Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä on malliesimerkki aktiivisesta osakesijoittamisesta - ja siitä omistautumisesta ja vaivannäöstä, jota se periaatteessa edellyttää. Sikäli mikäli kun aikaa on, ja sitä haluaa noinkin syvälliseen perehtymiseen käyttää, mikäs siinä. Nostan hattua Jees'ille.

Itsehän olen sen verran mukavuudenhaluinen (lue: laiska), että passiivinen indeksisijoittaminen sopii omaan tyyliini merkittävästi paremmin. Joitain satunnaisia osakepoimintojakin teen aina silloin tällöin, mutta ne ovat enemmänkin 'mauste', ja todellinen sijoittaminen tapahtuu siis indeksirahastojen ja ETF:ien kautta. Ei vaadi syvällistä perehtymistä ja analyysia, vaivan määrä hyvin lähellä nollaa.
Täytyyhän yleisindeksirahastonkin kohdalla pystyä perustelemaan miksi beta=1 on minulle sopivaa riskinottoa. voihan toki sattumanvaraisia isojen firmojen osakkeitakin ostaa ihan vaan perehtymättä
 
Voin kertoa vipu-etf rahastoista, että oikeastaan vain kaksi on ns. turvallisia. S&P 500 ja Kulta. Molemmat oli 2x vivulla.

Kaikki muut ovat reilusti riskisempiä, jopa niin, että niiden jättäminen yön yli on jo arveluttavaa.

Olen tänä vuonna opiskellut näitä Copilot-tekoälyn avustuksella. Omaan makuuni vipu-etf:t eivät olleet niin mahtavia, kun alunperin luulin. Mutta voisin ehkä ostaa uudestaan kulta-vipua, kunhan futuurit on kohdallaan. Kulta-futuureita voi katsella vaikkapa TradingView palvelusta.

Itse aion jatkaa tällä ydin-satellliitti linjalla ja temaattisten etf-rahastojen parissa. Vipua voisi ostaa silloin tällöin ihan huvin vuoksi, mutta ei sen enempää.
Lähinnä sitä mietin onko nuo kevyesti vivutetut (esim 1.25x) sellaisia jotka soveltuu kymmenen vuoden pitoon vaiko sellaisia joilla spekuloidaan päivä/päivän sisällä, kuten nuo 2x ja siitä ylöspäin. Varmaan helpompi ratkaisu olisi silti sijoituslaina, jos joku sellaisen antaa. Teoriassa jos saa halvempaa lainaa kuin odotettu tuotto niin vivutus kannattaa, toki määrä sen mukaan ettei mene katki laskumarkkinassa.
 
Lähinnä sitä mietin onko nuo kevyesti vivutetut (esim 1.25x) sellaisia jotka soveltuu kymmenen vuoden pitoon vaiko sellaisia joilla spekuloidaan päivä/päivän sisällä, kuten nuo 2x ja siitä ylöspäin. Varmaan helpompi ratkaisu olisi silti sijoituslaina, jos joku sellaisen antaa. Teoriassa jos saa halvempaa lainaa kuin odotettu tuotto niin vivutus kannattaa, toki määrä sen mukaan ettei mene katki laskumarkkinassa.

Ymmärtääkseni nuo vivutetut tuottaa pitkällä aikavälillä huonommin kuin normaalit rahastot, koska ne voimistaa laskuja enemmän kuin nousuja. Mutta en ole ihan varma tästä.
 
Ymmärtääkseni nuo vivutetut tuottaa pitkällä aikavälillä huonommin kuin normaalit rahastot, koska ne voimistaa laskuja enemmän kuin nousuja. Mutta en ole ihan varma tästä.
Joo näin se on 2x (3x jne) kanssa ja niillä onkin tarkoitus arvata päivän tulos. Ymmärtääkseni pienen vivun premissi on toimia pitkällä aikavälillä. Tässäkin tapauksessa voi olla että se hajoaa, koska hyvin usein noissa pyritään toisintamaan päivän tulos kertoimen kanssa. Siis päiväkohtainen tulos tulee vahvistetuksi. ETF Central Joissain tapauksissa kuukauden tulos kertoimen kanssa.
 
Täytyyhän yleisindeksirahastonkin kohdalla pystyä perustelemaan miksi beta=1 on minulle sopivaa riskinottoa. voihan toki sattumanvaraisia isojen firmojen osakkeitakin ostaa ihan vaan perehtymättä
Totta kai. Jokainen saa käyttää rahojaan haluamallaan tavalla. Sattumanvaraisia, pienten ja entuudestaan täysin tuntemattomienkin firmojen osakkeita voi ostaa ilman minkäänlaista perehtymistä tai harkintaa. Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti suositeltavaa sijoitustoimintaa. Vertautuu lähinnä lottoamiseen. Joka on täysin laillista sekin, ei siinä mitään.

Sijoittamisessa on aina syytä tutustua etukäteen siihen, mitä ostaa. Esimerkiksi ETF-kuukausisäästämisen listaa speksatessa kannattaa ehdottomasti tehdä pohjatyöt kunnolla, niin liikkeellelaskijan, hajautuksen, kulujen, aiemman tuoton kuin muidenkin avaintietojen osalta. Mutta olemme varmaankin kaikki yhtä mieltä siitä, että lähtökohtaisesti passiivinen indeksisijoittaminen edellyttää paljon vähemmän perehtymistä kuin aktiivinen osakesijoittaminen. Tämä oli pointtini.

Edit; Taitaa olla tilastollinen fakta, että tällaiselle tavan tallaajalle yleisindeksin ylittävän tuoton saavuttaminen pitkällä aikavälillä on epätodennäköistä. Ja paras odotusarvo on siis silloin, kun sijoittaa indeksiin. Tylsäähän se tietysti on, ja siksi monet (kuten allekirjoittanut) 'höystävät' salkkua muutamilla osakepoiminnoilla. Järkeväähän se ei ole, mutta viihdekuluja riittää tässä maailmassa.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta olemme varmaankin kaikki yhtä mieltä siitä, että lähtökohtaisesti passiivinen indeksisijoittaminen edellyttää paljon vähemmän perehtymistä kuin aktiivinen osakesijoittaminen. Tämä oli pointtini.
Mun mielestäni ei, samat asiat siinäkin pitää perustella itselleen mitä passiivisessa osakkeisiin sijoittamisessa.

Edit; Taitaa olla tilastollinen fakta, että tällaiselle tavan tallaajalle yleisindeksin ylittävän tuoton saavuttaminen pitkällä aikavälillä on epätodennäköistä. Ja paras odotusarvo on siis silloin, kun sijoittaa indeksiin. Tylsäähän se tietysti on, ja siksi monet (kuten allekirjoittanut) 'höystävät' salkkua muutamilla osakepoiminnoilla. Järkeväähän se ei ole, mutta viihdekuluja riittää tässä maailmassa.
Enemmänkin markkinointi"fakta", sillä sijoittajan menestyksellisyyttä ei mitata sillä ylittääkö hän yleisindeksin tuoton vaan sillä tekeekö hän ylituottoa riskeihin nähden. Voidaan toki esittää, että XX% sijoittajista häviää indeksille, mutta oliko indeksituotto edes tavoitteena vai haluttiinko alunalkaen riskittömämpää tuottoa? Tavoitteenahan on mahdollisimman hyvä tuotto mahdollisimman pienillä riskeillä, indeksillä saat markkinatuoton markkinariskillä. Jos markkinariski on liikaa, niin silloin osakepoiminnalla voi saada matalamman riskin salkun, millä saa ylituottoa riskeihin nähden tai sitten ei saa. Yleisindeksiä käytetään tällöin lähinnä viitteenä riskikorjaukseen.
 
Mun mielestäni ei, samat asiat siinäkin pitää perustella itselleen mitä passiivisessa osakkeisiin sijoittamisessa.
Aivan, sijoitustyylin valintaan liittyvä esi- ja pohjatyö on varmasti hyvin pitkälti yhtä vaativaa ajankäytön ja vaivannäön suhteen. Ja esimerkiksi ETF-kuukausisäästön listaa asettaessa on syytä perehtyä tuotteisiin aivan osakkeita vastaavalla tavalla. Päivittäistä, viikottaista tai edes kuukausittaista vaivannäköä ei indeksisijoittaminen ei kuitenkaan edellytä. Ei välttämättä edes vuosittaista.

Enemmänkin markkinointi"fakta", sillä sijoittajan menestyksellisyyttä ei mitata sillä ylittääkö hän yleisindeksin tuoton vaan sillä tekeekö hän ylituottoa riskeihin nähden. Voidaan toki esittää, että XX% sijoittajista häviää indeksille, mutta oliko indeksituotto edes tavoitteena vai haluttiinko alunalkaen riskittömämpää tuottoa? Tavoitteenahan on mahdollisimman hyvä tuotto mahdollisimman pienillä riskeillä, indeksillä saat markkinatuoton markkinariskillä. Jos markkinariski on liikaa, niin silloin osakepoiminnalla voi saada matalamman riskin salkun, millä saa ylituottoa riskeihin nähden tai sitten ei saa. Yleisindeksiä käytetään tällöin lähinnä viitteenä riskikorjaukseen.
Tämä on totta - on täysin mahdollista tehdä tarkoituksellinen valinta matalan riskin (ja matalan tuoton) osakesijoittamisstrategiasta, jolloin 'indeksin voittaminen' ei ole edes tavoitteena, vaan on alun alkaenkin tehty enemmän tai vähemmän tietoinen päätös 'hävitä indeksille' hyvin suurella todennäköisyydellä. Vastaavasti tai vertailun vuoksi sijoittaja voisi valita sijoituskohteekseen myös korkorahastot, taikka pitää rahansa säästötilillä. Riski on lähtökohtaisesti matalampi, mutta niin on tuotto-odotuskin. Täysin validi päätös ja strategia.

Ongelmia alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun tavoitellaan indeksiä suurempaa tuottoa (suuremmalla riskillä). Tilastojen valossa tämä onnistuu (pidemmän päälle) ani harvoin. Mikä on hyvä tiedostaa jo síjoitusstrategiaa valittaessa.
 
Ongelmia alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun tavoitellaan indeksiä suurempaa tuottoa (suuremmalla riskillä). Tilastojen valossa tämä onnistuu (pidemmän päälle) ani harvoin. Mikä on hyvä tiedostaa jo síjoitusstrategiaa valittaessa.
Onhan näitä "miljonääriksi vuodessa" tarinoita silloin tällöin. Samalla tavalla on lottovoittajiakin harva se viikko.

Mielenkiintoisia omalla tavallaan Indersin traders clubin ammattilaisten esimerkkisalkut. Pääsääntöisesti rankasti miinuksella, kun pelataan lottoa kryptoilla ja vastaavilla arpalipuilla.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan näitä "miljonääriksi vuodessa" tarinoita silloin tällöin. Samalla tavalla on lottovoittajiakin harva se viikko.
Näinhän se on. Indeksin voittamisen todennäköisyys ei ole nolla, ei edes pitkällä aikavälillä, mutta epätodennäköistä se on. Vaikkakaan ei yhtään niin epätodennäköistä kuin lottomiljonääriksi tuleminen.

Mielenkiintoisia omalla tavallaan Nordnetin traders clubin ammattilaisten esimerkkisalkut. Pääsääntöisesti rankasti miinuksella, kun pelataan lottoa kryptoilla ja vastaavilla arpalipuilla.
Inderesin mallisalkku onnistui pitkään ylittämään markkinatuoton yllättävänkin hyvin, mutta on nyt jo yli viiden vuoden ajan jäänyt rankasti indeksistä jälkeen. Vielä toistaiseksi kuitenkin siis plussalla. Mutta näissä on tosiaan kyse alan ammattilaisista - "tuulipukusijoittaja" on kokonaan oma tapauksensa ja lajinsa.
 
Näinhän se on. Indeksin voittamisen todennäköisyys ei ole nolla, ei edes pitkällä aikavälillä, mutta epätodennäköistä se on. Vaikkakaan ei yhtään niin epätodennäköistä kuin lottomiljonääriksi tuleminen.


Inderesin mallisalkku onnistui pitkään ylittämään markkinatuoton yllättävänkin hyvin, mutta on nyt jo yli viiden vuoden ajan jäänyt rankasti indeksistä jälkeen. Vielä toistaiseksi kuitenkin siis plussalla. Mutta näissä on tosiaan kyse alan ammattilaisista - "tuulipukusijoittaja" on kokonaan oma tapauksensa ja lajinsa.
Sori, Indersiä tarkoitin ja nimenomaan traders clubin heppuja, en mitään yleistä esimerkkisalkkua.
 
Näinhän se on. Indeksin voittamisen todennäköisyys ei ole nolla, ei edes pitkällä aikavälillä, mutta epätodennäköistä se on. Vaikkakaan ei yhtään niin epätodennäköistä kuin lottomiljonääriksi tuleminen.
Minkä indexin? Mun mielestä se on tärkeetä määritellä ja jos mietitään pitkällä tähtäimellä niin tollanen peruskommentti, että tuulipukusijoittaja ei todnäk voitta indexiä on outo, koska niitä indexejäkin on lukuisia.

2017 avasin nordnetin salkun, siitä asti:
Nasdaq comp +268%
Oma salkku +210%
Dow jones IA +137%
Omx Stockholm +134%
Dj canada +113%
Dax saksa +95%
Omx HKI +90%
Köpis 25 +86%

Eli vaikka olen seurannut Nasdaqqia niin en toki ole biitannut sitä pitkällä tähtäimellä joten väittämä, että tuulipuku ei voita indexiä on ok. Taas muiden indexien voittaminen on ollut suht helppoakin.. toki voihan AI kupla puhjeta ja Nasdaq romahtaa

Toki tää 8-9v on lyhyt aika ja voihan tää alkaa tasoittua. Mutta olis kyl aika fail jos häviäis kaikille indexeille koko sijoitushorisontin.
 
Viimeksi muokattu:
Minkä indexin? Mun mielestä se on tärkeetä määritellä ja jos mietitään pitkällä tähtäimellä niin tollanen peruskommentti, että tuulipukusijoittaja ei todnäk voitta indexiä on outo, koska niitä indexejäkin on lukuisia.

2017 avasin nordnetin salkun, siitä asti:
Nasdaq comp +268%
Oma salkku +210%
Dow jones IA +137%
Omx Stockholm +134%
Dj canada +113%
Dax saksa +95%
Omx HKI +90%
Köpis 25 +86%

Eli vaikka olen seurannut Nasdaqqia niin en toki ole biitannut sitä pitkällä tähtäimellä joten väittämä, että tuulipuku ei voita indexiä on ok. Taas muiden indexien voittaminen on ollut suht helppoakin.. toki voihan AI kupla puhjeta ja Nasdaq romahtaa

Toki tää 8-9v on lyhyt aika ja voihan tää alkaa tasoittua. Mutta olis kyl aika fail jos häviäis kaikille indexeille koko sijoitushorisontin.
Yleisesti ottaen puhutaan tietenkin "markkinoiden keskituoton ylittämisestä". Indeksejä on tosiaan iso liuta, niin kuin on markkinoitakin, ja tarkka valinta riippuu kulloinkin kyseessä olevista osakkeista (esim. suomalaisten osakkeiden kohdalla usein OMX Helsinki 25 tai OMX Helsinki PI). Kaikille maailman indekseille häviäminen yhtä aikaa olisi jo melkoinen saavutus, mutta varmasti saavutettavissa sekin.

Alle kymmenen vuoden aikajänne on tosiaan verrattain lyhyt, mutta kyllähän yksittäinen sijoittaja voi saada merkittävää ylituottoa vaikka viidenkymmenenkin vuoden ajan. Kyse on vain tilastoista ja todennäköisyyksistä, ja siitä millaisiksi odotukset kannattaa asettaa. Muistelen tutkimuksissa havaitun, että yli 90 prosenttia aktiivisista salkunhoitajista ja rahastoista (siis kyseessä ammattilaiset) jää markkinatuotosta jälkeen 15-20 vuoden aikavälillä. Sitten on guruja kuten Warren Buffett, jotka vaan porskuttavat tällaisista tilastoista viis veisaten. Hänkin kyllä suosittaa vahvasti indeksisijoittamista kaikille muille.

Edit; Inderesin sivuilla on hyvä pikku kirjoitus juurikin tästä aiheesta. Suosittelen lukaisemaan, ei ole pitkä:
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä paras vertailukohde on joku maailma etf/eahasto. Tuota pidetään kuitenkin hyvänä mallina kun halutaan mahdollisimman laaja ja turvallinen hajautus.

Omalla kohdalla voin myöntää osakepoiminnan menneen perseellleen. Tai ainakin indeksiin sijoittamisella olisin päässyt paljon parempaan lopputulokseen.

Osakepoiminnassa osa on mennyt ihan nappiin, ostot ja myynnit osuneet kohdalleen (kuten Puuilo). Osassa tuotto ollut vaatimatonta, luokkaa säästötili (esim Finnair). Ja osa myyty-70% tappiolla v-käyrä tapissa (kuten kh-koneet, ex Sievi capital).

Osakepoiminnan kohteet kaikki suomalaisia yrityksiä, haluan ostaa vain yrityksiä jonka toiminnan tunnen riittävän hyvin. Yhteistä epäonnistumisissa on liika luotto esim Inderes anaaleihin ja nopea ostopäätös sekä tuijotus vääriin lukuihin. Yhtään konkkafirmaa ei ole sentään mukana. Tai sentään älynnyt irtautua tappiolla ajoissa..
 
Mun mielestä paras vertailukohde on joku maailma etf/eahasto. Tuota pidetään kuitenkin hyvänä mallina kun halutaan mahdollisimman laaja ja turvallinen hajautus.

Omalla kohdalla voin myöntää osakepoiminnan menneen perseellleen. Tai ainakin indeksiin sijoittamisella olisin päässyt paljon parempaan lopputulokseen.

Osakepoiminnassa osa on mennyt ihan nappiin, ostot ja myynnit osuneet kohdalleen (kuten Puuilo). Osassa tuotto ollut vaatimatonta, luokkaa säästötili (esim Finnair). Ja osa myyty-70% tappiolla v-käyrä tapissa (kuten kh-koneet, ex Sievi capital).

Osakepoiminnan kohteet kaikki suomalaisia yrityksiä, haluan ostaa vain yrityksiä jonka toiminnan tunnen riittävän hyvin. Yhteistä epäonnistumisissa on liika luotto esim Inderes anaaleihin ja nopea ostopäätös sekä tuijotus vääriin lukuihin. Yhtään konkkafirmaa ei ole sentään mukana. Tai sentään älynnyt irtautua tappiolla ajoissa..
Hyvin tutulta kuulostaa tuo "osa mennyt nappiin, osassa tuotto vaatimatonta, osassa tullut takkiin". Noinhan se tosiaan tuppaa menemään. En ole vaivautunut laskemaan tarkkaan, miten osakepoimintojeni kollektiivinen tuotto eroaa salkkuni indeksirahastoista (tai maailmaindeksistä), mutta pintapuolisesti tarkasteltuna melko tasoissa näyttäisivät olevan. Paino on kuitenkin vahvasti ETF:ssä ja rahastoissa, ja alle 10 prosenttia suorissa osakkeissa. Pelkkä indeksisijoittaminen on pirun tylsää puuhaa, joten tuo pikku 'mauste' tuo paljon kaivattua piristystä päivään. Tai no, pahasti tappiolle sukeltaneiden osakkeiden kohdalla 'piristys' ei ehkä ole oikea termi, mutta tylsyydeltä välttyy silloinkin.

Jokainen tietysti valitkoon mieleisensä sijoitustyylin, ei ole 'yhtä oikeaa' tapaa.
 
Jep, oma virhe ollut se että liian suuri paino ollut noissa poiminnoissa. Nyt ei ole kuin paria yhtiötä salkussa ja niiden painoarvo olematon. Voisin ostaa lisää mutta kun hyviä yhtiöitä alkaa harkitsemaan tuntuu hinta kovalta joten lyön rahat mielummin indeksiin.

Pahin virhe on ostokiima, rahat polttelee tilillä ja pakko löytää jotain ostettavaa nopeasti.. sitten tekee hätiköityjä päätöksiä.
 
Mun mielestäni ei, samat asiat siinäkin pitää perustella itselleen mitä passiivisessa osakkeisiin sijoittamisessa.
Ei ehkä samalla tasolla kuitenkaan. Mulla meni kuukausisäästöt pitkään maailma indeksiin joka ei nyt kuitenkaan vaatinut hirveitä perusteluita. Pari vuotta sitten kun Trump rupes sekoilemaan rupesin siirtämään uusien ostoja EU indeksiin. Otetaanhan siinä kantaa, mutta ihan eri tasolla kuin yksittäisen yrityksen kohdalla.

Mitä enemmän olen yrittänyt ennakoida oman työnantajan osakekurssia sitä enemmän olen huomannut ettei mulla ole energiaa eikä varmaan kompetenssiakaan tehdä sitä. Valtaosa jutuista mitä olen valikoinut on mennyt pieleen, ja ne mitkä onnistui on ollut pitkälti tuuria. 🤪
 
Eunl voittaminen on kyllä ehkä se hyvä mittari. Näemmä aika tasoissa ite sen kanssa eikä ihme, kun sitä ja vastaavia 50% salkusta.

Ehkä se pitää ajatella siten, että jos osakepoimii hki pörssistä niin hki indexin voittaminen vaikeaa ja jos maailmalta niin vastassa maailmaindexi.

Kuitenki tää on mun mielestä tärkee tieto ja ehkä omaan makuun liian moni sijoittaa äärimmäisen passiivisesti johki suomirahastoon niin tuototkin jää laihoiks.
 
Eunl voittaminen on kyllä ehkä se hyvä mittari. Näemmä aika tasoissa ite sen kanssa eikä ihme, kun sitä ja vastaavia 50% salkusta.

Ehkä se pitää ajatella siten, että jos osakepoimii hki pörssistä niin hki indexin voittaminen vaikeaa ja jos maailmalta niin vastassa maailmaindexi.

Kuitenki tää on mun mielestä tärkee tieto ja ehkä omaan makuun liian moni sijoittaa äärimmäisen passiivisesti johki suomirahastoon niin tuototkin jää laihoiks.
Helsingissa se ominaisuus, että Suomiyhtiöt maksavat isoa osinkoa moneen muuhun maahan nähden. Siksi OMXHGI on parempi indeksimittari kuin PI. Esim Nordnetin ilmainen Suomi indeksi on tuottanut pitkällä juoksulla ihan kohtalaisesti.

1771149319204.png
 
Indeksisijoittaminen on aika tylsää mutta omasta mielestäni pitkällä aikavälillä tuotot on tähän mennessä olleet erinomaisia. Nordnetin sisäänheittotuote ”Nordnet Suomi Indeksirahasto” jossa kulut 0€ on suoriutunut vakuuttavasti. Mennyt ei tietysti ole tae tulevasta. Kaverina tällä minulla on myöskin Storebrand global all countries indeksirahastoa jossa kurssi myöskin kehittynyt loistavasti.

IMG_1944.jpeg


IMG_1945.jpeg
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Ongelmia alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun tavoitellaan indeksiä suurempaa tuottoa (suuremmalla riskillä). Tilastojen valossa tämä onnistuu (pidemmän päälle) ani harvoin. Mikä on hyvä tiedostaa jo síjoitusstrategiaa valittaessa.
Tuossakin kohtaa indeksi on vaan baseline ja ylituotto riskeihin nähden on se mikä merkkaa. Indeksihän on nimenomaan helposti voitettavissa hyvänä aikana suurella riskinotolla, mutta silloin ne tuotot tulee suurista riskeistä ja voi silti riskikorjattuna olla alta yleisindeksituoton.

Alle kymmenen vuoden aikajänne on tosiaan verrattain lyhyt, mutta kyllähän yksittäinen sijoittaja voi saada merkittävää ylituottoa vaikka viidenkymmenenkin vuoden ajan.
Ylituotto ei ole sama asia kuin yleisindeksiä korkeampi tuotto. Ylituoton mittari on alffa, missä salkun varianssi eli beta otetaan huomioon.

Ei ehkä samalla tasolla kuitenkaan. Mulla meni kuukausisäästöt pitkään maailma indeksiin joka ei nyt kuitenkaan vaatinut hirveitä perusteluita. Pari vuotta sitten kun Trump rupes sekoilemaan rupesin siirtämään uusien ostoja EU indeksiin. Otetaanhan siinä kantaa, mutta ihan eri tasolla kuin yksittäisen yrityksen kohdalla.

Mitä enemmän olen yrittänyt ennakoida oman työnantajan osakekurssia sitä enemmän olen huomannut ettei mulla ole energiaa eikä varmaan kompetenssiakaan tehdä sitä. Valtaosa jutuista mitä olen valikoinut on mennyt pieleen, ja ne mitkä onnistui on ollut pitkälti tuuria. 🤪

Mun on vaikeaa nähdä eroa noiden välillä. Maailma indeksissäkin sun pitää itsellesi perustella miksi juuri se riskitaso on sulle sopiva, etkä halua matalamman riskin tai korkeamman riskin osakkeita. Muistaakseni low volatility- rahastojakin on olemassa.

Tässä vaan on rahastoyhtiöillä vahva intressi tuoda esiin yliyksinkertaistavia asioita esim. tuottojen vertailua suoraan indeksituottoihin ilman riskikorjausta, tai luoda kuvaa että johonkin indeksiin voi vaan oksentaa rahaa juurikaan miettimättä sen sijaan että joku osakepoiminta on jotenkin hirveän työllistävää hommaa. Tässäkin keskustelussa on passiivista indeksisijoittamista verrattu aktiiviseen osakekauppaan, vaikka myös osakesäästämistä voi tehdä passiivisesti ja tunnuslukujen sekä pienen selvitystyön jälkeen. Jos salkun tekee vaikka 10 osakkeesta, jotka ovat omaan riskiprofiiliin ja tuottotavoitteisiin osuvia, yhtiökohtaisetkin erot tasaantuvat ja sijoittaminen on indeksisijoittamisen omaista. Mitä enemmän osakkeita salkussa, sitä pienempi todennäköisyys on siihen ylituottoon ja salkun tuotot konvergoituu siihen riskikorjattuun markkinatuottoon.
 
Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon porukalla on rahaa oman pankin ns. säästötilillä? Itse olen miettinyt, että jos muutaman tuhat euroa pitäisi ns "hätävarana" ja loput laittaisi Nordettiin. Nyt siellä on about 6ke. Nämähän on ihan makuasioita, mutta kunhna kyselen..
0€.

En ole kokenut järkeväksi pitää siellä mitään kun mulla on useampien kymmenien osakkeiden / etf:ien salkku josta saa 2-3pv:ssä nostettua käteistä tilille (myymällä jotain osaketta / etf:ää) jos on tarvetta.

Käyttötilillä on about yhden kuukauden menojen verran extraa, lähinnä siltä varalta että työnantaja jotenkin sössii palkanmaksun ja se ei tule palkkapäivänä tilille kun sen jälkeen lähtevät kaikki isot kk-maksut (vuokra, sairausvakuutukset, luottokortit) tililtä ja olisi vähän noloa jos ne eivät menisi läpi…

Tuohon ei taas auta säästötili mitään, kun en mä nyt joka kerta katso tilipäivänä että tuliko ne rahat nyt vaiko ei.
 
Ei ole tarvetta pitää tilillä muutamaa satasta enempää, kun luottokorteilta voi maksaa/siirtää tilille tarvittaessa. Kaikki extra Nordnetiin.
 
Mun on vaikeaa nähdä eroa noiden välillä. Maailma indeksissäkin sun pitää itsellesi perustella miksi juuri se riskitaso on sulle sopiva, etkä halua matalamman riskin tai korkeamman riskin osakkeita. Muistaakseni low volatility- rahastojakin on olemassa.
Riskitaso joo, mut yksittäisen yrityksen kohdalla pitäisi mun mielestä jo ymmärtää sen numeroiden päälle ja olla selkeä näkemys siitä, miksi tulee edelleen kasvamaan.

Esim. maailma indeksissä jos aikajana on riittävän pitkä voi ehkä vaan olettaa trendin jatkuvan. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta tilastollisesti riittävän pitkällä aikajanalla historia voi kuitenkin antaa todennäköisyyksiä tulevalle. Yksittäisen osakkeen kohdalla on toisin, arvokkaat yhtiöt maailmaindekIn sisällä vaihtuvat pikkuhiljaa, ja osakkeita ostaessa pitäisi olla kartalla siitä erikseen jokaisen yrityksen kohdalla. Se siis lisää yleisen maailmantalouden trendien lisäksi jokaisen yrityksen kohdalla riskin siitä, että mokaavat.

Mun historian perusteella tämä jälkimmäinen riski on tosi iso, todennäköisesti myös sen takia että mun ostot on perustunut mutuun ja sitä kauttta trendeihin. Kun trendi muuttuu pitäisi olla jo etukenossa reagoinut tai pudotus on iso.
 
Riskitaso joo, mut yksittäisen yrityksen kohdalla pitäisi mun mielestä jo ymmärtää sen numeroiden päälle ja olla selkeä näkemys siitä, miksi tulee edelleen kasvamaan.

Esim. maailma indeksissä jos aikajana on riittävän pitkä voi ehkä vaan olettaa trendin jatkuvan. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta tilastollisesti riittävän pitkällä aikajanalla historia voi kuitenkin antaa todennäköisyyksiä tulevalle. Yksittäisen osakkeen kohdalla on toisin, arvokkaat yhtiöt maailmaindekIn sisällä vaihtuvat pikkuhiljaa, ja osakkeita ostaessa pitäisi olla kartalla siitä erikseen jokaisen yrityksen kohdalla. Se siis lisää yleisen maailmantalouden trendien lisäksi jokaisen yrityksen kohdalla riskin siitä, että mokaavat.

Mun historian perusteella tämä jälkimmäinen riski on tosi iso, todennäköisesti myös sen takia että mun ostot on perustunut mutuun ja sitä kauttta trendeihin. Kun trendi muuttuu pitäisi olla jo etukenossa reagoinut tai pudotus on iso.
Yksittäisen kyllä, jos tosiaan ostaa vain paria yksittäistä yhtiötä ja pyrkii todella ylituottoon. Jos ostaa vaikka 10-15 kevyen perehtymisen ja parin tunnusluvun perusteella osta ja unohda periaatteella, niin yksittäisen yhtiön paino pienenee ja todennäköisyys että kaikki pickit olisi epäonnistuneita vaatii jo huonoa tuuria. Helsingin OMX25 koostuu 25 yhtiön osakkeesta ja Dow Joneskin 30 eri yhtiön osakkeesta, eli osakeindeksissäkään ei välttämättä ihan hirveitä määriä yhtiöitä ole. Esim. Seligson tarjoaa omx25 Helsinkiä seuraavaa ETF ja perinteistä rahastoa. Jos salkku on hajautettu, se muodostaa oman indeksinsä.

Maailman indeksiin sijoittaessa pitää valita hyvä rahasto, mikä seuraa indeksiään ilman suurta poikkeamaa, ja sen indeksin riskillisyyttä ja painotuksia mm. maantieteellisesti miettiä. Sen lisäksi rahaston liikkeellelaskijassa on vastapuoliriski.
 
Maailman indeksiin sijoittaessa pitää valita hyvä rahasto, mikä seuraa indeksiään ilman suurta poikkeamaa, ja sen indeksin riskillisyyttä ja painotuksia mm. maantieteellisesti miettiä.
Ei näitä nyt niin paljon tarvitse miettiä. Joskus joku sanoi minulle että EUNL on hyvä etf ja minä totesin että Shelvä. Sinne siis rahat menee joka kuukausi ja tätä tulee jatkumaan vielä vähintään 25 vuotta.
 
Yksittäisen kyllä, jos tosiaan ostaa vain paria yksittäistä yhtiötä ja pyrkii todella ylituottoon. Jos ostaa vaikka 10-15 kevyen perehtymisen ja parin tunnusluvun perusteella osta ja unohda periaatteella, niin yksittäisen yhtiön paino pienenee ja todennäköisyys että kaikki pickit olisi epäonnistuneita vaatii jo huonoa tuuria. Helsingin OMX25 koostuu 25 yhtiön osakkeesta ja Dow Joneskin 30 eri yhtiön osakkeesta, eli osakeindeksissäkään ei välttämättä ihan hirveitä määriä yhtiöitä ole. Esim. Seligson tarjoaa omx25 Helsinkiä seuraavaa ETF ja perinteistä rahastoa. Jos salkku on hajautettu, se muodostaa oman indeksinsä.

Maailman indeksiin sijoittaessa pitää valita hyvä rahasto, mikä seuraa indeksiään ilman suurta poikkeamaa, ja sen indeksin riskillisyyttä ja painotuksia mm. maantieteellisesti miettiä. Sen lisäksi rahaston liikkeellelaskijassa on vastapuoliriski.
Kai se ongelma tulee siinä että on osoittautunut erittäin haastavaksi arvioida osakkeen tuottoa ja riskiä tulevaisuudessa, käytännössä kuinka pitkään yrityksen liiketoimintamalli kantaa. Kääntäen jos näin olisi niin samalla olisi mahdollista saavuttaa markkinoita korkeampi tuotto pitkällä aikavälillä tai vastaavasti tasainen, pienempi, tuotto. Ammattilaisetkaan eivät tähän näytä kykenevän. Ehkäpä tässä oletus tehokkaista markkinoista pitää.

Mutuilen että kovin moni sijoittaja ei kvantifioi odotettua tuottoa eikä riskiä (en itsekään tätä tee, tosin ETF-indekseillä mennään). Tosin sen valosssa mitä juuri kirjoitin niin lieneekö siitä hyötyäkään. Jonkin osakkeen tai rahaston (historialliset) luvut näyttää kivoilta tai sitten toinen kohtuullisen yleinen stragetegia lienee ostaa osakkeita joista on historiallisesti saatu hyvää osinkoa.
 
Nordnet on kyllä käsittämätöntä tuubaa nykyään. Ovat poistaneet vastailin, jolle viimeksi nostin joulukuussa. Ja vaihtoehdot palauttamisella on 5-10pv kestävä manuaalinen tiliotteen lähetys tai trustly, jota en todellakaan käytä. Olisi ollut nopea tarve rahalle niin kiitos vaan Nordnet.

Ja ekaa kertaa vuodenvaihteen jälkeen meni yhdet kaupat sivusuun kun ei päässyt kirjautumaan ennen jotain lomakkeiden täyttämistä ja vahvaa tunnistautumista, joka vielä epäonnistui ja piti toistaaa. Muilla välittäjillä nuo on pari kertaa voinut skipata ennen pakotusta.

Luottamus aika nollassa kun ei voi koskaan tietää milloin pääsee kauppoja tekemään tai saa nostettua rahaa.
 
trustly, jota en todellakaan käytä

Mutta eikö tämä ole nyt vähän itseaiheutettu ongelma? Tuhannet asiakkaat ovat tuon kautta sen vastatilinsä ilmoittaneet ilman ongelmia. Minä myös.

Luottamus aika nollassa kun ei voi koskaan tietää milloin pääsee kauppoja tekemään tai saa nostettua rahaa.

Ihan kaikki välittäjät ovat joskus syystä tai toisesta alhaalla. Jos sijoittaminen perustuu siihen, että on pakko päästä tiliin käsiksi 365/24h niin sulla on pakko olla monta välittäjää käytössä.
 
Nordnet on kyllä käsittämätöntä tuubaa nykyään. Ovat poistaneet vastailin, jolle viimeksi nostin joulukuussa. Ja vaihtoehdot palauttamisella on 5-10pv kestävä manuaalinen tiliotteen lähetys tai trustly, jota en todellakaan käytä. Olisi ollut nopea tarve rahalle niin kiitos vaan Nordnet.

Ja ekaa kertaa vuodenvaihteen jälkeen meni yhdet kaupat sivusuun kun ei päässyt kirjautumaan ennen jotain lomakkeiden täyttämistä ja vahvaa tunnistautumista, joka vielä epäonnistui ja piti toistaaa. Muilla välittäjillä nuo on pari kertaa voinut skipata ennen pakotusta.

Luottamus aika nollassa kun ei voi koskaan tietää milloin pääsee kauppoja tekemään tai saa nostettua rahaa.

Itseaiheitetulta kuulostaa.
 
Mutta eikö tämä ole nyt vähän itseaiheutettu ongelma? Tuhannet asiakkaat ovat tuon kautta sen vastatilinsä ilmoittaneet ilman ongelmia. Minä myös.

Itseaiheitetulta kuulostaa.
No en nyt kertakaikkiaan keksi yhtäkään syytä poistaa vastatiliä pyytämättä. Pitää varmistaa, etten ole myynyt tiliä pois? Ja aikaisemmin pankitkin kielsi trustlyn käytön, mutta ilmeisesti maailma muuttuu sitten.
 
No en nyt kertakaikkiaan keksi yhtäkään syytä poistaa vastatiliä pyytämättä. Pitää varmistaa, etten ole myynyt tiliä pois? Ja aikaisemmin pankitkin kielsi trustlyn käytön, mutta ilmeisesti maailma muuttuu sitten.

Tähän on helppo vastaus KYC ja AML.
Täytät vain ne lomakkeet ja teet Trustlyn. Turha itkeä uutta vakiota. Muillakin välittäjillä se on edessä ennemmin tai myöhemmin.
 
No en nyt kertakaikkiaan keksi yhtäkään syytä poistaa vastatiliä pyytämättä.
Oletko lukenut tämän viesti jonka ainakin itse sain kesäkuussa 2025. Löytyi itselläni arkistosta:

Olemme vahvistaneet vastatilin yhdistämiseen liittyvän prosessin turvallisuutta. Muutoksen pääasiallisena tavoitteena on suojata asiakkaitamme entistä paremmin petoksilta. Ennen seuraavan noston suorittamista sinua pyydetään yhdistämään toisessa pankissa oleva vastatilisi päivitettyjen suojausmenettelyjen mukaisesti. Voit tehdä tämän kohdassa Yhdistä vastatili, mistä näet myös vastatiliesi tilan (Vahvistettu/Vahvistamaton). Huomioi, että nostoja on mahdollista tehdä vain vahvistetuille vastatileille.

Eli luultavasti tuosta kyse ja siksi sun pitää se vastatili yhdistää uudelleen. Et ehkä ole aiemmin tuota tehnyt tai jostain muusta syystä tuo on vasta nyt tullut eteen. Ja tämä siis tekstin mukaan parantaa turvallisuutta, ei heikennä sitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei näitä nyt niin paljon tarvitse miettiä. Joskus joku sanoi minulle että EUNL on hyvä etf ja minä totesin että Shelvä. Sinne siis rahat menee joka kuukausi ja tätä tulee jatkumaan vielä vähintään 25 vuotta.
Kyllä, itselläkin 80% IUSQ, ei paljon meinaan pikkupuljut kiinnosta! Ja loput salkusta on omaa huikeaa näkemystä eli koreaa ja defenseä.
 
Viimeksi muokattu:
Kysyin tekoälyltä, että voisinko yhdistää teemasijoittamisen ja USA:n välttelyn ja ihan yllätti, kuinka hyvin se onnistuu. Sain valmiit ohjeet ja ihan myynti/ostojärjestyksenkin. Hauskasti chatgpt ei suostunut neuvomaan ollenkaan ja Copilot kirjoittelee pitkiä novelleja, miten kannattaisi myydä ja ostaa. No, tiivistän; on täysin mahdollista yhdistää tuottava teemasijoittaminen ja vältellä USA:n sijoittamista.
 
ZIMmistä näköjään 35 $ lunastustarjous. Vieläköhän noita osinkkoja ehtisi kuitenkin herutella lisäxi noista viime jussina hankituista osakkeista?
 
Mitään en takaa ja valitukset saa pistää devnull jos ei kehity odotetusti. Ja jos esimerkiksi 5 vuotta on mielestäsi liian pitkä sijoitusaika niin ei kannata jatkaa lukemista.
Oikeastaan vain tämän viestin perusteella ostin hieman Talenomia omaan "salkkuun". Jos tuo joskus tuosta joskus nousee niin kiva. Jos meneekin kankkulan kaivoon niin eipä ole suuret oppirahat kyseessä.

Ja kun nyt tuli kirjoitettua tähän ketjuun, jota olen muutaman kuukauden stalkannut niin hölistään jotain yleisestikin omista tekemisistä.
Marraskuun lopussa sijoitin ensimmäistä kertaa elämässäni, siitä lähtien ja jatkossakin olisi tarkoitus laittaa "ylimääräinen" raha markkinoille jotain tuottamaan. Tämä raha on tähän asti mennyt pitkälti ravintoloihin, ulkomaanmatkoihin sun muuhun humputteluun - kokemuksiin - eikä siinä, aina välillä on ollut ihan hauskaakin. Sijoittamisen olen kyllä pitkään tiedostanut järkeväksi toiminnaksi, jota varmaan kannattaisi tehdä. Nyt sitten kun ikä on lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä niin ajatusmaailma on jonkin verran muuttunut. Carpe diem -rilluttelut lienee suurimmalti osin takana päin ja mielekkäältä tuntuvat osittain erilaiset asiat kuin ennen. Vaikkapa sijoittaminen muuhunkin kuin lyhytjänteisesti omiin hedonistisiin impulsseihin.

Sijoittamisen suhteen olen täysi kn00b. Tiedän, etten tiedä ainakaan vielä oikeastaan mitään. Aihe on kuitenkin kiinnostava ja käytännössä loputtoman laaja. Kun sen tutkimista jatkaa niin kuka tietää, jospa sitä vielä jonain päivänä jotain oppisikin. Myös summat, joista mun tekemisessä puhutaan ovat todella pieniä - sellaisia, jotka "oikealta" sijoittajalta varmaan tippuu taskusta matkalla pankkiin nauramaan meikäläisen puuhastelulle - mutta jostainhan se on aloitettava. Mulla on onneksi myös yksi kaveri, joka tietää sijoittamisesta paljon enemmän kuin minä ja keskustelee aiheesta mielellään niin on ihan kiva kun usein saa nopeasti vastauksen tyhmiin kysymyksiin, joita mulla riittää.

Nordeassa laitan nyt kuukausittain maailmaindeksiin rahaa ja siellä on suurin osa mun sijoitusvarallisuudesta (tuntuipa oudolta kirjoittaa noin). Tiedän, että varmaan oikeasti järkevintä olisi vaan tunkea kaikki "ylimääräinen" raha sinne ja unohtaa kaikki muu. Mutta yleensä kun jokin mua kiinnostaa niin sitten kanssa kiinnostaa - ja tällä hetkellä sijoittaminen, pörssit, yhtiöt jne. kiinnostaa. Tässä on kuitenkin vähän sama kuin joskus nuorempana urheilun ja vedonlyönnin kanssa eli kiinnostus herää ihan eri tavalla kun on vähän omaa rahaa liossa. Samalla tavalla, kuin joku sinänsä lopputulokseltaan itselle muuten merkityksetön änärimatsi muuttui joskus kiinnostavaksi pitkävetolapun avulla, muuttuvat pörssikurssit ja talousuutiset entistä kiinnostavammiksi kun omistaa osakkeita. Tästä syystä halusin tehdä aloittaessani heti myös yhden osakepoiminnan, jonka alkutaival on ollut varmaan ihan liiankin hyvä. Ostin yksinumeroisen kappalemäärän TSMC ADR:ää, jonka arvo on noussut ihan eri tavalla kuin indeksin. Toki riski on myös aivan toista luokkaa. Spoilerin takana 3kk käppyrä, jonka alussa mun osto näkyykin pallurana.
Screenshot 2026-02-16 184650.png

Noi TSM:ät on Nordnetissä osakesäästötilillä ja sinne ostin nyt @Jees :in innoittamana myös Talenomia ajatuksella "osta ja unohda". Kyse on sadoista euroista, joten korkealta ei tipu vaikka menisikin oppirahojen makseluksi ja tuleepahan sitten jatkossa seurattua tuollaisenkin firman edesottamuksia.

Tätä ketjua olen kanssa lukenut viime aikoina päivittäin. Kiitoksia vaan kaikille kirjoittelijoille - mielenkiintoista on. :)
 
Kysyin tekoälyltä, että voisinko yhdistää teemasijoittamisen ja USA:n välttelyn ja ihan yllätti, kuinka hyvin se onnistuu. Sain valmiit ohjeet ja ihan myynti/ostojärjestyksenkin. Hauskasti chatgpt ei suostunut neuvomaan ollenkaan ja Copilot kirjoittelee pitkiä novelleja, miten kannattaisi myydä ja ostaa. No, tiivistän; on täysin mahdollista yhdistää tuottava teemasijoittaminen ja vältellä USA:n sijoittamista.
Haluaisitko avata tätä muodostettua strategiaa vähän enemmän? :)
 
Ylivoimaisesti isoin sijoitus salkussani on SEC0 – iShares Global Semiconductors niin sen myynti/vaihto VanEck Semiconductor UCITS ETF rahastoon muuttaa jo USA-painoa merkittävästi. Sen seuraksi sitten 5J50.DE iShares Global Aerospace & Defence UCITS ETF USD (Acc) vaihto esim. WisdomTree Europe Defence rahastoon muuttaa painopistettä lisää.

Kolmas, mikä on tarkoitus tehdä on ostaa ytimeen Vanguard FTSE Developed Asia Pacific ex Japan rahasto, joka muuttaa kyllä koko salkun painopistettä entisestään pois USA:sta kohti Aasiaa. Isoin muutos tulee tietysti ydinsalkun puolella, kun pelkästään tuo SEC0.de on jotain 17% koko salkusta. Vanguard on hyvä, kun siinä ei ole Kiinaa, mutta on Taiwan, joka olisi mukava ottaa jossain määrin mukaan.

Sitten olisi ydinsalkun rahastot VanEck Nuclear ETF, VanEck Semiconductor ETF sekä tuo Vanguard.

Satelliittien puolelle minulla on jotain pieniä sijoituksia, jotka myyn pois kokonaan. Esim. QUTM – VanEck Quantum Computing sekä WTI2 – WisdomTree AI. Tekoäly on oikeastaan ainoa, mitä pitäisi miettiä, että riittääkö puolijohteet korvaamaan sen vai haluaisinko jonkin tekoäly etf:n. Siinä on varmaan USA väkisinkin mukana.
 
Ensimmäiselle lapselle aloitin syntymästä laittamaan rahaa Storebrand Global A rahastoon muutama vuosi sitten. Tämä oli yleinen konsesus silloin set and forget tyyppiselle sijoittamiselle lapselle. Hyvin näyttää menneen vaikka otanta ei ole montaa vuotta.

Nyt kuopuksen kanssa pohdin vieläkö tilanne on sama vai onko suositella muita maailman laajuisia rahastoja matalilla kuluilla? (etf:ät ei käy) Mieluiten perustelujen kera.
 
Nyt kun ollaan AI disruptio kuumotuksissa ja ohjelmistoyritykset ottavat hittä, olisi mielenkiintoista pohtia ketkä olisivat potentiaalisia selviytyjiä?

SAP, Oracle, Dassault saaneet kolhuja, mutta milloin menee lasku överiksi ja avautuisi oston paikka? Joku Dassault on kuitenkin niin syvälle juurtunut eri kriittisten teollisuuden aloille (ilmailu, puolustus, avaruus) että sen tilalle tuskin tulee mitään. Varsinkaan kun geopoliittinen tilanne tarjoaa kasvun mahdollisuuksia eurooppalaisille firmoille.

Kotimaiset (kuten Basware) eivät ehkä ole syvemmän pohdinnan arvoisia...vai löytyykö jotain marginaalisempia firmoja joilla voisi olla jatkuvuutta?
 
Vaikuttaako arvo osuustilillä olevat varat opintotukiin lapsille säästäessä? Eli jos sijoituksissa lapsella 50t kun täyttää 18v niin vaikuttaako tämä tukien saantiin?

Olisiko kannattavaa alusta asti laittaa sijoitusvakuutuskuoren sisään:rolleyes:?
 
Mikä syy siihen ettet OP mobiilia käytä?

Jaa-a. Olen kai joissain asioissa vanhanaikainen ja en halua luurilla hoitaa pankkiasioita yms. Mutta luulisi että tänä päivänä huomioitaisi muutkin kuin mobiiliasiakkaat. Moni vanhus ei edelleenkään käytä edes nettiselainta.

Olisin halunnut luoda OP:lle sen OST:n ja alkaa sinne ostamaan aina silloin tällöin kotimaisia defensiivisiä osingonmaksajia tuottamaan passiivista tulovirtaa. Kun en ole enää kohta Nordnetin uusi asiakas ja osakkeiden ostaminen alkaa olla kallista siellä.

Hauskaa sekin ettei OP:n OST:lle voi ostaa ulkomaisia osakkeita. Aika lapsenkengissä on vielä nämä palvelut piensijoittajan näkökulmasta.

Päivittelin omaa sijoitussuunnitelmaa ja pääpaino on ETF-rahastoissa. Tällä hetkellä laitan S&P500, SPYI, STOXX Europe 600 ja neljänneksi mietin jotain Koreaan liittyvää ETF:ää.

Ainoat suorat osakkeet tällä hetkellä ovat Investor B, jota ajattelin ostaa lisää aina joskus.
 
Jaa-a. Olen kai joissain asioissa vanhanaikainen ja en halua luurilla hoitaa pankkiasioita yms. Mutta luulisi että tänä päivänä huomioitaisi muutkin kuin mobiiliasiakkaat. Moni vanhus ei edelleenkään käytä edes nettiselainta.

Olisin halunnut luoda OP:lle sen OST:n ja alkaa sinne ostamaan aina silloin tällöin kotimaisia defensiivisiä osingonmaksajia tuottamaan passiivista tulovirtaa. Kun en ole enää kohta Nordnetin uusi asiakas ja osakkeiden ostaminen alkaa olla kallista siellä.

Hauskaa sekin ettei OP:n OST:lle voi ostaa ulkomaisia osakkeita. Aika lapsenkengissä on vielä nämä palvelut piensijoittajan näkökulmasta.

Päivittelin omaa sijoitussuunnitelmaa ja pääpaino on ETF-rahastoissa. Tällä hetkellä laitan S&P500, SPYI, STOXX Europe 600 ja neljänneksi mietin jotain Koreaan liittyvää ETF:ää.

Ainoat suorat osakkeet tällä hetkellä ovat Investor B, jota ajattelin ostaa lisää aina joskus.
Tuo on kieltämättä typerä rajaus OP:lla että vain kotimaiset osakkeet käy OST:lle. Ainakaan kaikilla muilla ei ole sitä ehtoa ja selkeästi puoltaisi sitä ettei OP:lle sitä tiliä avaa.

OP mobiili on kyllä sellainen josta en luopuisi, paljon helpompi hoitaa melkein kaikki sitä kautta.
 
Vaikuttaako arvo osuustilillä olevat varat opintotukiin lapsille säästäessä? Eli jos sijoituksissa lapsella 50t kun täyttää 18v niin vaikuttaako tämä tukien saantiin?

Olisiko kannattavaa alusta asti laittaa sijoitusvakuutuskuoren sisään:rolleyes:?
Ei tällä hetkellä vaikuta opintotukiin, ja jos alkaa vaikuttamaan, niin sijoitusvakuutus todennäköisesti ei auta kuten ei auta nykyään esim. asumistukeenkaan. Toimeentulotukeen varallisuus vaikuttaa, jos sitä aikoisi yrittää käyttää opiskelun aikana.

Jos haluaa sijoittaa varman päälle, niin sijoittaa omiin nimiin ja tukee sitten elinkustannuksia/lahjoittaa myöhemmin.
 
Onko Storebrand Global A rahaston ja nordnet maailma indeksin välillä mitään isompaa eroa minkä takia kannattaisi jättää Nordnetin vaihtoehto käyttämättä? Aloittelijan rahastoksi mietinnässä jompikumpi
 
Onko Storebrand Global A rahaston ja nordnet maailma indeksin välillä mitään isompaa eroa minkä takia kannattaisi jättää Nordnetin vaihtoehto käyttämättä? Aloittelijan rahastoksi mietinnässä jompikumpi
Storebrandissa ainakin kehittyvät mukana ja oisko pykälän vastuullisempi
 
Noniin, sijoituskirjailija Esa Juntunenkin hyväksyi että osakepoiminta ei kannata. Jatkossa laittaa pelimerkkinsä indekseihin. Hänellähän on ollut kohtuuttoman suuri paino täysin epälikvideissä oman työnantajansa (Howden) listaamattomissa osakkeissa, joiden arvo on jossain määrin tuulesta temmattu. Hän oli asettanut aikarajan, johon mennessä osakepoiminnan pitää päihittää indeksituotot. Ja jos näin ei käy, niin strategia muuttuu. Ja nyt se muuttui.

Palkittu sijoittaja Esa Juntunen kertoo muuttavansa olennaisesti sijoitusstrategiaansa. Miltei parikymmentä vuotta yksittäisiä osakkeita salkkuunsa valinnut Juntunen aikoo jatkossa keskittyä indeksirahastoihin.

Syitä strategiamuutokselle on hänen mukaansa kaksi: tuotot ja aika.

”Kuusi vuotta sitten asetin itselleni tavoitteeksi, että kuudessa vuodessa pitää voittaa indeksit tai vaihdan indeksisijoittajaksi. Kun nyt omat tuottoni ovat jääneet markkinoiden tuotoista, on aika tehdä muutos”, Juntunen sanoo.


En ole hänen kirjojaan lukenut, mutta hänellä on hyviä ajatuksia oman talouden hallinnasta ja rahankäytöstä ja tutustunut myös aihepiirin tieteelliseen tutkimukseen. Esim. Sijoituskästissä hän oli ihan juuri vieraana.
 
Noniin, sijoituskirjailija Esa Juntunenkin hyväksyi että osakepoiminta ei kannata. Jatkossa laittaa pelimerkkinsä indekseihin. Hänellähän on ollut kohtuuttoman suuri paino täysin epälikvideissä oman työnantajansa (Howden) listaamattomissa osakkeissa, joiden arvo on jossain määrin tuulesta temmattu. Hän oli asettanut aikarajan, johon mennessä osakepoiminnan pitää päihittää indeksituotot. Ja jos näin ei käy, niin strategia muuttuu. Ja nyt se muuttui.




En ole hänen kirjojaan lukenut, mutta hänellä on hyviä ajatuksia oman talouden hallinnasta ja rahankäytöstä ja tutustunut myös aihepiirin tieteelliseen tutkimukseen. Esim. Sijoituskästissä hän oli ihan juuri vieraana.
Ikävästi maksumuurin takana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 927
Viestejä
5 180 910
Jäsenet
82 780
Uusin jäsen
Lili

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom