Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[kaarlos]

TikTokissa oli video joka kerto että indeksirahastossa toimii korkoakorollelaskuri

Mutta mie oon aina ajatellu, että ei se indeksirahasto mitään korkoakorolle tuota.

Miten esimerkiksi tälläinen tilanne. Vihreän ja Punaisen pallon välillä 100 vuotta.
Vihreä pallo: Ostettu 10 euroa.
Punainen pallo: eikös siellä edelleen ole 10 euroa kun myy pois, vai kasvaako se muka korkoa?

Tuo on kärjistetty esimerkki vaa, että kurssi olis muka tismalleen samana.

Tietenkin tässä skenaariossa alussa ja lopussa on saman verran arvoa. Tilanne toki muuttuu jos lisäät tohon 1200 palloa väliin (kuvaisi 100 vuoden ajalta 12 ostoa vuoteen) - tällöin olisit reilusti voitolla koska kaikki ne noiden pallojen väliset ostokset olisivat voitollisia.

Se korkoa-korolle laskuri pätee sillä oletuksella että rahaston arvo nousee jatkuvasti keskimäärin saman verran vuodessa.

 

[Diablo IV]

Tietenkin tässä skenaariossa alussa ja lopussa on saman verran arvoa. Tilanne toki muuttuu jos lisäät tohon 1200 palloa väliin (kuvaisi 100 vuoden ajalta 12 ostoa vuoteen) - tällöin olisit reilusti voitolla koska kaikki ne noiden pallojen väliset ostokset olisivat voitollisia.

Se korkoa-korolle laskuri pätee sillä oletuksella että rahaston arvo nousee jatkuvasti keskimäärin saman verran vuodessa.

Joo eli ei se mitään korkoa milloinkaan kasva. Ja toistapäin tietty sitten rahaa on menny. Eli lopullisessa myynnissä on hyvä kattoa että vihreitä palloja on enemmän alempana kuin punainen.

/Aloin juuri miettii, että sitähän kannattaa ostaa isommalla rahalla silloin jos saa ostoja tehtyä omien vihreiden pallojen alapuolelta, nii silloi ei ehkä häviäkkään.

//On mulla 5 eriä indeksirahastoa nyt ostettu (kuukausiveloitus), niin vähän nyt alkanu miettimään että onkohan se järkevää laittaa jokaiseen vähän, vai olisko parempi laittaa yhteen enemmän.. Tarkoituksen pitää siellä siihen saakka kun lopetan työnteon.

 

[Paapaa]

TikTokissa oli video joka kerto että indeksirahastossa toimii korkoakorollelaskuri

Korkoa korolle kuvaa tilannetta, jossa saat tuottoa paitsi sijoitetulle pääomalle, myös sen jo kerryttämille tuotoille. Eli myös ne korot tuottavat sulle lisää korkoja. Tästä syntyy eksponentiaalinen kasvu kun se korko on positiivinen. Kirjaimellisesti tuo kuvaa korkosijoituksen käyttäytymistä kun sijoitat korot uudestaan ja saat niille aina saman koron. Mutta sama periaate toimii osakkeissa ja tätä voisi kutsua "tuottoa tuotolle" -periaatteeksi. Tai rahastoissa ihan yhtä lailla. Mutta vuosittainen tai päivittäinen tuotto vaihtelee osakkeissa hyvin paljon, joten ilmiötä on hankalampi havaita samalla tavalla.

Mutta tämä toki toimii myös toiseen suuntaan, eli jos tuotto on negatiivinen, niin se vaikuttaa myös niihin aiempiin tuottoihin ja euromääräinen muutos on näin isompi. Se ei tarkoita, että minkään rahaston tai osakkeen arvo kehittyisi tasaisin suhteellisin portain, siitä ei ole kyse. Enemmän vain periaate, joka auttaa hahmottamaan miksi pitkällä aikavälillä osakesijoittaminen on niin kannattavaa. Pitkällä aikavälillä osakkeiden tuotto on voimakkaan positiivinen, ja tästä muodostuu se tuottoa tuotolle -efekti sijoitajilla. Lyhyellä aikavälillä voi tulla takkiin.

 

[Mooses]

En tiedä onko moni ajatellut sitä, että jos on paljon eri asioista velkaa ja paljon sijoituksia, niin kuoleman kohdatessa perikunnalle jää hetkeksi hiton hankala tilanne vaikka kokonaispotti olisikin plussan puollella reilusti. Sijoitukset ovat lukittu ennekuin peruskirjoitus on tehty ja pesä jaettu, mutta velkojen lyhennykset jatkuvat. Inhottava tilanne perillisille. Jo ilman velkojakin perikunta saa raapia päätään muiden maksujen kanssa.

Tätä asia olen yrittänyt taklata velattomuudella ja sijoitusvakuutuksella, joka edunsaajat saavat heti kun noutaja tulee. Helpottaa heidän elämäänsä kummasti tuossa tilanteessa maksujen osalta ja antaa aikaa hoidella asiat kuntoon rauhassa.

Hieman tullut näitäkin asioita mietittyä.....

Perhe-eläkkeen saanee kuitenkin kuukaudessa rullaamaan. Se on kahden lapsen perheessä koko laskennallisen eläkkeen kokoinen. Lisäksi henkivakuutukset on aika halpoja. Ja usein töistäkin ryhmähenkivakuutus.

 

[Vepasto]

Henkivakuutuksissa on tietty se ongelma , että mitä vanhemmaksi elää, korvaussummat pienenee sen myötä. Mutta hyvä sekin on olla. Sijoitusvakuutus ja henkivakuutus täydentävät toisiaan. Sijoitusvakuutuksen arvo nousee mitä kauemmin elää ja vakuutuksen taas pienenee.

 

[Boulder]

TikTokissa oli video joka kerto että indeksirahastossa toimii korkoakorollelaskuri

Mutta mie oon aina ajatellu, että ei se indeksirahasto mitään korkoakorolle tuota.

Miten esimerkiksi tälläinen tilanne. Vihreän ja Punaisen pallon välillä 100 vuotta.
Vihreä pallo: Ostettu 10 euroa.
Punainen pallo: eikös siellä edelleen ole 10 euroa kun myy pois, vai kasvaako se muka korkoa?

Tuo on kärjistetty esimerkki vaa, että kurssi olis muka tismalleen samana.

Itse olen ajatellut indeksirahastojen korkoa korolle -efektin niin, että rahasto saa osingot verottomana ja ne päätyvät rahaston sijoituksiin tuottamaan lisää.

 

[finWeazel]

Mun mielestä on aika väärin olettaa toisen puolesta, että eläkeikään asti työskentely olisi jotenkin huono vaihtoehto.

En mä näin edes tarkoittanut. Tarkoitus oli herättää miettimään korkoa korolle efektiä ja mitä sijoitusten sileäksi vetäminen tarkoittaa. Se on pitkä aika duunata nollasäästöillä 70-vuotiaaksi. Työt jos lähtee alta 50v jälkeen niin voi olla haasteita työllistyä uudestaan. 50v rajapyykistä vielä mukavat 20v eläkeikään ellei ala harrastamaan kela goldilla downshiftiä.

Sijoitusketjussa kun ollaan niin perspektiivi sijoittaminen. Tilanne olis eri jos oltaisiin elä hetkessä - rahat sileäksi ketjussa

 

[Paapaa]

Itse olen ajatellut indeksirahastojen korkoa korolle -efektin niin, että rahasto saa osingot verottomana ja ne päätyvät rahaston sijoituksiin tuottamaan lisää.

Tää on musta väärä ajattelumalli. Toisin kuin korkosijoituksissa, joissa sä todella saat koron sen sijoitetun pääoman lisäksi, osingoissa näin ei käy, vaan se sun position arvo laskee osingon verran kun osinko irtoaa. Ja sulla on keskimäärin ihan yhtä paljon omaisuutta ennen ja jälkeen osingonirtoamisen. Jos piirtäisit yrityksen käppyrän niin, että osakkeen kurssiin lisätään osinko kun se irtoaa, niin et näkisi käppyrästä oikein mitenkään, milloin se osinko irtoaa. (Ja siksi on käytännössä ihan se ja sama, maksaako se firma osingon vai jättääkö kassaan, jos sillä on yhtään järkevää hinnanmuodostusta. Ja miksi osinkokiima on niin irrationaalista.)

 

[Oksa]

Tää on musta väärä ajattelumalli. Toisin kuin korkosijoituksissa, joissa sä todella saat koron sen sijoitetun pääoman lisäksi, osingoissa näin ei käy, vaan se sun position arvo laskee osingon verran kun osinko irtoaa. Ja sulla on keskimäärin ihan yhtä paljon omaisuutta ennen ja jälkeen osingonirtoamisen. Jos piirtäisit yrityksen käppyrän niin, että osakkeen kurssiin lisätään osinko kun se irtoaa, niin et näkisi käppyrästä oikein mitenkään, milloin se osinko irtoaa. (Ja siksi on käytännössä ihan se ja sama, maksaako se firma osingon vai jättääkö kassaan, jos sillä on yhtään järkevää hinnanmuodostusta. Ja miksi osinkokiima on niin irrationaalista.)

En ymmärrä mitä tuo ajattelumallina haittaa. Rahaston tapauksessa se uudelleensijoittaa osingot, ja tästä syntyy sama efekti ajan kuluessa. Mikä olisi parempi tapa selittää asia auki?

Oli osingot miten typeriä tahansa jonkun mielestä niin en usko että maailmantalous toimisi niinkään että jokainen yritys investoisi tuotot loputtomiin sataprosenttisesti eikä yksikään jakaisi voittoja osakkeenomistajille.

 

[Andan]

Henkivakuutuksissa on tietty se ongelma , että mitä vanhemmaksi elää, korvaussummat pienenee sen myötä. Mutta hyvä sekin on olla. Sijoitusvakuutus ja henkivakuutus täydentävät toisiaan. Sijoitusvakuutuksen arvo nousee mitä kauemmin elää ja vakuutuksen taas pienenee.

Ainakin omassa henkivakuutuksessa summa vain kasvaa koko ajan indeksitarkistusten myötä, mutta tietyssä iässä se vakuutus loppuu kokonaan. Toisaalta omalla kohdalla sijoitusvakuutuksen sijaan sijoitukset hoitavat itse kuolinpesän sijoituslainojen korot ja lyhennykset ts. osinkoja tulee enemmän kuin sijoituslainojen kulut

Miettinyt vähän onko tuo henkivakuutus jo turha, mutta toisaalta siihen rahaan pääsee edunsaajat paljon nopeammin käsiksi kuin kuolinpesään.

 

[aukusti]

Jos on kolmikymppisenä 500k niin kuuskymppisenä lienee 5M. Mitä sillä sitten tekee? Tämä on se mikä itsellä tökkii tässä loputtomassa sijoittamisessa.
Ja tuo että sijoitukset mahdollistaa osa-aikatyön seniorina. Olen tehnyt 50% työaikaa kun lapsiarki oli kiireisinä ja silti jäi säästöön, tietysti vähemmän kuin nyt 80-100 työajalla. Tässä toki auttaa että kuukauden bruttopalkka on 5-numeroinen

Toimeentulotuen perusosa 593,55 €/kk on viisinumeroinen

 

[Andan]

Tää on musta väärä ajattelumalli. Toisin kuin korkosijoituksissa, joissa sä todella saat koron sen sijoitetun pääoman lisäksi, osingoissa näin ei käy, vaan se sun position arvo laskee osingon verran kun osinko irtoaa. Ja sulla on keskimäärin ihan yhtä paljon omaisuutta ennen ja jälkeen osingonirtoamisen. Jos piirtäisit yrityksen käppyrän niin, että osakkeen kurssiin lisätään osinko kun se irtoaa, niin et näkisi käppyrästä oikein mitenkään, milloin se osinko irtoaa. (Ja siksi on käytännössä ihan se ja sama, maksaako se firma osingon vai jättääkö kassaan, jos sillä on yhtään järkevää hinnanmuodostusta. Ja miksi osinkokiima on niin irrationaalista.)

Tosin osingon irtoaminen historiallisesti laskee osakkeen hintaa vain hetkellisesti, koska kurssiin diskontataan enemmän se tulevaisuuden liiketoiminnan arvo kuin tuo lyhytaikainen varojen irtoaminen. Mitä useammin ja pienemmissä erissä se osinko maksetaan, niin sitä nopeammin tuo osakkeen arvo myös näyttää palautuvan. Suurin ongelma suorissa osakeomistuksissa noissa osingoissa on verotuksen kanssa, mutta ainakin fyysisissä kasvuindeksirahastoissa verotusongelmakin on pienempi ts. osingot menevät pienemmällä vähennyksellä arvon kasvuksi.

 

[oongee]

Oli osingot miten typeriä tahansa jonkun mielestä niin en usko että maailmantalous toimisi niinkään että jokainen yritys investoisi tuotot loputtomiin sataprosenttisesti eikä yksikään jakaisi voittoja osakkeenomistajille.

Osinkojen jakamisen sijaan yhtiö voi myös ostaa omia osakkeitaan pois markkinoilta. Se on toinen tapa jakaa tuottoa omistajille ja sitä jonkin verran käytetään.

Sikäli myöskään tuo osinkokeskeinen "tuottoa tuotolle"-ajattelu ei täysin toimi osakemarkkinoilla, vaikka ihan saman tyyppinen ilmiö siellä vaikuttaa. Se on vain vaikeampi selittää ja ymmärtää kuin korkosijoituksessa. Tuon osingon kautta se on toki helpompi selittää, vaikkei kuvaakaan täysin tuota osakemarkkinoiden kannalta.

 

[Andan]

Osinkojen jakamisen sijaan yhtiö voi myös ostaa omia osakkeitaan pois markkinoilta. Se on toinen tapa jakaa tuottoa omistajille ja sitä jonkin verran käytetään.

Sikäli myöskään tuo osinkokeskeinen "tuottoa tuotolle"-ajattelu ei täysin toimi osakemarkkinoilla, vaikka ihan saman tyyppinen ilmiö siellä vaikuttaa. Se on vain vaikeampi selittää ja ymmärtää kuin korkosijoituksessa. Tuon osingon kautta se on toki helpompi selittää, vaikkei kuvaakaan täysin tuota osakemarkkinoiden kannalta.

Täysin totta, osakemarkkinoilla se sijoitusten tuotto on huomattavasti moniulotteisempi asia. Sitten jos otetaan kaikki muutkin sijoitusinstrumentit mukaan, niin homma menee aika villiksi sen suhteen millä kaikilla tavoilla sitä tuottoa voi tulla Säästötilin pääoma, korko ja korkoa korolle on todella suoraviivainen systeemi.

 

[Lime89]

Terve! Olisi tarkoitus aloittaa sijoittamaan Nordean rahastoihin, noin 200-500e kuukaudessa. Onko suosituksia mihin kannattaa rahat laittaa kiinni jos haluaa turvallisen vaihtoehdon?

 

[Andan]

Terve! Olisi tarkoitus aloittaa sijoittamaan Nordean rahastoihin, noin 200-500e kuukaudessa. Onko suosituksia mihin kannattaa rahat laittaa kiinni, jos haluaa turvallisen vaihtoehdon?

Jos nimenomaan Nordean omiin rahastoihin, niin tämä taitaa olla edelleen se lähinnä jotain halpaa maailman indeksi kasvuETF:ää oleva: Maailma Passiivinen B Vuosikulut tosin on 0,5%, kun on Nordean oma eli selvästi korkeampi kuin halvimmat vastaavat ETF:ät, mutta ei kuitenkaan niitä törkeitä ns. aktiivisien rahastojen kuluja.

Sitten jos haluaa jonkin oikein turvallisen, niin säästötili taitaa olla se paras, koska tuollakin koko maailman hajautuksella joutuu kuitenkin markkinoiden armoille eli suositeltava kuukausisäästön horisontti on sellaisen 10+ vuoden luokkaa.

 

[Seizera]

Jos on kolmikymppisenä 500k niin kuuskymppisenä lienee 5M. Mitä sillä sitten tekee? Tämä on se mikä itsellä tökkii tässä loputtomassa sijoittamisessa.
Ja tuo että sijoitukset mahdollistaa osa-aikatyön seniorina. Olen tehnyt 50% työaikaa kun lapsiarki oli kiireisinä ja silti jäi säästöön, tietysti vähemmän kuin nyt 80-100 työajalla. Tässä toki auttaa että kuukauden bruttopalkka on 5-numeroinen

Ainakin itse olen aina ajatellut, että ei oma sukupolveni eläkkeelle pääse, ellei sitä itse tee. Joten jos vaikka olisi niinkin hieno tilanne, että 60v olisi miljoonia säästössä niin lähtisin eläkkeelle silloin, enkä jotain +72v mihin tuo eläkeikä karkaa kokoajan edemmäs ja edemmäs.

Molempien puolen suvuista oikeastaan kaikki miehet on vielä kuolleet eri sydänhommiin ennen vuotta 65v, niin ehkäpä sitä itsekkin saisi muutaman vuoden eläkettä railatella ennenkuin genetiikka ottaa kiinni.

 

[KiLLPaTRiCK]

Niin ollaan, jolloin voi puhua sijoittamisesta myös muussa kuin FIRE/vaurastuminen kontekstissa. Sille on oma ketjunsa, joten turha pakottaa sitä kontekstia ainoana oikeana tänne. On vaan vaikka talon ostamiseen paljon järkevämpää napata osakemarkkinalta korko säästämisen ajaksi ja realisoida ennen ostoa kuin säästää johonkin käyttötilille.

Kelarahoista ei paljoa säästellä joten mikä relevanssi?

Mihin se raha menee?

-pienituloisen pihistelyä

mihinrahakuluu.blogspot.com

Tuossa osaksi Kelarahoista säästettiin/sijoitettiin kymmenen vuotta 50% ja tehtiin yli kuusinumeroinen salkku.

 

[3dfx]

.

Sijoitusketjussa kun ollaan niin perspektiivi sijoittaminen. Tilanne olis eri jos oltaisiin elä hetkessä - rahat sileäksi ketjussa

Edelleen korostan että tämä on juurikin sijoitusketju eikä mikään fire ketju, millaseksi tätä nyt yrität jostain syystä pakottaa. Sille firelle on ihan oma ketjunsa vai onko peräti kaksikin. Täällä pitäisi tajuta ne erilaiset perspektiivit ja tavoitteet, muutkin kuin joku fire.

Ehkä tästäkin voi miettiä miksei suomessa sijoiteta jos sijoittajien omat asenteet on noin pielessä ja mustavalkoisia, että se on fire tai ei mitään ja tuputetaan jotain mallia mikä ei kaikille vaan sovi. Sijoittaa kannattaa jos kerää rahaa mihin tahansa vuosien säästämisen vaativaan, vaikka asuntolainan omarahoitusosuuteen. Ei se ole mitään "rahat sileeksi" elämistä vaan tavoitteellista säästämistä.

 

[zepi]

Käteistili on vähän huono suurien summien säilyttämiseen. Ja nyt säästötilien korot ovat laskussa, niin pitää varmaan työntää ylimääräiset säästötililtä sijoituksiin.
Onhan se toisaalta kiva ajatus, että voisi esim. vaan kävellä autokauppaan ja ostaa auton ilman rahoitusta.

Ulkopuolisen on aika mahdotonta sanoa, että mikä on kenellekin suuri summa säilytettäväksi käyttötilillä. Riippuu ihan talouden tuloista ja menoista, että paljonko välitöntä likvidiä on syytä olla tarjolla.w

 

[Oksa]

Ulkopuolisen on aika mahdotonta sanoa, että mikä on kenellekin suuri summa säilytettäväksi käyttötilillä. Riippuu ihan talouden tuloista ja menoista, että paljonko välitöntä likvidiä on syytä olla tarjolla.w

Siirryin työsuhdeautoiluun muutama vuosi sitten ja myin velattoman oman auton jolla oli arvoa pari kymppiä. Sen verran piti olla turvallisuushakuinen että jätin tämän koko summan säästötilille normaalin kulutuspuskurin päälle jos vaikka tulee lomautus tai muu tilanne ja pitää saada auto käyttöön. Nyt sitten säännöllisesti kaduttaa kun olisi ihan hyvin voinut laittaa tämän summan johonkin esim. maailmaindeksiin joka olisi kasvanut reilusti tähänkin saakka. Sama summa on säästötilillä edelleen (onneksi edes korot vähän nousivat tällä välillä, nyt taas laskusuunnassa) enkä uskalla sitä sijoittaa kun kurssit on olevinaan korkealla, jatkan ainoastaan normaalia kuukausisäästöä.

 

[zepi]

Siirryin työsuhdeautoiluun muutama vuosi sitten ja myin velattoman oman auton jolla oli arvoa pari kymppiä. Sen verran piti olla turvallisuushakuinen että jätin tämän koko summan säästötilille normaalin kulutuspuskurin päälle jos vaikka tulee lomautus tai muu tilanne ja pitää saada auto käyttöön. Nyt sitten säännöllisesti kaduttaa kun olisi ihan hyvin voinut laittaa tämän summan johonkin esim. maailmaindeksiin joka olisi kasvanut reilusti tähänkin saakka. Sama summa on säästötilillä edelleen (onneksi edes korot vähän nousivat tällä välillä, nyt taas laskusuunnassa) enkä uskalla sitä sijoittaa kun kurssit on olevinaan korkealla, jatkan ainoastaan normaalia kuukausisäästöä.

Pari kymppiä on Suomessa etenkin työsuhdeautoilijalle varmaan melkein aina aika paljon.

Meidän perheellä kiinteät kk-menot ovat luokkaa 7 tonnia kuussa, joten kymppitonnin puskuri on aika minimi, mutta olen kyllä aika eri tulo + kulutusprofiilissa Sveitsiläisen menotason ja liksan takia.

Mutta joo, itse miettisin asiaa ehkä siltä kannalta, että paljonko kymppitonni enemmän tuottaa korkoa korolle efekteineen vaikka 10 ja 20v säästöajalla ja koittaisin sen perusteella päätellä vähän, että paljonko käyttötilipuskurin pito maksaa realistisesti itselle omalla säästöhorisontilla tjmv.

Tietty jos ikää on 70, niin horisontti varmaan lyhenee verrattuna kolmi/nelikymppisen horisonttiin.

 

[JLM]

Itse ajattelen sen käteispuskurin vähän kuin vakuutuksena, mikä on saatavana heti kun sitä tarvitaan. Tyyliin jos talossa hajoaa jotain, auto pitää korjata vähän isommin tai laittaa yllättäen jostain syystä vaihtoon, tai tulee joku muu vähän isompi kustannus hetkellisesti. Tai jos lähtee duuni alta jostain syystä, niin ei ole heti ns. perse paljaana sen takia. Silloin pystyy myös pitämään aika hyvin kiinni säästämis- tai lainanlyhennyssuunnitelmista. Korkotuloa ei tietysti ihan valtavan paljoa ole saatavana tällä hetkellä niin, että rahat ovat käytettävissä välittömästi tarvittaessa. Lienee se hinta mikä pitää maksaa ns. mielenrauhasta.

 

[Diablo IV]

Itse ajattelen sen käteispuskurin vähän kuin vakuutuksena, mikä on saatavana heti kun sitä tarvitaan. Tyyliin jos talossa hajoaa jotain, auto pitää korjata vähän isommin tai laittaa yllättäen jostain syystä vaihtoon, tai tulee joku muu vähän isompi kustannus hetkellisesti. Tai jos lähtee duuni alta jostain syystä, niin ei ole heti ns. perse paljaana sen takia. Silloin pystyy myös pitämään aika hyvin kiinni säästämis- tai lainanlyhennyssuunnitelmista. Korkotuloa ei tietysti ihan valtavan paljoa ole saatavana tällä hetkellä niin, että rahat ovat käytettävissä välittömästi tarvittaessa. Lienee se hinta mikä pitää maksaa ns. mielenrauhasta.

TikTokissa oli yks video missä joku oli ostanut 2 sähköautoa velalla. Kun sillä oli työmatka-ajoa joka päivä 100 km. Sitten kun se auto saapui noin 5 kuukauden kuluttua, niin sen työ muuttuikin ja nykyisin ajoa tuleekin vain korkeintaan 20 km.
Sitten sen jälkeen joutui lomaututetuksi. Siinä tilanteessa kun juuri oli ostanut toisenkin sähköauton velalla, eli 2 autoa yhtäaikaa lyhentää. Niin siinä tilanteessa ei taida enää puskuriraha toimia.

/se oli sen toisen sähköauton hankinnan laskenut siten, että aikaisemmin oli ollut 2000 euron diisseli, että tulee edullisemmaksi nuilla kilometreillä ostaa uusi sähköauto. (puolisolla toinen auto käytössä)

 

[Diablo IV]

Jos maksaa veroprosenttia enemmän, siten että tulee veronpalautusta. Niin veronpalautuksessahan on 2,5% korkoa. Niin meneekö tuosta 2,5%:sta viellä verot päälle?
Kun mietin että jos säästötilillä on vaikka rahaa ja svean säästötilin korko on 2,9% tuosta korostahan taitaa sitten lähteä se 30% vero viellä? niin eikös se oli jotain 2% korkoa?

 

[Paapaa]

Jos maksaa veroprosenttia enemmän, siten että tulee veronpalautusta. Niin veronpalautuksessahan on 2,5% korkoa. Niin meneekö tuosta 2,5%:sta viellä verot päälle?
Kun mietin että jos säästötilillä on vaikka rahaa ja svean säästötilin korko on 2,9% tuosta korostahan taitaa sitten lähteä se 30% vero viellä? niin eikös se oli jotain 2% korkoa?

Toi hyvityskorko on verotonta. Ja tosiaan 0.7*2.9% = 2.03%. Mutta ota huomioon, että veronpalautusten hyvityskorko alkaa kertyä vasta verovuoden jälkeisen helmikuun alusta. Eli ne liiat verot kannattaa maksaa vasta viime tingassa (lisäennakko tammikuussa?) jos tuon koron haluaisi järkevästi hyödyntää. Esim. nyt voisi maksaa lisäennakkoa viime vuoden verotukseen ja saada tälle tuota korkoa.

 

[all-in]

TikTokissa oli yks video missä joku oli ostanut 2 sähköautoa velalla. Kun sillä oli työmatka-ajoa joka päivä 100 km. Sitten kun se auto saapui noin 5 kuukauden kuluttua, niin sen työ muuttuikin ja nykyisin ajoa tuleekin vain korkeintaan 20 km.
Sitten sen jälkeen joutui lomaututetuksi. Siinä tilanteessa kun juuri oli ostanut toisenkin sähköauton velalla, eli 2 autoa yhtäaikaa lyhentää. Niin siinä tilanteessa ei taida enää puskuriraha toimia.

/se oli sen toisen sähköauton hankinnan laskenut siten, että aikaisemmin oli ollut 2000 euron diisseli, että tulee edullisemmaksi nuilla kilometreillä ostaa uusi sähköauto. (puolisolla toinen auto käytössä)

Tubesta ilmeisesti saman videon katsoin osittain. Ei avannut sitä sähköpakun hankintaa, mutta kertoi ettei vaimo suostu sillä ajamaan.
Tyyppi ei huomioinut riskejä et tilanne voi muuttua. Nyt onkin ongelmissa kun hankittu 2 liian kallista autoa velaksi joille ei käyttöä ja tulot putosi lomautuksen vuoksi.
Opetus: Hanki vain auto mihinkä on varaa. Velaksi vain jos korko tarpeeksi pieni ja pystyt hoitamaan maksut työttömyyden kohdatessakin.

 

[Diablo IV]

Tubesta ilmeisesti saman videon katsoin osittain. Ei avannut sitä sähköpakun hankintaa, mutta kertoi ettei vaimo suostu sillä ajamaan.
Tyyppi ei huomioinut riskejä et tilanne voi muuttua. Nyt onkin ongelmissa kun hankittu 2 liian kallista autoa velaksi joille ei käyttöä ja tulot putosi lomautuksen vuoksi.
Opetus: Hanki vain auto mihinkä on varaa. Velaksi vain jos korko tarpeeksi pieni ja pystyt hoitamaan maksut työttömyyden kohdatessakin.

Joo se taisikin olla juuri sama video youtubesta, sekoitin platformin.

 

[chrisekh]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

tama?

 

[kilroy1]

Ulkopuolisen on aika mahdotonta sanoa, että mikä on kenellekin suuri summa säilytettäväksi käyttötilillä. Riippuu ihan talouden tuloista ja menoista, että paljonko välitöntä likvidiä on syytä olla tarjolla.w

Miksi pitää käyttö/säästötilillä olla välitöntä likvidiä tonneja tai kymppitonneja ? Mitä sellaista voi tapahtua mihin nuo rahat tarvitsee juuri nyt ilman "järjestelyaikaa"?

Itsellä on korteilla käytettävissä reilu 30t€, tuolla saa ilman korkoa kuukauden pelivaraa.. lisäksi Nordbetiltä saa salkkua vastaan nostettua useamman kymppitonnin kohtuukorolla. Ei tarvitse sijoituksia realisoida jollei halua.

Jokainen taplaa tyylillään mutta tämän olen nähnyt parhaaksi ratkaisuksi omalla kohdalla.

 

[Agent_007]

Toinen autokeissi (eli autossa enemmän velkaa kuin jälleenmyyntiarvoa), mutta ehkä tässä vaiheessa jo kaikki keskustelijat ymmärtävät, ettei autoihin kannata laittaa rahaa kiinni

Milla ja Taneli uivat veloissa, mutta ostivat silti Teslan – ”Olimme tosi naiiveja”

Milla ja Taneli ovat velkaantuneet pahasti muun muassa epäonnisten autokauppojen takia. He pyrkivät kääntämään tilanteensa paremmaksi Raharemontti-ohjelmassa.

www.is.fi

 

[chrisekh]

Miksi pitää käyttö/säästötilillä olla välitöntä likvidiä tonneja tai kymppitonneja ?

Unohdat etta taalla on muropalkat ja joillekkin se ei ole kuin kuukauden palkka. Itsellani vaihtelee ansiot alkuvuoden ja loppuvuoden valilla niin varaudun 10t loppuvuoteen. Siina muuten menettaa 1000 euron verottomat myynnit jos joutuu osakkeita joka vuosi 2000e realisoimaan etta saa jonkun yllattavan menon maksettua.

 

[KiLLPaTRiCK]

Siirryin työsuhdeautoiluun muutama vuosi sitten ja myin velattoman oman auton jolla oli arvoa pari kymppiä. Sen verran piti olla turvallisuushakuinen että jätin tämän koko summan säästötilille normaalin kulutuspuskurin päälle jos vaikka tulee lomautus tai muu tilanne ja pitää saada auto käyttöön. Nyt sitten säännöllisesti kaduttaa kun olisi ihan hyvin voinut laittaa tämän summan johonkin esim. maailmaindeksiin joka olisi kasvanut reilusti tähänkin saakka. Sama summa on säästötilillä edelleen (onneksi edes korot vähän nousivat tällä välillä, nyt taas laskusuunnassa) enkä uskalla sitä sijoittaa kun kurssit on olevinaan korkealla, jatkan ainoastaan normaalia kuukausisäästöä.

Itse en pitäisi vain tilillä makaamassa. Joku pieni kuluinen ETF vaan ostoon. Niitä mitä täälläkin mainostetaan.

 

[kilroy1]

Unohdat etta taalla on muropalkat ja joillekkin se ei ole kuin kuukauden palkka. Itsellani vaihtelee ansiot alkuvuoden ja loppuvuoden valilla niin varaudun 10t loppuvuoteen. Siina muuten menettaa 1000 euron verottomat myynnit jos joutuu osakkeita joka vuosi 2000e realisoimaan etta saa jonkun yllattavan menon maksettua.

Ei tarvitse realisoida.. Nordnetillä saa salkkua vastaan luottoa kohtuukorolla, pistää vastaan hetkeksi kuukausisäästön pois tai pienemmälle. Esim. 20k€ käyttötilillä tuottaisi keskivertorahastossa (7% tuotto) 1400€/vuosi. Kallista mielenrauhaa omasta mielestäni.

 

[zepi]

Miksi pitää käyttö/säästötilillä olla välitöntä likvidiä tonneja tai kymppitonneja ? Mitä sellaista voi tapahtua mihin nuo rahat tarvitsee juuri nyt ilman "järjestelyaikaa"?

Itsellä on korteilla käytettävissä reilu 30t€, tuolla saa ilman korkoa kuukauden pelivaraa.. lisäksi Nordbetiltä saa salkkua vastaan nostettua useamman kymppitonnin kohtuukorolla. Ei tarvitse sijoituksia realisoida jollei halua.

Jokainen taplaa tyylillään mutta tämän olen nähnyt parhaaksi ratkaisuksi omalla kohdalla.

Kyllä mäkin toisessa elämäntilanteessa elin käyttötili nollissa ja höyläsin päivittäismenot luottokortille + maksoin palkkaa omasta firmasta ulos pari päivää ennenkuin luottokortti erääntyi ja asuntolaina + vastike meni maksuun.

Ainakin meidän kotitaloudessa tilanne on se, että yhteisen taloustilin toisen käyttäjän ahdistuminen alkaa olla sitä luokkaa saldon laskiessa alle 1kk normaalimenojen, että muutama satanen menetettyä sijoitusten vuosituottoa on mitätön hinta sen ahdistuksen välttämisestä. Ja sanotaanko nyt niin että en ajatellut luennoida ja excelöidä ensimmäisenä tästä asiasta - aivan muut asiat ovat prioriteettilistalla tämän meille pienen vaihtoehtokustannuksen yläpuolella.

Tämän takia sanonkin että jokaisen kannattaa laskea ja miettiä itse itselleen ne asiat.

Miettimättä ei ole hyvä vetää, koska silloin tulee vedettyä usein lonkalta vähän hutilaakeja omaan riskinsietoon ja vaurastumispotentiaaliin nähden.
-
Sveitsissä ei muuten huvita vivuttaa salkkua kun seurauksena on helposti verottajan tulkinta että olet ammattisijoittaja. Silloin myyntivoitot verotetaan tuloverona kun muuten ne ovat verottomia mikäli kaupankäynti on ”vähäistä”.

 

[Joukahaine]

Uusi auto on kyllä tuote, jonka saa omassa päässän huijattua/jotenkin aina laskettua kannattavaksi, vaikka se ei sitä ole. Autokuume on paha jos sitä ei osaa kontrolloida. Tuo esimerkki laitetusta kk määrästä on hyvä. Sitä ajattelee, että se nyt on vaan "300e" tai "500e kuussa.. ja sitten se on sitä seuraavat 5 vuotta, mikä on hemmetin pitkä aika. Kaikkiin kulutustavaraanhan tuo ajattelu käy. Aina saa sen tarpeen itselle selitettyä jos jotain haluaa.

 

[Tuge82]

Tää on musta väärä ajattelumalli. Toisin kuin korkosijoituksissa, joissa sä todella saat koron sen sijoitetun pääoman lisäksi, osingoissa näin ei käy, vaan se sun position arvo laskee osingon verran kun osinko irtoaa. Ja sulla on keskimäärin ihan yhtä paljon omaisuutta ennen ja jälkeen osingonirtoamisen. Jos piirtäisit yrityksen käppyrän niin, että osakkeen kurssiin lisätään osinko kun se irtoaa, niin et näkisi käppyrästä oikein mitenkään, milloin se osinko irtoaa. (Ja siksi on käytännössä ihan se ja sama, maksaako se firma osingon vai jättääkö kassaan, jos sillä on yhtään järkevää hinnanmuodostusta. Ja miksi osinkokiima on niin irrationaalista.)

Käänteinen tapa nähdä asia: jos sijoitushorisontti on pitkä, ja firma maksaa kestävällä tavalla osinkoa, ei osakekurssilla tai sen vaihtelulla ole mitään väliä. Joku voisi sanoa, että osinko on ainoaa todellista tuloa/rahavirtaa mitä sijoittaja saa yrityksestä, muu (eli pääasiassa osakekurssi ja sen kehitys) on spekulaatiota ja ennustusta, joka menee kuitenkin aina vähintään jossain kohtaa pieleen.

 

[Paapaa]

Kaikkiin kulutustavaraanhan tuo ajattelu käy

Kyllä auto, prätkä, mökki, vene tai asunto ovat oma lukunsa siksi, että maksat hyvin paljon muutakin kuin vain hankintakulut. Auto on ihan tuhottoman kallis kun huomioi myös vakuutukset, verot, huollot/korjaukset, renkaidenvaihdon/säilytyksen, katsastukset, polttoaineet ja pysäköinnin ja autopaikan kulut. Noi kaikki kannattaa laskea ennen kuin iskee rahat autoon. Ja miettii myös sen ikävän skenaarion, jossa talouden tulot laskevat. Mutta tää menee kyllä vähän ohi aiheen.

Käänteinen tapa nähdä asia: jos sijoitushorisontti on pitkä, ja firma maksaa kestävällä tavalla osinkoa, ei osakekurssilla tai sen vaihtelulla ole mitään väliä. Joku voisi sanoa, että osinko on ainoaa todellista tuloa/rahavirtaa mitä sijoittaja saa yrityksestä, muu (eli pääasiassa osakekurssi ja sen kehitys) on spekulaatiota ja ennustusta, joka menee kuitenkin aina vähintään jossain kohtaa pieleen.

Musta toikin on aika petollinen ja tosi yleinen tapa ajatella. Osakkeen nykyarvo on ihan todellinen asia johon sen osakkeen voi halutessaan vaihtaa, oli aikomus myydä tai ei. Osinko irtoaa, laskee osakkeen arvo osingon verran +/- päivän muu vaihtelu joka ei katoa mihinkään. Siksi osinko ei ole mielestäni korkea korolle. Yrityksen tuotto ei tule osingon irtoamisesta, vaan osingon ja arvon yhdistelmästä. Eikä silmänsä sulkeminen toiselta muuta asiaa mihinkään. Yhtä typerää olisi olla huomioimatta osinkoa kun sitä kokonaistuottoa miettii. Sitäkin tapahtuu kun ihmiset katselevat pelkkiä hintaindeksejä tai osakkeen kurssia ja arvioivat niistä kokonaistuottoa.

Kun laskee osakkeen kokonaistuottoa, niin osakkeen arvo on hyvin oleellinen komponentti ihan kaikkien osakkeiden kohdalla ja tilannekuva kyllä vääristyy jos sitä ei huomioi. Eivätkä kaikki firmat edes maksa osinkoa, silti ne tuottavat "tuottoa tuotolle". Ennustukset menvät metsään niin arvon kuin osinkoennusteen kohdalla, joten se pätee kumpaankin. Pitkällä aikavälillä arvo, voitonjako ja tuloksenteko kyllä korreloivat keskenään.

 

[Nik97]

Ei kai tuossa youtube videon kaverilla muuta ongelmaa ole kuin että jää velkaa vaikka myisikin esim toisen pois ja ei ole sitä puskuria mistä maksaa se laina pois..tosin taisi videolla mainita että jää vaan pari tonnia velkaa joten siinä mielessä aika kestämättömällä pohjalla talous jos ei edes sen vertaa ole missään säästössä..

 

[Tuge82]

Musta toikin on aika petollinen ja tosi yleinen tapa ajatella. Osakkeen nykyarvo on ihan todellinen asia johon sen osakkeen voi halutessaan vaihtaa, oli aikomus myydä tai ei. Osinko irtoaa, laskee osakkeen arvo osingon verran +/- päivän muu vaihtelu joka ei katoa mihinkään. Siksi osinko ei ole mielestäni korkea korolle. Yrityksen tuotto ei tule osingon irtoamisesta, vaan osingon ja arvon yhdistelmästä. Eikä silmänsä sulkeminen toiselta muuta asiaa mihinkään. Yhtä typerää olisi olla huomioimatta osinkoa kun sitä kokonaistuottoa miettii. Sitäkin tapahtuu kun ihmiset katselevat pelkkiä hintaindeksejä tai osakkeen kurssia ja arvioivat niistä kokonaistuottoa.

Kun laskee osakkeen kokonaistuottoa, niin osakkeen arvo on hyvin oleellinen komponentti ihan kaikkien osakkeiden kohdalla ja tilannekuva kyllä vääristyy jos sitä ei huomioi. Eivätkä kaikki firmat edes maksa osinkoa, silti ne tuottavat "tuottoa tuotolle". Ennustukset menvät metsään niin arvon kuin osinkoennusteen kohdalla, joten se pätee kumpaankin. Pitkällä aikavälillä arvo, voitonjako ja tuloksenteko kyllä korreloivat keskenään.

Juuri näin, sinäpä sen sanoit, en voisi olla enempää samaa mieltä Oma pointti oli juurikin, että on yksioikoista ”tuomita” osinkoja ja niitä maksavia yrityksiä osana sijoitusstrategiaa, samoin kun olisi yksioikoista tuomita sellaisia yrityksiä, jotka eivät maksa ollenkaan osinkoa.

 

[Joukahaine]

Kyllä auto, prätkä, mökki, vene tai asunto ovat oma lukunsa siksi, että maksat hyvin paljon muutakin kuin vain hankintakulut.

Juuri näin. Meinasin ehkä omassa päässä näitä kalliimpia hankintoja, mutta kirjoitin huonosti. Kaikki nuo esimerkit sellasia mistä saa äkkiä kalliin ja selitettyä itselleen miksi sen pitää olla parempi/nopeempi/uudempi/kalliimpi.

 

[pokkus]

Miksi pitää käyttö/säästötilillä olla välitöntä likvidiä tonneja tai kymppitonneja ? Mitä sellaista voi tapahtua mihin nuo rahat tarvitsee juuri nyt ilman "järjestelyaikaa"?

Itsellä on korteilla käytettävissä reilu 30t€, tuolla saa ilman korkoa kuukauden pelivaraa.. lisäksi Nordbetiltä saa salkkua vastaan nostettua useamman kymppitonnin kohtuukorolla. Ei tarvitse sijoituksia realisoida jollei halua.

Jokainen taplaa tyylillään mutta tämän olen nähnyt parhaaksi ratkaisuksi omalla kohdalla.

Sijoitusten ja tilillä olevien rahojen suhde. Jos esim. säästötilillä ~3% korolla makaa noin 1% sijoituksissa olevasta summasta niin aika mitättömistä eroista puhutaan.

 

[JLM]

Tubesta ilmeisesti saman videon katsoin osittain. Ei avannut sitä sähköpakun hankintaa, mutta kertoi ettei vaimo suostu sillä ajamaan.
Tyyppi ei huomioinut riskejä et tilanne voi muuttua. Nyt onkin ongelmissa kun hankittu 2 liian kallista autoa velaksi joille ei käyttöä ja tulot putosi lomautuksen vuoksi.
Opetus: Hanki vain auto mihinkä on varaa. Velaksi vain jos korko tarpeeksi pieni ja pystyt hoitamaan maksut työttömyyden kohdatessakin.

Joo... mielestäni Dave Ramseyn ohje on tässä aika hyvä. Jos nettovarallisuutesi on alle miljoonan, niin osta käytetty. Kun ostat käytetyn, osta käteisellä ja pidä talouden autojen/moottoritujen kulkuvälineiden arvo maksimissaan puolessa vuotuisista tuloista. Ideana on se, että arvoaan menettävissä rojuissa olisi mahdollisimman vähän rahaa kiinni ja arvoaan kasvattavissa vastaavasti enemmän. Mutta uusien autojen hankinta velaksi on pääsääntöisesti todella tyhmää.

 

[chrisekh]

Joo... mielestäni Dave Ramseyn ohje on tässä aika hyvä. Jos nettovarallisuutesi on alle miljoonan, niin osta käytetty. Kun ostat käytetyn, osta käteisellä ja pidä talouden autojen/moottoritujen kulkuvälineiden arvo maksimissaan puolessa vuotuisista tuloista. Ideana on se, että arvoaan menettävissä rojuissa olisi mahdollisimman vähän rahaa kiinni ja arvoaan kasvattavissa vastaavasti enemmän. Mutta uusien autojen hankinta velaksi on pääsääntöisesti todella tyhmää.

Ja sitten Ramsayn ohjeista aina se tarkein etta ihminen ei ole mikaan tietokone. Se mika vaikuttaa Excelissa fiksulta ei ehka olekkaan kaytannossa. Patee liian hyvin tuohon kaveriin joka osti kaksi uutta sahkoautoa pelkastaan Excelin avulla. Mutta minusta tuo jannu ei ole silti hyva esimerkki loppujen lopuksi koska kukaan ei usko niin käyvän itselleen. Mutta jokainen saattaa ehka myontaa sen etta ostamalla kaiken osamaksuksi suottaa merkittava osa ihmisista tehda arvokkaampia hankintoja kuin loppujen lopuksi pitaisi.

Ja niille jotka eivat Ramsayta tunne niin sen videoita on paljon youtuubissa missa se painottaa etta ihmisten tulisi kartuttaa varallisuuttaan samalla tavalla kuin se tehtiin 100 vuotta sitten. Ensin omat hommat kuntoon, kulutus minimiin, tehdaan paljon toita. Mitaan sijoitusta ei saisi hankkia millaan hulluilla velkavivuilla vaan pyrkia siihen etta sijoittaminen tehdaan omilla rahoilla. Puhuu siita ettei pitaisi liikaa vertailla itseaan naapuriin.

 

[Valaz]

Ikää on 34 ja tässä tuli erinäisistä syistä tossa 4 vuotta sitten sellainen taloudellinen täys resetti. Eli nollasta, tai oikeastaan pienestä pakkasesta lähdettiin liikkeelle. Tulot oli tuossa pari vuotta todella pienet, mutta päätin aloittaa pientä säästämistä, edes muutamista kympeistä ja nyt kasvattanut sitä kun tulot nousseet edes kohtuulliselle tasolle.
Tiedän että täällä valtaosa sijoittaa kuukaudessa isomman summan kuin minulla tällä hetkellä kiinni missään, mutta toivon että tänne mahtuu myös meitä pienemmän luokan säästäjiä kysymään neuvoja.

Avaan tähän alle vähän nykytilannetta:
- Säästötilille kerännyt 4kk menoja vastaavan summan. Katson nyt vuosittain aina sille sopivan mahdollisimman korkeakorkoisen tilin.
- Nordnetissä on tällä hetkellä 2500€ seuraavasti jaettuna:
Handelsbanken Eurooppa
Handelsbanken USA
Storebrand Japan A
Näissä kaikissa 0,20% kulut.
Näihin meni aluksi kuukaudessa 50€, sitten 100€ ja nyt viimeiset kuukaudet olen laittanut 200€. Nyt pystyn kuitenkin nostamaan summan 500€ kuukaudessa.
- S-pankissa tili ja siellä bonukset menee automaattisesti rahastoon, jossa semmoinen 1200€ tällä hetkellä. Miettinyt että pitäiskö tuo myydä, mutta toisaalta tuntuu tuommoisesta ylimääräiseltä rahalta kun menee tuolta täysin itsekseen ja nuo bonukset nyt ovat pelkkää plussaa kun ei tule mitenkään pelkkää Ässää suosittua, vaan käyn kaupassa vähän siellä sun täällä. Tossa kuitenkin kova 1% korko.

Tällä hetkellä asun vuokralla, tuossa jokunen vuosi sitten tosiaan edellisen velallisen asunnon myin avioeron vuoksi ja siitä tuli jonkin verran turskaa. Nyt siitä viisastuneena huomattavasti pienemmällä velkamäärällä voisi mutta vähän kauemmaksi ja ostaa taas asunnon. Saisi hajautettua säästöjä sitäkin kautta.

Onko vinkkejä/viisaita neuvoja, että jatkanko samalla tavalla vai pitäisikö tehdä muutoksia. Olen sijoittajana melko laiska ja arvostan huolettomuutta. En siis kaipaa tilannetta jossa pitäisi tunnin välein seurailla graafeja ja käppyröitä. Olen myös herkkä stressaamaan asioista, joten arvostan helppoutta tässäkin mielessä.

Unelmana olisi aikaistaa eläkeikää huomattavasti, tai vähintäänkin siirtyä tekemään osa-aika työtä jo vaikka 50 vuotiaana. Onko näillä summilla ihan haihattelua, tai jos ei ole, niin mikä olisi järkevin keino? En ole mikään uraohjus, veikkaan ettei tässä ole ainakaan lähivuosina tulossa mitään merkittäviä palkankorotuksia.

 

[Tommy Goldfish]

Oliko muuten miten helposti toteutettavissa sellainen mikrosäästämistapa, että aina ostoksilla pyöristys lähimpään tasaeuroon ja ne erotukset jonnekkin indeksiin?

Ja mites jos lapselle hankkisi ekan pankkikortin(vahvasti rajoitetun, jos sellaisen saa?) jossa olisi tuollainen ominaisuus? Vaimolle varmaan pitäisi laittaa myös mikrosäästöt käyntiin..

 

[zepi]

Ikää on 34 ja tässä tuli erinäisistä syistä tossa 4 vuotta sitten sellainen taloudellinen täys resetti. Eli nollasta, tai oikeastaan pienestä pakkasesta lähdettiin liikkeelle. Tulot oli tuossa pari vuotta todella pienet, mutta päätin aloittaa pientä säästämistä, edes muutamista kympeistä ja nyt kasvattanut sitä kun tulot nousseet edes kohtuulliselle tasolle.
Tiedän että täällä valtaosa sijoittaa kuukaudessa isomman summan kuin minulla tällä hetkellä kiinni missään, mutta toivon että tänne mahtuu myös meitä pienemmän luokan säästäjiä kysymään neuvoja.

Avaan tähän alle vähän nykytilannetta:
- Säästötilille kerännyt 4kk menoja vastaavan summan. Katson nyt vuosittain aina sille sopivan mahdollisimman korkeakorkoisen tilin.
- Nordnetissä on tällä hetkellä 2500€ seuraavasti jaettuna:
Handelsbanken Eurooppa
Handelsbanken USA
Storebrand Japan A
Näissä kaikissa 0,20% kulut.
Näihin meni aluksi kuukaudessa 50€, sitten 100€ ja nyt viimeiset kuukaudet olen laittanut 200€. Nyt pystyn kuitenkin nostamaan summan 500€ kuukaudessa.
- S-pankissa tili ja siellä bonukset menee automaattisesti rahastoon, jossa semmoinen 1200€ tällä hetkellä. Miettinyt että pitäiskö tuo myydä, mutta toisaalta tuntuu tuommoisesta ylimääräiseltä rahalta kun menee tuolta täysin itsekseen ja nuo bonukset nyt ovat pelkkää plussaa kun ei tule mitenkään pelkkää Ässää suosittua, vaan käyn kaupassa vähän siellä sun täällä.

Tällä hetkellä asun vuokralla, tuossa jokunen vuosi sitten tosiaan edellisen velallisen asunnon myin avioeron vuoksi ja siitä tuli jonkin verran turskaa. Nyt siitä viisastuneena huomattavasti pienemmällä velkamäärällä voisi mutta vähän kauemmaksi ja ostaa taas asunnon. Saisi hajautettua säästöjä sitäkin kautta.

Onko vinkkejä/viisaita neuvoja, että jatkanko samalla tavalla vai pitäisikö tehdä muutoksia. Olen sijoittajana melko laiska ja arvostan huolettomuutta. En siis kaipaa tilannetta jossa pitäisi tunnin välein seurailla graafeja ja käppyröitä. Olen myös herkkä stressaamaan asioista, joten arvostan helppoutta tässäkin mielessä.

Unelmana olisi aikaistaa eläkeikää huomattavasti, tai vähintäänkin siirtyä tekemään osa-aika työtä jo vaikka 50 vuotiaana. Onko näillä summilla ihan haihattelua, tai jos ei ole, niin mikä olisi järkevin keino? En ole mikään uraohjus, veikkaan ettei tässä ole ainakaan lähivuosina tulossa mitään merkittäviä palkankorotuksia.

Kun katselee Suomen asuntomarkkinoiden tulevaisuuden prospekteja, niin miettisin kaksi kertaa sitä omistusasumisen järkevyyttä. Etenkin jos korkotaso jää pysyvästi ylemmäs kuin nollaan.

Riippuen asumistarpeesta vuokra-asuminen aina ei ole oikein vaihtoehto - mutta yksin asuvalla on kun pieniä asuntoja saa kyllä vuokrattuakin.

Oletko ostamassa asuntoa sijainnista jossa voi odottaa asuntojen hintojen nousua? Jos olet muuttamassa "syrjemmälle", niin väittäisin että riski laskevalle hintatrendille on aika iso. Toinen asia on sitten se, että jos ostaa jotain niin haluttavaa, että maan arvon voi olettaa kasvavan. Siihen sentään on mahikset.

 

[Mikkos]

Kun katselee Suomen asuntomarkkinoiden tulevaisuuden prospekteja, niin miettisin kaksi kertaa sitä omistusasumisen järkevyyttä. Etenkin jos korkotaso jää pysyvästi ylemmäs kuin nollaan.

Riippuen asumistarpeesta vuokra-asuminen aina ei ole oikein vaihtoehto - mutta yksin asuvalla on kun pieniä asuntoja saa kyllä vuokrattuakin.

Oletko ostamassa asuntoa sijainnista jossa voi odottaa asuntojen hintojen nousua? Jos olet muuttamassa "syrjemmälle", niin väittäisin että riski laskevalle hintatrendille on aika iso. Toinen asia on sitten se, että jos ostaa jotain niin haluttavaa, että maan arvon voi olettaa kasvavan. Siihen sentään on mahikset.

Riippuu siitä onko ostamassa kotia vai sijoituskohdetta.
E: siis asuakko vuoralla vai ostaako asunnon

 

[amoult]

Oliko muuten miten helposti toteutettavissa sellainen mikrosäästämistapa, että aina ostoksilla pyöristys lähimpään tasaeuroon ja ne erotukset jonnekkin indeksiin?

Ja mites jos lapselle hankkisi ekan pankkikortin(vahvasti rajoitetun, jos sellaisen saa?) jossa olisi tuollainen ominaisuus? Vaimolle varmaan pitäisi laittaa myös mikrosäästöt käyntiin..

OP:lla oli ainakin joskus "säästölipas" nimimen palvelu jossa sai jokaisesta korttimaksusta menemään jonkin siivun "säästöpossuun". Rahastoonhan nuo tuolta eivät automaattisesti kulje..

Pikkurahalla sijoittaminen onnistuu kyllä ihan jollain kk-säästämisohjelmalla. Olisko esimerkiksi Nordendetilla ollut minimi 15 euroa /kk perinteisiin rahastoihin (ETF rahastoissa sitten osuuden minimihinnan mukaan). Automaattinen tilisiirto kuukausittain omasta pankista palkka- tai muuna rahantulopäivänä ja kk-sijoitukset päälle.

Säädä kerran kuntoon ja unohda. Tuosta helpommaksi homma ei tule.

 

[all-in]

Oliko muuten miten helposti toteutettavissa sellainen mikrosäästämistapa, että aina ostoksilla pyöristys lähimpään tasaeuroon ja ne erotukset jonnekkin indeksiin?

Ja mites jos lapselle hankkisi ekan pankkikortin(vahvasti rajoitetun, jos sellaisen saa?) jossa olisi tuollainen ominaisuus? Vaimolle varmaan pitäisi laittaa myös mikrosäästöt käyntiin..

Säästölipas - Helppo ja hauska tapa säästää

Säästölipas on tili, joka kannustaa sinua säästämään ja josta säästöjen kertymistä on kiva seurata. Avaa oma Säästölipas ja aloita säästäminen helposti!

www.op.fi

Uskoakseni muillakin pankeilla vastaava käytössä