Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[noreth]

Olisiko jollain ideaa Lumon karmittomien terassilasien säädöstä. Yksi lasiovi ottaa kiinni siihen sen alapuolella olevaan muovilätkään, eikä mene kiinni. Alanurkkaa pitäisi saada vähän nostettua, mutta en meinaa millään löytää säätöruuveja tjms. Miten noita säädetään?

Soitin Lumonillekin, mutta sieltä suostuvat myymään vain koko lasituksen täyshuoltoa, mikä mulle sattuisi maksamaan tonnin(!). En ottanut, prkl.
Mikä avuksi?

Minustakin Lumon on vähän kallis. Jos ei säätö ratkea, niin kokeile kilpailijaa, haku vaikka parvekelasien huolto. Huoltavat kaikkia merkkejä.

 

[tietokonerikki]

Edellä jo muihin vastattu, mutta lisään sen että eihän kosteusvaurion korjaus ole lämmöllä kuivattaminen, vaan avaus, kuivatus ja oikein rakentaminen. Kosteusvaurion ehkäisyssä lämmöllä ehkä sijansa osittain mutta vain osittain. Ei rakennetta kannata suunnitella sen varaan että lattialämmitys on päällä. Moni pitää sitä pois päältä kalliin sähkön aikana ja etenkin kesäisin. Mutta tässä hyvä kun yhtiö ottaa kantaa.

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Nyt on valvoja käynyt antamassa mielipiteensä. Koko kylppärin alalta lattialaatat pois. Muuten ei saa kaatoja kuntoon, vaan siirrettäisiin ongelmaa vain muualle. Reunimmaisiin laattoihin kosketaan harkinnan mukaan, lähtökohtaisesti jätetään paikoilleen. Seinän alin rivi on tehty ennen lattiaa, joten myös reunimmaisten poistaminen on kuulemma mahdollista. Ensimmäinen rikottava laatta kaukana suihkusta, koska siinä suurin riski vesieristeen rikkomiselle. Laastit hiotaan varovasti suurimmilta osin pois. Vaikka vesieriste jäisi ehjäksi, niin silti voi kuulemma sutia uuden päälle ja vahvikekankaan avulla oikoa pieniä kaatovirheitä. Tarkastus ennen uudelleenlaatoitusta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

 

[mikkot]

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

 

[tietokonerikki]

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

Joo noi laatat ovat makuasioita. Toivotaan, että nyt tulee ammattihemmo ettei mene vielä uusiksi Tuuhan sitten kertomaan miten onnistui.

 

[Rantakemisti]

Minustakin Lumon on vähän kallis. Jos ei säätö ratkea, niin kokeile kilpailijaa, haku vaikka parvekelasien huolto. Huoltavat kaikkia merkkejä.

Tällä vinkillä kannattaa edetä. Joitakin vuosia sitten kilpailutettiin pienen taloyhtiön parvekelasien huolto, ja Lumon oli näistä kaikista kallein. Muistaakseni valittiin lopulta Balkonser huoltamaan lasit ja 17 parveketta maksoi noin 3000 euroa sis. kaikki vaihdettavat osat.

 

[jetblack]

Joo noi laatat ovat makuasioita. Toivotaan, että nyt tulee ammattihemmo ettei mene vielä uusiksi Tuuhan sitten kertomaan miten onnistui.

ohimennen on kokemusta "hemmoista" ja ammattihemmoista. yhdellä asiakkaalla timpuri sanoi että keittiön lisäksi laatoitus hommat sujuu. noh, Jack of all trades, master of none. lopputulos oli että kylppärin lattia revittiin ylös, otettiin ammattihemmot mitkä maksoi tuplasti, mutta teki puolessa ajassa tuplasti parempaa jälkeä.

 

[Niämine]

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

En pysty oleen kommentoimatta tätä - anteeksi jo etukäteen - mutta oon aika monin kohdin vaan eri mieltä...
- "Kyse ei ole kosteusvauriosta vaan pinnalle jäävästä vesilammikosta"; veikkaisin että suurin osa kosteusvaurioista lopulta syntyy juu i näistä.
- linjakaivoilla kaatoja ei oo niin paha tehdä isommille laatoille kun keskellä lattiaa olevalle reiälle
- mosaiikkilaattojen kaatojen tekeminen (tai paremminkin todellinen veden siirtyminen kaadon suuntaan) ei oo sen helpompaa ku vaikka kymppikympillä
- miksi "peruspessimisti" on nyt huolissaan vedeneristyksestä kun tähän mennessä sillä ei oo ollut melkeen mitään merkitystä lattiassa?

 

[Niämine]

Nyt on valvoja käynyt antamassa mielipiteensä. Koko kylppärin alalta lattialaatat pois. Muuten ei saa kaatoja kuntoon, vaan siirrettäisiin ongelmaa vain muualle. Reunimmaisiin laattoihin kosketaan harkinnan mukaan, lähtökohtaisesti jätetään paikoilleen. Seinän alin rivi on tehty ennen lattiaa, joten myös reunimmaisten poistaminen on kuulemma mahdollista. Ensimmäinen rikottava laatta kaukana suihkusta, koska siinä suurin riski vesieristeen rikkomiselle. Laastit hiotaan varovasti suurimmilta osin pois. Vaikka vesieriste jäisi ehjäksi, niin silti voi kuulemma sutia uuden päälle ja vahvikekankaan avulla oikoa pieniä kaatovirheitä. Tarkastus ennen uudelleenlaatoitusta.

Mielipiteitä on melkeen yhtä monta kuin hanureitakin - soitanpa omaani tähänkin. Pläni on mun mielestäni muuten hyvä, mutta lisävedeneristyskerroksen lisääminen kaatojen vuoksi (vahvikekankaalla tai ilman) on sitte yhtä tarkkaa ku vastatuuleen kuseminen. Siinä erkkakerrosten liitoksessa ei sitten just tarvi olla laastia mahdollistamassa kapillaarista siirtymistä.

 

[Niämine]

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

Suunittelija tiesi mistä puhui. Hassua mun mielestäni on että joku yrityksessä on päästänyt suustaan moisen kommentin varsinaisen tekijän ammattitaidosta, palkkalistoilla kun kuitenkin on ollut pidemmän aikaa. Seinät tuolla kyllä kestää, materiaalista riippumatta, tämän selvittely-/korjausrumban jäljiltä

 

[tietokonerikki]

En pysty oleen kommentoimatta tätä - anteeksi jo etukäteen - mutta oon aika monin kohdin vaan eri mieltä...

Joo kommentoida voi aivan vapaasti ja olla väärässäkin.

- "Kyse ei ole kosteusvauriosta vaan pinnalle jäävästä vesilammikosta"; veikkaisin että suurin osa kosteusvaurioista lopulta syntyy juu i näistä.

Kosteusvautiot syntyvät kun sitä kosteutta ei saada pois riittävän nopeasti, ja se on aivan varmaa, että @mikkot tapauksessa se vedeneristeen yläpuolella oleva vesi pääosin valuu laatan pintaa pitkin kaivoon ja saumoihin sitoutunut kosteus haihtuu sen verran ettei siitä ole mitää haittaa, kunhan kaadot on kunnossa tai muistetaan
vetää lastalla vedet kaivoon.

- linjakaivoilla kaatoja ei oo niin paha tehdä isommille laatoille kun keskellä lattiaa olevalle reiälle

Tästä en ymmärtänyt mitä tarkoitat?

- mosaiikkilaattojen kaatojen tekeminen (tai paremminkin todellinen veden siirtyminen kaadon suuntaan) ei oo sen helpompaa ku vaikka kymppikympillä

Tästä olemme eri mieltä, mitä kookkaampi on laatta sitä hankalampi se on kokemattomalle tekijälle, saada muotoiltua lyhyellä matkalla lattian kaatojen mukaiseksi.
tässä @mikkot tapauksessa saatiin siitä jo käytännön esimerkki. Asia korostuu lyhyillä matkoilla ja siinä missä kallistus muuttuu 1:50 -> 1:100 kaadoille.

- miksi "peruspessimisti" on nyt huolissaan vedeneristyksestä kun tähän mennessä sillä ei oo ollut melkeen mitään merkitystä lattiassa?

Jospa lukisit mitä olen kirjoittanut. Maanvaraisissa esim. kellarin lattioissa, (kun liitosrakenteet kestävät kosteutta), joissa on lattialämmitys on paljon näyttöä, ettei vesieristettä käytännössä tarvita, vaikka nyt muistaakseni näin vaaditaan? Mielestäni tossa vain turhaan lisätään rakentamisen kustannuksia.

Muuten jos /kun kph vesieristys on kunnossa: tiedetään, että kuivattaa tarvitaan vain saumojen kautta kiinnityslaastiin sitoutunut kosteus/ huonosti saumatuissa tapauksissa
laastin uriin johtuneet vesitipat => 100% varmuudella kaikki muu vesi ohjautuu kaivoon, jos laatoituksen kaadot ovat kunnossa, sinne laastiin ei vaan pysty sitoutumaan
"vettä" eli kosteutta kuin tietyn verran ja sen jälkeen loput menee kaivoon.

Jos se vesieristys ei ole kunnossa, kukaan ei tiedä mihin se kosteus niistä vesieristeiden rikkoutuneista kohdista johtuu. Sekin tiedetään, että kipsilevy imee itseensä
kapillaarisesti kosteutta. @mikkot tapauksessa seinän ja lattian rajan vesitiiveys on hyvä olla kunnossa.

 

[Niämine]

Sori, emmää nyt sitten osaakkaan vastata/lainata ja kommentoida tuonne väliin niinkuin edellinen "tietokonerikki"n postaus - voi olla että en osaa myöskään tehdä vedeneristyksiä ja laatoituksia, mutta sitäpä tää postaus ei todista suuntaan eikä toiseen....

Pikkusen tuossa aiemmin jo oli vääntöä siitä että kuinka mahdolliset kosteusongelmat syntyvät; mähän pidän kii mielipiteestäni siinä että jos lammikoitumista lattialle tapahtuu, nii riskit kasvavat. Ei saa olla kii siitä lastaako loppukäyttäjä joka käynnin jälkeen lattian vai ei. Jos lattialle jää säännöllisesti lammikota, nii vaatii sonnin munat sanoa ettei sillä oo mitään väliä, kyllä se kuivuu kunhan sejase tapahtuu. Pitäen mielessä että käyttäjältä ei voi vaatia toimenpiteitä. Ja aavistellen että ehkä sejase ei sitten kuitenkaan tapahdu.

Mitä kirjoitin linjakaivoista ja kaadoista; kaadot on laatoituksen kannalta aikalailla helpompi tehdä yhteen suuntaan (jolloin lattia on suora joskin "vinossa") kuin mitä niin että kaato on koko ajan reunoilta keskelle, korostuen vielä lähellä kaivoa. Tässä casessa kaivo ei ollut koko seinän mittainen, mikä on kieltämättä yksi komplikaatio lisää helpoimpaan tilanteeseen mutta edelleen kaatojen/laatotuksen tekemisen kannalta helpompi kuin mitä keskellä lattiaa oleva kaivo - erityisesti isompien laattojen kannalta.

Edellinen kirjottaja oli sitä mieltä että isommilla laatoilla on hankalampi saada lyhyellä matkalla kaatoja aikaiseksi pohjan mukaan. Tää tottakai pitää paikkaansa (enkä sitä vastaan ole mitään kommentoinut); mitä isommat laatat nii sitä maltillisemmat kaadot - tai paremminkin pinnan muodon muutokset. Mutta, kyse lopulta oli siitä että "laatat olivat minimikaadoille liian isot". Jos kaadot ovat minimissä, niin silloin päästään laatottaan (erityisesti linjakaivon kanssa) suuremmalla laatalla. Ja, jos sitten käytetäänkin pienempää "mosaiikkia" nii saumojen osuus lattiasta, samalla kuin mahdollisuus yksittäisten laatojen asentovirheisiin, kasvaa - lisäten koko ajan riskiä siihen että lattialle jää makaamaan vettä toistuvasti. Muistaen koko ajan sen että asukkaalla lopulta ei ole velvollisuutta laapata sitä lattiaa, vaikka se mahdollisesti olisi hyvien tapojen mukaista. Ainii, optimaalicasessa linjakaivolattia vetästään yhdellä laatalla

Noihin vedeneristysvääntöihin (ei siis pelkästään edellinen viesti vaan myös aiemmat) en viitsi enää alkaa. Tiedän että jos kekään ei mysi korjaustöissä"mikkot"in kylppärin alanurkkia, nii seinät ei hajoa. Tiedän pelisäännöt, ja pelaan itse niiden mukaan. Uskoen että ne on senverran isolla raadilla ruodittu etten ala niitä kyseenalaistaan.

 

[kessil]

Olisi tarkoitus laittaa korkea kirjahylly väliseinän viereen siten että hyllyn umpinainen pääty menee vasten lyhyttä ulkoseinänpätkää, joka on ko. hyllyn taakse jäävän väliseinän ja pihalle johtavan oven välissä. Hyllyn syvyys on suunnilleen sama kuin tuon ulkoseinänpätkän pituus, joten hyllyn pääty peittäisi seinänpätkän kokonaan.

Voiko hyllyn tuossa laittaa ihan kiinni ulkoseinään vai onko parempi jättää jonkunlainen pieni tai isompi rako hyllyn päädyn ja ulkoseinän väliin?

Ajattelen lähinnä sitä että seinä pääsisi hyllystä huolimatta toimimaan kosteuden ja lämmön suhteen kuten on tarkoitettu eikä tule ongelmia niiden suhteen.

Tiiliverhoiltu puurunkoinen talo kyseessä.

 

[Niämine]

Olisi tarkoitus laittaa korkea kirjahylly väliseinän viereen siten että hyllyn umpinainen pääty menee vasten lyhyttä ulkoseinänpätkää, joka on ko. hyllyn taakse jäävän väliseinän ja pihalle johtavan oven välissä. Hyllyn syvyys on suunnilleen sama kuin tuon ulkoseinänpätkän pituus, joten hyllyn pääty peittäisi seinänpätkän kokonaan.

Voiko hyllyn tuossa laittaa ihan kiinni ulkoseinään vai onko parempi jättää jonkunlainen pieni tai isompi rako hyllyn päädyn ja ulkoseinän väliin?

Ajattelen lähinnä sitä että seinä pääsisi hyllystä huolimatta toimimaan kosteuden ja lämmön suhteen kuten on tarkoitettu eikä tule ongelmia niiden suhteen.

Tiiliverhoiltu puurunkoinen talo kyseessä.

Paa kii seinään vaan - ei tarvi noista huolehtia. Kyllä ulkoseinillekin on aina sijotettu "tiiviitäkin" kalusteita, enkä oo kuullu että talot olis hajoillu sen takia.

 

[kessil]

Paa kii seinään vaan - ei tarvi noista huolehtia. Kyllä ulkoseinillekin on aina sijotettu "tiiviitäkin" kalusteita, enkä oo kuullu että talot olis hajoillu sen takia.

Jos olis ollut tavallinen ulkoseinä, en olisi niin paljon miettinyt, mutta tuossa kohtaa kun on ovi, ajattelin josko tulee esim kosteutta enemmän tms.?

 

[Eräilves]

Anteeksi todella epämääräinen ja pikainen piirrustus tyyli.

Mutta, tässä terassissa mietin nyt kummalla tavalla kannattaa tehdä tuet näille kattopalkeille, jossa on valokate. Olisi kaksi vaihtoehtoa. (tulevat kakkoskutosesta lankusta).

Vaihtoehto 1: Pilarin päälle kakkoskutonen lankku, ja se kiinni tuohon harkkoon ja ylhäällä kattopalkeille. Tästä olisi helppo jatkaa terassia tarvittaessa eteenpäin.

Vai, pitäisikö laittaa näin vinosti tämä, mutta onko se talvella yhtä kestävä jos on lunta? Jäisi tuo maa paljaaksi ainakin sieltä sitten..

 

[kajakkivajakki]

Hieno kuva

Mutta voisi kysyä, missä olet nähnyt jälkimmäisen ratkaisun?
Vinotukea käytetään toki paljon, jos ylitys on maltillinen:


Eli kun tuki on niin ylhäällä, että katoksen alla kulkijat ei hakkaa siihen päätänsä ja ei näytä niin "tyhmältä" kuin alhaalta lähtevä.

Mittakaavassa kuva ei liene, mutta kestämään varmasti saisi tuon jälkimmäisenkin mallin.

 

[Eräilves]

Hieno kuva

Mutta voisi kysyä, missä olet nähnyt jälkimmäisen ratkaisun?
Vinotukea käytetään toki paljon, jos ylitys on maltillinen:


Eli kun tuki on niin ylhäällä, että katoksen alla kulkijat ei hakkaa siihen päätänsä ja ei näytä niin "tyhmältä" kuin alhaalta lähtevä.

Mittakaavassa kuva ei liene, mutta kestämään varmasti saisi tuon jälkimmäisenkin mallin.

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.






(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

 

[JuhaH]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

 

[kajakkivajakki]

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.






(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

 

[tietokonerikki]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

Luulen, että se sanotaa tossa samassa SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA:ssa, ajatuksena tossa on/ollee ettei pieni lapsi saa jalkaansa sinne "rakoon"
Sen kaiteen pitää kestää myös (muistaakseni joskus oli jotain 200Kg? voima, en ole varma tyosta kg:tä) työntää vaakatasossa, ilman että se kaatuu.

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.






(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat. Toi vinotuki -rivi? palkkien päihin vie sulta näköalaa paljon. Toi näyttää nyt "kiikulta/pitkät ulkokepalkit" suhteessa tohon kuistin reunassa olevaan palkkiin. => miten lie kiinnitetty/ kestävät noi palkkikengät seinässä Siihen pitäisi laske 1,5-kertainen lumikuorma (lumi kinostuu siihen), tosin sähän käyt lumet pudottamassa?.
Katoksen reunaan lienee tulossa joku kantava palkki johon tuet noi poikittaiset palkit.? Jonka sitten tuet noilla vinoilla puillasi. Sen varaan, että käy lumet poistamassa. En itse uskaltaisi jättää. Joskus olen nähnyt tönäreitä kesämökillä (säädettävä pystytuki) laitetun talveksi tukemaan. Mitä lie säännöt/määräykset siitäkin nyt sanovan.
Vakuutusyhtiöltä ei luulis saavan korvauksia jos jotain menee rikki.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat.

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

 

[tietokonerikki]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Kieltämättä kävi mielessä, tossa on pahimmillaan jo kohtuulliset tuulikuormatkin mahdollisia. Eihän siinä... kunhan ei mitään henkilövahinkoja sattuisi.
Eikä mitään rakenteiden pettämisestä/korjaamistarvetta seuraavana keväänä. Hommahan tosin tossa vielä kesken.

 

[Eräilves]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Ei tarvinnut täällä suunnitelmia tai lupia, kun varmistin asian kunnan rakennusvalvonnasta.

Tosiaan, keskeneräinen vielä reippaasti tämä.
Aikalailla tulossa noita tukia ja rakennelmaa, ja on tulossa siihen reunaan palkki lisänä johon varmaan ne pysty tolpat teen.
Tuolla toisella puolella on jonkun matkaa tiheämmin noita ruode lautoja, koska sinne tulee tikkaat (pakko olla, että yläkerran parvekkeelta pääsee alas tulipalon sattuessa). Mukavemp valokatteella mennä sitte tarvirtaes..

Terassilla on leveyttä hieman alle 9m

 

[Eräilves]

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

 

[ZZRX]

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

Niin pointtihan oli että noita jatkoksia ei ole hyvä jättää tyhjän päälle vaan ne pitäisi tehdä kattovasojen kohdalle / pilarien kohdalle.

 

[kessil]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

 

[ZZRX]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5mm ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

 

[kessil]

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5" ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

 

[ZZRX]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

 

[Rollerix]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

Joo tämä on tärkeä neuvo ettei saa olla liian paksu ruuvi. Itse käytin kerran jotain ehkä kuusmillistä vähän vastaavaan tarkoitukseen ja seinän sisältä kuului vaan rusahdus kun joku lauta tai rima meni halki. Ei pysynyt ruuvi.

 

[Lumimies]

Ehkä osunut liikaa tolpan reunaan. LVI-ruuveilla (siinä 6-6,5mm paksu) tullut laiteltua kaikennäköistä kiinni puutoppasiin väliseiniin enkä ole kertaakaan kuullut rusahdusta.

 

[Eräilves]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

 

[weebee]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

Suosittelisin yhteydenottoa ammattilaiseen, siis rakennesuunnittelijaan.
Ei oikein osaamisen taso vakuuta...

 

[Eräilves]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

 

[MI7]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

Kyllä, jos oma osaamistaso tuota tasoa kun kuvissa näkyy. Pitäisi edes perusasiat olla ensin hallinnassa.

 

[Euroshopperi 2]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

Jos tarkoitit kantavia tolppia terassille, niin minä hain 140 x 140 mm liimapuutolpat. Ei vääntyile, eikä hakeile. Parruja ei varmaan ollut tarkoitus vetää katon palkeiksi. Niihin vetelin mitallistettua höylätavaraa olisko jotain 48 x 175 ollu mitat. 115 x 115 on alempi liimapuumitta, jos tuollaist kunnon pilarit on liian jyhkeitä.

Liimapuupilari GL24c 140x140x3000

Liimapuupilaria käytetään näkyvissä kohteissa esim. pilarina niin sisällä kuin ulkona. Liimapuu on ihanteellinen ratkaisu puurakennusten kantaviin rakenteisiin, kun tarvitaan pitkiä jännevälejä.

www.k-rauta.fi

 

[lelfonso]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

Tuo vinoilu nyt johtuu yksinkertaisesti siitä että käytät vääriä termejä. Puhut palkeista jotka ovat vaakarakenteita, mutta oletettavasti tarkoitat pilareita jotka ovat pystyrakenteita. Ei noilla spekseillä pysty kukaan sanomaan minkä vahvuista tavaraa sinne kuuluisi laittaa minnekkin, joten kannattaa ottaa oikeasti joku ammattilainen mukaan niin ei kyykkää ekana talvena lumen alla.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on siis 6 tuollaista tolppaa kannattelemassa 6,5 x 7,2 m terassin kattoa, jolla on kaatoa n 15 cm tuolla 7,2 m matkalla. Eli 3 paria pilareita kannattelee 6,5 m liimapuupalkkeja, jotka on mitaltaan 115 x 315 mm. Näiden päälle/kylkiin on laitettu 48 x 175 mm hyölättyä. Koko roska päällystettiin 32 x 100 mm umpilaudoituksella ja vedettiin konesaumakatto nostettuna reunoilta ylös. Terassi on talon L sisänurkassa ja kerää lumet nurkkaan 2:lta lappeelta omien lisäksi, joten painonkestolle otettiin kunnolla pelivaraa. Päädystä tulee räystäs 1 m yli palkista ja olisi sietänyt laittaa pidemmänkin yliheiton noilla 48 x 175 lankuilla. Kaatumatuet pultattiin talon runkoon teräsvanteilla ja täkkipulteilla, joten koko höskä leijuu näennäisesti 3 pilarin varassa vapaasti. Eli 3 muuta pilaria on kiinni talon seinäpinnoissa. Kohtuu avara tila tuli.

 

[weebee]

Tuo vinoilu nyt johtuu yksinkertaisesti siitä että käytät vääriä termejä. Puhut palkeista jotka ovat vaakarakenteita, mutta oletettavasti tarkoitat pilareita jotka ovat pystyrakenteita. Ei noilla spekseillä pysty kukaan sanomaan minkä vahvuista tavaraa sinne kuuluisi laittaa minnekkin, joten kannattaa ottaa oikeasti joku ammattilainen mukaan niin ei kyykkää ekana talvena lumen alla.

Ei ollut mitään vinoilua, vaan kun tehdään täysin vailla perustietämystä rakennelmia, jotka voi sortua päälle, niin pitäisi siinä vaiheessa ymmärtää viheltää peli poikki ja turvautua ammattilaisiin edes suunnittelutasolla.
Noista aiemmin postatuista kuvista kyllä näkee, että esim. kantavista rakenteista ei ole mitään ymmärrystä.

 

[takomo]

Voipa olla, että lievälle rinnetontille pitäisi ruveta taloa tekemään. Olen ajatellut, että kellarikerros olisi parasta valaa kokonaan betonista mutta alustavasti rak-suunnittelija oli sitä mieltä, että kevytsoraharkkoa sen olla pitää.

Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?

Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?

Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?

 

[lelfonso]

Voipa olla, että lievälle rinnetontille pitäisi ruveta taloa tekemään. Olen ajatellut, että kellarikerros olisi parasta valaa kokonaan betonista mutta alustavasti rak-suunnittelija oli sitä mieltä, että kevytsoraharkkoa sen olla pitää.

Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?

Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?

Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?

Mikset tee eristetyistä valuharkoista?

Välipohjat ehdottomasti ontelolaatoista, ohut xps-eriste ja pintavalu.

Ei ollut mitään vinoilua, vaan kun tehdään täysin vailla perustietämystä rakennelmia, jotka voi sortua päälle, niin pitäisi siinä vaiheessa ymmärtää viheltää peli poikki ja turvautua ammattilaisiin edes suunnittelutasolla.
Noista aiemmin postatuista kuvista kyllä näkee, että esim. kantavista rakenteista ei ole mitään ymmärrystä.

Ei näy enää noi aiemmat kuvat.

 

[takomo]

Mikset tee eristetyistä valuharkoista?

Välipohjat ***ehdottomasti*** ontelolaatoista, ohut xps-eriste ja pintavalu.

Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.

Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.

En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat. Jos kumminkin harkoista niin miksi ei sitten muuraamalla?

Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.

 

[lelfonso]

Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.

Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.

En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat. Jos kumminkin harkoista niin miksi ei sitten muuraamalla?

Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta. En vaan itse näe mitään hyötyä, kun harkot pystyy tyhmempikin sälli mitoittamaan kuormille taulukoista ja u-arvotkin on valmiiksi mietitty. Olen ollut toteuttamassa valuharkoista ja onteloista muutamaa pientaloa (en omaani) ja ihan kokemukseni perusteella noita pystyn suosittelemaan kun rakentaminen niillä on niin helppoa. Ei ole ainakaan omaan korviin kuulunut että noissa valuissa olisi epäonnistuttu jos on käytetty oikeanlaista notkistimilla (ei vedellä) notkistettua betonia ja vibrattu valu oikein.

Ontelolaattavälipohja minimoi raudoitus/muottityön ja valettavan betonin määrän, jos vaan saa kantavat seinälinjat sopiviksi ontelolaatoille. Suomeksi siis nopeampi ja halvempi ja kantaville seinille tulevat kuormat pienempiä (harvoin tällä nyt on kuitenkaan merkitystä.. ) kun välipohja on puolet kevyempi. Tietty jos on arkkitehti päästetty kunnolla ideoimaan niin silloin tehtävä paikallavaluholvi.

 

[antti-x]

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta. En vaan itse näe mitään hyötyä, kun harkot pystyy tyhmempikin sälli mitoittamaan kuormille taulukoista ja u-arvotkin on valmiiksi mietitty. Olen ollut toteuttamassa valuharkoista ja onteloista muutamaa pientaloa (en omaani) ja ihan kokemukseni perusteella noita pystyn suosittelemaan kun rakentaminen niillä on niin helppoa. Ei ole ainakaan omaan korviin kuulunut että noissa valuissa olisi epäonnistuttu jos on käytetty oikeanlaista notkistimilla (ei vedellä) notkistettua betonia ja vibrattu valu oikein.

Ontelolaattavälipohja minimoi raudoitus/muottityön ja valettavan betonin määrän, jos vaan saa kantavat seinälinjat sopiviksi ontelolaatoille. Suomeksi siis nopeampi ja halvempi ja kantaville seinille tulevat kuormat pienempiä (harvoin tällä nyt on kuitenkaan merkitystä.. ) kun välipohja on puolet kevyempi. Tietty jos on arkkitehti päästetty kunnolla ideoimaan niin silloin tehtävä paikallavaluholvi.

Joo siis jo 150mm valuharkosta tehty oikein raudoitettu ja tartuntaraudotettu seinä on supervahva. Näitä vasten on meillä ajettu 14tn pyöräkuormaajan kauhaa jne. Paikalla valettu voi olla vielä vahvempi mutta kun huomioidaan etta muurattu lekaharkko on ihan höttöä ja sekin riittää useimpiin paikkoihin omakotitalon kellareissa, niin se että miettii onnistuuko harkkovalu täydellisesti on melkoista hätävarjelun liitoittelua. Vaikka sinne jäisi jommalle kummalle puolelle uretaania jokunen kolo jonnekin, niin mitä sitten? Ei takuulla eiheuta mitään ongelmaa ellei voimalla lyö sitä kulmaa sattumalta rikki jollon sen voi laastilla paikata.

edit: Jos verrataan muurattua kevytharkkoseinää niin sellainen on lumityaikoina korvattu vakuutuksesta, kun pakkautunut lumi työnsi ikkunanalla olevat harkot pois paikoiltaan vaikka kauha oli 30 sentin päässä. Valuharkkoseinään ei olisi tullut kuin pintanaarmuja vaikka olisi vetänyt seinää pitkin voimalla sillä kauhalla.


edit2: Mutta on 28kg alkaen painavat lämpävaluharkot oikeasti sen verran painavia että ei niitä kannata selkävaivaisen keski-ikäisen kuvitella noin vain asentaa varsinkaan jos on pitkät tartunnat asennettu ennen harkkoja. Kannattaa varautua jos on itse tekemässä.

 

[takomo]

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta.

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.

Joo siis jo 150mm valuharkosta tehty oikein raudoitettu ja tartuntaraudotettu seinä on supervahva.
...

edit2: Mutta on 28kg alkaen painavat lämpävaluharkot oikeasti sen verran painavia että ei niitä kannata selkävaivaisen keski-ikäisen kuvitella noin vain asentaa varsinkaan jos on pitkät tartunnat asennettu ennen harkkoja. Kannattaa varautua jos on itse tekemässä.

Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

 

[phetu]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Eikai siinä muotituksessa sinällään mitään haastetta ole, mutta se työaika, jokseenkin nopeampaa vain latoa, valaa ja nostaa valmiit laatat paikalleen kuin muotittaa, raudoittaa ja valaa kaikki.

 

[ZZRX]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Muotitus vaatii todella raskaat tuennat ettei seinä pullahda pyöreäksi katon holvivalusta puhumattakaan. Aikaa ja puutavaraa menee siis paljon rakenteluun. Ei tuo betoni myöskään ilmaista ole. Varmaan vaatii vielä molemmin puoliset raudoitukset ja muotin sisään tuleva eristekkin pitää saada lukittua paikoilleen tukevasti. Ehkä joku on laskenut hintavertailut tuleeko lopputulos kalliimmaksi vai halvemmaksi kuin kivistä latomalla.

 

[antti-x]

Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee

 

[takomo]

Muotitus vaatii todella raskaat tuennat ettei seinä pullahda pyöreäksi katon holvivalusta puhumattakaan. Aikaa ja puutavaraa menee siis paljon rakenteluun. Ei tuo betoni myöskään ilmaista ole. Varmaan vaatii vielä molemmin puoliset raudoitukset ja muotin sisään tuleva eristekkin pitää saada lukittua paikoilleen tukevasti. Ehkä joku on laskenut hintavertailut tuleeko lopputulos kalliimmaksi vai halvemmaksi kuin kivistä latomalla.

Mitä sieltä täältä löytyviä seinämuottirakenteita on katsonut, niin ei tarvittava puutavaran määrä nyt aivan eläimellinen ole ja melko keveät tukirakenteet riittävät yhden kerroksen muottiin. Esimerkiksi tässä on 12 jalan eli 3,6 metrin muotin suunnitteluesimerkki, jenkkipuutavarasta:

https://www.mhprofessional.com/formwork-for-concrete-structures-9780071639170-usa

Lautamuoteissa on kieltämättä runsaasti tekemistä...


[ks. 4:26 - eikös tuo talo ole muottiin valetun kellarin päällä?]

...mutta vanerista muotti syntyy joutuisammin (etenkin valmismuoteilla) ja koko kerroksen halkaisuvalukin näyttää onnistuvan


Antura näyttää kyllä unohtuneen ja mistä saa koko kerroksen korkeita EPS-levyjä?

Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee

Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.

Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?

 

[weebee]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Jos välttämättä haluat kellarikerroksen massiivibetonista,(itsekin haluaisin) niin eikö betonielementit tulisi kyseeseen?
Saat putkitukset sähköille yms. valmiina asennettuna.
Säästää järjettömästi aikaa, työmäärää ja kustannuksia. Jää se tolkuton puutavaramäärä pois tontilta ja kerros on pystyssä päivässä.

Ei mainos, mutta tuolta lähtisin liikkeelle...
Perustava | Kotitaloudet - Kellarit