Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[JuhaH]

Mistä kannattaa hankkia rakennesuunnittelua pientaloprojektiin ja paljonko se suunnilleen voisi ottaa tunteja?

Mitä rakennesuunnittelun laajuuteen tavanomaisesti kuuluu (ja ei kuulu)?

Uudiskohde vai remontti?

 

[takomo]

Uudiskohde vai remontti?

Uudiskohde rinnetontille.

 

[Pauli]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

 

[Ed!]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?



Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Kahtoot hyvän kohdan ja jos haluat olla varovainen niin poraat propuille reiät laattaterällä ilman iskua.
Nuolimallin teriä löytyy ainakin 8mm asti lähimmästä puuilosta

 

[antti-x]

Uudiskohde rinnetontille.

Mitään valtakunnallista toimijaa ei edes taida olla joka rakennesuunnittelua pientaloihin tarjoaisi. Myös se mistä talo tehdään (valuharkko, muurattava harkko, puurunko, hirsi tms) vaikuttaa paljos siihen kenellä alueellisesti on parasta osaamista ja tieto siitä mistä löytyy rakennedetaljit (niitä rakenteen yksityiskohtia ei yleensä kannata suunnitelijan piirtää vaan kaivaa valmiista kirjastosta). Käytännössä kannattaa varmaan googlettaa alueen toimijat ja pyytää heiltä hinta-arvio ja referenssit.

Jos homma natsaa ja on helppo kohde niin hyvän suunnitelun voi saada alle 2 tonnilla mutta toisaalta moninkertainen hinta voi olla perusteltu jos on tosi vaikeita toiveita.

 

[santtude]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

 

[kilroy1]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

No kyllä se sähkäri sen satasen ottaa vähintään, ellei joku tuttu ole. Riippuu paljonko sille tulee ajamista.

 

[santtude]

Eli jos ei oikein jaksaisi ja huvittaisi alkaa kyselemään sähkömiestä pitkin kyliä, niin ottaa vaan tuon K-raudan paketin?
Kiukaan varmaan saa ihan maallikkokin irroittaa, tietenkin jännitteettömänä?

 

[taski]

Multa otti 80e kun tilasin "tule kun on muutakin asiaa tänne suuntaan".
169e on kyllä oikeinkin OK jos se sähkäri latoo kivet Mulla oli mondexin kiuas jossa jokainen kivi pitää pujottaa yksitellen sellaiseen betonirautaan joten on aikaavievää hommaa, sen jouduin itse tekemään :<

 

[Rapilysin]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

Laitoin airam skye -lamppuja, joissa asennusreiän halkaisijaksi valmistaja ilmoittaa 68 mm. Mulla oli vain 70 mm kuppiterä niin kyllä nuo paikallaan pysyy, mutta hiukan heiluvat. Riippuu varmaan valostakin, mutta kyllähän tuo 15 mm klappi on jo aika iso.

 

[dot1q]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?



Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

 

[Pauli]

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

Kiitos kommenteista! Mihin perustuu tuo vähintään neljän tiilen päähän kulmasta? Varmaan jotain tuollaista pidempää kelaa on tarkoitus hankkia.

 

[JuhaH]

Uudiskohde rinnetontille.

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

 

[antti-x]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

No joo ajattelin ehkä osaltaan enemmän silmppeliä yksikerroksista taloa, kun taas rinnetalo jo ideana on aina vähintään kaksikerroksinen mikä tuo enemmän yksityiskohtia suuunnitteluun. Mainittakoon että omaan laajennusprojektiin juuri tilasin rakennesuunnitelijan kuvien pohjalta 9 kattotuolia, toki simppeliä ja vain 6,35m alapaarre, mutta hintaa tuli vain jotain 1100€ sis alv toimitettuna, mikä tuntuu aika kohtuulliselta. Oma välipohjapalkisto on 8" lankkua mikä sekin on vähän halvempaa kuin oli välillä.

 

[antti-x]

Mitä tulee "varmuuskertomiin" niin toki näkyvät rakenteet joista haluaa mahdollisimman siroja kannattaa laskea tarkkaan. Mutta jos otetaan vaikka puiset piiloon jäävät runkorakenteet toisena esimerkkinä, niin 200€ lisäsuunnittelulla voi herkästi säästää 100€ materiaaleissa ja vieläpä keksiä ratkaisun josta on enemmän työtä mikä maksaa vielä satasen lisää.

 

[JuhaH]

Mulla oli tapaus, jossa hyvä puurakenteisiin erikoistunut rakennesuunnittelija teki myös paaluperustusten suunnittelun. Raudan määrää ihmeteltiin raudoituksia tehdessä parinkin tutun rakennesuunnittelijan voimin ja jossain vaiheessa piti opiskella valmistajan suunnitteluohjeetkin, ja mun perustuksiin rautaa tuli suunnilleen kolminkertainen määrä mitä suunnitteluohjeissa ohjeistettiin. Halvemmaksi olisi tullut jos olisi tilannut pohjarakennesuunnittelun muualta, mutta nyt noiden päälle voinee rakentaa vaikka 4-kerroksisen kerrostalon jos alkaa jossain vaiheessa päivittämään rakennusta

 

[repairman]

Itse suunnittelin omaan autotalliin 15cm pohjalaatan tuplaverkoilla (8mm ja 6mm) ja alle 15 cm XPS. Olisihan jo pelkästään tuossa minimoiva rakennesuunnittelija säästänyt 8 cm laatalla, rullaverkolla ja 5cm EPS:llä varmaankin 3000e, mutta itse suunnittelin tuommoisen, koska halusin kunnollisen

 

[takomo]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

 

[JuhaH]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Kustannuksista: Naapurissa asunut, eläkkeellä ollut kaupungin entinen rakennetarkastaja kävi katsomassa, kun surrailin 20mm harjateräksiä anturaan, että hänen aikaan nämä tehtiin 12 millisestä, harkkotoimittajan ohjeissa sokkeliin laittamallani rautamäärällä olisi tehnyt reilut 3m korkean maanpaineseinän, ja nyt tehtiin 1,2m korkeaa pääosin ilmaan rajoittuvia sokkelia. Rautaa meni yleensäkin ihan tolkuton määrä ja ainakin vuosi sitten se oli vielä hinnoissaan. Paalujakin tuli riittästi.

Omassa hankkeessa katsoin itse alustavasti energiamääräysten täyttymisen, mutta pääsuunnittelijalle tuosta yleensä huolehtii ja teetättää laskelmat. Asiaan kun vaikuttaa niin moni kohta. Yleensä rakennusvalvonta vaatii että laskelmat teetetään erikoistuneella yrityksellä, jonka tulokset ainakin omalla kohdallani poikkesivat aika paljon omista laskelmistani. Antavat myös parannusehdotuksia jo laskelmat eivät täyty.

 

[repairman]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Loppupelissä rakennuttaja sitten vastaa, että rakennus tulee suunnitelmien mukaan tehtyä.

Edit: Tuolla lista pätevistä laatijoista: Energiatodistusrekisteri

 

[takomo]

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Tässähän on hauska muna-vai-kana -ongelma, kun eihän rakenteita pysty suunnittelemaan ilman tietoa rakenneosalle tulevasta eristysvaatimuksesta.

Eikö energiahäviön vertailulaskelma ole aika suoraviivainen: huomioidaan johtuminen rakenneosien läpi (sisämittojen mukaan), vuotoilman lämmitykseen kuluva teho ja ilmanvaihdon energiahäviö? Energiatodistus vaatii sitten yksityiskohtaisempaa laskentaa.

 

[JuhaH]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

 

[takomo]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

Näitä tarvitaan ostoenergian kulutuslaskentaan ja edelleen energialuokan määrittämiseen mutta ei rakennuksen energiahäviön vertailulaskelmaan.

Ostoenergialaskelmassa näyttää olevan mm. sellainen kummallisuus, että jos talossa on (maa-)lämpöpumppu, niin varaavan takan käyttäminen lämmitykseen heikentää energiatehokkuutta.

 

[Greenlandi]

Pitäisi suihkutilaan väsätä puinen lava, jonka päälle tulee ilmatäytteinen poreallas. Kestopuuta ei saa sisätiloissa käyttää, joten minkälaisesta puutavarasta tuo kannattaisi tehdä? Lämpökäsitellystä kuten saunan lauteet? Vai kestääkö mikä tahansa puu, jos sen käsittelee sopivalla aineella, esim. Osmo Color Puuvaha mainospuheiden perusteella voisi sopia? Vai mikä olisi parempi? Kannattaako käsitellä puut ympäriinsä rakennelman runkoa myöden, vai vain päälle päin näkyvä osuus?

 

[JuhaH]

Pari kuormalavaa (lämpökasiteltyjä) ja OSB4 levy päälle jos tarvitsee kuormalavoja tasaisemman alustan.

 

[Revertti]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

 

[eskof]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

 

[antti-x]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

 

[eskof]

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

Sarana on samanlainen kuin oheisessa kuvassa. Jäin miettimään, saako tuollaista saranamallia edes irroitettua ilman, että ottaakin oven ruuvit vain pois? Toisaalta pitääkö tuota koko kuvan pakettia kiertää sitten karmiin, jos haluaa karmitappia kireämmälle?

 

[jinx1980]

Ovilehtihän irroitetaan löysäämällä 1 iso ruuvi ylhäältä ja alhaalta (tuo iso reikä keskellä saranaa) noista saranoista ja nostamalla ovi pois. Sen jälkeen saranat toki on vielä karmeissa kiinni ja voit tehdä niillä mitä haluat.

Mielestäni niitä sarana”tappeja” ei kuulu irroitella. Ne on vain korkeuden säätöä varten (ruuvi tapin ylä&alapäässä).

 

[eskof]

Ovilehtihän irroitetaan löysäämällä 1 iso ruuvi ylhäältä ja alhaalta (tuo iso reikä keskellä saranaa) noista saranoista ja nostamalla ovi pois. Sen jälkeen saranat toki on vielä karmeissa kiinni ja voit tehdä niillä mitä haluat.

Mielestäni niitä sarana”tappeja” ei kuulu irroitella. Ne on vain korkeuden säätöä varten (ruuvi tapin ylä&alapäässä).

Ongelma on, että ylin karmiruuvi on hiukan irronnut (ks. kuva) ja tämän vuoksi ovi hankas toiselta puolelta karmiin. En oikein tiedä, miten tuon saa kiristettyä.

 

[repairman]

Ongelma on, että ylin karmiruuvi on hiukan irronnut (ks. kuva) ja tämän vuoksi ovi hankas toiselta puolelta karmiin. En oikein tiedä, miten tuon saa kiristettyä.

Otat siis sen koko saranan sieltä karmista irti ja pyörität pakettina.

Voi olla, että kannattaa ruuvata myös oven puolelta kokonaan irti ja laittaa tikkuja reikään jäykistämään, jos siitä on alkanut kierteet korkata. Eihän se sieltä ilman kierteiltä hyppimistä ulos ole tulut.

 

[antti-x]

Aiempi kirjoittamani tosiaan koski vanhempia ovia, tuosta pitää kuten muutkin sanoneet ottaa ovilehti irti. Se tapahtuu niin että poistaa kokonaan laitimmaiset 2+2 ruuvia molemmista saranoista, ja sitten löysää keskimäisiä ruuveja niin paljon että ruuvit saa siirrettyä saranatappia kohti kunnes ovi irtoaa. Tämän jälkeenkin voi olla hankala pyörittää saranaa kireämmälle jos lista estää sen kuten näyttää olevan asia. Eli listaa täytyy irroittaa /loveta että sarana edes pyörii. Ja sitten on tosiaan hyvä kysymys miksi se on auennut? kun saranan saa pyörimään karmissa, kannattaa ehkä pyörittää kokonaan irti että saa käsityksen siitä mikä on syynä löystymiselle ellei pari kierrosta kiinni päin tunnu ratkaisevan ongelmaa jämäkästi.

Jos ovi hankaa karmiin niin karmin väljentäminen niin että avaa hankauskohtaa lähimmän muovitulpan karmista ja kiristää alla olevaa ruuvia voi olla helpompi tapa.

 

[eskof]

Jos ovi hankaa karmiin niin karmin väljentäminen niin että avaa hankauskohtaa lähimmän muovitulpan karmista ja kiristää alla olevaa ruuvia voi olla helpompi tapa.

Tuhannet kiitokset! Minuutissa oven käynti korjaantui tällä vinkillä. Liekö yläsarana ollut hiukan irti jo pidempään tai sitten ovi on ollut liikaa yläsaranan varassa (kiristin nyt ylä- ja alasaranan säätöruuvit).

 

[Niämine]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

Anna mennä vaan, mut jos sen askeläänieristeen vaivaudut laittaan nii laita se mieluummin alle

 

[tietokonerikki]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

Itse en kovin mielelläni laittaisi kostetutta läpäisemätöntä materiaalia maanvaraisen lattian päälle, muistelen ton vinyylilankun olevan? sellainen, tosin saumat sitä kosteutta todennäköisesti läpäisee. Eikös noi nykyään ole lukkopontilla => laitat jalkalistat ruuveilla niin voit jostain ulkonurkasta tarkkailla tilannetta ottamalla lankun irti, kostuuko vai ei. Salaojitus tossa kannattanee pitää kunnossa muutenkin. Jos hiot lautaa se ohenee ( lattia notkuu enemmän) sekä jos ennestää hiottu pontitkin voivat tulla esiin eli tarkista hiomisvara mikäli siihen päädyt.

 

[rebe]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

 

[asentaja1]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Kuumalla silitysraudalla voisi saada painettua sen ja vanhan liiman sulamaan, olettaen että se ensin on kunnolla kuiva läpikotaisin, vesihän sen on kipristänyt. Suojaksi käy melkein mikä tahansa liima, että ei vettä pääsee niin helposti uudestaan sinne väliin. Hankala paikkahan tuo on, ehkä voisi miettiä myös jotakin siroa kulmalistaa tuohon päälle (ja vaikka kiertämään koko tason), alumiini, muovi jne, noitahan on monenlaisia

 

[Rapilysin]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Ite voisin harkita vetäväni paksun venelakan tasoon. Meillä oli ruokapöytä aika raiskatun näköinen, kun siihen oli imeytynyt kaikenlaista väriliitua ja hakattu koloja haarukalla tms. lasten aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi pöydän alkuperäinen lakkapinta oli niin kulunut, että pesuaineella pyyhkiessä rättiin jäi väripigmenttiä. Hionta, maalaus ja venelakka x 4 -> menee taas 10 vuotta. On halpaa ja kestävää ainetta.

Kuivahan sen olisi syytä olla tässäkin käsittelyssä, koska ymmärtääkseni tuo lakkapinta ei hengitä yhtään ja ei liene hyvä, jos lakan alle jää vettynyt lastulevy.

 

[Rapilysin]

Maalasin Ilves remonttimaalia pintaan, jonka tulisi kestää jonkin verran mekaanista puhdistusta. Pinta on nyt yllättävän huokoisen oloinen. Voiko tuon päälle lakata jollain?

 

[tattadaa]

Maalasin Ilves remonttimaalia pintaan, jonka tulisi kestää jonkin verran mekaanista puhdistusta. Pinta on nyt yllättävän huokoisen oloinen. Voiko tuon päälle lakata jollain?

Huokoisen tuntuinen pinta johtuu todennäköisesti siitä, että maali on himmeä. Saattaa silti kestää puhdistusta. Jos haluat kovemman ja kiiltävämmän pinnan niin maalaa päälle toisella maalilla.

 

[Serbetli]

Kuumalla silitysraudalla voisi saada painettua sen ja vanhan liiman sulamaan, olettaen että se ensin on kunnolla kuiva läpikotaisin, vesihän sen on kipristänyt.

Kysyjä kertoi, että laminaatti ei ole irti lastulevystä. Se tarkoittaa, että lastulevy on turvonnut. Lastulevyn paksuutta ei millään silitysraudoilla säädetä. Turpoaminen tosiaan johtuu siitä, että levy on kastunut. Tulee turpoamaan lisää, jos vieläkin kastuu.

 

[rebe]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Kiitos kaikista vinkeistä. Päädyin simppeliin ratkaisuun eli laitoin tuohon kohonneeseen saumaan superliimaa niin että koko rako peittyi kauttaaltaan sillä. Hyvinkin huomaamaton jälki jäi. Ehkäpä tuo riittää siihen ettei lastulevy pullistuisi enempää.

 

[takomo]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Tuo paikka on tietenkin kovalla kuormituksella, vettä ja lämpöä. Jos joku antaa periksi, niin huonosti käy ja nyt lastulevy on ilmeisesti saanut kosteutta.

Silikonit näyttävät niin elähtäneiltä, että ne olisi ollut syytä uusia jo vuosia sitten. Jos tuo on tosiaan vm. 2016, niin ei ole asennettaessa valittu premium-laatua. => kaikki silikonit pois ja uutta massaa saumaan. Samalla voi katsoa, että onhan laminaatin päätyyn laitettu suojalista. Eipä sillä tosin enää ole suurta väliä, kun levy jo kupruilee. Loppusuoralla ollaan ja maalilinja näkyy. Itse varmaan olisin levittänyt (laminointi)epoksia levyn päätyyn. Tilanteen ollessa toivoton, ongelman voi aina yrittää upottaa epoksiin.

Voi siis ruveta katselemaan uusia tasoja. Näyttäisi siltä, että allas ja hana ei ole tasoon integroituja, joten tason vaihto ei ehkä ole kovin iso operaatio?

 

[antti-x]

Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

 

[ZZRX]

Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

Hyvältä näyttää jälki ja suunnitelma. Kunnioitettavan monimutkainen laajennus. Kannattaa noi harkot ainakin jollakin pinnoittaa ulkona kun pinnoittamaton harkko imee itteensä kosteutta enemmän kuin pinnoitettu (lyhentää kellarikerroksen käyttöikää). Olisi myös sääli jos jäisi viimeistelty jälki keskeneräiseksi hienossa projektissa.

 

[weebee]

Mua hämää tuosta harkkoseinässä olevasta oviaukosta puuttuva palkki.
Voitko avata tätä ratkaisua?

 

[kajakkivajakki]

Mua hämää tuosta harkkoseinässä olevasta oviaukosta puuttuva palkki.
Voitko avata tätä ratkaisua?

Tuossahan on harkkojen päällä palkki tehty puusta, paljon helpompi ja ihan yhtä validi ratkaisu.

 

[weebee]

Tuossahan on harkkojen päällä palkki tehty puusta, paljon helpompi ja ihan yhtä validi ratkaisu.

Niinpäs näkyy olevankin. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan ratkaisuun...

 

[jaakko-seppo]

Minkälainen lämmöneristys ja höyrynsulku tuollaiseen laajennusosaan tulee? Pystyykö nykyiset vaatimukset liittämään turvallisesti vanhaan rakennukseen, lähinnä mietin höyrynsulkua uuden ja vanhan rungon liitoskohdassa ym.