Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.

Tuossahan jo tuotekuvauksessa mainitaan massiivimateriaalit, kipsilevyyn itse käyttänyt ainoastaan ns "joulukuusia"

Jos taas jotain painavaa pitää kiinittää niin katselisin levyn taakse leviäviä kiinikeitä

 
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.


Käytä duopowereita kipsilevyyn. tai alligaattoreita tai mollyankkureita tai duoteccejä. mutta älä noita.


 
Kyllä nuokin toimivat kipsilevyssä, mutta reiän pitää olla oikean kokoinen eli se mikä tuossa paketin kyljessä mainitaan (näyttäisi olevan 6mm reikä). Poratessa pitää olla tarkkana että terä ei pääse "vispaamaan" jolloin reikä suurenee isommaksi. Ruuvin pitää olla myöskin suhteellisen paksu jotta se roppu laajenee ruuvatessa. Luultavasti 4,5-5mm ruuvi toimii tuossa. Alussa voi tukea tuota roppua kädellä tuosta kauluksesta jos roppu ei meinaa pysyä paikoillaan. Pelkkään kipsilevyyn ei sitten voi mitään kauhean raskasta laittaa, mutta jos tarkoitus tauluja ripustaa niin toimii hyvin.
 
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.

Jep, kuten aiemmin todettua, niin nuo eivät ole kipsilevylle tarkoitettuja. Tuo duopower toimii jo huomattavasti paremmin niiden kuvauksessakin mainitun siivekkeen ansiosta.
Raskaammille kiinnityksille sitten oikea kipsilevytulppa kiinnitettävän esineen mukaan.
 
Niinpä tietysti. En muista koska olisin viimeksi kiinnitellyt noilla muovitulpilla yhtään mitään, kun olen käyttänyt myös noita levyankkureita, niin näköjään vihkoonhan se meni ja tuote väärä. Kiitos korjauksesta
 
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
 
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
Olikos tuossa ne talon ainoat toimivat jutut... Ainakin olisi syytä tsekata valesokkeli, salaojat, alapohjan rakenne, löytyykö tasakattoa, tiilivuorauksen tuuletusrako, putkisto kaikkinensa, jne... Ilmanvaihto sinällään aika sivuseikka, mutta ehkä riittävällä tasolla saa esittelyssä pidettyä "kellari" hajun poissa.
 
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
Ihan toimivahan tyypillinen ratkaisu tuon aikakauden taloihin. Onko muut poistot märkätiloissa, wc, vaatehuoneissa myös kunnossa.
 
Olikos tuossa ne talon ainoat toimivat jutut... Ainakin olisi syytä tsekata valesokkeli, salaojat, alapohjan rakenne, löytyykö tasakattoa, tiilivuorauksen tuuletusrako, putkisto kaikkinensa, jne... Ilmanvaihto sinällään aika sivuseikka, mutta ehkä riittävällä tasolla saa esittelyssä pidettyä "kellari" hajun poissa.

Menen tutustumaan taloon ensi viikolla, selviää enemmän. Käyttövesiputket uusittu, katto uusittu, sähköt uusittu jostain syystä. Mielestäni tiilivuorauksessa näkyi kuvissa alapäässä tuuletusrakoa. Valesokkelilta ei näyttänyt kuvien mukaan. Alapohjan rakenteen tarkastuksesta ei tiedä mitään. Salaojat pitää selvittää myös, talo hieman ympäristöön korkeammalla paikalla.

Ihan toimivahan tyypillinen ratkaisu tuon aikakauden taloihin. Onko muut poistot märkätiloissa, wc, vaatehuoneissa myös kunnossa.

Kuvista ei näitä näkynyt, oli niin rajattu. Saunassa näytti joku tuulesluukku olevan katossa, mut se varmaan tuulettuu yläpohjan kautta ulos. Pitää tutkia.
 
Sähköt uusittu "jostain syystä"? Itselle tulisi ainakin ensimmäisenä mieleen ihan vaan ikä. Pahimmillaan yli 40v vanhat sähköt ei ole ehkä ihan enää tätä päivää, ei siinä välttämättä sen kummempaa tarvitse taustalla olla.
 
Miten tärkeät salaojat on jos talo on rinnetontilla? Tontti viettää reilusti poispäin talosta yhtä seinää lukuunottamatta (kallistus oli tontilla sillä sivulla tsloon päin). Toki salaojat talossa joka nyt on kyseessä on, mutta ovat alkuperäiset 90-luvun alusta.

Onko 90-luvun alun tiilikatto muovisine aluskatteineen yleensä jo vaihtokunnossa? Ihan perussiistiltä tiilet näytti, pieniä sammalkohtia ja pinta "haalea", kaivannee pinnoitusta. Välikatolla en käynyt.

Joutuuko tiilikattoa paljon useammin puhdistelemaan (roskista kesällä ja talvella lumesta) vs. peltikatto? Toki tontistakin riippunee.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tärkeät salaojat on jos talo on rinnetontilla? Tontti viettää reilusti poispäin talosta yhtä seinää lukuunottamatta (kallistus oli tontilla sillä sivulla tsloon päin). Toki salaojat talossa joka nyt on kyseessä on, mutta ovat alkuperäiset 90-luvun alusta.

Onko 90-luvun alun tiilikatto muovisine aluskatteineen yleensä jo vaihtokunnossa? Ihan perussiistiltä tiilet näytti, pieniä sammalkohtia ja pinta "haalea", kaivannee pinnoitusta. Välikatolla en käynyt.

Joutuuko tiilikattoa paljon useammin puhdistelemaan (roskista kesällä ja talvella lumesta) vs. peltikatto? Toki tontistakin riippunee.
Salaojat on hyvä olla varmuudeksi, vaikka olisi rinnetontilla kun tuntuu nykyään olevan päivittäiset sademäärät toisinaan aika suuret ja ilmeisesti Suomessa mennään entistä kosteampiin talviin. Jos tarkistuskaivot löytyy niin se on jo hyvä homma, voi testatakin miten putket vetää.

90-luvun tiilikatto ei välttämättä ole vaihtokunnossa, ja tiilikatoissahan pitää muistaa se, että aluskate on se varsinainen katemateriaali. Jos sen kunnon pääsee tarkastamaan kunnolla yläpohjasta niin voi olla varmempi katon kunnosta. Melkein se pari kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) pitäisi puhdistaa, varsinkin jos puista tulee paljon roskaa kuten männynneulasia. Alkaa kasvaa sammalta aika paljon herkemmin jos katolle jää paljon ryönää. Lumia ei tarvi poistaa, Suomessa rakenteet kyllä kestää lumikuorman. Itse olen poistanut vaan aurinkopaneelien päältä joskus helmikuun paikkeilla ;)
 
Itä-Uudellemaalle kesämökille pitäisi laatia jätevesisuunnitelma ja toteuttaa harmaiden vesien käsittelyyn (keittiö/saunavedet/ jne.) ratkaisu samalla kun siirrytään kantovesistä sisävesiin mökkiin ja saunalle suihkuun. Tällä erää ei ole tulossa pesukoneita eikä vesivessaa, mutta saattaa olla että lisätään tuonnempana. Aika kirjavaa ratkaisua tuntuu olevan tarjolla kuten biopuhdistamoja (H4 Iisi, Vestelli 3), kaikkien vesien käsittelyyn jätevesijärjestelmä+imeytyskenttää (eism. Rotomon RM Sako 3/2200) ja sitten varsin pelkistettyä (Biolan light). Pääosin mökin käyttö on oleilua 4 hengen perheellä ei-pakkasaikaan, mutta saattaa välillä olla paikalla isompiakin ~8-10 seurueita.

Erityisesti helppohoitoisuus ja huolettomuus kriteereinä, sekä luonnollisesti hinta (järjestelmän hankinta/asennus + elinkaari). Vaikea saada kiinni mikä olisi järkevinta kun sekä netissä että eri firmoilta tulee hyvin erilaisia näkemyksiä. Haluaisiko joku ystävällisesti jakaa kokemuksia/suosituksia?
 
Itä-Uudellemaalle kesämökille pitäisi laatia jätevesisuunnitelma ja toteuttaa harmaiden vesien käsittelyyn (keittiö/saunavedet/ jne.) ratkaisu samalla kun siirrytään kantovesistä sisävesiin mökkiin ja saunalle suihkuun. Tällä erää ei ole tulossa pesukoneita eikä vesivessaa, mutta saattaa olla että lisätään tuonnempana. Aika kirjavaa ratkaisua tuntuu olevan tarjolla kuten biopuhdistamoja (H4 Iisi, Vestelli 3), kaikkien vesien käsittelyyn jätevesijärjestelmä+imeytyskenttää (eism. Rotomon RM Sako 3/2200) ja sitten varsin pelkistettyä (Biolan light). Pääosin mökin käyttö on oleilua 4 hengen perheellä ei-pakkasaikaan, mutta saattaa välillä olla paikalla isompiakin ~8-10 seurueita.

Erityisesti helppohoitoisuus ja huolettomuus kriteereinä, sekä luonnollisesti hinta (järjestelmän hankinta/asennus + elinkaari). Vaikea saada kiinni mikä olisi järkevinta kun sekä netissä että eri firmoilta tulee hyvin erilaisia näkemyksiä. Haluaisiko joku ystävällisesti jakaa kokemuksia/suosituksia?

Kysyt rakennusvalvonnasta, että riittääkö pelkkä imeytys. Jos riittää, niin sitten se. On varmasti huolettomin ja halvin. Jos ei, niin sitten sieltä vaatimukset mikä on minimi, jonka hyväksyvät.
 
Kysyt rakennusvalvonnasta, että riittääkö pelkkä imeytys. Jos riittää, niin sitten se. On varmasti huolettomin ja halvin. Jos ei, niin sitten sieltä vaatimukset mikä on minimi, jonka hyväksyvät.

Kiitos!

Jonkun verran lukenut näkemyksiä joiden mukaan imeytyskenttä saattaa mennä suht nopeastikin tukkoon (maa-aineksesta riippuen). Lisäksi ainakin osa näkee ongelmia siinä että viimeistään 10-15vee päästä pitäisi vaihtaa käytännössä maapohja kokonaan tai löytää uusi 15*2m alue joka ’pilata’. Sitten vielä kysymys että miten vaikuttaa maaperään jos tuonne imeyttäisi lopulta ihan WC-vedetkin (toki tuollaisen kolmiosaisen systeemin kautta). Kaikki tämä pistää askarruttamaan että pitäisikö kuitenkin investoida aluksi se pari tonnia enemmän biopuhdistamoon, esim tuo Iisi H4 tai ilmeisesti vielä helppohoitoisempi Vestelli 3. Vai menisikö tuossa kumminkin rahat kirjaimellisesti vähän jorpakkoon.
 
Kiitos!

Jonkun verran lukenut näkemyksiä joiden mukaan imeytyskenttä saattaa mennä suht nopeastikin tukkoon (maa-aineksesta riippuen). Lisäksi ainakin osa näkee ongelmia siinä että viimeistään 10-15vee päästä pitäisi vaihtaa käytännössä maapohja kokonaan tai löytää uusi 15*2m alue joka ’pilata’. Sitten vielä kysymys että miten vaikuttaa maaperään jos tuonne imeyttäisi lopulta ihan WC-vedetkin (toki tuollaisen kolmiosaisen systeemin kautta). Kaikki tämä pistää askarruttamaan että pitäisikö kuitenkin investoida aluksi se pari tonnia enemmän biopuhdistamoon, esim tuo Iisi H4 tai ilmeisesti vielä helppohoitoisempi Vestelli 3. Vai menisikö tuossa kumminkin rahat kirjaimellisesti vähän jorpakkoon.
On myös mahdollista asentaa varsinaiselle paskavedelle maanalainen umpisäiliö jota tyhjennyttää ja loka-auto vie paskat pois. Määrä ei ole ihan valtava jos kyseessä on mökki jossa oleillaan pienellä porukalla ja silloin tällöin isommin. Jotkut käyttävät vakituisessa asunnossaankin umpisäiliötä, mitä en toki pidä kovin suositeltavana mutta nähtävästi toimii sekin. Ei kannata säästää satasta "tää on vielä ihan hyvä" lorottavaa kierrätysvessanpytyllä, kuten muussakaan tekniikassa. Aina kun ollaan tosissaan jotain tekemässä, laitetaan uutta tai hyväksi todettua ja uudenveroiseksi huollettua vanhaa jotta se todennäköisesti ylitettävä tekninen käyttöikä alkaa alusta. Sellainen hätäpaskaryssiminen kusee aina omille kintuille ja koko ajan on hirveä huoli hajoavien paskojen kanssa.
 
Autotallin alla olevan kylmän kellarin tuloilma oli vaan piikattu reikä ja ritilä. Talvella muodostui sisäpuolelle betonin pintaan jäätä, samalla jäätyminen murensi tuota betonia.
Nyt veinasin muoviputken ja säleikön asentaa. Uretaanillako tuo läpiviennin tiivistys?
20240519_080947.jpg
20240519_084233.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos!

Jonkun verran lukenut näkemyksiä joiden mukaan imeytyskenttä saattaa mennä suht nopeastikin tukkoon (maa-aineksesta riippuen). Lisäksi ainakin osa näkee ongelmia siinä että viimeistään 10-15vee päästä pitäisi vaihtaa käytännössä maapohja kokonaan tai löytää uusi 15*2m alue joka ’pilata’. Sitten vielä kysymys että miten vaikuttaa maaperään jos tuonne imeyttäisi lopulta ihan WC-vedetkin (toki tuollaisen kolmiosaisen systeemin kautta). Kaikki tämä pistää askarruttamaan että pitäisikö kuitenkin investoida aluksi se pari tonnia enemmän biopuhdistamoon, esim tuo Iisi H4 tai ilmeisesti vielä helppohoitoisempi Vestelli 3. Vai menisikö tuossa kumminkin rahat kirjaimellisesti vähän jorpakkoon.

Meillä ainakin kenttä toiminut reilusti yli 10v asuintalossa ilman ongelmia. Sinne siis menee kaikki vedet sakokaivojen läpi. Kenttä on kyllä sellaisessa paikassa ja tehty siten, ettei se voi tukkeentua tyyliin ikinä.

Meillä luokkaa 100t 16-32 mursketta, mikä on melko overkill kesämökin keittiövesille. Toki kottikärryllinen hiekkaa savikuopassa on heti tukossa. Eli sitä saa mitä tilaa.

Kaikkiin paikkoihinhan imeytystä ei missään nimessä pysty edes tekemään, jos sille vedelle ei mitään muuta mahdollisuutta ole kuin jäädä sinne kenttään.

Edit: Pumppukaivo väliin, niin kentän voi viedä vaikka kilometrin päähän ylämäkeen, Maalla on tilaa :cool:
 
Viimeksi muokattu:
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
Jos nuo on niitä korvausilmaventtiileitä moottoreilla niin herättäisi itselläni epäilyksiä. Ei sinänsä omalta tekniikaltaan, mutta jos on jo koneellinen poisto ja normaalit raitisilmaventtiilit niin miksi on koettu tarpeellisiksi noiden lisääminen? Eikö alkuperäinen taloon suunniteltu ratkaisu toimi riittävästi vai onko ovelta-ovelle -kauppias vain onnistunut myyntipuheessaan?
 
Autotallin alla olevan kylmän kellarin tuloilma oli vaan piikattu reikä ja ritilä. Talvella muodostui sisäpuolelle betonin pintaan jäätä, samalla jäätyminen murensi tuota betonia.
Nyt veinasin muoviputken ja säleikön asentaa. Uretaanillako tuo läpiviennin tiivistys?
20240519_080947.jpg
20240519_084233.jpg

Uretaania vaan. Niin ainakin ite pistin, kun tein saman homman. Urtsu myös liimaa sen hyvin paikoilleen. Tiivistä toi ritilä vaan kunnollisesti ettei vesi valu reunojen kautta taakse. Sikaflexillä tms. Kuva ei toki kerro onko räystään alla, tai tuleeko tohon paljonkin lunta talvella...
 
Jos nuo on niitä korvausilmaventtiileitä moottoreilla niin herättäisi itselläni epäilyksiä. Ei sinänsä omalta tekniikaltaan, mutta jos on jo koneellinen poisto ja normaalit raitisilmaventtiilit niin miksi on koettu tarpeellisiksi noiden lisääminen? Eikö alkuperäinen taloon suunniteltu ratkaisu toimi riittävästi vai onko ovelta-ovelle -kauppias vain onnistunut myyntipuheessaan?
Tässä tapauksessa uskoisin että on myyty vanhalle ihmiselle vähän jotain mitä ei välttämättä tarvitsisi.
 
Kylppärissä vesivaurion takia betonisen pohjalaatan kuivatus menossa. Levykuivaimilla kuivatusta ollut nyt muutama viikko mutta vaatimaton/olematon kuivaustulos tähän mennessä. Tehokkaampia kuivaustapoja tiedossa? Vai onko vain odoteltava kuivumista?
 
Tänään tuli vastaan mielenkiintoinen tapa tehdä kattoremontti: Vanhassa katossa aluskate (joku bitumikermi tms) minkä päällä vaakaruoteet ja vanha aaltopeltikate. Kattoremontissa oli sitten vain otettu peltikate pois, laitettu suoraan vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate ja siihen suoraan päälle uusi aaltopeltikate. Ei siis tuuletusrakoa/-rimoja ollenkaan, ei vaakaruoteita aluskatteen ja peltikatteen välissä, eikä vanhaa aluskatetta ole aukotettu.

Eikös ole aika riskirakenne tällainen kun ainakin nuo ruoteet ovat tuulettumattomassa tilassa kahden katteen välissä ja sitten uusi aluskate makaa vaakaruoteiden päällä niin riski pussittua? Onko jotain RT-korttia tms. hyvän rakennustavan ohjetta mitä vastoin tämä on jos lähtee ajamaan asian korjaamista?
 
Tänään tuli vastaan mielenkiintoinen tapa tehdä kattoremontti: Vanhassa katossa aluskate (joku bitumikermi tms) minkä päällä vaakaruoteet ja vanha aaltopeltikate. Kattoremontissa oli sitten vain otettu peltikate pois, laitettu suoraan vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate ja siihen suoraan päälle uusi aaltopeltikate. Ei siis tuuletusrakoa/-rimoja ollenkaan, ei vaakaruoteita aluskatteen ja peltikatteen välissä, eikä vanhaa aluskatetta ole aukotettu.

Eikös ole aika riskirakenne tällainen kun ainakin nuo ruoteet ovat tuulettumattomassa tilassa kahden katteen välissä ja sitten uusi aluskate makaa vaakaruoteiden päällä niin riski pussittua? Onko jotain RT-korttia tms. hyvän rakennustavan ohjetta mitä vastoin tämä on jos lähtee ajamaan asian korjaamista?

Kyllähän tuo on melkosen surkea esitys jossa useita riskipaikkoja. Tuosta uudesta aluskatteestakin on luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Se blokkaa kokonaan pellin alle mahdollisesti kondensoituvan kosteuden tuulettumisen eikä se ole edes vedenpitävä kun ei ole päällä mitään rimoja tms vaan kaikki pellin ruuvit menee suoraan aluskatteesta läpi.

Parempi tapa korjata tuo olisi purkaa yläpuoliset rakenteet siihen huopaan asti. Sit laitettais tuuletusrimat - ruoteet ja pelti päälle. Jos aluskate haluttais uusia niin sit voisi tehdä tuuletusrima - aluskate - tuuletusrima - ruoteet - pelti (uusi aluskate luultavasti melko hyödytön jos tuo vanha bitumikermi on suhteellisen ehjä.)

Jos haluaa vielä laajentaa remonttia niin sit voi purkaa sen vanhan huovankin pois sekä alusmateriaalit kattotuoleihin asti ja siitä sit rakentaa uusiks aluskate - tuuletusrima - ruoteet - pelti mutta menisi jo jonkinverran ylikorjaamisen puolelle...
 
Näin vähän uumoilinkin. Eli ilmeisesti riskinä pidemmällä tähtäimellä on ruoteet homeessa ja lahot ja menee katto taas uusiksi. Kuvaavaa on myös että vain 5v takuu annettu työlle.

Mihinkäs pykäliin tai ohjeisiin tässä voi viitata? Ongelmana kun on että sopimus on tehty tahon kanssa mikä ei rakennustekniikasta paljoa tiedä ja siinä ei tarkemmin kuvattu rakennetta muuta kuin mainittu että ruoteita ei uusita.
 
Näin vähän uumoilinkin. Eli ilmeisesti riskinä pidemmällä tähtäimellä on ruoteet homeessa ja lahot ja menee katto taas uusiksi. Kuvaavaa on myös että vain 5v takuu annettu työlle.

Mihinkäs pykäliin tai ohjeisiin tässä voi viitata? Ongelmana kun on että sopimus on tehty tahon kanssa mikä ei rakennustekniikasta paljoa tiedä ja siinä ei tarkemmin kuvattu rakennetta muuta kuin mainittu että ruoteita ei uusita.

Sillä pääsee jo aika pitkälle kun kattoo sen uuden peltikaton valmistajan ohjeet. Siellä selostetaan aika tarkasti yleensä millainen alusrakenne pellille pitää olla. Noi on aina vähän tapauskohtasia. Pitäis olla joku kirjallinen korjaussuunnitelma missä päätettäis miten homma tehdään niin ei olis kauheena tulkintakysymyksii ja remontille valvoja olis hyvä olla.. Loppujenlopukshan sää oot jonkinlaisen sitovan sopimuksen tehnyt peltifirman kanssa missä on päätetty mitä saat tietyllä rahalla niin voi olla vähän vaikeeta jälkikäteen alkaa esittää vaatimuksia. Eriasia sit jos tekevät tuntihommina.
 
Tänään tuli vastaan mielenkiintoinen tapa tehdä kattoremontti: Vanhassa katossa aluskate (joku bitumikermi tms) minkä päällä vaakaruoteet ja vanha aaltopeltikate. Kattoremontissa oli sitten vain otettu peltikate pois, laitettu suoraan vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate ja siihen suoraan päälle uusi aaltopeltikate. Ei siis tuuletusrakoa/-rimoja ollenkaan, ei vaakaruoteita aluskatteen ja peltikatteen välissä, eikä vanhaa aluskatetta ole aukotettu.

Eikös ole aika riskirakenne tällainen kun ainakin nuo ruoteet ovat tuulettumattomassa tilassa kahden katteen välissä ja sitten uusi aluskate makaa vaakaruoteiden päällä niin riski pussittua? Onko jotain RT-korttia tms. hyvän rakennustavan ohjetta mitä vastoin tämä on jos lähtee ajamaan asian korjaamista?
Ton riski on myös kiinni siitä mikä peltikate sulla siinä on. Jos esim. profiloitu tiilipeltikate niin ei sitä uuttakaan aluskatetta saa niin tiiviisti laitettua, etteikö pellin alla ilma kulje. Tosta lisäaluskatteesta ruodelaudan päällä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse en olisi sitä tohon laittanut.

Ennenvanhaan tehtiin paljon noita profiilipeltikattoja ilman aluskatettakin (ohjeissa oli ettei se ollut välttämätön jyrkillä katoilla) eli ajatuksena oli luultavasti ton kondenssiveden haihtuminen pellin alle muodostuvan ilmavirran mukana. Sekä että jyrkälle katollevesi ei jää seisomaan.
 
Ton riski on myös kiinni siitä mikä peltikate sulla siinä on. Jos esim. profiloitu tiilipeltikate niin ei sitä uuttakaan aluskatetta saa niin tiiviisti laitettua, etteikö pellin alla ilma kulje. Tosta lisäaluskatteesta ruodelaudan päällä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse en olisi sitä tohon laittanut.

Profiloitu tiilipeltikate kyseessä, eli kyllä tuossa varmaan ilma jotenkin kulkee alla.

Sen verran selvisi lisää että ilmeisesti homma "myyty" kattoremonttina mutta näköjään sopimuksessa kirjattu "katteenvaihtoremontti". Samasta yrityksestä (Järki-Saneeraus Oy) näyttäisi löytyvän kokemuksia muualtakin missä myyvät tällaista kevytversiota täyden remontin hinnalla missä vaan lyödään uusi aluskate ja pelti päälle ilman että tehdään rakenteille mitään. Hivenen haiskahtaa että koijataan asiaan perehtymättömiä.
 
Profiloitu tiilipeltikate kyseessä, eli kyllä tuossa varmaan ilma jotenkin kulkee alla.

Sen verran selvisi lisää että ilmeisesti homma "myyty" kattoremonttina mutta näköjään sopimuksessa kirjattu "katteenvaihtoremontti". Samasta yrityksestä (Järki-Saneeraus Oy) näyttäisi löytyvän kokemuksia muualtakin missä myyvät tällaista kevytversiota täyden remontin hinnalla missä vaan lyödään uusi aluskate ja pelti päälle ilman että tehdään rakenteille mitään. Hivenen haiskahtaa että koijataan asiaan perehtymättömiä.
Teoriassa toi "ruodelaudoitus" voisi lahota kahden katteen välissä, mutta tiivistyykö siihen riittävästi kosteutta joka ei tuuletu. Ei ole kokemusta.
Alhaalta sitä ei tule, jos kattokermi on ehjä eikä ylhäältä jos uusi aluskate toimii.
-Olikos noi vanhat ruoteet hyvässä kunnossa?

Sinänsä "hauskaa", että yritin messuilla löytää firman joka järkihinnalla vaihtaisi vain pellit. Niin vastasivat etteivät tee kuin kaiken uudestaan, vetosivat siihen, että joutuvat vastaamaan koko rakenteesta. No kauppa jäi tekemättä, minusta ehjää on hölmöä uusia ja varsinkaan siitä maksaa. Katto on mulla jyrkkä.
 
Viimeksi muokattu:
Teen leikkimökkiä(saunaa).. katto on raakaponttilautaa ja kaatoa on 2.4m matkalla vain 14cm. Katepal classik palahuovan siihen hluaisin mutt sitä ei ole speksattu noin loivlle. Haluisin sen sinne kuitenkin kuvion takia laittaa niin onko kokemusta kuin mulle käy? Siinä palahuovan palojen välissähän on se pystysauma niin sen ajattelin aina liimata tukkoon sillä bitumiliimalla niin sitten siinä mun mielestä ei ole missään reikää josta vesi pääsis uimaan ylöspäin. Se raakapontti on kunnolla tuulettuva et jos sinne vettä pääsée niin kuivuu kyl hyvin.eikä villa kastu kun niitä.ei tule.. sauna satu ottaa kosteuden vastaan. Kommentteja ois kiva kuulla..
 
Teoriassa toi "ruodelaudoitus" voisi lahota kahden katteen välissä, mutta tiivistyykö siihen riittävästi kosteutta joka ei tuuletu. Ei ole kokemusta.
Alhaalta sitä ei tule, jos kattokermi on ehjä eikä ylhäältä jos uusi aluskate toimii.
-Olikos noi vanhat ruoteet hyvässä kunnossa?

Eipä tietoa ruoteiden kunnosta kun vasta jälkikäteen kävin paikalle ihmettelemässä. Tässä siis myyty vanhemmalle sukulaiselle remppa ovelta kiertävän myyntimiehen toimesta. Täytyypi selvitellä tarkemmin onko selvästi virheellinen rakenne myyty, ainakin kattoliitto jotain suosituksia näyttäisi julkaisevan näistä. Sille että messevä ylihinta hommasta otettu tuskin voi tehdä mitään tässä kohtaa kunhan ei ole myyty niin pahaa sontaa mikä huonossa tapauksessa vaan lyhentää koko katon käyttöikää.
 
Teen leikkimökkiä(saunaa).. katto on raakaponttilautaa ja kaatoa on 2.4m matkalla vain 14cm. Katepal classik palahuovan siihen hluaisin mutt sitä ei ole speksattu noin loivlle. Haluisin sen sinne kuitenkin kuvion takia laittaa niin onko kokemusta kuin mulle käy? Siinä palahuovan palojen välissähän on se pystysauma niin sen ajattelin aina liimata tukkoon sillä bitumiliimalla niin sitten siinä mun mielestä ei ole missään reikää josta vesi pääsis uimaan ylöspäin. Se raakapontti on kunnolla tuulettuva et jos sinne vettä pääsée niin kuivuu kyl hyvin.eikä villa kastu kun niitä.ei tule.. sauna satu ottaa kosteuden vastaan. Kommentteja ois kiva kuulla..

Mistään tarkistamatta muistelen, että loivissa katoissa palahuovan alle pitäisi laittaa alushuopa. Ei sitten tuon sauman kanssa olisi mitään hätää. Jos itse tekee, laittaa reilusti vain sen alushuovan, ei tarvitse harmitella ja tehdä ponttia uusiksi.
 
Kyllä se alushuopa kannattaa laittaa. Se on erittäin nopee asentaa kun kiinnitetään vaan muutamalla naulalla yläreunasta (kiinnittyy sit lopullisesti kun pintahuopa laitetaan paikalleen.)
 
Se ohkainen alushuopahan noiden palahuopakatteiden alle kuuluisi aina laittaa. Usein tosin varastot, leikkimökit ym ns toisarvoiset sitä ilman jäävät.

Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.

Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
 
Viimeksi muokattu:
Se ohkainen alushuopahan noiden palahuopakatteiden alle kuuluisi aina laittaa. Usein tosin varastot, leikkimökit ym ns toisarvoiset sitä ilman jäävät.

Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.

Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
Niin.. mitä varten se alushuopa oikeastaan on? Se kun naulataan päällipalahuovan nauloilla reikäjuustoksi niin ei se ainakaan veden tiiveyden kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu. Itsellä on epäilys että sitä laitetaan sinne alle mekaanisen kestävyyden parantamiseksi. Onko kukaan mun kaa samoilla linjoilla??
 
Niin.. mitä varten se alushuopa oikeastaan on? Se kun naulataan päällipalahuovan nauloilla reikäjuustoksi niin ei se ainakaan veden tiiveyden kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu. Itsellä on epäilys että sitä laitetaan sinne alle mekaanisen kestävyyden parantamiseksi. Onko kukaan mun kaa samoilla linjoilla??

Kyllä se veden tiiveyden takia on. Jos sitä ei ole niin tuuli pääsee työntää veden palahuovan saumoista sisään huovan alle. Siks se katon tiiveys vaatii molemmat. Alushuovan sekä päällyshuovan jotta katto olisi vesitiivis. Alushuopa itessään ei ole kovin paksu eikä sitä tosiaan saa kiinnitettyy ilman rei-itystä niin päälle tarvitaan se paksumpi palahuopa jossa naulat jäävät piiloon huopapalojen alle.
 
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).

Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.

Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.

Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
 
Ei tollanen peltinen kestä sitten kävelyä/leikkurilla yliajoa, vaikka miten hyvä murske peti olisi tehty..

Jos betonikouruille tekee kunnon pohjat, eivät ne saumoista vuoda. Jos vuotaa, niin loppuu kyllä äkkiä, kun roskat yms. tiivistää.

Edit: Jos ei ulkonäöllä väliä ole, niin 110mm säätökulman ja 110mm sadevesiputken kanssa saa johdettua tiiviisti kauemmas. Jos siis tuo 110mm putki mahtuu syöksyputken päälle.
Pinta-asennuksena sitten joutuu sitä väistelemään.
 
Viimeksi muokattu:
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).

Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.

Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.

Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Jos ne betonikourut ovat ehjät niin, sillä että jatkojen saumasta pääsee vettä maahan ei kyllä pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä (valtaosa vedestä ohjautuu kuitenkin pois seinän vierestä). Eli putsaa kourut ja katsoo, että kaadot kunnossa. Saumoihin pitäisi löytyä tarvittaessa tapoja ne tiivistää.
 
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).

Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.

Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.

Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Jos vettä ei pysty ohjaamaan putkessa maan sisällä mihinkään (vaatii kaivuut, joten ei budjettivaihtoehto), ei betonikourua parempaa juuri ole. Katsoo että ulosheittäjät on ok ja laittaa ne lautaset sitten niiden mukaan, että vesi osuu niihin. Jos ne saumat jää haittaamaan, kaataa niihin vaikka bitumin.
 
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).

Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.

Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.

Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.

Paras budjettiratkaisu on kaivaa käsipelillä 30-40cm syvä ura jonne sit laittee sepelii pohjalle vähän ja sit normaali 110mm muovinen sadevesiputki perään josta muistaa tarkistaa että kaadot on kunnossa. Sit putken ympärille vähän sepelii ja päälle noin 20cm maata. Putki ei pysy sulana kaikilla pakkaskeleillä, mutta kesällä ainakin toimii ongelmitta eikä tarvitse väistellä mitään maanpinnalla olevaa härpäkettä. Nuo sun linkkaamat ei käy tähän hommaan. Peltinen ruostuu puhki alta aikayksikön ja tuo toinen on taas tarkoitettu pihan pintavesien keräämiseen, ei sadevesiputkeksi.

Tämän näköistä putkea siis.
https://www.k-rauta.fi/tuote/sadevesiputki-uponor-sn8-11095x6000mm-muhvilla/6414907411328

Sinne rännin päähän sit tulee tälläinen
 
Jos ne betonikourut ovat ehjät niin, sillä että jatkojen saumasta pääsee vettä maahan ei kyllä pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä (valtaosa vedestä ohjautuu kuitenkin pois seinän vierestä). Eli putsaa kourut ja katsoo, että kaadot kunnossa. Saumoihin pitäisi löytyä tarvittaessa tapoja ne tiivistää.
Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot :(
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
 
Eipä tietoa ruoteiden kunnosta kun vasta jälkikäteen kävin paikalle ihmettelemässä. Tässä siis myyty vanhemmalle sukulaiselle remppa ovelta kiertävän myyntimiehen toimesta. Täytyypi selvitellä tarkemmin onko selvästi virheellinen rakenne myyty, ainakin kattoliitto jotain suosituksia näyttäisi julkaisevan näistä. Sille että messevä ylihinta hommasta otettu tuskin voi tehdä mitään tässä kohtaa kunhan ei ole myyty niin pahaa sontaa mikä huonossa tapauksessa vaan lyhentää koko katon käyttöikää.
Katsoin YouTupesta,yhden videon,

Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.

OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.

Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot :(
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
Betoni ei tossa ajassa hirveästi kulune. Pesee painepesurilla , ton silikonisaumauksen käytännön hyötyä en oikein ymmärrä. Mä poistaisin ne.
Eri asia sitten, että betonikouru ei olle sieltä kauneimmasta päästä, mutta oikein kaadoin kyllä ihan toimivat.
 
Katsoin YouTupesta,yhden videon,

Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.

OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.


Tuossa siis tehtiin kattoremontti noiden vanhojen rakenteiden päälle. Erona tuossa on se että tuossa kohteessa ei ole huopaa alla joten et pääse kulkemaan katolla jos purat nuo ruoteet pois. Siks ne jätettiin alle. Mahdollinen kosteus pääsee valumaan pois tuota vanhaa aluskatetta pitkin ja lisäks rakennetta korotettiin uudella korotusrimalla joka parantaa tuuletusta. Tässä kysyjän kohteessa on umpilaudoitus jonka päällä huopa niin ei ole mitään syytä jättää niitä ruoteita alle. Siellä ei ole ilmarakoa eikä mitään reittiä josta mahdollinen kosteus pääsisi valumaan pois.
 
Katsoin YouTupesta,yhden videon,
Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.

OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.

Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.

Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.

Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.
 
Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.

Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.

Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.

Hyvä perussääntö on ollut että ovelta ei osteta mitään eikä varsinkaan silloin jos myyjällä on "erittäin" hyvä tarjous joka pitää päättää kiireesti. Harmillista että on menty retkuun :(
 
Tuossa siis tehtiin kattoremontti noiden vanhojen rakenteiden päälle. Erona tuossa on se että tuossa kohteessa ei ole huopaa alla joten et pääse kulkemaan katolla jos purat nuo ruoteet pois. Siks ne jätettiin alle. Mahdollinen kosteus pääsee valumaan pois tuota vanhaa aluskatetta pitkin ja lisäks rakennetta korotettiin uudella korotusrimalla joka parantaa tuuletusta. Tässä kysyjän kohteessa on umpilaudoitus jonka päällä huopa niin ei ole mitään syytä jättää niitä ruoteita alle. Siellä ei ole ilmarakoa eikä mitään reittiä josta mahdollinen kosteus pääsisi valumaan pois.
Itse en purkaisi vanhoja ruoteita huovan päältä, elleivät ne ole lahoja. (en olisi silloin laittanut sitä uutta aluskatetta, jyrkällä katolla). Usein ne naulattiin pitkillä nauloilla ja
kun ne repii irti jää reiät ullakkotilaan asti. kts alta lisää

Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.

Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.

Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.
Noita alauskatteita on monenlaisia, osa niistä päästää kosteuden lävitseen, mutta eivät sen päällä olevaa vettä. Sitten on vielä oma kysymyksensä mistä sinne pieneen rakoon tulee sitä vettä, jos oletuksena on että vesikatto pitää ja jos ei niin vaihdetaan. Tosiaa näkemättä vaikeaa sanoa tarkemmin.
Takuuaikana joku paikka auki ja katsoo mitä on tapahtunut jos muuhun sopuun ei päästä. Tuuletushan on tärkeintä siellä pellin alla ja huopakatteen ruodelaudoituksen alla olevassa ol. ullakkotilassa. Vaikea arvioida ton todellista käytännön ongelmaa, jos toi uusi aluskate päästää kosteuden lävitseen.
Ehkäpä pääsette tarkistamaan tilanteita muissa aiemmin tehdyissä katoissa?

Hinta onkin sitten jo vaikea asia, koska noille ei ole mitään "apteekin hintaa" ja hinnasta on tehty molempien osapuolien hyväksymä sopimus?
Tiedä sitten autaisiko vieti kuluttajansuojalautakuntaan? Paljonkos toi remppa maksoi ja paljonko m2/ katon koko ja pitikö tehdä telineitä?
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 208
Viestejä
4 472 578
Jäsenet
73 897
Uusin jäsen
hal90210

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom