eli ei tämä mikään kriisiyhtiö ole, vaikka niin voisi kurssista luulla.

Nyt tilanne on siis se, että kurssikäyrä on todella masentavan näköinen ja massat ovat käytännössä unohtaneet koko osakkeen (esim. Kauppalehdessä keskustelu yhtiöstä ollut nollissa pitkään). Taitaa olla muistissa vain niillä, joilla sitä jäi salkkuun ja nyt valuttavat ulos ilman, että ostointoa pahemmin on markkinoilla. Kurssikäyrä on näin raju paljolti siksi, että tuossa huipuilla osakkeessa oli hinnassa jo todella paljon etukenoa ikuisesti jatkuvasta kasvusta ja onnistuvasta kansainvälistymisestä.

1771007239438.png


Mikä siinä siis meni pieleen? Varsinkin Ruotsista ostettiin liian nopeasti monia yhtiöitä ja niitä yritettiin ajaa liian nopeasti ja/tai kovalla kädellä Talenomin omaan softaan ja omaan toimintamalliin. Siellä reagoi osa työntekijöistä lähtemällä yhtiöstä ja viemällä asiakkaita mukana, joten siellä on tuloksen lisäksi menetetty reilusti liikevaihtoakin, minkä onneksi Suomen jatkuva kasvu on pystynyt korvaamaan niin ettei koko yhtiö ole kutistunut. Oman arvionsa mukaan Talenom on kuitenkin edelleen Ruotsin 10 suurimman tilitoimiston joukossa ja tuo Ruotsin veneen vuotokin toivon mukaan alkaa olla tukossa, mutta toisaalta sitä on luvattu jo liian pitkään. Toinen ulkomaa on Espanja, joka on mennyt huomattavasti paremmin, mutta tappiolla sekin on vielä. Espanja on kuitenkin erittäin lupaava (siitä myöhemmin tarkemmin). Jälkiviisaana sanoisin että Ruotsi olisi kannattanut jättää väliin ja mennä vain tuonne Espanjaan.

Eli nyt ollaan saavutettu nykyhetki ja näillä näppäimillä yhtiö on jakaantumassa kahteen eli tämän kuun lopussa jokaista omistettua osaketta kohti ilmestyy tilille yksi Easor osake Talenomin seuraksi. Vaikka kuulostaa isolta asialta, niin en pidä tätä jakaantumista mitenkään hirveän oleellisena tekijänä arviossa kumpaankaan suuntaan. Jatkossa siis ”tulosta tekevä vakaasti kasvava moderni osinkoa maksava tilitoimistotoiminta” jatkaa Talenomin nimellä ja Talenomin oma softa-alusta eriytyy Easor nimiseksi ”voimakkaaseen kasvuun tähtääväksi” softa- tai SAAS-taloksi. Suurin mahdollisuus ja syy muutokseen on se, että Easor voi alkaa riippumattomasti myydä softa-alustaa myös muille tilitoimistoille. Tämä juttu on kirjoitettu paljolti yhtenäisen Talenomin ajatuksella, koska näen nuo jakaantumisen molemmat puolet ihan yhtä hyvinä.


Negatiivinen case

Kuten olen sanonut niin itse aina ensin katson ostokanditaattia siinä mielessä, että onko siinä mahdollisuus tehdä tappiota. Joten katsotaan aluksi niin päin. Onko osake niin halpa, että merkittävä jatkolasku ei ole todennäköinen? Olisiko aika tarttua tähän putoavaan puukkoon?
  • Tarkastellaan ensin nyky PE-lukua. Vuoden 2025 kolmen ekan neljänneksen osakekohtainen tulos oli 0,13. Tulosvaroituksessa annetun arvion perusteella ja jakaantumisesta kirjattavien kulujen vuoksi arvaisin 4Q tulokseksi vain 0,01 tai 0,02. Joten 0,145 tuloksella vuoden 2025 PE-luvuksi tulisi noin 15, jota sanoisin erilleen tarkasteltuna ”lievästi halvaksi” ja kun huomioidaan muut asiat tästä yhtiöstä niin ”halvaksi”.
  • Sitten tuleva PE-luku. Koska yhtiö vieläkin on pystynyt hitaasti kasvamaan ja ulkomaiden ongelmat ovat tasaantumaan päin, pidän erittäin epätodennäköisenä, että osakekohtainen tulos menisi merkittävästi alemmas. Talenom-osalle on myös annettu jo tulosennuste 2026. Näiden perusteella pessimistisin arvio vuodelle 2026 olisi 0,10 osakekohtaista tulosta, mikä nostaisi PE luvun yli 20 nykykurssilla ja antaisi perustetta vielä alhaisemmallekin kurssille ennen käännettä.
  • Koska yhtiö on kansainvälistymisen vuoksi ehkä jossain määrin poikkeustilassa tuloksen suhteen, niin on erinomainen tapa tarkastella yhtiötä PS luvulla eli markkina-arvon suhteella liikevaihtoon. Se on aliarvostettu ja lahjomaton mittari. Ja tämä mittari jos mikä on mielestäni erittäin selvä ostosignaali. Tämä kokonaisuutena ”hyvä yhtiö” on nimittäin tällä hetkellä pörssiarvoltaan alle liikevaihtonsa!!!! PS on 0,8. Se on superedullinen hinta vertailee melkein mihin vaan. Tässä saa hyvän historian omaavaa tulosta tekevää ja osinkoa maksavaa kasvuyhtiötä alle liikevaihdon markkina-arvolla. Tekoäly väittäisi listaamattomien suurempien digitalisoituneiden tilitoimistojen kaupoissa PS arvoksi noin 1 eli nyt saa pörssistä halvemmalla.
  • Yhtiö on yritysostojen myötä melko velkaantunut. Ei häiritsevästi, mutta veikkaan että vaikuttaa kasvun nopeuteen ja tuleviin osinkoihin. Tämä on myönnettävä negatiivisessa skenaariossa. Ohjelmistoinvestointien vähennyttyä viime vuonna kassavirta on kasvanut rutkasti eli vaaraa ei ole näkyvissä.
  • Vielä yksi tapa arvioida osakkeen halpuutta on osinko. Osinkoa on hitaasti kasvatettu koko ajan. Vielä viime vuosinakin, vaikka tulos on pudonnut. Viime vuonna maksettiin 0,2 osinko, josta nykykurssilla osinkotuotoksi tulee peräti 8,7%. Jäitä hattuun kuitenkin ennen kun kaikki ryntää ostamaan. Tuo osinko ylitti jo tuloksen. Easor on vähintään rivien välissä ilmoittanut keskittyvänsä nopeaan kasvuun eikä varmastikaan maksa aluksi osinkoa. Ja veikkaan että Talenom-osa jakautumiseen ”kätkettynä” säätää tuon osingon niin alas, että jää taas sotakassaa yritysostoihin ja/tai velan maksuun. Veikkaan seuraavaksi osingoksi 0,07 ja se tulee pelkästään Talenomista ja tulee sitten hitaasti taas kasvamaan. Tämäkin reilusti puolitettu arvio antaa kuitenkin ihan hyvän 3% osinkotuoton nykykurssille.
  • Ja vielä yksi tapa spekuloida. Mitä jos ulkomaan jutut menee täysin poskelleen ja vaikkapa jouduttaisiin myymään pois ilmaiseksi. Vuonna 2019 ennen ulkomaille lähtöä osakekohtaista tulosta tuli puolet pienemmällä liikevaihdolla 0,18. Sen jälkeen Suomenkin liikevaihto on kasvanut. Näin ollen täysin mokatun ulkomaille menonkin jälkeen esimerkiksi 0,2 osakekohtainen on ihan realistinen eli PE vähän yli 10 luokkaa. Toisin sanoen nykyinen arvostustaso ei sisällä ollenkaan arvoa näille ulkomaan lähdöille. (Mainittakoon vielä, että vuonna 2022 nykyistä 25% pienemmällä liikevaihdolla osakekohtaista tuli 0,27 eli PE nykykurssilla 8,5 kun joskus taas tuolle tasolle päästään!!!).
  • Viimeinen mahdollinen negatiivinen on tietysti yleinen pörssitilanne, jonka odotuksia pidän huonoina ja jos yleistä laskua tulee niin toki silloin voidaan mennä vielä enempi nauruhalvoille hinnoille ja odotusaika kasvaa.
Eli summana näistä sanoisin, että yhtiön kurssi on jotain halvan ja nauruhalvan välillä, mutta huonossa skenaariossa väliaikaisesti vieläkin alempi kurssi on mahdollinen.


Positiivinen case

Koska edellisessä kohdassa tuli aika hyvin todistettua osakkeen olevan vähintään halpa niin lienee selvää, että kun sitä negatiivista casea paremmin alkaa mennä jossain vaiheessa (voi kestää vielä) niin nousuvaraa on rutkasti. En lähde siitä mitään laskelmia spekuloimaan, koska niitä voidaan sitten päivittää ajan kanssa kun käänne tulee. Kun tämä yhtiö kääntyy taas oikealle uralle niin sitten lystiä riittää melko pitkään veikkaan minä. Keskityn tässä nyt vaan luettelemaan asioita, miksi ylipäätään pidin yhtiöstä (jo silloin aiemmin) ja mitä hyvää voi olla tulossa. Tärkeää on tajuta, että mikään tästä hyvästä ei ole vielä hinnoiteltuna osakkeeseen eikä näiden kaikkien tarvitse toteutua.
  • Omistus: Yhtiöllä on selvä, mutta ei liian selvä, pääomistaja eli Tahkolat. Tämä ei ole mikään kasvottomien rahastojen omistama ajopuu, jossa hyväveli palkkajohtajaporukat tekee mitä lystää eli lähinnä hoitaa omia palkkio-ohjelmiaan. Tosin kyllä täälläkin on ollut palkkio-ohjelmia, mutta ei mitään säädytöntä.
  • Pääomistajalla on todella pitkä kokemus alalta.
  • Pääomistajat eivät ole myyneet omistuksia (Tahkolan -100000 osaketta näytti ilmestyneen jälkeläisille.)
  • Ohjelmisto ja toimintamalli on kehitetty itse tilitoimistoyhtiössä pitkällä kokemuksella (verrattuna siihen, että joku softayhtiö päättää tehdä softan jollekin alalle).
  • Historia osoittaa, että ohjelmistokokonaisuus ja oma toimintapa mahdollistaa nopean kasvun erittäin hyvällä tuloksella ja marginaalilla. Todella korkea automatisointiaste jo ennen tekoälyä. Harvalla yhtiöllä vastaavia näyttöjä. En väitä, että olisi paras systeemi, mutta takuulla parhaiden joukossa.
  • Tilitoimistoala on Suomessa edelleen erittäin pirstaloitunut ala, missä on paljon ihan pieniä toimijoita. Kasvuvaraa Suomessakin on paljon, koska automatisoinnin ja softien merkityksen kasvaessa pienillä ei ole varaa eikä osaamista mukana pysymiseen ja yhdistymiskehitys on väistämätöntä. Toki alalla on muitakin suurempia, jotka haalivat kakkua, mutta sitä riittää. Tämä sama pätee Ruotsiin ja erityisesti se pätee Espanjaan.
  • Tilitoimistoala on melko vakaa suhdanteissa. Yritykset eivät lopeta laskujen lähetystä eivätkä kirjanpitoa lamassakaan. Toki tapahtumamäärien lasku ja konkurssit verottavat jonkin verran kuten on nähty Talenomissakin (ja näkyy ehkä vahvemmin jopa nopeasti kasvaneissa yhtiöissä, koska niissä on enempi äskettäin perustettuja asiakasyrityksiä, jotka ovat epävarmempia).
  • Melkein jokainen yritys tarvitsee tilitoimiston.
  • Yhtiön liikevaihto on kasvanut joka vuosi. Edelleenkin.
  • Tulos on edelleen hyvin plussalla.
  • Maksanut hyvin osinkoa.
  • Kassavirta parantunut viime aikoina.
  • Jakautumisen jälkeen Easor voi alkaa myydä softaa kaikille tai oikeastaan myy jo. Toki jo jonkin aikaa on ollut kumppanitilitoimistomalli, minkä kautta softaa on myyty muillekin käyttöön. Mutta myyntiä on tietysti haitannut se, että Talenom on samalla asiakkaiden kilpailija.
Ja koska tämä nykyinen alennusmyynti johtuu näistä ulkomaan seikkailuista niin käsitellään ne tässä erikseen. Jätetään herkkupala viimeiseksi, joten aloitetaan Ruotsista.


Ruotsi

Tänne siis ensin lähtivät ja liialla innolla ehkä siksikin, että aluksi meni ihan hyvin kun ostetut yhtiöt suunnilleen jatkoivat menoaan liikevaihdon ja tuloksen osalta. Ongelmat alkoivat sitten kun oma softa saatiin muunnettua Ruotsiin ja sitä ja Talenomin toimintapoja alettiin ajaa sisään. Sen verran itsekin tiedän ruotsalaisista, ettei ”diskuteeraus” ole mikään vitsi vaan täyttä totta. Ihan erilainen yrityskulttuuri Ruotsissa. Voin vain kuvitella kuinka perseelleen homma on mennyt kun jotkut suomiheebot ovat ilmestyneet konttorille ajamaan väkisin sisään uutta softaa ja toimintatapoja varsinkin kun Ruotsissa tilitoimistosoftia on ennestään melkein pelkästään yksi, jota kaikki ovat aina käyttäneet. Tästä alkoi henkilöstövuoto ja asiakasvuoto joka johti ihan merkittävään liikevaihdon laskuun ostetuissa liiketoiminnoissa. Useinhan asiakas siirtyy tutun työntekijän mukana tai sen estämiseksi on hinnoista tingitty. Johto on jatkuvasti vakuutellut tämän luisun olevan oikenemassa, mutta totuus siitä on edelleeen vahvasti epäilyksen alla koska 3Q liikevaihdon lasku Ruotsissa oli vähän suurempi kuin 1-3Q.

Hyvää on, että Talenomin mukaan Ruotsissa on nyt täysin käytössä oma softa, Talenom on edelleen Ruotsin 10 suurimman joukossa ja henkilöstön tyytyväisyys nousussa (viimeisimpään väitteeseen suhtaudun varauksella tietäen kuinka epämääräistä sen mittaaminen on). Talenom on myös itse sanonut tahallaan pitäneensä laskeneesta liikevaihdosta huolimatta väkeä kasvua varten talossa ja orgaanista kasvuakin on kai jo alkanut tulla.

Minä olen silti aika epäileväinen Ruotsin suhteen kun Talenom itsekin myöntää, että Ruotsissa tilitoimistojen automaatioaste on Suomen tasolla eikä siellä ole siinä saatavilla mitään erityistä kilpailuetua. Veikkaan, että Ruotsi saadaan ajan kanssa vakautettua ja ehkä mietoon kasvuun, mutta en usko että siitä tulee Suomen tapaista rahakonetta ikinä. En olisi täysin yllättynyt tai surullinen jos tuo yllättäen myytäisiin ja sanottaisiin, että ”keskitytään Espanjaan”.


Italia

Tännekin alettiin jotain puuhata, mutta jakaantumisen jälkeen Talenom ei jatka Italiassa omalla nimellään ja Easor-osallakin on tuolla käsittääkseni vain jonkinlainen kohtuullisen menestynyt nettiportaali, jonka kautta voi hakea autorisoituja tilitoimistoja Italiasta ja joka voi toimia hyvänä mainostus ja liidi paikkana jos Easor joskus vie softaansa Italiaan. Ainoa järki tässä jalansijassa on ilmeisesti se, että Espanjan ja Italian osalta ala on aika samanlainen eli niissä on ennestäänkin samoja softia käytössä, joten joskus jos Espanjalta aikaa liikenee niin tuo olisi ehkä seuraava maa hakea kasvua.


Espanja

Uskoisin Talenomin uuden tulemisen perustuvan lähinnä kolmeen asiaan. Yksi on Suomen hyvän menon jatkuminen ja paluu ehkä reilun 10% kasvuun kun talous joskus piristyy. Toinen on Ruotsin haavan laastarointi sen verran ettei se ainakaan vuoda enää (kaikki yli sen on plussaa). Kolmas on lähes 50 miljoonan asukkaan Espanja. Espanjan liikevaihto on Ruotsia pienempää ja tulos on vielä vähän pakkasella sielläkin… MUTTA:

  • Espanjan tilitoimistoala on äärimmäisen pirstaleinen. Paljon 1-2 hengen puljuja, joissa kirjanpitoa tehdään vielä paperilla!
  • Automaatioaste ja asiakasportaalit selvästi jäljessä Talenomin/Easorin tasosta.
  • Peruskirjanpitoon on alkuperäinen Espanjalainen ostetun yrityksen myötä saatu softa ja sen kylkeen on pultattu Talenomin asiakasportaalit ja etukirjanpito. Eli softapuoli on jo toiminnassa.
  • Ostettuna on jalansijaa jo aika laajasti ympäri Espanjaa ja käsittääkseni täällä on saatu ihan hyvää ja asiaan uskovaa paikallista osaamista mukaan.
  • Viimeksi joulukuussa ostettiin lisää toimistoja.
  • Vuodelta 2025 tulee Espanjasta orgaanista liikevaihdon kasvua, mikä on erittäin hyvä merkki!
  • Ja se suurin asia:
    Espanjassa on ollut tuloillaan korruption suitsemiseksi laki, mikä pakottaa yritykset käyttämään valtion sertifioimia sähköisen laskutuksen systeemejä (kaikki laskut kiertää käsittääkseni siinä valtion kautta). Sanon tuloillaan kun tuota on jo pariin kertaan lykätty ja nytkin se taitaa olla porrastettu yrityksen koon mukaan, mutta ilmeisesti taas tämän vuoden lopussa on yksi deadline.
    Talenomin (tai siis jakautumisen jälkeen Easorin) softa on yksi näistä sertifioiduista softista.
    Täysi imbesillikin tajuaa, että tuo pirstaloitunut osin paperilla toimiva tilitoimistomarkkina kokee tuossa sellaisen salamaniskun ettei mitään rajaa. Vaikka Easorin softa olisi vain yksi vaikka kahdestakymmenestä sertifioidusta eikä olisi edes parhaiden joukossa, niin tuossa mylläkässä tullaan silti nappaamaan todellinen jättisaalis Suomea kymmenen kertaa suuremmasta maasta ja saamaan hyvä tilauspohja Easorin SAAS-alustalle. Ja myös Talenomin tilitoimistoliiketoiminta tulee napsimaan noita pikkuyhtiöitä kuin muurahaiskarhu muurahaisia.
Näistä syistä olen lähes varma, että tuosta Espanjasta tulee vähintään tulosta tekevä, mutta luultavasti myös vuosikausia kasvava ja erittäin hyvää tulosta tekevä ja lopulta ehkä Suomeakin suurempi kakku Talenomin molemmille osille. Lain lykkääntyminen on vain eduksi, koska sitä paremmin Talenomin osat ehtivät valmistautua siihen myyntikoitokseen, jossa laki pakottaa tilitoimistot ostoksille.


Lopuksi:

Miksi ostaa nyt eikä jakautumisen jälkeen? Jos tiedät kumpaa ostat niin osta ihmeessä jakautumisen jälkeen. Minusta nuo molemmat jakautumisen jälkeiset osat ovat yhtä kiinnostavia. Talenom tarjoaa vakaata arvoa, osinkoja ja maltillista kasvua. Siihenhän jää suurin osa liikevaihdosta. Easor on taas jokerikortti, joka tulee vähän kuin ilmaiseksi kylkiäisenä, mutta voi nousta todella arvokkaaksi ja tuottavaksi SAAS-yhtiöksi. Nykyinen johto näyttää enempi siirtyvän Easoriin joka tietysti on varmaan mielenkiintoisempi yhtiö kasvutähtäimineen. Ja katsokaapa huvikseen montaako SAAS-yhtiötä saa alle liikevaihdon markkina-arvolla.

Minulla ei myöskään ole hajuakaan miten markkinat tulevat nykyisen markkina-arvon jakamaan yhtiöille. Luultavasti aika epäselvä tilanne tulee olemaan, joten siinäkin mielessä kätevää ostaa ennen jakautumista yhtenä osakkeena ja antaa sitten muiden hieroa ajan kanssa arvostukset kohdilleen pörssissä. Itse olen tankannut aina 10 sentin välein kurssin laskiessa jonkin aikaa jo.
 
Tässä on malliesimerkki aktiivisesta osakesijoittamisesta - ja siitä omistautumisesta ja vaivannäöstä, jota se periaatteessa edellyttää. Sikäli mikäli kun aikaa on, ja sitä haluaa noinkin syvälliseen perehtymiseen käyttää, mikäs siinä. Nostan hattua Jees'ille.

Itsehän olen sen verran mukavuudenhaluinen (lue: laiska), että passiivinen indeksisijoittaminen sopii omaan tyyliini merkittävästi paremmin. Joitain satunnaisia osakepoimintojakin teen aina silloin tällöin, mutta ne ovat enemmänkin 'mauste', ja todellinen sijoittaminen tapahtuu siis indeksirahastojen ja ETF:ien kautta. Ei vaadi syvällistä perehtymistä ja analyysia, vaivan määrä hyvin lähellä nollaa.
 
Tässä on malliesimerkki aktiivisesta osakesijoittamisesta - ja siitä omistautumisesta ja vaivannäöstä, jota se periaatteessa edellyttää. Sikäli mikäli kun aikaa on, ja sitä haluaa noinkin syvälliseen perehtymiseen käyttää, mikäs siinä. Nostan hattua Jees'ille.

Itsehän olen sen verran mukavuudenhaluinen (lue: laiska), että passiivinen indeksisijoittaminen sopii omaan tyyliini merkittävästi paremmin. Joitain satunnaisia osakepoimintojakin teen aina silloin tällöin, mutta ne ovat enemmänkin 'mauste', ja todellinen sijoittaminen tapahtuu siis indeksirahastojen ja ETF:ien kautta. Ei vaadi syvällistä perehtymistä ja analyysia, vaivan määrä hyvin lähellä nollaa.
Sama paitsi että lykkään vaan osinkopapereihin. Elämä on liian lyhyt anaalisoida kaikenmaailman skenaarioita. Niinkuin sanotaan että käärinliinassa ei ole taskuja mutta se ei tarkoita että eletään kuin pellossa mutta ei myöskään tarkoita sitä toista ääripäätä.. Ei raha sentään niin tärkeää ole elämässä. Pitää muistaa myös elää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 424
Viestejä
5 125 369
Jäsenet
81 810
Uusin jäsen
emcii

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom