Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Onko jollain käsitystä/kokemusta miten Ruotsin listoilla olevan yhtiön maksama pääomanpalautus menee verotuksen suhteen? Onko se yksinkertaisesti samanlainen kuvio kuin osingoissa?
 
Sillä tarkennuksella, että yleensä nuo oikeat nollakorko diilit menee maahantuojan piikkiin. Autoliikkeiden myyntikatteet ja vingutusrajat aikalailla vakiot uusissa autoissa. Autoliikkeille noissa caseissa aivan sama otatko auton nollakorolla vai ilman..

Näin se taitaa olla ja yleensä noi tarjoukset koskevat malleja joita moni ei edes muuten harkitsisi. Lähinnä huonosti myyviä fossiilisia malleja jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita.
 
Mitenkä menee lapselle arvopapereiden lahjoitus? Lahjoittaisimme lapsellemme 5000 euron edestä osakkeita vaimoni kanssa ja nyt pankki vaatii ennen toimenpiteen suorittamista edunvalvojan sijaista. Onko tosiaan näin, että tästä arvopapereiden lahjoituksesta on tehty näin hankalaa? Se on sanottu selvästi, että jos lahjoittaa kiinteää omaisuutta niin tarvitsee tuon edunvalvojan sijaisen mutta että myös arvopapereissa?
 
Moro,

⁠LeadDesk tuli vastaan päivän lehdessä. Kasvuluvut ovat vakuuttavat ja pilvipohjaisen SaaS ratkaisun tarina näyttää päällisinpuolin ihan hyvälle.
Mitä olette mieltä Leaddeskin tulevaisuuden näkymistä ja erityisesti kansainvälisestä kasvusta? -> ⁠https://bit.ly/3mSrucW.

⁠Inderesin tuore analyysi ja suositus lisätä Leaddeskiä -> .
 
Täällä silloin tällöin joku valittaa kun Nordean investorissa ei jokin toimi ja muut tarttuu ja suosittelee vaihtamaan palvelua. Täytyy nyt sanoa monikäyttäjänä (Nordea Investor + IB), että ei se heinikko ole yhtään parempi IB:n puolella. EI nyt ihan joka kerta kun sisään kirjaudun, mutta useammin kuin Nordeassa niin IB:ssä on jotain ongelmaa.
Nyt tänä aamuna ei näe omistuksia eikä pääse tekemään toimeksiantoja "You have not signed in for trading" vaan tulee joka paikassa. Kun koittaa kirjautua treidaajaksi tulee teksti "
You are currently logged in without Trading/Market Data permissions" ja connecting pallurat jää ikuiseen luuppiin.

Eli muistutuksena vain, että mikään näistä systeemeistä ei ole täydellinen, saati sitten toimisi yli 70% ajasta. Tai sitten vaan käyttäjässä on vika :)
 
Mitenkä menee lapselle arvopapereiden lahjoitus? Lahjoittaisimme lapsellemme 5000 euron edestä osakkeita vaimoni kanssa ja nyt pankki vaatii ennen toimenpiteen suorittamista edunvalvojan sijaista. Onko tosiaan näin, että tästä arvopapereiden lahjoituksesta on tehty näin hankalaa? Se on sanottu selvästi, että jos lahjoittaa kiinteää omaisuutta niin tarvitsee tuon edunvalvojan sijaisen mutta että myös arvopapereissa?
Vaihtakaa pankkia tai kehottakaa pankin juristia lukemaan holhoustoimilaki läpi ja/tai ottamaan yhteyttä DVV:hen. Viimeksi lahjoitimme erikoissijoitusrahastoa (ei voi ostaa lapsen rahoilla ilman DVV:m erillispäätöstä) ja pienen nikottelun jälkeen homma onnistui kun taivutin riittävästi ratakiskoa että miksi kyseessä ei ole eturistiriita. Viittaa holhoustoimilakii ja tuohon lahjanlupauslakiin (notariaattilahja).

Lyhykäisyydessään homma meni niin että saatuani vastaavat absurdit ohjeet otin yhteyttä maistraattiin (nykyinen DVV) ja sain toisenlaisen vastauksen jonka laitoin rahastoyhtiölle. Rahastoyhtiö otti myös yhteyttä ja sai vastaavat ohjeet, mutta kun yhtiö erikseen tarkensi että kyseessä erikoissijoitusrahasto niin heidän alueen maistraatti alkoi pakittamaan, meni 2vko ja lopulta tulivat sitten kuitenkin samaan lopputulokseen.
Rahastoyhtiön vastaus:
"Lahjaksiantoasia saatiin vihdoin vedenpitävästi selvitettyä. Tämän vuoden helmikuussa (22.2.2019) on tehty Lahjalupauslakiin muutos, joka mahdollistaa huoltajan notariaattilahjan (kuten meidän rahaston osuudet) lahjoittamisen alaikäiselle huollettavalle. Hieno muutos, joka ei ollut kantautunut meille asti. Kiitos sinun tiedustelusi, myös XXX osuuksien lahjoittaminen perheen sisällä helpottuu merkittävästi. "

Taikasana on siis "eturistiriita" sen sijaan että monessa paikassa lukee "jos vastapuoli on vanhempi". Toisin sanoen vanhempi voi lahjoittaa rahaa vaikka onkin vastapuoli koska tämä on vastikkeetonta, ts. lapsen etu on aina ottaa tuo raha vastaan. Sen sijaan golf-osaketta et voi lahjoittaa koska siinä juoksee kovat kulut ja on todennäköistä että saadulla lahjalla ei kuluja kateta. Osakkeet/rahastot sen sijaan taas rinnastuvat rahalahjaan niin kauan kuin kulut peritään lahjoitettavasta omaisuudesta vaikka niissä kuluja siis olisikin, ts. lapsi saa rahaa aina 0-N eur, ei koskaan -X euroja.

PS. tuo koko tulkinta osakkeiden/rahastojen osalta on ihan pähkähullu, aiemmin tuo sama homma on hoidettu antamalla fyrkat/osakkeet omille vanhemmille/siskoille/tms jotka sitten ostaneet/lahjoittaneet ne sinun lapsille - tadaa eturistiriita katosi hujauksessa (verottajahan tulkkaa tuon lahjoituksen edelleen sinä->lapsi eli 5ke/3v rajaa tuolla ei voi kiertää, mutta eturistiriidan voi).
 
Täällä silloin tällöin joku valittaa kun Nordean investorissa ei jokin toimi ja muut tarttuu ja suosittelee vaihtamaan palvelua. Täytyy nyt sanoa monikäyttäjänä (Nordea Investor + IB), että ei se heinikko ole yhtään parempi IB:n puolella. EI nyt ihan joka kerta kun sisään kirjaudun, mutta useammin kuin Nordeassa niin IB:ssä on jotain ongelmaa.
Nyt tänä aamuna ei näe omistuksia eikä pääse tekemään toimeksiantoja "You have not signed in for trading" vaan tulee joka paikassa. Kun koittaa kirjautua treidaajaksi tulee teksti "
You are currently logged in without Trading/Market Data permissions" ja connecting pallurat jää ikuiseen luuppiin.

Eli muistutuksena vain, että mikään näistä systeemeistä ei ole täydellinen, saati sitten toimisi yli 70% ajasta. Tai sitten vaan käyttäjässä on vika :)
Satuitko juuri yrittämään käyttää IB:tä päivittäisen reset/huolto/mikälie ajanjakson aikana? Esim. arkiaamuisin jos ennen klo 9 yrittää käyttää, niin saattaa törmätä tuohon. Viikonloppuisin siellä on myös aina välillä jotain maintenancea, jolloin systeemit toimii enemmän tai vähemmän heikosti. Itse en ole kyllä pahemmin törmännyt ongelmiin ilmoitettujen ajanjaksojen ulkopuolella, mutta käytän TWS:ää, jos sillä jotain merkitystä on.
 
Hyvinkin mahdollista, ja vielä todennäköisempää että aika usein käytän. Osuu omaan päiväohjelmaan hyvin niin että aamusella zekkailen menoja ja teen toimeksiantoja (jos oon jotain tekemässä).
Huonompi homma minun kohdalla jos heidän päivittäiset(???) huoltokatkot osuu juuri mun sopivaan slottiin :(
Voisivat edes sivuilla ilmoittaa että tälläisiä tekevät. Investorissa on aina huom kenttä jossa kerrotaan päivä, kello ja missä on puutteita.
 
Oletteko lahjoittaneet osakkeita? Ajattelin kiertä... siis tehdä verosuunnittelua paljon nousseen osakkeen kanssa. Eli jos nyt oikein ymmärsin niin homma toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan siten että lahjoitan osakkeita vaimolleni hieman alle 5k€ edestä. Vuoden jälkeen hän myy osakkeet (mahdollisesti) samaan hintaan ja nostaa tililleen 5k€ jonka siirtää minulle. Sen sijaan että itse myydessä maksaisin myyntivoittoveroa ~1300€ saan koko summan käteen. Tietysti vaimolle menee pieni vaivan palkka ja Nordnetille 30€ mutta noin niinkuin muuten vaikuttaa aika huikealta. Enkä näe tässä edes mitään laitonta?

Mitenköhän noi lahjoitetut osakkeet näkyvät saajan AOT hankintahinnan osalta? Eli pitääköhän siinä vuoden jälkeen tehdä jotain paperitöitä vai näyttääköhän se hankintahinnaksi sitä lahjoitushetken arvoa?
 
Kuvailemasi lahjoitus tulkitaan varmasti veronkierroksi jos joku keksii asian huomata ja viitsii siihen puuttua. Vaikka toimet erillään ihan laillisia onkin niin yhdistelmä ei ole. Vedenpitävän tuosta saa kun vaimo maksaa sinun kuluja tuolla 5ke:llä, normaalissa "perheessä" tuon rahan polttamiseen ei tarvita edes puolta vuotta.
 
Hyvinkin mahdollista, ja vielä todennäköisempää että aika usein käytän. Osuu omaan päiväohjelmaan hyvin niin että aamusella zekkailen menoja ja teen toimeksiantoja (jos oon jotain tekemässä).
Huonompi homma minun kohdalla jos heidän päivittäiset(???) huoltokatkot osuu juuri mun sopivaan slottiin :(
Voisivat edes sivuilla ilmoittaa että tälläisiä tekevät. Investorissa on aina huom kenttä jossa kerrotaan päivä, kello ja missä on puutteita.
On ne IB:n sivuilla listattuna tuolla alalaidassa nuo päivittäiset vakioajat:
Current System Status | Interactive Brokers LLC

Tuli etsittyä tuo sivu, kun ensimmäisen kerran noihin aamuongelmiin törmäsin. Sen jälkeen suosiolla logannut vasta 9:n jälkeen sisään :)

Viikonlopun pidemmistä huoltokatkoista tuli muistaakseni myös tieto jotain kautta, olikohan sisäänlogatessa. Niitä ei kyllä ole kovin montaa ollut, mutta enpä ole tuota vielä vuottakaan käytttänyt.
 
Oletteko lahjoittaneet osakkeita? Ajattelin kiertä... siis tehdä verosuunnittelua paljon nousseen osakkeen kanssa. Eli jos nyt oikein ymmärsin niin homma toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan siten että lahjoitan osakkeita vaimolleni hieman alle 5k€ edestä. Vuoden jälkeen hän myy osakkeet (mahdollisesti) samaan hintaan ja nostaa tililleen 5k€ jonka siirtää minulle. Sen sijaan että itse myydessä maksaisin myyntivoittoveroa ~1300€ saan koko summan käteen. Tietysti vaimolle menee pieni vaivan palkka ja Nordnetille 30€ mutta noin niinkuin muuten vaikuttaa aika huikealta. Enkä näe tässä edes mitään laitonta?

Mitenköhän noi lahjoitetut osakkeet näkyvät saajan AOT hankintahinnan osalta? Eli pitääköhän siinä vuoden jälkeen tehdä jotain paperitöitä vai näyttääköhän se hankintahinnaksi sitä lahjoitushetken arvoa?


Kuvailemasi lahjoitus tulkitaan varmasti veronkierroksi jos joku keksii asian huomata ja viitsii siihen puuttua. Vaikka toimet erillään ihan laillisia onkin niin yhdistelmä ei ole. Vedenpitävän tuosta saa kun vaimo maksaa sinun kuluja tuolla 5ke:llä, normaalissa "perheessä" tuon rahan polttamiseen ei tarvita edes puolta vuotta.

Juuri näin.
 
Miten tuo Nordnetin oma tuottokäppyrä toimii? Tällä hetkellä näyttää YTD:tä eräälle riskisalkulle pari prosenttia plussalle, mutta tuotto euroina silti hieman pakkasella. Liittyykö jotenkin osto/myyntikuluihin vai mistä tuo johtuu?
 
Miten tuo Nordnetin oma tuottokäppyrä toimii? Tällä hetkellä näyttää YTD:tä eräälle riskisalkulle pari prosenttia plussalle, mutta tuotto euroina silti hieman pakkasella. Liittyykö jotenkin osto/myyntikuluihin vai mistä tuo johtuu?
Se on kai jonkinlainen painotettu keskiarvo.
 
Olen aina pitänyt tuota Nordnetin käppyrää suuntaa antavana, sen verran sekaisin se on…
 
Ei se ole mitenkään sekaisin, laskee TWR-tuoton. Tuosta voi syntyä tilanne, että suhteellinen ja absoluuttinen tuotto ovat eri etumerkillä.

 
Onko kenelläkään näkemystä siitä, että mikä netflixiä nostaa? Päätynyt jonnekin miimikkojen reddittiin vai joku alkanut uskomaan, että niiden pelipalvelu lähtee lentoon?

1630597110191.png
 
Eikait tuo nyt mitenkää missää lennossa ole jos vertaa muihin viime vuosien nousijoihin.
Capture.JPG
 
Eikait tuo nyt mitenkää missää lennossa ole jos vertaa muihin viime vuosien nousijoihin.

En viime vuosista miettinyt vaan ihan tuosta viime päivien/viikon noususta. Mun silmissä netflix oli löytänyt paikkansa striimauspalvelujen joukosta ja kurssi stabiloitunut "normaalille virustasolle". Jokin satunnaisuus/tekijä nostanut kurssia ihan viime päivinä. Ainoa iso uutinen mikä mun silmiin osui oli netflixin pelipalvelu ja sen protoilu puolassa.

edit. Näemmä toinen uutinen on, että Seinfeld tulee netflixiin. Ei kai yksittäinen sarja tuolleen kurssia heiluttele?
 
Viimeksi muokattu:
Ei se ole mitenkään sekaisin, laskee TWR-tuoton. Tuosta voi syntyä tilanne, että suhteellinen ja absoluuttinen tuotto ovat eri etumerkillä.

Tarkoitit varmaan "enää sekaisin". Kyllähän se joskus menneinä vuosina sekoili ihan omiaan, sittemmin varmaan korjanneet sitä. Lopputuloksena siis kuitenkin, että en ko. arvoa niin kovin vakavasti ole koskaan ottanut.
 
Miten tuo Nordnetin oma tuottokäppyrä toimii? Tällä hetkellä näyttää YTD:tä eräälle riskisalkulle pari prosenttia plussalle, mutta tuotto euroina silti hieman pakkasella. Liittyykö jotenkin osto/myyntikuluihin vai mistä tuo johtuu?
Omistat osakkeita jossain toisessa valuutassa kuin euroissa? Jos ostat osakkeita esim. dollareissa ja dollarin arvo laskee, niin sinun euromääräinen arvo voi tippua, vaikka osakkeen arvo olisi noussut. Ollaksesi reaalisesti voitolla, pitää osakkeen arvon nousta enemmän kuin osakkeen valuutan kurssi heikentyy.
 
Tarkoitit varmaan "enää sekaisin". Kyllähän se joskus menneinä vuosina sekoili ihan omiaan, sittemmin varmaan korjanneet sitä. Lopputuloksena siis kuitenkin, että en ko. arvoa niin kovin vakavasti ole koskaan ottanut.
Osakeannit ainakin tuntuu tuolle aiheuttavan ongelmia. Varmasti myös muutkin tilanteet, joissa salkkuun tulee tai poistuu lappuja muuten kuin ostamalla tai myymällä. Sinäänsä myös aika selkeä missä ongelma on noissa listautumisanneissa, ensin salkussa on merkintäoikeuksia joille on asetettu arvo x, sitten ne muuttuu osakkeiksi, mutta kun kaupankäynti alkaakin näillä vasta parin päivän päästä niin osakkeiden arvo on nuo pari päivää 0. Järjestelmä sitten luulee, että ensin arvo laskee x -> 0 ja sitten kun kaupankäynti alkaa niin arvo nouseekin 0 -> hinta millä kauppaa käydään. Varsinkin jos noiden osuus muuhun salkkuun nähden on iso niin käppyrään voi tulla isokin kupru.

Normaalitilanteissa tuo käppyrä kuitenkin ainakin itsellä on toiminut oikein. Tuntuu, että monen valitus johtuu siitä kun ei ymmärretä että tuo on TWR-tyyppinen, että se ottaa huomioon mm. valuuttojen arvojen muutoksen suhteessa euroon, osingot, salkusta veloitetut maksut, yms. tai sitten odotetaan että se käppyrä toimisi jotenkin kummallisesti eri tavalla. Tuo että prosenttikasvu ja euromääräinen kasvu eroaa toisistaan on sekin vain ominaisuus. Euromääräinen kasvukin on itseasiassa TWR-tyyppinen, mutta siitä ei voi täysin eliminoida sen vaikutusta että isommilla sijoituksilla myös muutokset ovat suurempia euromääräisesti. Tuosta sitten seuraa se, että joskus prosentti ja euromääräisen kehityksen etumerkki on eri.
 
Osakeannit ainakin tuntuu tuolle aiheuttavan ongelmia. Varmasti myös muutkin tilanteet, joissa salkkuun tulee tai poistuu lappuja muuten kuin ostamalla tai myymällä. Sinäänsä myös aika selkeä missä ongelma on noissa listautumisanneissa, ensin salkussa on merkintäoikeuksia joille on asetettu arvo x, sitten ne muuttuu osakkeiksi, mutta kun kaupankäynti alkaakin näillä vasta parin päivän päästä niin osakkeiden arvo on nuo pari päivää 0. Järjestelmä sitten luulee, että ensin arvo laskee x -> 0 ja sitten kun kaupankäynti alkaa niin arvo nouseekin 0 -> hinta millä kauppaa käydään. Varsinkin jos noiden osuus muuhun salkkuun nähden on iso niin käppyrään voi tulla isokin kupru.

Normaalitilanteissa tuo käppyrä kuitenkin ainakin itsellä on toiminut oikein. Tuntuu, että monen valitus johtuu siitä kun ei ymmärretä että tuo on TWR-tyyppinen, että se ottaa huomioon mm. valuuttojen arvojen muutoksen suhteessa euroon, osingot, salkusta veloitetut maksut, yms. tai sitten odotetaan että se käppyrä toimisi jotenkin kummallisesti eri tavalla. Tuo että prosenttikasvu ja euromääräinen kasvu eroaa toisistaan on sekin vain ominaisuus. Euromääräinen kasvukin on itseasiassa TWR-tyyppinen, mutta siitä ei voi täysin eliminoida sen vaikutusta että isommilla sijoituksilla myös muutokset ovat suurempia euromääräisesti. Tuosta sitten seuraa se, että joskus prosentti ja euromääräisen kehityksen etumerkki on eri.
Joskus 2011-2013 mulla se näytti ihan outoa käppyrää, kun olin ottanut vajaa puolet säästöistä parempaan käyttöön. Siis tuoton ajallinen kehitys. Muistelisin, että ihan ilmoittivat joskus jonkun vian olevan korjatun. Ei tuota mun kommenttia pidä mitenkään erityisenä kritiikkinä ottaa ko. näyttämää kohtaan, ihan tyytyväinen olen. Komea vihreä prosentti aina tietysti lämmittää mieltä, mutta huomattavasti enemmän kiinnostaa se € merkin edessä oleva luku ja sen kasvaminen. Prosenteista katson oikeastaan vain, että miten yleisindeksiin nähden on menty - Jolloin on hyvä, että ko. käppyrä on vertailukelpoinen.
 
Joskus 2011-2013 mulla se näytti ihan outoa käppyrää, kun olin ottanut vajaa puolet säästöistä parempaan käyttöön. Siis tuoton ajallinen kehitys. Muistelisin, että ihan ilmoittivat joskus jonkun vian olevan korjatun. Ei tuota mun kommenttia pidä mitenkään erityisenä kritiikkinä ottaa ko. näyttämää kohtaan, ihan tyytyväinen olen. Komea vihreä prosentti aina tietysti lämmittää mieltä, mutta huomattavasti enemmän kiinnostaa se € merkin edessä oleva luku ja sen kasvaminen. Prosenteista katson oikeastaan vain, että miten yleisindeksiin nähden on menty - Jolloin on hyvä, että ko. käppyrä on vertailukelpoinen.
Juu, ei tuo vastaus pelkästään sulle ollut ja onhan tuossa joskus voinut olla ihan oikeastikin vikaa.

Tuo vertailukelpoisuus on tuossa TWR-tavassa se olennaisin ominaisuus. Voi verrata indekseihin, muihin instrumentteihin tai muihin sijoittajiinkin. Ja kyllä se minusta myös auttaa arvioimaan kuinka onnistuneita ne sijoitukset ovat olleet, mitä ei pelkästään euromäärää seuraamalla pysty välttämättä tulkitsemaan. Sen euromäärän kun saa kasvamaan kun vaan sijoittaa lisää rahaa vaikka ne itse sijoitukset eivät tuottaisikaan.

Itse vähän rivien välistä luenkin, että nimenomaan tuo jotain valittajia harmittaa, kun on tehty salkun arvoon suhteessa isoja lisäsijoituksia ja euromääräisesti sijoitusten arvo on noussut paljon, mutta käppyrä ei kuitenkaan näytä yhtä suuria nousuja kuin muilla. Siten vikana on se, että käppyrä "näyttää väärin".
 
En ole koskaan kokeillut, mutta saako sieltä jostain ulos käppyrän, joka näyttäisi salkun "aidon" koon kasvun? Ihan vain laiskuuttani kysyn, äkkiähän tuollaisen tekis exceliin, kun ei niitä vuosittaisia talletuksia kuitenkaan missään tilanteessa paria kymmentä enempää ole, kun palkka tulee vain kerran kuussa....
 
Lasken ja laitan ylös netto-omaisuuden määrän vuoden viimeisenä päivänä. En varsinaisesti tuolla tiedolla tee mitään, mutta on hauskaa, että on yksi kiinteä piste per vuosi missä on netto-omaisuus tiedossa. Samalla voi miettiä miten vuosi meni. On ehkä ollut toiveita ja ajatuksia siitä miten netto-omaisuus kehittyy. Yleensä tässä kohtaa myös lasken suurinpiirtein miten paljon kulutin rahaa elämiseen ja vertaan sitä budjettiin mikä oli mielessä vuodenalussa. Tuliko isompia ostoksia, autonhuoltoja jne. Olen luonnoltani liian pihi. Pitää myös miettiä, että tulihan nyt oikeasti elettyä ja kulutettua myös rahaa eikä vain säästettyä.

Vuodenloppu on samalla myös hyvä hetki pysähtyä ja miettiä salkun koostumusta, pelisuunnitelmaa tulevaisuuteen jne. Miettiä onko tullut pidettyä kiinni strategiasta, tarviiko tehdä muutoksia strategiaan tai onko esim. pääkopan sisällä kehityskohteita, että olisi parempi sijoittaja/säästäjä.

Sijoitukset ovat useammassa eri valuutassa ja useilla omilla + yhdellä työnantajan sponssaamalla tilillä. Jos myyn työnantajan antamia rsu/espp osakkeita niin rahat siirtyvät eri tilille. Samoin pankista toisinaan siirtänyt rahaa sijoitustileille. Varsinkin tänä vuonna tullut purettua käteispositiota. Olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, mutta en uskaltanut. Edelläolevista syistä johtuen hyvin harvan tilin käppyrä on millään tavalla järkevä. Voi olla jotain +X% tai -X% vain koska omaisuus on siirtynyt paikasta toiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Mä yleensä olen laskenut vain joka toinen vuosi tms. vuotuiset menot uusiksi, yleensä laukaisevana tekijänä se, että yhteistileille (1 ruoka, 1 laskut) talletettu rahamäärä ei riitä tai rahaa alkaa kertyä liikaa. Öljylämmityksen poistumisen seurauksena tuli aikanaan vahingossa kerättyä extraa, kun ei huomannut ettei sitä parin tonnin laskua sit tulekaan. Tavoitteena on pitää laskutilin saldo muutamassa tonnissa, että ei tarvitse kytätä loppuuko se raha jossain kohtaa. Vakuutusten vuosittaisen kilpailutuksen haittapuoli on se, että kaikki mahdolliset laskut mäjähtää sitten kuukauden sisään - Toisaalta samassa kuussa tulee vuosibonukset sun muut, niin mukavasti pehmentää isoa laskumäärää :)
 
Kyllähän tuo TWR-tuottolaskuri on joissain tapauksissa vähän ongelmallinen, vaikka ymmärrän kyllä sen käytön. Itse aikanaan rekisteröityessäni Nordnetiin tein muutaman kympin testitalletuksen ja ostin sillä hätäpäissäni kahta eri ETF:ää ilman kuukausisopimusta (~1kpl kumpaakin). No, molemmista meni sitten 15e kaupankäyntikulut ja salkku kymmeniä prosentteja pakkaselle. Kun sitten talletin useampia tonneja ja aloin kunnolla sijoittamaan niin meni varmaan vuosia ennen kuin käppyrä kipusi nollille, vaikka tuottoa euromääräisesti tulikin reippaasti.
 
Onko muilla onglemia Morningstarin salkkutyökalussa Seligsonin rahastojen arvojen päivittymisessä? Mulla näköjään 20.8.2021 viimeksi päivittyneet Seligsonin rahastoarvot. Kaikki muut sijoitukset päivittyvät normaalisti.
 
Kiistelty lähdevero palaa budjettipöytään riisuttuna – ay-liike ja säätiöt rajattiin pois, Finanssialan mukaan eläkemaksut voisivat nousta
SDP ja vasurit ajavat 5% lähdeveroa rahastojen kasvuosuuksille, joita nykyään verotetaan vasta rahasto-osuuksia myydessä.
Ei, vaan ajavat 5% _lisäveroa_ osingoille rahastoissa joissa on kasvuosuudet ts. tuota ei mitenkään kompensoida rahastoa myytäessä. Jos oletetaan että rahaston arvonnousu perustuu pelkästään osinkoihin eli osakkeen hinta nousee vuosittain osingon verran pysyen siis vakiona osto ja myyntihetkien välissä. Esimerkki: arvo nyt 100e, osinkoja 5e joista 5% veroa -> rahaston arvo 104,75, myyt ja maksat 30% 4,75:stä -> voittoa 3,325e. Ilman osinkoveroa voittoa 3,5. (3,5-3,325)/3,5 => 1-3,325/3,5=0,05 aka 5%.

Aivan hullua jättää AY-liike pois jos ko. vero tulee...
 
  • Tykkää
Reactions: eba
RKP tuon näköjään uutisen mukaan vesitti, että olisi edes koskenut kaikkia tahoja, jos on pakko tuollaisen olla tullakseen. Vaativat, että vanhojen suomenruotsalaisten rahasukujen säätiöt pitää jättää rauhaan.

"SDP olisi ollut valmis ulottamaan lähdeveron myös ay-liikkeen saamiin osinkoihin. Hallituksessa RKP kuitenkin vastusti säätiöiden verottamista, jolloin koko yleishyödyllisten tahojen kenttä rajattiin pois."
 
Mahtavaa, paljonkohan on sellaisia oikeasti yleishyödyllisiä säätiöitä vs säätiöt jotka tukevat lapsia mikäli ovat affenanmaalta tai länsi-suomesta ja pääkieli ruotsi tai jos sukunimi on joku ruotsiin päin kallellaan oleva. Onhan niitä toki säätiöitä jotka antavat randomilla stipendejä kenelle tahansa opiskelijalle mutta paljonko niitä on ja mikä tuollaisen osinkoveron vaikutus olisi niihin vs. tuohon ensimmäiseen porukkaan?
 
Oksaharjusta taas Hesarissa juttu. 1,5 miljoonan omaisuus. Iltalehden jutussa vuodelta 2016 salkku on jo miljoonaluokassa.

2016 kertoo syyksi sijoitusmenestykseensä nuorena aloitetun sijoittamisen ja sen ettei ole maksanut euroakaan rahastoyhtiöille.

Kuka tahansa jonne voi siis olla miljonääri kolmikymppisenä kun alkaa sijoittaa 13-vuotiaana viikkorahansa suoraan osakkeisiin.

Kuinkahan paljon Jukan omaisuus olisi nyt, jos hän olisikin vain sijoittanut rahastoyhtiöiden indeksirahastoihin, eikä ottanut näkemystä ja realisoinut sijoituksiaan 2020.

Harmi ettei kukaan media tee tutkivaa journalismia näissä jutuissaan ja avaa sitä miten ne rahat on oikeasti tehty. Tietysti miljoonaluokkaan nouseminen on helpompaa kuusinumeroisilla vuosituloilla, mutta näitäkin voisi lehtien tarinoissa avata.

edit. vai myikö Oksaharju jo 2018 valtaosan osakkeista pois… ei muuta pointtia, päinvastoin
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Oksaharjusta taas Hesarissa juttu. 1,5 miljoonan omaisuus. Iltalehden jutussa vuodelta 2016 salkku on jo miljoonaluokassa.

2016 kertoo syyksi sijoitusmenestykseensä nuorena aloitetun sijoittamisen ja sen ettei ole maksanut euroakaan rahastoyhtiöille.

Kuka tahansa jonne voi siis olla miljonääri kolmikymppisenä kun alkaa sijoittaa 13-vuotiaana viikkorahansa suoraan osakkeisiin.

Kuinkahan paljon Jukan omaisuus olisi nyt, jos hän olisikin vain sijoittanut rahastoyhtiöiden indeksirahastoihin, eikä ottanut näkemystä ja realisoinut sijoituksiaan 2020.

Harmi ettei kukaan media tee tutkivaa journalismia näissä jutuissaan ja avaa sitä miten ne rahat on oikeasti tehty. Tietysti miljoonaluokkaan nouseminen on helpompaa kuusinumeroisilla vuosituloilla, mutta näitäkin voisi lehtien tarinoissa avata.
Veikkaan että tässäkin on klassiset, eli vanhemmat on itse varakkaita/sijoittajia ja maksaneet nuren kaikki kulut ja silti maksaneet viikkorahan ja lapsilisän sillä ehdolla että sälli sijoittaa ne uudelleen. Ja sitten kouluaikanaasustelee vanhempien omistamassa sijoituskämpässä missä kaikki käytännössä maksetaan ja sitten ottaa opintolainaa ja sijoittaa sen eteenpäin koska tietää vanhempiensa kuitenkin maksavan elämisen ja sillä saadaan hyvä pesämuna osakkeisiin.

Toivottavasti olen väärässä.
 
Veikkaan että tässäkin on klassiset, eli vanhemmat on itse varakkaita/sijoittajia ja maksaneet nuren kaikki kulut ja silti maksaneet viikkorahan ja lapsilisän sillä ehdolla että sälli sijoittaa ne uudelleen. Ja sitten kouluaikanaasustelee vanhempien omistamassa sijoituskämpässä missä kaikki käytännössä maksetaan ja sitten ottaa opintolainaa ja sijoittaa sen eteenpäin koska tietää vanhempiensa kuitenkin maksavan elämisen ja sillä saadaan hyvä pesämuna osakkeisiin.

Toivottavasti olen väärässä.
Sanoisin, että parempi tuo sinun tarinasi on kuin se, että pappa betalar pistää koko nuoruutensa haisemaan ja rällää satojen tuhansien edestä autoihin ja bileisiin.

Nyt on maassa miljoona tai pari varallisuutta, joka tarkoittaa loppuviimeksi sitä, että on varaa rakentaa enempi asuntoja tai pitää kotimaisia pörssiyhtiöistä kotimaisessa omistuksessa sen sijaan, että massit on lähetetty Müncheniin BMW:n tehtaalle, ranskan shampanjatiloille ja muihin vastaaviin kansantaloutta tukeviin sijoituskohteisiin.
 
Veikkaan että tässäkin on klassiset, eli vanhemmat on itse varakkaita/sijoittajia ja maksaneet nuren kaikki kulut ja silti maksaneet viikkorahan ja lapsilisän sillä ehdolla että sälli sijoittaa ne uudelleen. Ja sitten kouluaikanaasustelee vanhempien omistamassa sijoituskämpässä missä kaikki käytännössä maksetaan ja sitten ottaa opintolainaa ja sijoittaa sen eteenpäin koska tietää vanhempiensa kuitenkin maksavan elämisen ja sillä saadaan hyvä pesämuna osakkeisiin.

Toivottavasti olen väärässä.
Jukalla on elämässään monta asiaa, jotka ovat auttaneet vaurastumaan harvinaisen nopeasti:

1. Itsevarmuus.

2. Aloitti salkun perustan alaikäisenä.

3. Tulot ovat erittäin hyvät ikäisekseen, kts. liite.

4. Sijoitusalan ammattilainen 13 vuotta, 2009 alkaen Nordnet Suomessa ensin meklari ja nykyään osakestrategi, meklari EQ:ssa 08-09, yläasteen ja lukion työskenteli osa-aikaisena hanttihommissa.

5. Nosti sijoituslainaa 300 k€ ja laittoi koko rahan finanssikriisin pohjilta Nordeaan, Nokian Renkaisiin ja Sampoon.

6. Osti lainalla ensimmäisen sijoitusasunnon Jyväskylästä 2013 käyttäen salkkua vakuutena.

7. Vuonna 2016 oli jo kolme kämppää ja 2017 neljä kpl. Kaikissa kunnon vipu.

8. On kirjoittanut kuusi kirjaa sijoittamisesta ja kirjoittaa talousaiheisia kolumneja/blogeja moneen eri julkaisuun.

9. Kauppatieteiden tohtorin väikkäri menossa.

10. Edellämainituista tuloista ja salkusta tai kämpistä huolimatta ei ole materian perään, eikä anna rahan näkyä lastensa päällä/leluissa.

11. Ajaa autolla, jonka arvo on 0,1 % rahoitusvarallisuudesta (kyljestä rutattu vanha Fiat Linea).


Suurimmalla osalla tuon tuloluokan geelitukista on alla 50-150 k€ maksava kärry ja muukin kulutus samaa sarjaa. Eipä tarvitse silloin ihmetellä, miksei säästössä ole juuri enempää kuin säästäväisellä keskituloisella ikätoverilla.

Kohta viisi selittää varallisuudesta aika paljon, koska nuo laput ovat suunnilleen triplanneet ja osingot päälle. Harva 22 v kuitenkaan saa 300 k€ tuosta vaan. Jukalla asiaa on auttanut itsevarmuus, kerätty salkku, meklarin palkka ja pienet menot.

Sijoitusasuntojen velka on vivunnut tuottoa ylös. Lopun selittää kova palkka ja kuluttamisen vähyys vanhoine koslineen.


@roystered
 

Liitteet

  • Screenshot_20210904-004447.png
    Screenshot_20210904-004447.png
    121 KB · Luettu: 288
Jukalla on elämässään monta asiaa, jotka ovat auttaneet vaurastumaan harvinaisen nopeasti:

1. Itsevarmuus.

2. Aloitti salkun perustan alaikäisenä.

3. Tulot ovat erittäin hyvät ikäisekseen, kts. liite.

4. Sijoitusalan ammattilainen 13 vuotta, 2009 alkaen Nordnet Suomessa ensin meklari ja nykyään osakestrategi, meklari EQ:ssa 08-09, yläasteen ja lukion työskenteli osa-aikaisena hanttihommissa.

5. Nosti sijoituslainaa 300 k€ ja laittoi koko rahan finanssikriisin pohjilta Nordeaan, Nokian Renkaisiin ja Sampoon.

6. Osti lainalla ensimmäisen sijoitusasunnon Jyväskylästä 2013 käyttäen salkkua vakuutena.

7. Vuonna 2016 oli jo kolme kämppää ja 2017 neljä kpl. Kaikissa kunnon vipu.

8. On kirjoittanut kuusi kirjaa sijoittamisesta ja kirjoittaa talousaiheisia kolumneja/blogeja moneen eri julkaisuun.

9. Kauppatieteiden tohtorin väikkäri menossa.

10. Edellämainituista tuloista ja salkusta tai kämpistä huolimatta ei ole materian perään, eikä anna rahan näkyä lastensa päällä/leluissa.

11. Ajaa autolla, jonka arvo on 0,1 % rahoitusvarallisuudesta (kyljestä rutattu vanha Fiat Linea).


Suurimmalla osalla tuon tuloluokan geelitukista on alla 50-150 k€ maksava kärry ja muukin kulutus samaa sarjaa. Eipä tarvitse silloin ihmetellä, miksei säästössä ole juuri enempää kuin säästäväisellä keskituloisella ikätoverilla.

Kohta viisi selittää varallisuudesta aika paljon, koska nuo laput ovat suunnilleen triplanneet ja osingot päälle. Harva 22 v kuitenkaan saa 300 k€ tuosta vaan. Jukalla asiaa on auttanut itsevarmuus, kerätty salkku, meklarin palkka ja pienet menot.

Sijoitusasuntojen velka on vivunnut tuottoa ylös. Lopun selittää kova palkka ja kuluttamisen vähyys vanhoine koslineen.


@roystered
Vanhalla autolla ajaminen selitti sun mielestä monta prosenttia omaisuudesta? Oksaharju voisi ostaa vaikka uuden Corollan, eikä asia näkyisi taloudessa mitenkään. Vanhalla Fiatilla ajaminen on siis joku statement tai brändi kun sitä pitää erityisesti tuoda esille. Mediaan kerrotaan juttuja vanhasta auton rämästä ja annetaan ymmärtää kuin sillä olisi suurikin merkitys.

Kohta 5 selittää sen varallisuuden, koska sen käyttö on myöhemmin mahdollistanut sijoitusasunnot. Käytännössä kellään 22-vuotiaalla ei ole mahdollista saada 300 000 k€ sijoituslainaa jos koko summalle ei ole asettaa reaalivakuutta. Fiatin rämä ei ehkä selitäkään vaurautta kuin promillen murto-osalla.

Suomi-indeksi on kasvanut 4,45 kertaiseksi vuodesta 2008 eli tuolloin sijoitettu 300 000 € on tänä päivänä noin 1 300 000 € arvoinen. Toki siinä on veroja maksettavana melko läjä. Toisaalta mitä tarkoittaa kun HS kirjoittaa Oksaharjun 1,5 miljoonan euron omaisuudesta, onko siitä vähennetty kaikki velat?

Joka tapauksessa Iltalehden jutusta vuodelta 2016 oli unohtunut kertoa Oksaharjun 300 000 euron sijoituslainasta ja epäilen että sama juttu on unohtunut Helsingin Sanomien jutusta. Tuota lainaa ei tosiaan ihan jokainen 22v jonne saa.

Jos ja kun median taso jutuissa on tämä, niin panee miettimään että jätetäänkö kaikissa muissakin uutisissa kirjoittamatta jotain aivan olennaista. Miksi noita siis kannattaisi lukea laisinkaan.
 
Vanhalla autolla ajaminen selitti sun mielestä monta prosenttia omaisuudesta?

Se voi ostaa nyt sen auton. Jos hän olisi esimerkiksi laittanut 10v sitten 25ke autoon versus 5ke autoon + 20ke sijoituksiin niin nyt sillä olis käytännössä 0e arvoinen kärry versus osakemarkkinaan sijoittamalla 48ke sijoituksissa ja nolla-arvoinen auto. Korkoa korolle pitää ensin saada käyntiin, sitten voi tuhlata. Jos tuhlaa ja ei sijoita niin homma ei lähde lentoon. Toki käytetyn auton kanssa on tuuripeliä paljon menee korjauksiin.

20ke ensisijoitus, 9.2% vuosituotto, 10v aikaa -> 48k säästettynä

Samaan laskuriin kun lisää vielä 200e/kk sijoituksen versus 200e kurkusta alas/baariin/elektroniikkaan niin pääsee lopputulokseen 85ke säästössä versus vain wanha auto käsissä. Aika moni ton 200e/kk pistää kurkusta alas viinana/tupakkina/starbucksiin/... Köyhänä on helppo pysyä, rikastuminen vaatii uhrauksia ja epämukavuusalueella olemista.

Kun laskuriin lappaa lisää rahaa sijoituksien muodossa versus hienompi telkkari/tietokone/vaatteet/lomareissu/... niin alkaa joko syntymään säästöjä vauhdilla tai pysyy köyhänä, mutta olipa ainakin hetken hauskaa. Opiskelulaina säästöihin vai kurkusta alas vai jättäisikö kokonaan ottamatta? Asuisko hetken halvemmalla ja lappaisi nekin rahat säästöihin?

edit. Siis tuo säästäminen on elintapa. Jos haluaa päästä vauhdilla eteenpäin niin pitää sniiduilla ihan kaikessa, pitkän aikaa ja kyetä elämään siellä epämukavuusalueella. Ei noita rikastumisia voi selittää millään yhdellä säästöjutulla vaan kokonaisvaltaisella elämäntavalla. Poislukien tietty ne harvat, jotka louhivat bitcoinia kauan sitten ja eivät koskaan myyneet tms. Aina jollain käy tavaton munkki, mutta se ei ole oikein toistettavissa oleva kaava.
 
Viimeksi muokattu:
Oksaharjulla taitaa olla tuollainen varmisteleva sijoitustyyli. Eikä siinä mitään, strategioita on erilaisia eikä mikään ole selvästi väärä tai oikea varsinkaan lyhyellä tähtäimellä.

Ennemmän ihmetyttää palkka? 15k€/kk? Yllättävän paljon. Oksaharju ei ole edes Nordnetin private banking listalla...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eba
Mitäpäs tuossa nyt sitten on pahaa ? Sinun kateutesi lisäsiksi.
Tässä kritisoidaan mediaa ja sen tapaa tehdä juttuja. Eihän tämä ole ainoa juttu. Lehdet on nykyään täynnä juttuja, miten joku on noussut ryysyistä rikkauksiin ihan vaan päättämällä aloittaa säästämisen. Aina jätetään kertomatta jotain olennaista. Esim. case Oksaharjussa omaisuutta ei selitä vanhalla Fiatilla ajaminen vaan 300 000 euron sijoituslaina. Tästä kiinnostaisi vielä tietää, että miten hänen on ollut mahdollista tällainen saada 22v vuotiaana. Hänellä tuskin on tuolloin ollut 600 000 osakesalkku viikkorahoista säästettynä selän takana. Ja eihän Oksaharju missään välissä omaisuuttaan Fiatilla selittänytkään. Sijoituslainan lisäksi on tietysti palkittu riskinotosta ja on ollut tuuri mukana. Varsinkin jos on perinteisten sijoitusoppien vastaisesti sijoitettu koko summa vain kolmeen osakkeeseen.

2016 jutussa hän itse selittää omaisuuttaan sillä, että pysynyt kaukana rahoitusyhtiöiden tuotteista. Onko vielä tuolloin ollut Nordnetilla töissä? Aika laajoja vapauksia sallinut Nordnet työntekijälleen… Kuitenkin kuinka paljon se hänen aktiivinen salkku on sitten tuottanut verrattuna esim. Suomi tai Maailma Indeksiin? Varsinkin jos hän on realisoinut salkkunsa 2018 ja jäänyt isot tuotot viime vuosilta saamatta.
 
Kertokaas mulle miten toimisitte. Ongelma on tällä hetkellä se, että mulla on kolmessa pankissa rahaa. Nordnetissa kuukausisäästöjä, OP:ssa asuntolaina ja käyttötili ja sitten Nordeassa osakkeet, säästöt ja joku opintolainan jämä. Mä mietin jos mä siirtäisin Nordean rahat Nordnettiin ja lopettaisin Nordean tilit. Tämä maksaa mutta niin maksaa myös tilit Nordeassa. Muita mielipiteitä?
 
Tässä kritisoidaan mediaa ja sen tapaa tehdä juttuja. Eihän tämä ole ainoa juttu. Lehdet on nykyään täynnä juttuja, miten joku on noussut ryysyistä rikkauksiin ihan vaan päättämällä aloittaa säästämisen. Aina jätetään kertomatta jotain olennaista. Esim. case Oksaharjussa omaisuutta ei selitä vanhalla Fiatilla ajaminen vaan 300 000 euron sijoituslaina. Tästä kiinnostaisi vielä tietää, että miten hänen on ollut mahdollista tällainen saada 22v vuotiaana. Hänellä tuskin on tuolloin ollut 600 000 osakesalkku viikkorahoista säästettynä selän takana. Ja eihän Oksaharju missään välissä omaisuuttaan Fiatilla selittänytkään. Sijoituslainan lisäksi on tietysti palkittu riskinotosta ja on ollut tuuri mukana. Varsinkin jos on perinteisten sijoitusoppien vastaisesti sijoitettu koko summa vain kolmeen osakkeeseen.

2016 jutussa hän itse selittää omaisuuttaan sillä, että pysynyt kaukana rahoitusyhtiöiden tuotteista. Onko vielä tuolloin ollut Nordnetilla töissä? Aika laajoja vapauksia sallinut Nordnet työntekijälleen… Kuitenkin kuinka paljon se hänen aktiivinen salkku on sitten tuottanut verrattuna esim. Suomi tai Maailma Indeksiin? Varsinkin jos hän on realisoinut salkkunsa 2018 ja jäänyt isot tuotot viime vuosilta saamatta.
Itse olen 2015 vuodesta lähtien halunnut tietää, että miten se on saanut sen 300k lainan. Vituttaa näissä jutuissa aina kun tulee joku helvetin "sijoitusnero" kertomaan jotain tarinaansa....mutta ei voi kertoa sitä KOKO tarinaa.

Itse en usko ainakaan paskaakaan mitä nää "sijoitusgurut" selittää. Muutenkin kaveri tienannut ~10ke/kk varmaan useamman vuoden niin aika säälittävä määrä tuo 1,5M.

Sinänsä ei kiinnosta Oksanharju juurikaan, mutta nää muutaman vuoden välein säännölliset jutut hänestä kyllä pistää vähän veretkiehumaan. Varsinkin kun niistä jätetään se olennainen juttu pois...eli mistä se 300k tuli. Oliko sillä kaveri pankissa töissä? Vanhempien kämppä vakuutena?
 
Ylipäätänsä jos joku hyvin nuorena rikastuu osakesijoittamisella tuntuvasti yli esim. Warren Buffetin tai jonkun muun "sijoituslegendan" tuoton, on kyseessä joko a) poikkeuksellinen näkemys ja informaatioetu tai b) tuuria. Itse laittaisin todennäköisyydet prosentteina n. 99,999999% b:n puolelle.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ylipäätänsä jos joku hyvin nuorena rikastuu osakesijoittamisella tuntuvasti yli esim. Warren Buffetin tai jonkun muun "sijoituslegendan" tuoton, on kyseessä joko a) poikkeuksellinen näkemys ja informaatioetu tai b) tuuria. Itse laittaisin todennäköisyydet prosentteina n. 99,999999% b:n puolelle.
Joo ja ei siinä mitään, mutta voisi kertoa sen koko tarinan eikä vaan siitä ruusuilla "kaunisteltua" osaa. En nyt Warrenia ja Jukkaa ehkä laittaisi samaan kategoriaa, kun toinen on tehnyt fyrkkaa varmaan 70 vuotta ja toinen reilu 10 vuotta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mitäpäs tuossa nyt sitten on pahaa ? Sinun kateutesi lisäsiksi.
En nyt tiedä pahasta, mutta kyllä toi melkoisen iso muuttuja koko paletissa on. En ole lukenut juttua, koska maksumuurin takana, mutta tällaset tarinat on nykyjournalismilla kiirjoitettu yleensä aika "anyone can do this" -kulmalla, vaikka se ei todellakaan pidä paikkaansa. Vähättelemättä liiaksi Oksaharjun ammattitaitoa ja efforttia, niin ei se varallisuus olisi todellakaan noin lööppejä kiihottavilla numeroilla ilman selkeän poikkeuksellisia taloudellisia tukimia menneisyydessä.
 
On myös ainakin osittain omaa valintaa päätyä pörssimeklarin uralle. Jos 15 vuotiaana lukioon mennessä päättää, että opiskelee matikkaa ja taloustiedettä, menee kauppakorkeaan, niin melkein kuka vaan voi kyllä päästä ainakin lähelle. Se, että ei ole suunnitelma ja menee vaan tuurilla johtaa lähes varmasti erilaisiin lopputuloksiin.

Itselläni oli useampien satojen tonnien omaisuus 35:sena ihan vaan sillä, että säästin pari muutaman vuoden työllistymisen jälkeen valtaosan työtuloista ja jatkoin elämää opiskelijabudjetilla. Sen jälkeen ”normalisoin” kulutuksen, mutta pesämunahan on jatkanut kasvuaan ja sijoituslainaa sai helposti kun ei ole PA.

Onneksi tajusin korkoa korolle ilmiön juuri silloin kun aloin tienata.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 240
Viestejä
4 501 520
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom