Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[antti-x]

Alumiinissa juuri tuo lämmönjohtavuus on paha. Se on lähes 10000-kertainen hyvään eristeeseen verrattuna. Katkaistava terässide on tässä parempi mutta parasta olisi, jos tangon saisi kokonaan pois. Sitten taas jää reikä paikattavaksi.

HydraTec Lasikuitu muottisidetanko

Kustannustehokas lasikuidusta valmistettu muottisidetanko Dywidag kierteillä 15mm ja 20mm. Suolavesi-, paisunta- ja pakkastestattu.

www.haucon.fi

En tiedä hinnoista mutta tuo poistaisi sen lämmönjohtavuus+tilkitsemisongelman. Jotain vastaavia näkyi alibabassakin olevan myynnissä mutta voi olla että kontillinen kerrallaan

 

[1518964]

HintarakenneMiten nämä toimivat eristeen kanssa? Miten kartioside pujotetaan eristeestä läpi?


Alumiinissa juuri tuo lämmönjohtavuus on paha. Se on lähes 10000-kertainen hyvään eristeeseen verrattuna. Katkaistava terässide on tässä parempi mutta parasta olisi, jos tangon saisi kokonaan pois. Sitten taas jää reikä paikattavaksi.

Olikohan noista nyt ne vaihtoehdot sahata levyyn viillot ja painaa paikalleen. Tai sitten sen kartion saatoi saada nostettua irti, painetaan eristeestä läpi ja kartio paikalleen.
Alumiinisurri tai tuollainen muokattu tanko ei taas jätä vuotavaa reikää tai ruostuvaa terästä seinään. Siinä niiden plussat.

 

[antti-x]

Rintamamiestalon laajennus on jo käynnissä mutta tuli mieleen että pitäisikö 25cm eristepaksuuden kivivilla höyrysulkumuovilla vaihtaa saman paksuuden ekovillaan paperilla? Ja yläpohja tietty kanssa. Alhaalla on viileä valuharkkokellari joka ei ole samaa ilmatilaa.

Ja varmaan sitten välipohjien äänieristys olisi samaa tavaraa. Välipohjat tulee 8" lankusta kuten seinärunkokin.

 

[weebee]

Miten nämä toimivat eristeen kanssa? Miten kartioside pujotetaan eristeestä läpi?


Alumiinissa juuri tuo lämmönjohtavuus on paha. Se on lähes 10000-kertainen hyvään eristeeseen verrattuna. Katkaistava terässide on tässä parempi mutta parasta olisi, jos tangon saisi kokonaan pois. Sitten taas jää reikä paikattavaksi.

Tuossa on eristeelliseen valuun.
Ilmeisesti sen verran iso reikä tehdään ett kartio menee läpi ja sitten nuo isommat lärpäkkeet pitää eristeen paikoillaan:
Sokkelinhalkaisuvälike eristeellisiin valuihin - Muottikolmio Oy

 

[pahna]

Meinasin paikkailla muutamia ilmavuotoja Reilut 20v omakotitalon kellarin lattian ja seinän rajasta. Lattia on laattaa ja seinät harkkoa. Vuotokohdat tuntui ihan kädellä kokeillen ja kohonneet radonin määrät sai noita etsimään.

Homma on edennyt nyt siihen saakka, että listat ja ulkoseinien osalta vanhat halkeilleet sauma-aineet on poistettu. Mitä osaavammat remppaajat sanoo pitäisikö tuolta raosta yrittää poistaa vielä vanhat repeilleet elastiset massat ennen uuden laittoa?

Kiillolla oli ainakin joku massa millä tällaiset raot täyttivät. Vai olisiko tuohon 5-15mm raon täyttöön jotain muita suosituksia?

Tarkoitus on sauman täyttämisen jälkeen käsitellä tuo seinän raja vedeneristeellä ja kulmanauhalla ennen uusien listojen kiinnitystä.

 

[ZZRX]

Meinasin paikkailla muutamia ilmavuotoja Reilut 20v omakotitalon kellarin lattian ja seinän rajasta. Lattia on laattaa ja seinät harkkoa. Vuotokohdat tuntui ihan kädellä kokeillen ja kohonneet radonin määrät sai noita etsimään.

Homma on edennyt nyt siihen saakka, että listat ja ulkoseinien osalta vanhat halkeilleet sauma-aineet on poistettu. Mitä osaavammat remppaajat sanoo pitäisikö tuolta raosta yrittää poistaa vielä vanhat repeilleet elastiset massat ennen uuden laittoa?

Kiillolla oli ainakin joku massa millä tällaiset raot täyttivät. Vai olisiko tuohon 5-15mm raon täyttöön jotain muita suosituksia?

Tarkoitus on sauman täyttämisen jälkeen käsitellä tuo seinän raja vedeneristeellä ja kulmanauhalla ennen uusien listojen kiinnitystä.

Kannattaa koittaa poistaa vanhat aineet mahdollisuuksien mukaan jos parhaan lopputuloksen haluaa. Radonkorjauksille oli joku oma tuotteensa jonka läpi ei pääse radonia. Ei voi käyttää mitä tahansa kun monet massat ei estä radonia.

Rintamamiestalon laajennus on jo käynnissä mutta tuli mieleen että pitäisikö 25cm eristepaksuuden kivivilla höyrysulkumuovilla vaihtaa saman paksuuden ekovillaan paperilla? Ja yläpohja tietty kanssa. Alhaalla on viileä valuharkkokellari joka ei ole samaa ilmatilaa.

Ja varmaan sitten välipohjien äänieristys olisi samaa tavaraa. Välipohjat tulee 8" lankusta kuten seinärunkokin.

Kyllähän rintamamiestalo on perinteisesti ihan hengittävä rakenne joten ekovilla ja paperi on oikea vaihtoehto. Jos kyse on täysin uudenaikaisesta erillisestä laajennuksesta niin sen voi toteuttaa myös uudisrakennuksen rakenteen mukaan. Itse varmaan laittaisin sinnekkin ekovillan ja paperin niin olisi koko talo samantapaisella rakenteella tehty.

 

[antti-x]

Kyllähän rintamamiestalo on perinteisesti ihan hengittävä rakenne joten ekovilla ja paperi on oikea vaihtoehto. Jos kyse on täysin uudenaikaisesta erillisestä laajennuksesta niin sen voi toteuttaa myös uudisrakennuksen rakenteen mukaan. Itse varmaan laittaisin sinnekkin ekovillan ja paperin niin olisi koko talo samantapaisella rakenteella tehty.

Koko talo käydään läpi ja laajennetaan pariin muuhunkin suuntaan niin että ilman uutta höyrysulkua/ilmakatkoa tms. jää vain ehkä 20% ulkovaipasta ja koneellinen ilmanvaihto tulee samalla, mutta mutta mennään varmaan ekolla ja paperilla. Rakennesuunnittelija oli jostain syystä sillä kannalla että yläpohjaan kuitenkin muovi mutta pitää sitä vielä vähän hänen kanssaan käydä läpi.

 

[tietokonerikki]

Koko talo käydään läpi ja laajennetaan pariin muuhunkin suuntaan niin että ilman uutta höyrysulkua/ilmakatkoa tms. jää vain ehkä 20% ulkovaipasta ja koneellinen ilmanvaihto tulee samalla, mutta mutta mennään varmaan ekolla ja paperilla. Rakennesuunnittelija oli jostain syystä sillä kannalla että yläpohjaan kuitenkin muovi mutta pitää sitä vielä vähän hänen kanssaan käydä läpi.

Sulla on nyt hyvä mahdollisuus tarkistaa miten se kivivillarakenne on toiminut. Sen "ongelmana" pidetään sitä, että kivivilla ei palaudu puunelämisen johdosta. Nyt taitaa olla tosin "kosteaa" , eli katsele onko rakoja eristeiden ja eristeen/rungon välissä. Jos ongelmia ei ole niin eiköhän se kestäne jatkossakin. Vähän paikasta riippuen uusisin tai en (eurot tiukassa) . Kertoiko rakennesuunnittelijasi, miksi halusi jättää muovin yläpohjaan? Jos sen muovin laitat "ekovillan" sijaan voit sitten käyttää mineraalivillaakin eli kumpi halvempi. Ei mitään kokemusta ekovilla + muovi yläpohjarakenteesta. => muovin kanssa laittaisin itselle min.villan

Lattian äänieristyksen kannalta voit tilannetta parantaa laittamalla jotain rakennesuunnittelija ehdottamaa vaimennusta lattian 8" koolauksesi päälle. Askeläänet ovat ne mitä olisi hyvä asumisviihtyvyyden kannalta saada myös kuriin. Sullaon tosta varmaan jo käytännön kokemusta rintamamiestalossasi. Päivällä niihin ääniin ei niin kiinnitä huomiota, mutta kun yrittää saada alapuolen huoneessa unen päästä kiinni.

 

[maustevoi]

Helppo märkätila-asennus suihkutilan puolella, pyyheteline.

Mitenkäs se nyt meni; jos poraan laattaan reiän tulpalle/ruuville, niin riittikö vesi/vesihöyrytiivistämiseen pelkästään jokin läpinäkyvä tiivisteprikka tai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan? Vai miten se kannattaa tehdä.

Aikaisemmin tullut tarroilla asennettua, mutta nyt olisi jäämässä "ikuisiksi ajoiksi" joten kiinnityksen voisi tehdä kunnollakin.. Ja pysyykö perus pyyhkeet (4klp) edes tarrapinnalla tai asennusteipillä (3m^tm) edes pitkään?

Ihan siis tosi helppo homma, mutta kun ennen ole märkätilan seinää lävistänyt tarkoituksella ja nyt siihen mahdollisuus olisi.

 

[Sprout]

Ruuttaat reiän täyteen kirkasta silikonia. Se on ihan riittävä tuohon. Toki asennuspaikka kannattaa miettiä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei ole alttiina vedelle.

 

[jetblack]

Helppo märkätila-asennus suihkutilan puolella, pyyheteline.

Mitenkäs se nyt meni; jos poraan laattaan reiän tulpalle/ruuville, niin riittikö vesi/vesihöyrytiivistämiseen pelkästään jokin läpinäkyvä tiivisteprikka tai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan? Vai miten se kannattaa tehdä.

Aikaisemmin tullut tarroilla asennettua, mutta nyt olisi jäämässä "ikuisiksi ajoiksi" joten kiinnityksen voisi tehdä kunnollakin.. Ja pysyykö perus pyyhkeet (4klp) edes tarrapinnalla tai asennusteipillä (3m^tm) edes pitkään?

Ihan siis tosi helppo homma, mutta kun ennen ole märkätilan seinää lävistänyt tarkoituksella ja nyt siihen mahdollisuus olisi.

ja liimamassalla pysyy myös. ei silikonilla. lähtee laatat seinästä ennekuin liima pettää.

 

[kilroy1]

Kunnon liimamassa/asennusliima on hyvä. Ei tarvitse tehdä reikiä ja taatusti pysyy. Maksaa sen 10-20€ tuubi.

Ongelma voi olla miten saa esim naulakon puristettua seinää vasten jotta kuivuu kunnolla.

 

[tattadaa]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

 

[ZZRX]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

Yleensä ei ole ollut kattopaneelia kotelon alla eikä seinääkään ole tasoitettu kotelon kohdalta joten aika isotöisiä on poistaa.

 

[Jituska]

Liimamassalla laittaisin myös. Ns. Ruuviton asennus. Meillä suihkuovet asennettu näin ja vuoden päivät on pysyneet seinässä.

 

[tattadaa]

Yleensä ei ole ollut kattopaneelia kotelon alla eikä seinääkään ole tasoitettu kotelon kohdalta joten aika isotöisiä on poistaa.

Näin vähän arvelinkin. No täytyy katsoa jos saisi vaikka fiksailtua noista vähän pienemmät verholaudat. Seinistä poistetaan tapetit ja maalataan, joten tasotushommat menee siinä samalla. Kyseessä puurakenteinen omakotitalo, joten ei ainakaan mitän raakaa betonipintaa ilmesty koteloiden takaa.

 

[sledass]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

Entisestä rivarikämpästä poistin isot verhokotelot ja paneelit oli juurikin tuolta kohdin pois. Katossa kiinni 2x2, mihin kotelo oli kiinnitetty, joten tuota 2x2 hyväksikäyttäen tein kipsilevystä pienemmän koteloinnin kattoon ja upotin led kohdevalot valot koteloihin. Eli niitä hyväksikäyttäen saa tehtyä sellaisen kattoreunojen alaslaskun/kattoupotuksen.

 

[Mazikaze]

Toivottavasti tämä on sopiva ketju kysymykselle.

Eli siis, keittiön laatikostossa edellinen omistaja on asentanut yhden laatikon miten sattuu useamman kerran:

Saako tätä enää järkevästi kiinni ja miten se tapahtuisi? Etulevyn reiät, joita aiemmassa kiinnityksessä ei ole käytetty hyödyksi, ovat 10mm. Kiskoissa on periaatteessa näiden reikien mukaiset paikat, mutten tiedä niihin sopivaa ruuvia tai vastaavaa. Lisäkuvia laitetaan, jos joku avulias sielu ei pärjää yllä olevalla.

 

[abish]

Puutapeilla ja puuliimalla, silkkarikin käynee. Tappi hieman reiän syvyyttä lyhyemmäksi, pohjalle reilusti liimaa ja painat tapin tasan levyn kanssa. Turseet voi pyyhkiä pois. Jokin settikin on olemassa revenneiden kalustesaranoiden kiinnittämiseen, mutta en justiinsa muista minkä niminen tai passaako se 10 mm reiälle (esim aluslevyt yleensä 5 mm reiällä).

Edit: Tahi sitten käpytappi ja 4x16 puuruuvi

 

[kilroy1]

Onko kukaan huomannut että remonttifirmojen hinnoissa olisi mitään muutosta? Luulisi rakentamisen ja remontoinnin vähenemisen vaikuttavan tuollakin remonttifirmojen duunien määrään ?

Pari vuotta sitten kysyin koirankopin kokoisen vessan (ehkä 1,5mx1,5m)remonttia. Ei ole edes lattiakaivoa joten vesieristys ei olisi pakollinen, kaikki tarjoajat sen halusivat kuitenkin tehdä.

Hinta oli aika tarkkaan 5k€ + pintanateriaalit. Tuntui aika hurjalta koska 5v sitten tein samaan rahaan saunan ja pesuhuoneen täysremontin missä jouduttiin mm. lattiakaivoa siirtämään.

Tai sitten noi pikkuhommat ei edes yhden miehen firmoja kiinnosta. Kohde uusimaa, ei pk-seutu.

 

[santei]

-02 rakennettu sähkölämmitteinen talo alkuperäisillä pinnoilla. 135m2. Yksi ilp ja varaava takka.

Ollut oma tosiaan jo useamman vuoden joten ostamisen järkevyydestä ei enää voi kommentoida.

Nyt olisi tarkoitus tehdä pintaremonttia. Haaveissa käytännössä kaikki tilat rempata. Alkuperäinen sisäkatto taitaa olla ainut mihin ei koskettaisi.

Sähköinen lattialämmitys tosiaan. Mietityttää, että kun tuo teoreettinen käyttöikä on 20-30 vuotta niin kannattaisiko lämmitykselle tässä vaiheessa jokatapauksessa tehdä jotain?

Ajatuksena siis se, että uusia pintoja ei huvita purkaa jonkun hajonneen lattialämmityksen takia. Vai kestääkö noi käytännössä paljo kauemmin?

Markilla on 40+60 kW maalämpökoneet tuotantorakennuksissa mutta kanaalista tulisi pahimmillaan 100m pitkä ja parhaimmillaan jotain 23-35m pitkä. Että vesikiertoisen lattialämmityksen teko ja kanaalin veto ei ihan ilmaista olisi. Toki jos takaisinmaksuaika olisi järkevä nii voishan sitäkin harkita.

Mitä mieltä, uudet pinnat surutta päälle vai lattialämmitys ensin uusiksi sähköllä tai vesikierrolla?

 

[Boulder]

Ihan vaan heittona, eikö tuossa voisi harkita vesikiertoista patterilämmitystä? Takaisinmaksuaikaa jos miettii niin voi olla, ettei maksa itseään ikinä takaisin, mutta tekninen käyttöikä tietysti jotain ihan muuta kuin nykyisessä ratkaisussasi.

 

[santei]

Ihan vaan heittona, eikö tuossa voisi harkita vesikiertoista patterilämmitystä? Takaisinmaksuaikaa jos miettii niin voi olla, ettei maksa itseään ikinä takaisin, mutta tekninen käyttöikä tietysti jotain ihan muuta kuin nykyisessä ratkaisussasi.

Harkita voi toki. Kyllähän pattereiden kanssa on ennenkin eletty aikaisemmissa asunnoissa mutta toki ne vähä sisustamista aina enemmän tai vähemmän rajoittaa, että ei välttämättä lähtökohtaisesti ykkös vaihtoehto.

 

[takomo]

Mistä kannattaa hankkia rakennesuunnittelua pientaloprojektiin ja paljonko se suunnilleen voisi ottaa tunteja?

Mitä rakennesuunnittelun laajuuteen tavanomaisesti kuuluu (ja ei kuulu)?

 

[Ethos]

Kuinka nopeasti alapuu lahoaa kun vettä pääsee valumaan seinän sisälle? Jos ruuvimeisselillä painaa alapuun alaosasta, menee meisselin pää kevyesti ainakin sentin syvyyteen. Likavesi kyseessä.

 

[taski]

Oma mielipide on että jos sentti on höttöä niin kyllä se puu on sitten jo goodbye

 

[Ethos]

Oma mielipide on että jos sentti on höttöä niin kyllä se puu on sitten jo goodbye

Purkuun menee, mietin vain kauankohan vettä valunut rakenteisiin.

 

[Wanzel]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

 

[ZZRX]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

Kyllä nuo yleensä on nöpönuukia kun se kaulus peittää asennusreiän ja siellä takana on monesti sellaiset kynnet jotka pitää lampun paikallaan. Jos reikä on isompi niin ei ole mitään mihin tarrata...

 

[JuhaH]

Mistä kannattaa hankkia rakennesuunnittelua pientaloprojektiin ja paljonko se suunnilleen voisi ottaa tunteja?

Mitä rakennesuunnittelun laajuuteen tavanomaisesti kuuluu (ja ei kuulu)?

Uudiskohde vai remontti?

 

[takomo]

Uudiskohde vai remontti?

Uudiskohde rinnetontille.

 

[Pauli]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

 

[Ed!]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Kahtoot hyvän kohdan ja jos haluat olla varovainen niin poraat propuille reiät laattaterällä ilman iskua.
Nuolimallin teriä löytyy ainakin 8mm asti lähimmästä puuilosta

 

[antti-x]

Uudiskohde rinnetontille.

Mitään valtakunnallista toimijaa ei edes taida olla joka rakennesuunnittelua pientaloihin tarjoaisi. Myös se mistä talo tehdään (valuharkko, muurattava harkko, puurunko, hirsi tms) vaikuttaa paljos siihen kenellä alueellisesti on parasta osaamista ja tieto siitä mistä löytyy rakennedetaljit (niitä rakenteen yksityiskohtia ei yleensä kannata suunnitelijan piirtää vaan kaivaa valmiista kirjastosta). Käytännössä kannattaa varmaan googlettaa alueen toimijat ja pyytää heiltä hinta-arvio ja referenssit.

Jos homma natsaa ja on helppo kohde niin hyvän suunnitelun voi saada alle 2 tonnilla mutta toisaalta moninkertainen hinta voi olla perusteltu jos on tosi vaikeita toiveita.

 

[santtude]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

 

[kilroy1]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

No kyllä se sähkäri sen satasen ottaa vähintään, ellei joku tuttu ole. Riippuu paljonko sille tulee ajamista.

 

[santtude]

Eli jos ei oikein jaksaisi ja huvittaisi alkaa kyselemään sähkömiestä pitkin kyliä, niin ottaa vaan tuon K-raudan paketin?
Kiukaan varmaan saa ihan maallikkokin irroittaa, tietenkin jännitteettömänä?

 

[taski]

Multa otti 80e kun tilasin "tule kun on muutakin asiaa tänne suuntaan".
169e on kyllä oikeinkin OK jos se sähkäri latoo kivet Mulla oli mondexin kiuas jossa jokainen kivi pitää pujottaa yksitellen sellaiseen betonirautaan joten on aikaavievää hommaa, sen jouduin itse tekemään :<

 

[Rapilysin]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

Laitoin airam skye -lamppuja, joissa asennusreiän halkaisijaksi valmistaja ilmoittaa 68 mm. Mulla oli vain 70 mm kuppiterä niin kyllä nuo paikallaan pysyy, mutta hiukan heiluvat. Riippuu varmaan valostakin, mutta kyllähän tuo 15 mm klappi on jo aika iso.

 

[dot1q]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

 

[Pauli]

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

Kiitos kommenteista! Mihin perustuu tuo vähintään neljän tiilen päähän kulmasta? Varmaan jotain tuollaista pidempää kelaa on tarkoitus hankkia.

 

[JuhaH]

Uudiskohde rinnetontille.

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

 

[antti-x]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

No joo ajattelin ehkä osaltaan enemmän silmppeliä yksikerroksista taloa, kun taas rinnetalo jo ideana on aina vähintään kaksikerroksinen mikä tuo enemmän yksityiskohtia suuunnitteluun. Mainittakoon että omaan laajennusprojektiin juuri tilasin rakennesuunnitelijan kuvien pohjalta 9 kattotuolia, toki simppeliä ja vain 6,35m alapaarre, mutta hintaa tuli vain jotain 1100€ sis alv toimitettuna, mikä tuntuu aika kohtuulliselta. Oma välipohjapalkisto on 8" lankkua mikä sekin on vähän halvempaa kuin oli välillä.

 

[antti-x]

Mitä tulee "varmuuskertomiin" niin toki näkyvät rakenteet joista haluaa mahdollisimman siroja kannattaa laskea tarkkaan. Mutta jos otetaan vaikka puiset piiloon jäävät runkorakenteet toisena esimerkkinä, niin 200€ lisäsuunnittelulla voi herkästi säästää 100€ materiaaleissa ja vieläpä keksiä ratkaisun josta on enemmän työtä mikä maksaa vielä satasen lisää.

 

[JuhaH]

Mulla oli tapaus, jossa hyvä puurakenteisiin erikoistunut rakennesuunnittelija teki myös paaluperustusten suunnittelun. Raudan määrää ihmeteltiin raudoituksia tehdessä parinkin tutun rakennesuunnittelijan voimin ja jossain vaiheessa piti opiskella valmistajan suunnitteluohjeetkin, ja mun perustuksiin rautaa tuli suunnilleen kolminkertainen määrä mitä suunnitteluohjeissa ohjeistettiin. Halvemmaksi olisi tullut jos olisi tilannut pohjarakennesuunnittelun muualta, mutta nyt noiden päälle voinee rakentaa vaikka 4-kerroksisen kerrostalon jos alkaa jossain vaiheessa päivittämään rakennusta

 

[repairman]

Itse suunnittelin omaan autotalliin 15cm pohjalaatan tuplaverkoilla (8mm ja 6mm) ja alle 15 cm XPS. Olisihan jo pelkästään tuossa minimoiva rakennesuunnittelija säästänyt 8 cm laatalla, rullaverkolla ja 5cm EPS:llä varmaankin 3000e, mutta itse suunnittelin tuommoisen, koska halusin kunnollisen

 

[takomo]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

 

[JuhaH]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Kustannuksista: Naapurissa asunut, eläkkeellä ollut kaupungin entinen rakennetarkastaja kävi katsomassa, kun surrailin 20mm harjateräksiä anturaan, että hänen aikaan nämä tehtiin 12 millisestä, harkkotoimittajan ohjeissa sokkeliin laittamallani rautamäärällä olisi tehnyt reilut 3m korkean maanpaineseinän, ja nyt tehtiin 1,2m korkeaa pääosin ilmaan rajoittuvia sokkelia. Rautaa meni yleensäkin ihan tolkuton määrä ja ainakin vuosi sitten se oli vielä hinnoissaan. Paalujakin tuli riittästi.

Omassa hankkeessa katsoin itse alustavasti energiamääräysten täyttymisen, mutta pääsuunnittelijalle tuosta yleensä huolehtii ja teetättää laskelmat. Asiaan kun vaikuttaa niin moni kohta. Yleensä rakennusvalvonta vaatii että laskelmat teetetään erikoistuneella yrityksellä, jonka tulokset ainakin omalla kohdallani poikkesivat aika paljon omista laskelmistani. Antavat myös parannusehdotuksia jo laskelmat eivät täyty.

 

[repairman]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Loppupelissä rakennuttaja sitten vastaa, että rakennus tulee suunnitelmien mukaan tehtyä.

Edit: Tuolla lista pätevistä laatijoista: Energiatodistusrekisteri

 

[takomo]

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Tässähän on hauska muna-vai-kana -ongelma, kun eihän rakenteita pysty suunnittelemaan ilman tietoa rakenneosalle tulevasta eristysvaatimuksesta.

Eikö energiahäviön vertailulaskelma ole aika suoraviivainen: huomioidaan johtuminen rakenneosien läpi (sisämittojen mukaan), vuotoilman lämmitykseen kuluva teho ja ilmanvaihdon energiahäviö? Energiatodistus vaatii sitten yksityiskohtaisempaa laskentaa.