Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Onko kellään käsitystä minkälaisia paloeristyksiä ja -luokituksia pihasauna kaipaisi jos sellainen tulisi 3,5m päähän asuintalosta - onko edes teoriassa mahdollinen ajatus (kuntien määräyksissä kun puhutaan usein vaan "riittävästä palo-osastoinnista ja -eristyksestä")? Houkuttelisi suunnitella terassin jatkeeksi ulkosauna, mutta meneeköhän liian kikkailuksi kun valmiissa pihasaunoissa ei em. kriteerit täyty eli pitäisi rakennesuunnitella ja käsityönä tehdä. Alustavassa ajatuksessa talon ja kyseisen rakennuksen väliin tulisi myös kate, joka siis jatkuisi saunan yli kattona. Kuolleena syntynyt ajatus?
Eipä noissa mitään ongelmaa ole. Tollasen paloluokitellun rakenteen saat valmistajalta kyllä sille tarvitulle alueelle. Käytännössä yleensä 4m lähempänä olevat rakenteet pitää osastoida. Käytännössä toi tarkoittaa yleensä jotain kipsilevytystä tuplana ja katon rajaan sopivat ratkaisut. Ideana on estää sisältä päin tuleva tulipalo.

Riippuu sit saunan runkorakenteista miten järkevästi saa osastoinnin tehtyä.
 
Eikös tuo paloluokiteltu rakenne pidä olla molemmissa rakennuksissa vai onko tässä tapauksessa jotain poikkeuksia? Eli saunaan tuo on rakennettavissa, mutta olemassaolevan rakennuksen kanssa voi mennä vaikeaksi.
 
Asuinrakennus on 204mm lamellihirttä jonka paloluokitus on käsittääkseni melko hyvä itsessään, REI90 (Ominaispiirteitä - Puuinfo). Toki hirttä vain yläpohjaan asti eli tuo suunniteltu kate (joka voisi ohjata mahdollista tulipaloa taloa kohti) tulisi siihen paneelikorkeuteen kiinni. Tiedä sitten onko sillä merkitystä. Mutta joo, pitänee kysellä kunnalta ja joltain insinööriltä.
 
Eikös tuo paloluokiteltu rakenne pidä olla molemmissa rakennuksissa vai onko tässä tapauksessa jotain poikkeuksia? Eli saunaan tuo on rakennettavissa, mutta olemassaolevan rakennuksen kanssa voi mennä vaikeaksi.
Ei noita paloluokkia olemassaolevaan toteuteta. Esim jos naapuritontille laitetaan kämppää niin etäisyysraja talojen välillä on 8 metriä. Jos tullaan lähemmäs tekee naapuri taloonsa tarvittavat toimenpiteet.
 
Ei noita paloluokkia olemassaolevaan toteuteta. Esim jos naapuritontille laitetaan kämppää niin etäisyysraja talojen välillä on 8 metriä. Jos tullaan lähemmäs tekee naapuri taloonsa tarvittavat toimenpiteet.
Samalla tontilla oleviin rakennuksiin voi asian hoitaa laittamalla palorakenteet uuteen tai vanhaan tai molempiin. Uuteen toki helpointa.
 
En minä tarvinnut vastaavassa tilanteessa palo-osastointia yhtään mihinkään kun on omista rakennuksista kyse. Rakennetaan saunoja asuntoihin sisällekin eikä se vaadi osastointeja.

Osastointi vaadittaisiin sitten jos sauna olisi rakennettu tietyn etäisyyden päähän naapurin rakennuksesta.

Nyt riittää että hormi on asennettu viereisen rakennuksen räystästä korkeammalle.
 
En minä tarvinnut vastaavassa tilanteessa palo-osastointia yhtään mihinkään kun on omista rakennuksista kyse. Rakennetaan saunoja asuntoihin sisällekin eikä se vaadi osastointeja.

Osastointi vaadittaisiin sitten jos sauna olisi rakennettu tietyn etäisyyden päähän naapurin rakennuksesta.

Nyt riittää että hormi on asennettu viereisen rakennuksen räystästä korkeammalle.
Monessa kunnassa samalla tontilla olevilla rakennuksilla osastointia vaativa väli on 4 metriä. Sullahan voi sattua sielä valvomattomassa rakennuksessa tulipalo eikä sen haluta leviävän.
 
Monessa kunnassa samalla tontilla olevilla rakennuksilla osastointia vaativa väli on 4 metriä. Sullahan voi sattua sielä valvomattomassa rakennuksessa tulipalo eikä sen haluta leviävän.

Monessa taas ei, kuten ei tässä omassakaan tapauksessa jossa toimin pääsuunnittelijana ja vastaavana mestarina.

Pointti onkin se, että tähän ei saa yksiselitteistä vastausta. ”Selvitä rakennusvalvonnasta” on se vastaus.
 
Joo, mut tässä keississä toi osastointivaatimus oli jo alottajan postauksen perusteella selvillä niin jos kerrot että sun tapauksessa osastointia ei tarvita ni kerro esim kunta, koska sun alkuperäsestä postauksesta ei voinut päätellä että käytännoissä on kunnittain eroa vaan yleistit vaan homman koskemaan naapuritontteja.
 

Tarve olisi pöytäsahalle niin tekeekö tälläsellä mitään? En voi sisällä säilyttää kun ei oikein mihenkään mahdu niin pihalla ja pressu päälle niin lieköhän heti entinen? Käyttö nyt perus höntsäilypuutyöt. Jos jonkun roskiskatoksen/pöydän tjsp kesällä tekis :smoke: yms pientä
 
Joo, mut tässä keississä toi osastointivaatimus oli jo alottajan postauksen perusteella selvillä niin jos kerrot että sun tapauksessa osastointia ei tarvita ni kerro esim kunta, koska sun alkuperäsestä postauksesta ei voinut päätellä että käytännoissä on kunnittain eroa vaan yleistit vaan homman koskemaan naapuritontteja.

Aloittajan postissa puhuttiin yleisellä tasolla ”kuntien määräyksistä” ja ”riittävästä paloeristyksestä” eli ymmärtääkseni ei spesifisti hänen kunnastaan tai sen osastointivaatimuksista jotka tulisi täyttää.

Kuten aloittaja tässä fiksusti aikoikin tehdä, niin kysyä sieltä rakennusvalvonnasta vaatimukset niin ei tarvitse uskoa palsta-amatöörejä asiassa :)
 

Tarve olisi pöytäsahalle niin tekeekö tälläsellä mitään? En voi sisällä säilyttää kun ei oikein mihenkään mahdu niin pihalla ja pressu päälle niin lieköhän heti entinen? Käyttö nyt perus höntsäilypuutyöt. Jos jonkun roskiskatoksen/pöydän tjsp kesällä tekis :smoke: yms pientä
Yleisesti noissa markan sahoissa suurin murhe on halkaisuvaste, tarkemmin sanoen vaste antaa periksi, koska lukitus vain toisessa päässä. Tai sitten vaste ei ole terän suuntainen, joskus tämä on säädettävissä. Sahan mukana tuleva terä on yleensä tosi huono, saha paranee heti paremmalla terällä.

Mutta kyllä tuollakin jotain terassilautaa halkaisee, eli satunnaiseen rakennussahailuun kelpaa. Puusepän töihin en kelpuuttaisi. Satunnaiseen tarpeeseen pienikokoinen akkukäsisirkkeli voisi olla parempi. Sellaisellakin halkaisee lautaa, ja katkontakin onnistuu yhtä hyvin kuin kaappasirkkelillä kun ohjurina käyttää esim konepajasuorakulmaa.
 

Tarve olisi pöytäsahalle niin tekeekö tälläsellä mitään? En voi sisällä säilyttää kun ei oikein mihenkään mahdu niin pihalla ja pressu päälle niin lieköhän heti entinen? Käyttö nyt perus höntsäilypuutyöt. Jos jonkun roskiskatoksen/pöydän tjsp kesällä tekis :smoke: yms pientä
Itsellä tämä Pöytäsaha Einhell TC-TS 2025/2 ja tuo sinun linkkaama hyvin lähellä. Yllä oleva _Tee:n arvostelu osuu ainakin täydellisesti omaan sahaan. Itselle oli harmittava ostos, jotain raksahommaa tuolla voi tehdä mutta "puusepän" hommassa, kun leikkasin isoa mdf levyä subbarille niin eihän se ollut suora kun ohjuri antoi periksi. Sitten tuo jalustakin on kyllä todella heikko esitys. Itsellä on mielessä vaihtoehdot että vaihtaa terän, tekee uuden ohjurin ja suunnittelee paremman jalustan niin voisi olla ihan hyvä, mutta suoraan paketista otettuna jättää kyllä toivomisen varaa. Toinen vaihtoehto on että myyn halvalla pois.

Edit: Pitäisi tehdä kaksi isoa subbarin koteloa, mutta ajatus että pitäisi tuolla sirkkelillä tehdä, niin innostus laskee merkittävästi.
 
Viimeksi muokattu:
Useampi kylppärin laatoitustyö olisi edessä ja pitäisi hommata hyvä laattasaha. Vuokraus ei ole niin järkevä kun tulee tehtyä pikkuhiljaa itselle. Pohdin tässä Dewaltin D36000 hommaamista mutta se taitaa olla aika iso laitos. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Festool DSC-AG 125 Plus-FS. Löytyykö täältä kokemusta, että millä kannattaisi tehdä kun laattoina on kuivapuriste 30x60 ja 60x60. Onko tuollainen vesileikkuri lyömätön vai sujuuko myös leikkaukset tuollaisella Festool timantilla. Myös muita vaihtoehtoja voi ehdottaa.

 
Useampi kylppärin laatoitustyö olisi edessä ja pitäisi hommata hyvä laattasaha. Vuokraus ei ole niin järkevä kun tulee tehtyä pikkuhiljaa itselle. Pohdin tässä Dewaltin D36000 hommaamista mutta se taitaa olla aika iso laitos. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Festool DSC-AG 125 Plus-FS. Löytyykö täältä kokemusta, että millä kannattaisi tehdä kun laattoina on kuivapuriste 30x60 ja 60x60. Onko tuollainen vesileikkuri lyömätön vai sujuuko myös leikkaukset tuollaisella Festool timantilla. Myös muita vaihtoehtoja voi ehdottaa.


Mihin sää sellasta isoo laattasahaa tarviit? Osta mieluummin montolitin tai rubin laadukas normaali laattaleikkuri ja siihen kaveriks joku halpa tän tyylinen laattasirkkeli jolla saat kulmapalat leikattuu


 
Itsellä tämä Pöytäsaha Einhell TC-TS 2025/2 ja tuo sinun linkkaama hyvin lähellä. Yllä oleva _Tee:n arvostelu osuu ainakin täydellisesti omaan sahaan. Itselle oli harmittava ostos, jotain raksahommaa tuolla voi tehdä mutta "puusepän" hommassa, kun leikkasin isoa mdf levyä subbarille niin eihän se ollut suora kun ohjuri antoi periksi. Sitten tuo jalustakin on kyllä todella heikko esitys. Itsellä on mielessä vaihtoehdot että vaihtaa terän, tekee uuden ohjurin ja suunnittelee paremman jalustan niin voisi olla ihan hyvä, mutta suoraan paketista otettuna jättää kyllä toivomisen varaa. Toinen vaihtoehto on että myyn halvalla pois.

Edit: Pitäisi tehdä kaksi isoa subbarin koteloa, mutta ajatus että pitäisi tuolla sirkkelillä tehdä, niin innostus laskee merkittävästi.
Minulla suunnilleen sama malli kuin tässä keskustellut, ainakin ihan saman näköinen. Samat kokemukset kuin muillakin. Ei tuolla puusepänhommia tee, 90 ja 45 asteen kulmatkin pitää "kalibroida" (~kokeilla/säätää hukkapaloilla) joka käyttökerran aluksi. Sama koskee terän kallistusta, että ohjuria. Jalusta on hutera. Se pitkittäisohjuri joustaa, suoraa todella vaikea leikata. Esimerkiksi pitkän kattopaneelin sahaaminen tasaisesti pituussuuntaan on todella vaikeata. Samaten tuo toinen kiskoilla liikkuva ohjuri on iso vitsi. Siinä on niin paljon klappia, johtuen että siinä on muoviosia, jotka joustaa ja joiden toleranssi siihen kiskoon on liian iso.

En äkkiä keksi mihin hommaan tuo olisi ollut "ok" tai edes "no kelpaa" tasoa..
Myyntitekstistä: "Pöytäsaha Einhell TC-TS 2025/2 U on tehokas 2000 W laite vaativalle harrastajalle puun ja muiden materiaalien tarkkaan sahaukseen". Joo..ei todellakaan
 
Viimeksi muokattu:
Mihin sää sellasta isoo laattasahaa tarviit? Osta mieluummin montolitin tai rubin laadukas normaali laattaleikkuri ja siihen kaveriks joku halpa tän tyylinen laattasirkkeli jolla saat kulmapalat leikattuu
Saako noita kuivapuriste porcelanato laattoja leikattua siististi laattaleikkurilla? Käsitys ollut että tarvii timantilla leikata niin siksi pohtinut noita laattasahoja.
 
Saako noita kuivapuriste porcelanato laattoja leikattua siististi laattaleikkurilla? Käsitys ollut että tarvii timantilla leikata niin siksi pohtinut noita laattasahoja.

Kyllä saa kunhan on melko tasasia ettei oo sellasii kovin erikoisii pintakuviointeja laatassa. Tosi nätisti katkee noi kovatkin laatat. Kannattaa tosiaan olla tuollanen ammattileikkuri eikä niittä 50€ halpahallileikkureita. Noihin parempiin on myös laajemmat terävalikoimatkin. Reikien teko on se haastavampi osuus. Siihen tarvitsee kunnon timanttiterät jotka on usein sellasii rälläkkään tulevia. Ainut syy miks oikeestaan vois olla hyvä tuollainen iso leikkuri on jos tarvii jiirejä ajaa laattaan niin tuollaisella saa siistimmin. Nekin tosin onnistuu kyllä tuolla pienemmällä vesisahalla.
 
Markan pöytäsahan halkaisuvasteen takaosaan kun laittaa puristimella kalikan tukemaan, niin saa sitä joustoa pois. Katkaisuvasteen voi heittää suoraan roskiin ja joko tekee itse paremman tai hoitaa katkaisut muilla tavoilla. Jalustankin voi tehdä itse paremman. Purunpoisto on noissa erittäin synkeä ja sitä ei tahdo saada paremmaksi vaikka mitä tekisi. Tällä ei niin suurta merkitystä ole jos pohjolan tallissa sahailee, mutta verstasolosuhteissa ainakin itselläni top3 listalla.

Pöytäsahoissa joutuu investoimaan moninkertaisen hinnan jos haluaa että paketista otettaessa kaikki asiat on hyvin. Mulla on ollut sahat hintaluokissa 200€, 800€, 1800€ ja 2800€ ja vasta 1800€ luokassa asiat on hyvin tehtaalta lähtiessä ja sellaisella nykyään sahailenkin.
 
Saako noita kuivapuriste porcelanato laattoja leikattua siististi laattaleikkurilla? Käsitys ollut että tarvii timantilla leikata niin siksi pohtinut noita laattasahoja.

Itselle ostin Makitan Comet B timanttilaikan ja katkaisin rälläkällä porcelanaton ongelmitta. Eräs ammattilainen suositteli tätä ja syystäkin, säästyi usean sadan euron investoinnilta. Toki jiiriin haastavampi vedellä jos sellaista tarvii tehdä.

Laikka maksoi n. 30€ ja siihen akkurälläkkä päälle jolle olisi tullut muutenkin tarvetta.
 
Itselle ostin Makitan Comet B timanttilaikan ja katkaisin rälläkällä porcelanaton ongelmitta. Eräs ammattilainen suositteli tätä ja syystäkin, säästyi usean sadan euron investoinnilta. Toki jiiriin haastavampi vedellä jos sellaista tarvii tehdä.

Laikka maksoi n. 30€ ja siihen akkurälläkkä päälle jolle olisi tullut muutenkin tarvetta.

Mites pöly? Tais olla kämppä aika täynnä pölyy jos sisällä katkoit rälläkällä ja julmettu meteli 🤔 Ulos taas jos joutuu ravata niin menee aikaa hukkaan perhanasti
 
Mites pöly? Tais olla kämppä aika täynnä pölyy jos sisällä katkoit rälläkällä ja julmettu meteli 🤔 Ulos taas jos joutuu ravata niin menee aikaa hukkaan perhanasti

Pölyä tulee ihan perkeleesti. Sisällä en rälläköisi yhtään laattaa. Meteli ei liene kovin paljoa kovempi kuin muillakaan sähkökäyttöisillä leikkureilla - kuulosuojaimet vaatii kuitenkin.

Eli pihalla itse vetelen, toki matkakin on todella lyhyt itsellä sinne. Kerrostaloon siis tuskin hyvä vaihtoehto.
 
Aihetta sivuten, pitäisi asentaa valaisin kaksikerroksisen asunnon sisäportaikon kattoon. Homma on kaukana yksinkertaisuudesta, sillä portaat tekevät 180 asteen käännöksen ja puolessa välissä on välitasanne. Kattopistorasia ei kuitenkaan ole tasanteen kohdalla, vaan noin 50cm tasanteesta portaiden/kaiteiden päällä, eli välitasanteelle kasattava teline ei riittäisi, sillä se vaatisi kurkottelua, jotta kattopistorasiaan yltäisi. Välitasanteesta kattoon korkeutta n. 4,5m. Tuo portaikko on siis avointa tilaa, kaide vain menee keskivaiheilla.

Helpoin ratkaisu olisi olla asentamatta siihen valaisinta, mutta jos sitä ei oteta huomioon, niin millaisia ratkaisuja olette käyttäneet vastaavissa haastavissa asennuspaikoissa, joihin tikkaitakaan ei saa mitenkään järkevästi? Tällä hetkellä parhaana vaihtoehtona nään sen, että välitasanteelle ja yläkerran lattian tasolle rakentaisi väliaikaisesti jonkin työskentelytason, mutta onkohan olemassa mitään helpompaa vaihtoehtoa?
 
Aihetta sivuten, pitäisi asentaa valaisin kaksikerroksisen asunnon sisäportaikon kattoon. Homma on kaukana yksinkertaisuudesta, sillä portaat tekevät 180 asteen käännöksen ja puolessa välissä on välitasanne. Kattopistorasia ei kuitenkaan ole tasanteen kohdalla, vaan noin 50cm tasanteesta portaiden/kaiteiden päällä, eli välitasanteelle kasattava teline ei riittäisi, sillä se vaatisi kurkottelua, jotta kattopistorasiaan yltäisi. Välitasanteesta kattoon korkeutta n. 4,5m. Tuo portaikko on siis avointa tilaa, kaide vain menee keskivaiheilla.

Helpoin ratkaisu olisi olla asentamatta siihen valaisinta, mutta jos sitä ei oteta huomioon, niin millaisia ratkaisuja olette käyttäneet vastaavissa haastavissa asennuspaikoissa, joihin tikkaitakaan ei saa mitenkään järkevästi? Tällä hetkellä parhaana vaihtoehtona nään sen, että välitasanteelle ja yläkerran lattian tasolle rakentaisi väliaikaisesti jonkin työskentelytason, mutta onkohan olemassa mitään helpompaa vaihtoehtoa?

Ammattitason tukevat tikkaat tai pieni teline vuokraamosta. Jos siinä ei ole tasasta kohtaa mihin saa telineen niin sit pitää olla telineisiin sopivat säätöjalat tai porrastikkaat jotta ne saa pystyyn siihen portaisiin.

Tässä esim porrastikas
 
Aihetta sivuten, pitäisi asentaa valaisin kaksikerroksisen asunnon sisäportaikon kattoon. Homma on kaukana yksinkertaisuudesta, sillä portaat tekevät 180 asteen käännöksen ja puolessa välissä on välitasanne. Kattopistorasia ei kuitenkaan ole tasanteen kohdalla, vaan noin 50cm tasanteesta portaiden/kaiteiden päällä, eli välitasanteelle kasattava teline ei riittäisi, sillä se vaatisi kurkottelua, jotta kattopistorasiaan yltäisi. Välitasanteesta kattoon korkeutta n. 4,5m. Tuo portaikko on siis avointa tilaa, kaide vain menee keskivaiheilla.

Helpoin ratkaisu olisi olla asentamatta siihen valaisinta, mutta jos sitä ei oteta huomioon, niin millaisia ratkaisuja olette käyttäneet vastaavissa haastavissa asennuspaikoissa, joihin tikkaitakaan ei saa mitenkään järkevästi? Tällä hetkellä parhaana vaihtoehtona nään sen, että välitasanteelle ja yläkerran lattian tasolle rakentaisi väliaikaisesti jonkin työskentelytason, mutta onkohan olemassa mitään helpompaa vaihtoehtoa?

Itse joskus portaikkoon tein telineen kertopuusta ja vanerista kun vaimo halusi tauluja portaikon seinälle mikä ulottuu alaportailta yläkerran kattoon asti. juoksujen toiset päät sain kaiteen väleistä työnnettyä ja tuettua toiselle seinälle. Kyllä siihen jonkun verran puutavaraa voi mennä mutta yleensä sille löytyy sitten jatkokäyttöä myöhemmin.
 
Itse leikkelin yhden pientalon laatat (kph+S+WC+et, kaikki kuivapuristelaattoja joko 30x60 tai 60x60) tällaisella Liukupöytäsaha laattojen märkäkatkaisuun Rubi DU-200 EVO 850 Superpro - 54975_rubi - Sähkökäyttöiset laattaleikkurit - Laitteet ja tarvikkeet kaakeleiden työstöön tuo entry-level hinta näkyy monessa paikassa, mutta perusasiat on kunnossa ja tuolla saa tarkkaa jälkeä. Laskin että kylppäriin tuli sahattua jiirejä yli 60:n laattaan niin ei tuota hommaa olisi millään muulla järkevästi tehny kuin märkäleikkurilla. Lisäksi hyvä akkurälläkkä johon timanttilaikka ja kuppilaikat hanakulmille ja sähkörasioille.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoituksena olisi nykyiseen asuntoon vaihtaa painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit automaattisiin vanhojen naruvetoisten tieltä. Huomasin että vanhojen ulkopääty on jätetty jostain syystä ulkoverhoilun taakse. Mikähän idea tässä on ollut ja uusia ei varmaankaan ole fiksua asentaa samalla tavalla vaan ihan kunnolla?
 
Tarkoituksena olisi nykyiseen asuntoon vaihtaa painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit automaattisiin vanhojen naruvetoisten tieltä. Huomasin että vanhojen ulkopääty on jätetty jostain syystä ulkoverhoilun taakse. Mikähän idea tässä on ollut ja uusia ei varmaankaan ole fiksua asentaa samalla tavalla vaan ihan kunnolla?
Joo ei ulkoverhouksen sisään enää uusia.
 
Missä talon papereissa pitäisi yleensä lukea talon ulkoverhouksen värisävy?

Meillä 2008 rakennettu talo ja koittanut lukea talon papereita ja kuvia ja ainoa mitä olen nähnyt että ulkolaudoituksen värinä "vaaleanharmaa" tms, tuollein epämääräisesti määritetty väri. En ole siis löytänyt oikeaa värikoodia papereista..

Periaatteessa voisin kysyä ex omistajilta/rakentajilta mutta alkaa olla sen verran iäkästä väkeä etteivät varmaan muista tuollaisia asioita..
 
Missä talon papereissa pitäisi yleensä lukea talon ulkoverhouksen värisävy?

Meillä 2008 rakennettu talo ja koittanut lukea talon papereita ja kuvia ja ainoa mitä olen nähnyt että ulkolaudoituksen värinä "vaaleanharmaa" tms, tuollein epämääräisesti määritetty väri. En ole siis löytänyt oikeaa värikoodia papereista..

Periaatteessa voisin kysyä ex omistajilta/rakentajilta mutta alkaa olla sen verran iäkästä väkeä etteivät varmaan muista tuollaisia asioita..
Ei missään. Jotkut laittaa talokirjaan, jotkut tallin seinään. Mutta mihinkään sitä ei ole pakko laittaa.
 
Okei. No voisi sitä kysellä varmuuden vuoksi ex-omistajilta jos niillä sattuis jotain dokumenttia olla
No, erivärinen se uusi maali on kuitenkin (vaikka värikoodin selville saisitkin) ku vanha on pikkusen ehtinyt ulkoileen. Samalla vaivalla valitset itselle sopivan värin (edellyttäen että kaavamääräyksillä ei värejä oo rajoitettu).
 
Kerrostalokämpän betonilattian tasoitus työn alla, itsesiloittuvaa tasoitetta hommattuna ja tekemistä vaille. Lämpöpattereiden läpiviennit lattiassa kuitenkin vähän mietityttää.

Pitääkö betonilattian läpivientejä, joissa lämpöpattereiden putket kulkee alemmasta kerroksesta, tiivistää jotenkin? Voiko hieno (max. raekoko 0,3mm) tasoitelaasti valua läpivienneistä alakerran naapurin puolelle? Kyseessä siis tämä tasoitetuote Kiilto 97 DF - Itsestään siliävät lattiatasoitteet - Kiilto Fi
 
Kerrostalokämpän betonilattian tasoitus työn alla, itsesiloittuvaa tasoitetta hommattuna ja tekemistä vaille. Lämpöpattereiden läpiviennit lattiassa kuitenkin vähän mietityttää.

Pitääkö betonilattian läpivientejä, joissa lämpöpattereiden putket kulkee alemmasta kerroksesta, tiivistää jotenkin? Voiko hieno (max. raekoko 0,3mm) tasoitelaasti valua läpivienneistä alakerran naapurin puolelle? Kyseessä siis tämä tasoitetuote Kiilto 97 DF - Itsestään siliävät lattiatasoitteet - Kiilto Fi
Kyllä voi valua alakertaan tai muualle väärään paikkaan.Riippuu talon iästä ja onko tehty saneerauksia,varsinkin 50-60 luvun taloissa voi olla aaltopahvi eristeitä läpiviennissä.Jos epäilee asiaa niin läpivientiin voi laittaa akryyli/liimamassaa varmuuden vuoksi.
 
Kerrostalokämpän betonilattian tasoitus työn alla, itsesiloittuvaa tasoitetta hommattuna ja tekemistä vaille. Lämpöpattereiden läpiviennit lattiassa kuitenkin vähän mietityttää.

Pitääkö betonilattian läpivientejä, joissa lämpöpattereiden putket kulkee alemmasta kerroksesta, tiivistää jotenkin? Voiko hieno (max. raekoko 0,3mm) tasoitelaasti valua läpivienneistä alakerran naapurin puolelle? Kyseessä siis tämä tasoitetuote Kiilto 97 DF - Itsestään siliävät lattiatasoitteet - Kiilto Fi

Kyllä niihin putkiin pitäs laittaa joku liikuntakaista jotta putki pääsee lämpölaajenemaan. Saattaa tulla ylimääräisiä ääniä jos on tasoitteet kiinni putkissa. Voi myös jopa hajota putket tai lattia. 3mm solumuovi putken ympärille on aika hyvä tai muovisen sähköputken halkaisee ja liittää palat putken ympärille.
 
Viimeksi muokattu:
Asensin eilen dekton -tasoon teräksisen keittiön altaan ja käytin (päältä asennettava allas) asennuksessa kirkasta silikonia ohjeen mukaisesti tiivistämään altaan reunat. Kaikissa ohjeissa (myös tässä tapauksessa) oli, että mahdollinen ylimääräinen silikoni pyyhitään pois ja näin tein. Huomasin kuitenkin, että joihinkin kohtiin pyyhkimisen seurauksena oli tullut pienehkö mutta kuitenkin oikeassa valossa heijastava silikonikalvo siihen tason reunaan. Ongelma ei ole lainkaan merkittävä, mutta kun sitä aina haluaa tehdä hyvää lopputulosta, niin saisiko sen jotenkin hellävaraisesti siitä vielä jälkikäteen putsattua pois? Itse työtaso markkinointimateriaalin mukaisesti kestää vaikka mitä, joten varmaan sen puolesta ei tule ongelmaa.

Ajattelin tätä selvitellä etukäteen myös siksi, että kylppärin ja wc:n altaat (allas posliinia, taso tammea) ja saarekkeen dekton saumat kaipaavat vielä myöhemmin silikonia, joten vinkit siistiin levittämiseen myös tervetulleita. Käytän sellaisia kumilärpäkkeitä silikonin levittämiseen, en sormea niin kuin joissakin youtube-videoissa. Ehkä tuo keittiön allas oli vaan haasteellisin, kun siinä oli aika todella pienet toleranssit altaan aukon ja itse altaan välillä.
 
Hakusessa vierashuoneeseen vuodesohva. Mitä pienempi sen parempi. Makuuala saisi kuitenkin olla n.140*200cm.

Hintahaarukka 300-600€, onko kokemuksia kenelläkään?
 
Kerrostalokämpän betonilattian tasoitus työn alla, itsesiloittuvaa tasoitetta hommattuna ja tekemistä vaille. Lämpöpattereiden läpiviennit lattiassa kuitenkin vähän mietityttää.

Pitääkö betonilattian läpivientejä, joissa lämpöpattereiden putket kulkee alemmasta kerroksesta, tiivistää jotenkin? Voiko hieno (max. raekoko 0,3mm) tasoitelaasti valua läpivienneistä alakerran naapurin puolelle? Kyseessä siis tämä tasoitetuote Kiilto 97 DF - Itsestään siliävät lattiatasoitteet - Kiilto Fi

Asensin eilen dekton -tasoon teräksisen keittiön altaan ja käytin (päältä asennettava allas) asennuksessa kirkasta silikonia ohjeen mukaisesti tiivistämään altaan reunat. Kaikissa ohjeissa (myös tässä tapauksessa) oli, että mahdollinen ylimääräinen silikoni pyyhitään pois ja näin tein. Huomasin kuitenkin, että joihinkin kohtiin pyyhkimisen seurauksena oli tullut pienehkö mutta kuitenkin oikeassa valossa heijastava silikonikalvo siihen tason reunaan. Ongelma ei ole lainkaan merkittävä, mutta kun sitä aina haluaa tehdä hyvää lopputulosta, niin saisiko sen jotenkin hellävaraisesti siitä vielä jälkikäteen putsattua pois? Itse työtaso markkinointimateriaalin mukaisesti kestää vaikka mitä, joten varmaan sen puolesta ei tule ongelmaa.

Ajattelin tätä selvitellä etukäteen myös siksi, että kylppärin ja wc:n altaat (allas posliinia, taso tammea) ja saarekkeen dekton saumat kaipaavat vielä myöhemmin silikonia, joten vinkit siistiin levittämiseen myös tervetulleita. Käytän sellaisia kumilärpäkkeitä silikonin levittämiseen, en sormea niin kuin joissakin youtube-videoissa. Ehkä tuo keittiön allas oli vaan haasteellisin, kun siinä oli aika todella pienet toleranssit altaan aukon ja itse altaan välillä.

Jollain tän tyylisellä tai mattopuukollakin pystyy ensin rapsutella isommat pois ja sit asetonilla putsaa lopuks niin sillä lähtee ne olemattomimmatkin jämät. Voi myös pelkällä asetonilla pyyhkii jos ei oo isompia kokkareita


Jälkimainintana noihin altaisiin ei yleensä laiteta näkyvää silikoonia ollenkaan vaan se tiivistys tehdään sinne altaan ja pöytälevyn väliin (Koska näkyvä silikoni on ruma ja kerää kaikkea likaa itseensä tehokkaasti + vaikeuttaa tason siistinä pitoa.). Jossain altaissa tulee sellanen liimattava tiiviste tai jos sitä ei oo niin sit vaan silikonii laittaa ennen altaan asennusta niin ettei tursua näkyville. Niin ja jos pöytälevy on laminaattitaso niin ne pöytätason aukon reunat kannattaa käsitellä silikonilla ettei niihin pääse imeytyy kosteutta. Ei pitäisi koskea tuota dekton tasoa, tuo tais olla kokonaan veden kestävää kampetta. Noissa altaissa pitäis tulla sapluuna mukana jolla saa sopivan kokoisen aukon tehtyy niin ei jää liian pieniks reunat.
 
Asensin eilen dekton -tasoon teräksisen keittiön altaan ja käytin (päältä asennettava allas) asennuksessa kirkasta silikonia ohjeen mukaisesti tiivistämään altaan reunat. Kaikissa ohjeissa (myös tässä tapauksessa) oli, että mahdollinen ylimääräinen silikoni pyyhitään pois ja näin tein. Huomasin kuitenkin, että joihinkin kohtiin pyyhkimisen seurauksena oli tullut pienehkö mutta kuitenkin oikeassa valossa heijastava silikonikalvo siihen tason reunaan. Ongelma ei ole lainkaan merkittävä, mutta kun sitä aina haluaa tehdä hyvää lopputulosta, niin saisiko sen jotenkin hellävaraisesti siitä vielä jälkikäteen putsattua pois? Itse työtaso markkinointimateriaalin mukaisesti kestää vaikka mitä, joten varmaan sen puolesta ei tule ongelmaa.
Lähtisikö kalvo ihan vain sormella hankaamalla? Jos on kovin paksulti, niin terävällä veitsellä vetämällä pitkää viivotinta apuna käyttäen voisi katkaista siitä kohdasta mihin haluaa jättää. Tosi varovasti toki, jotta ei jää naarmua tasoon markkinointipuheista huolimatta.
 
Jollain tän tyylisellä tai mattopuukollakin pystyy ensin rapsutella isommat pois ja sit asetonilla putsaa lopuks niin sillä lähtee ne olemattomimmatkin jämät. Voi myös pelkällä asetonilla pyyhkii jos ei oo isompia kokkareita


Jälkimainintana noihin altaisiin ei yleensä laiteta näkyvää silikoonia ollenkaan vaan se tiivistys tehdään sinne altaan ja pöytälevyn väliin (Koska näkyvä silikoni on ruma ja kerää kaikkea likaa itseensä tehokkaasti + vaikeuttaa tason siistinä pitoa.). Jossain altaissa tulee sellanen liimattava tiiviste tai jos sitä ei oo niin sit vaan silikonii laittaa ennen altaan asennusta niin ettei tursua näkyville. Niin ja jos pöytälevy on laminaattitaso niin ne pöytätason aukon reunat kannattaa käsitellä silikonilla ettei niihin pääse imeytyy kosteutta. Ei pitäisi koskea tuota dekton tasoa, tuo tais olla kokonaan veden kestävää kampetta. Noissa altaissa pitäis tulla sapluuna mukana jolla saa sopivan kokoisen aukon tehtyy niin ei jää liian pieniks reunat.
Joo, tässä on kyse lähinnä sellaisesta hyvin pienestä ja ohuesta kalvosta, joka tuli pariin kohtaan kun pyyhin ylimääräistä silikonia pois. Tosiaan aukko on tehty jo tehtaalla, kun ei näihin keraamisiin tasoihin aukkoja tehdä niin sanotusti kohteessa. Jostain syystä aukko oli vaan niin isoksi tehty, että jäi n. puoli senttiä sivullensa tilaa laittaa tuota silikonia ja se oli sen verran tiukan toleranssin hommaa, että väistämättä tuli hieman noita purskeita, jotka piti pyyhkiä pois. Allas myös pääsi sen verran liikkumaan siinä aukossaan, että se jo itsessään vaati vähän pientä hienosäätöä asennusvaiheessa, mikä niin ikään aiheutti tuota silikonin leviämistä hieman, vaikka tarkkaan sitä laitoinkin.

Oikeastaan itse mietin, että jatkossa varmaan laitan vielä maalarinteippiä tms. siihen altaan ja tason viereen, jotta sitten sen reunan saa tarkaan rajattua, eikä jää ylimääräistä putsattavaa.

Mietin kokeilla universal stonea tai jotain vastaavaa tuohon ohuehkoon kalvoon. Sitä on niin vähän siinä, ettei siihen mattopuukolla passaa enää mennä raapimaan.
 
Pitäisi tehdä kattoremppa 35 vuotiaalle tiilikatolle kun alkaa aluskate olla jo elinkaarensa ylittänyt nii että kattotuolit on turhan kosteita. En ole ehtinyt vielä kilpailuttaa mitään mutta sattumalta kävi kattokaupustelija ovella niin annoin tehdä tarjouksen. Heillä tyylinä on jättää vanha aluskate paikalleen ja vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate, sitten uudet ruoteet joiden päälle tiilet. Onko tämä hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu? Ei tulisi itsellä mieleenkään tehdä noin, toki tunteja säästyy urakasta tuolla tavalla. Ei ainakaan helpota aluskatteen kunnon arviota tulevaisuudessa yläpohjasta käsin jos näkyvyyden blokkaa vanha aluskate.
 
Pitäisi tehdä kattoremppa 35 vuotiaalle tiilikatolle kun alkaa aluskate olla jo elinkaarensa ylittänyt nii että kattotuolit on turhan kosteita. En ole ehtinyt vielä kilpailuttaa mitään mutta sattumalta kävi kattokaupustelija ovella niin annoin tehdä tarjouksen. Heillä tyylinä on jättää vanha aluskate paikalleen ja vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate, sitten uudet ruoteet joiden päälle tiilet. Onko tämä hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu? Ei tulisi itsellä mieleenkään tehdä noin, toki tunteja säästyy urakasta tuolla tavalla. Ei ainakaan helpota aluskatteen kunnon arviota tulevaisuudessa yläpohjasta käsin jos näkyvyyden blokkaa vanha aluskate.
Kyllähän tuo on vain tapa säästää työkuluissa. Tuossahan talon ulkonäkö myös vähäisesti muuttuu kun katto nousee uusien ruoteiden verran ylemmäs.
 
Seuraava kysymys: Hommasin Kärkkäisen alekampanjasta Makitan akkukäyttöisen viimeistelynaulaimen listahommia varten ja em. koneeseen menee max 1,2/35 mm dyckert naulat. Tarkoitus olisi tehdä sisätilojen listahommat tuolla. Aloitan sisäovien peitelistoista, jotka ovat 12 millin vahvuisia. Minkä pituinen naula olisi tuohon järkevin? Listat ovat maalattua puuta, samoin karmit, joihin nuo ammutaan. Itse seinät ek kipsiä, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin naulat ammutaan lähtökohtaisesti siihen sisäoven karmiin.

Kylpyhuoneessa ajattelin käyttää rst nauloja sisäovien listoituksissa.
 
Kyllähän tuo on vain tapa säästää työkuluissa. Tuossahan talon ulkonäkö myös vähäisesti muuttuu kun katto nousee uusien ruoteiden verran ylemmäs.
Lisäksi on vaarana että tulee umpipusseja joista ei kosteus pääse haihtumaan pois,toki jos remontin jälkeen käy leikkaamassa vanhan aluskatteen pois.
 
Pitäisi tehdä kattoremppa 35 vuotiaalle tiilikatolle kun alkaa aluskate olla jo elinkaarensa ylittänyt nii että kattotuolit on turhan kosteita. En ole ehtinyt vielä kilpailuttaa mitään mutta sattumalta kävi kattokaupustelija ovella niin annoin tehdä tarjouksen. Heillä tyylinä on jättää vanha aluskate paikalleen ja vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate, sitten uudet ruoteet joiden päälle tiilet. Onko tämä hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu? Ei tulisi itsellä mieleenkään tehdä noin, toki tunteja säästyy urakasta tuolla tavalla. Ei ainakaan helpota aluskatteen kunnon arviota tulevaisuudessa yläpohjasta käsin jos näkyvyyden blokkaa vanha aluskate.

Monesti se voi olla noin fiksua tehdä. Lähinnä kun jos purat ne vanhat ruoteet pois niin siinä katolla ei pääse enään kulkemaan ja monesti noi vanhat katot voi olla montulla keskeltä niin uusia rakenteita pitää kiiloilla oikoa jotta samaa monttua ei tule myös uuteen kattoon. Jos vanhat rakenteet olisi varmasti suorat niin sit kyl varmaan poistaisin vanhat ruoteet, rimat ja aluskatteen ja tekisin uusiksi. Tosin tällöin vanhojen ruoteiden päälle pitäisi pystyä laittamaan uudet tiiletkin jos jako olisi sama. Joka tapauksessa jos sinne jätetään vanhat rakenteet alle niin leikkaisin itse tuon vanhan aluskatteen pois jotta sinne ei jää turhaa kalvoa joka kerää roskaa ja huonontaa ilmankiertoa. Suoraan vanhojen ruoteiden päällehän sitä aluskatetta ei myöskään saa laittaa vaan rakenteen pitäisi olla about tälläinen:
0 (oikaisukiilat)
1. korotusrima
2. aluskate
3. korotusrima
4. ruoteet

Katon turhaa korotusta on aina syytä välttää jos mahdollista koska se huonontaa huomattavasti talon ulkonäköä ja tekee rakenteesta raskaan. Yleensä jotain kompromisseja joudutaan kuitenkin tekemään aina korjausrakentamisessa.

Joo, tässä on kyse lähinnä sellaisesta hyvin pienestä ja ohuesta kalvosta, joka tuli pariin kohtaan kun pyyhin ylimääräistä silikonia pois. Tosiaan aukko on tehty jo tehtaalla, kun ei näihin keraamisiin tasoihin aukkoja tehdä niin sanotusti kohteessa. Jostain syystä aukko oli vaan niin isoksi tehty, että jäi n. puoli senttiä sivullensa tilaa laittaa tuota silikonia ja se oli sen verran tiukan toleranssin hommaa, että väistämättä tuli hieman noita purskeita, jotka piti pyyhkiä pois. Allas myös pääsi sen verran liikkumaan siinä aukossaan, että se jo itsessään vaati vähän pientä hienosäätöä asennusvaiheessa, mikä niin ikään aiheutti tuota silikonin leviämistä hieman, vaikka tarkkaan sitä laitoinkin.

Oikeastaan itse mietin, että jatkossa varmaan laitan vielä maalarinteippiä tms. siihen altaan ja tason viereen, jotta sitten sen reunan saa tarkaan rajattua, eikä jää ylimääräistä putsattavaa.

Mietin kokeilla universal stonea tai jotain vastaavaa tuohon ohuehkoon kalvoon. Sitä on niin vähän siinä, ettei siihen mattopuukolla passaa enää mennä raapimaan.

Asetonilla sit vaan hankaa jollain kankaalla. Se on tarkoitettu epäpuhtauksien poistoon ja sillä lähtee myös silikonijämät. Tosin kantsii testata johonkin reunaan aluks ettei vaan vhingoita tasoa kun ei oo tuosta materiaalista kokemusta.
 
Tiilikatossa kun ruoteet on vielä 2x2 niin melkoisesti nousee kyllä tuolla päällerakentamisessa katon "paksuus". Lisännevät tuolla rakennustavalla sitten yhden "otsalaudan" ympäri taloa kun tuskin poistavat niitäkään sitten.

Ainut syy moiselle rakennustavalle on ns halpuutus, koska on helpompi ja nopeampi tehdä noin.
 
Tiilikatossa kun ruoteet on vielä 2x2 niin melkoisesti nousee kyllä tuolla päällerakentamisessa katon "paksuus". Lisännevät tuolla rakennustavalla sitten yhden "otsalaudan" ympäri taloa kun tuskin poistavat niitäkään sitten.

Ainut syy moiselle rakennustavalle on ns halpuutus, koska on helpompi ja nopeampi tehdä noin.

Et sää pysty oikomaan mutkasta kattoa jos poistat vanhat ruoteet.
 
Et sää pysty oikomaan mutkasta kattoa jos poistat vanhat ruoteet.
Yläpaarteen lappeeseen oikaisupuu?
Ei se mahdotonta ole siis poistamalla ruoteet.

Edit. Yleensä kyllä oiotaan tosiaan ruoteiden päältä, mutta 35 vuotias talo on luultavasti kyllä ihan tehdastuoleilla jo tehty ja nuo kattojen notkahtamiset on paikallarakennettujen ongelma toisin kuin nr-ristikoiden.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
270 943
Viestejä
4 679 234
Jäsenet
76 688
Uusin jäsen
Pekkapekka8

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom