Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Sprout]

Ruuttaat reiän täyteen kirkasta silikonia. Se on ihan riittävä tuohon. Toki asennuspaikka kannattaa miettiä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei ole alttiina vedelle.

 

[jetblack]

Helppo märkätila-asennus suihkutilan puolella, pyyheteline.

Mitenkäs se nyt meni; jos poraan laattaan reiän tulpalle/ruuville, niin riittikö vesi/vesihöyrytiivistämiseen pelkästään jokin läpinäkyvä tiivisteprikka tai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan? Vai miten se kannattaa tehdä.

Aikaisemmin tullut tarroilla asennettua, mutta nyt olisi jäämässä "ikuisiksi ajoiksi" joten kiinnityksen voisi tehdä kunnollakin.. Ja pysyykö perus pyyhkeet (4klp) edes tarrapinnalla tai asennusteipillä (3m^tm) edes pitkään?

Ihan siis tosi helppo homma, mutta kun ennen ole märkätilan seinää lävistänyt tarkoituksella ja nyt siihen mahdollisuus olisi.

ja liimamassalla pysyy myös. ei silikonilla. lähtee laatat seinästä ennekuin liima pettää.

 

[kilroy1]

Kunnon liimamassa/asennusliima on hyvä. Ei tarvitse tehdä reikiä ja taatusti pysyy. Maksaa sen 10-20€ tuubi.

Ongelma voi olla miten saa esim naulakon puristettua seinää vasten jotta kuivuu kunnolla.

 

[tattadaa]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

 

[ZZRX]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

Yleensä ei ole ollut kattopaneelia kotelon alla eikä seinääkään ole tasoitettu kotelon kohdalta joten aika isotöisiä on poistaa.

 

[Jituska]

Liimamassalla laittaisin myös. Ns. Ruuviton asennus. Meillä suihkuovet asennettu näin ja vuoden päivät on pysyneet seinässä.

 

[tattadaa]

Yleensä ei ole ollut kattopaneelia kotelon alla eikä seinääkään ole tasoitettu kotelon kohdalta joten aika isotöisiä on poistaa.

Näin vähän arvelinkin. No täytyy katsoa jos saisi vaikka fiksailtua noista vähän pienemmät verholaudat. Seinistä poistetaan tapetit ja maalataan, joten tasotushommat menee siinä samalla. Kyseessä puurakenteinen omakotitalo, joten ei ainakaan mitän raakaa betonipintaa ilmesty koteloiden takaa.

 

[sledass]

Mitenhän verhokotelot on yleensä tehty jos on panelikatto? Talo on 80-luvun lopulta ja kaikissa ikkunoissa hyvin massiiviset verhokotelot. Tekisi mieli poistaa ainakin ns. yleisistä tiloista, mutta homma kaatuu kyllä siihen jos kattopanelia ei ole kotelon alla. Makkareissa onki levytetyt katot, joten siellä tuskin ainakaan on levyä koteloiden alla?

Entisestä rivarikämpästä poistin isot verhokotelot ja paneelit oli juurikin tuolta kohdin pois. Katossa kiinni 2x2, mihin kotelo oli kiinnitetty, joten tuota 2x2 hyväksikäyttäen tein kipsilevystä pienemmän koteloinnin kattoon ja upotin led kohdevalot valot koteloihin. Eli niitä hyväksikäyttäen saa tehtyä sellaisen kattoreunojen alaslaskun/kattoupotuksen.

 

[Mazikaze]

Toivottavasti tämä on sopiva ketju kysymykselle.

Eli siis, keittiön laatikostossa edellinen omistaja on asentanut yhden laatikon miten sattuu useamman kerran:

Saako tätä enää järkevästi kiinni ja miten se tapahtuisi? Etulevyn reiät, joita aiemmassa kiinnityksessä ei ole käytetty hyödyksi, ovat 10mm. Kiskoissa on periaatteessa näiden reikien mukaiset paikat, mutten tiedä niihin sopivaa ruuvia tai vastaavaa. Lisäkuvia laitetaan, jos joku avulias sielu ei pärjää yllä olevalla.

 

[abish]

Puutapeilla ja puuliimalla, silkkarikin käynee. Tappi hieman reiän syvyyttä lyhyemmäksi, pohjalle reilusti liimaa ja painat tapin tasan levyn kanssa. Turseet voi pyyhkiä pois. Jokin settikin on olemassa revenneiden kalustesaranoiden kiinnittämiseen, mutta en justiinsa muista minkä niminen tai passaako se 10 mm reiälle (esim aluslevyt yleensä 5 mm reiällä).

Edit: Tahi sitten käpytappi ja 4x16 puuruuvi

 

[kilroy1]

Onko kukaan huomannut että remonttifirmojen hinnoissa olisi mitään muutosta? Luulisi rakentamisen ja remontoinnin vähenemisen vaikuttavan tuollakin remonttifirmojen duunien määrään ?

Pari vuotta sitten kysyin koirankopin kokoisen vessan (ehkä 1,5mx1,5m)remonttia. Ei ole edes lattiakaivoa joten vesieristys ei olisi pakollinen, kaikki tarjoajat sen halusivat kuitenkin tehdä.

Hinta oli aika tarkkaan 5k€ + pintanateriaalit. Tuntui aika hurjalta koska 5v sitten tein samaan rahaan saunan ja pesuhuoneen täysremontin missä jouduttiin mm. lattiakaivoa siirtämään.

Tai sitten noi pikkuhommat ei edes yhden miehen firmoja kiinnosta. Kohde uusimaa, ei pk-seutu.

 

[santei]

-02 rakennettu sähkölämmitteinen talo alkuperäisillä pinnoilla. 135m2. Yksi ilp ja varaava takka.

Ollut oma tosiaan jo useamman vuoden joten ostamisen järkevyydestä ei enää voi kommentoida.

Nyt olisi tarkoitus tehdä pintaremonttia. Haaveissa käytännössä kaikki tilat rempata. Alkuperäinen sisäkatto taitaa olla ainut mihin ei koskettaisi.

Sähköinen lattialämmitys tosiaan. Mietityttää, että kun tuo teoreettinen käyttöikä on 20-30 vuotta niin kannattaisiko lämmitykselle tässä vaiheessa jokatapauksessa tehdä jotain?

Ajatuksena siis se, että uusia pintoja ei huvita purkaa jonkun hajonneen lattialämmityksen takia. Vai kestääkö noi käytännössä paljo kauemmin?

Markilla on 40+60 kW maalämpökoneet tuotantorakennuksissa mutta kanaalista tulisi pahimmillaan 100m pitkä ja parhaimmillaan jotain 23-35m pitkä. Että vesikiertoisen lattialämmityksen teko ja kanaalin veto ei ihan ilmaista olisi. Toki jos takaisinmaksuaika olisi järkevä nii voishan sitäkin harkita.

Mitä mieltä, uudet pinnat surutta päälle vai lattialämmitys ensin uusiksi sähköllä tai vesikierrolla?

 

[Boulder]

Ihan vaan heittona, eikö tuossa voisi harkita vesikiertoista patterilämmitystä? Takaisinmaksuaikaa jos miettii niin voi olla, ettei maksa itseään ikinä takaisin, mutta tekninen käyttöikä tietysti jotain ihan muuta kuin nykyisessä ratkaisussasi.

 

[santei]

Ihan vaan heittona, eikö tuossa voisi harkita vesikiertoista patterilämmitystä? Takaisinmaksuaikaa jos miettii niin voi olla, ettei maksa itseään ikinä takaisin, mutta tekninen käyttöikä tietysti jotain ihan muuta kuin nykyisessä ratkaisussasi.

Harkita voi toki. Kyllähän pattereiden kanssa on ennenkin eletty aikaisemmissa asunnoissa mutta toki ne vähä sisustamista aina enemmän tai vähemmän rajoittaa, että ei välttämättä lähtökohtaisesti ykkös vaihtoehto.

 

[takomo]

Mistä kannattaa hankkia rakennesuunnittelua pientaloprojektiin ja paljonko se suunnilleen voisi ottaa tunteja?

Mitä rakennesuunnittelun laajuuteen tavanomaisesti kuuluu (ja ei kuulu)?

 

[Ethos]

Kuinka nopeasti alapuu lahoaa kun vettä pääsee valumaan seinän sisälle? Jos ruuvimeisselillä painaa alapuun alaosasta, menee meisselin pää kevyesti ainakin sentin syvyyteen. Likavesi kyseessä.

 

[taski]

Oma mielipide on että jos sentti on höttöä niin kyllä se puu on sitten jo goodbye

 

[Ethos]

Oma mielipide on että jos sentti on höttöä niin kyllä se puu on sitten jo goodbye

Purkuun menee, mietin vain kauankohan vettä valunut rakenteisiin.

 

[Wanzel]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

 

[ZZRX]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

Kyllä nuo yleensä on nöpönuukia kun se kaulus peittää asennusreiän ja siellä takana on monesti sellaiset kynnet jotka pitää lampun paikallaan. Jos reikä on isompi niin ei ole mitään mihin tarrata...

 

[JuhaH]

Mistä kannattaa hankkia rakennesuunnittelua pientaloprojektiin ja paljonko se suunnilleen voisi ottaa tunteja?

Mitä rakennesuunnittelun laajuuteen tavanomaisesti kuuluu (ja ei kuulu)?

Uudiskohde vai remontti?

 

[takomo]

Uudiskohde vai remontti?

Uudiskohde rinnetontille.

 

[Pauli]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

 

[Ed!]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Kahtoot hyvän kohdan ja jos haluat olla varovainen niin poraat propuille reiät laattaterällä ilman iskua.
Nuolimallin teriä löytyy ainakin 8mm asti lähimmästä puuilosta

 

[antti-x]

Uudiskohde rinnetontille.

Mitään valtakunnallista toimijaa ei edes taida olla joka rakennesuunnittelua pientaloihin tarjoaisi. Myös se mistä talo tehdään (valuharkko, muurattava harkko, puurunko, hirsi tms) vaikuttaa paljos siihen kenellä alueellisesti on parasta osaamista ja tieto siitä mistä löytyy rakennedetaljit (niitä rakenteen yksityiskohtia ei yleensä kannata suunnitelijan piirtää vaan kaivaa valmiista kirjastosta). Käytännössä kannattaa varmaan googlettaa alueen toimijat ja pyytää heiltä hinta-arvio ja referenssit.

Jos homma natsaa ja on helppo kohde niin hyvän suunnitelun voi saada alle 2 tonnilla mutta toisaalta moninkertainen hinta voi olla perusteltu jos on tosi vaikeita toiveita.

 

[santtude]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

 

[kilroy1]

Paljonko porukalla on veloitettu uuden kiukaan kytkennästä sähkömiehen toimesta? Mietin, että jos ottaisi vain tuon K-raudan 169€ paketin (sis. kuljetuksen, asennuksen, vanhan pois viennin) vai alanko kysymään sähkömiestä ja haen itse kiukaan.

No kyllä se sähkäri sen satasen ottaa vähintään, ellei joku tuttu ole. Riippuu paljonko sille tulee ajamista.

 

[santtude]

Eli jos ei oikein jaksaisi ja huvittaisi alkaa kyselemään sähkömiestä pitkin kyliä, niin ottaa vaan tuon K-raudan paketin?
Kiukaan varmaan saa ihan maallikkokin irroittaa, tietenkin jännitteettömänä?

 

[taski]

Multa otti 80e kun tilasin "tule kun on muutakin asiaa tänne suuntaan".
169e on kyllä oikeinkin OK jos se sähkäri latoo kivet Mulla oli mondexin kiuas jossa jokainen kivi pitää pujottaa yksitellen sellaiseen betonirautaan joten on aikaavievää hommaa, sen jouduin itse tekemään :<

 

[Rapilysin]

onko kokemusta että kuinka nöpönuukaa on alasvalojen kanssa jos asennusreiän kuuluisi olla vaikka 75mm ja katossa on jo 90mm reikä? Valaisin itsessään olisi vähintään tuon 90mm leveä. Vai onko tuo ihan valosta kiinni?

Laitoin airam skye -lamppuja, joissa asennusreiän halkaisijaksi valmistaja ilmoittaa 68 mm. Mulla oli vain 70 mm kuppiterä niin kyllä nuo paikallaan pysyy, mutta hiukan heiluvat. Riippuu varmaan valostakin, mutta kyllähän tuo 15 mm klappi on jo aika iso.

 

[dot1q]

Miten kannattaa kiinnittää letkukela tiiliverhoiltuun ulkoseinään?

Ettei murenisi koko seinä siinä sivussa...

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

 

[Pauli]

Yhden näköinen mielipide:
En laittaisi ihan nurkkaan kiinni, vaikka siitä se yltäisi ”helposti” molemmille seinustoille. Itse jättäisin vähintään koko kelan (taitettuna seinän suuntaisesti) verran sisemmäs nurkasta, kuitenkin vähintään 4 täyttä ehjää tiiltä. Tiilikohtaiset proppaukset, asemoisin niin, että 4-5 cm päähän tiilen reunasta ja keskilinjaan.

Jos sekä ylemmät kaksi että alemmat kaksi ruuvinreikää eivät osu yhtäaikaa tiilen keskilinjaan, sitten asentaisin esimerkiksi kestopuu laudasta soveltuvan ylikoon ”ankkurilevyn” tiilten pintaan. Sitten siihen ruuvaten vain kela kiinni.

Tosin minkä näköisestä letkukelasta puhutaan?
Gardena Rollup 35XL vai jotain pienempää?
Itsellä Hozelock 40 Autoreel.
Lähinnä kokonaispainoa alkaa kertyä noillekin aika paljon, jolloin ankkurointi seinään olis ehkä hyvä tehdä joka tapauksessa esim 6 tai 8 ruuvilla.

Kiitos kommenteista! Mihin perustuu tuo vähintään neljän tiilen päähän kulmasta? Varmaan jotain tuollaista pidempää kelaa on tarkoitus hankkia.

 

[JuhaH]

Uudiskohde rinnetontille.

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

 

[antti-x]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

No joo ajattelin ehkä osaltaan enemmän silmppeliä yksikerroksista taloa, kun taas rinnetalo jo ideana on aina vähintään kaksikerroksinen mikä tuo enemmän yksityiskohtia suuunnitteluun. Mainittakoon että omaan laajennusprojektiin juuri tilasin rakennesuunnitelijan kuvien pohjalta 9 kattotuolia, toki simppeliä ja vain 6,35m alapaarre, mutta hintaa tuli vain jotain 1100€ sis alv toimitettuna, mikä tuntuu aika kohtuulliselta. Oma välipohjapalkisto on 8" lankkua mikä sekin on vähän halvempaa kuin oli välillä.

 

[antti-x]

Mitä tulee "varmuuskertomiin" niin toki näkyvät rakenteet joista haluaa mahdollisimman siroja kannattaa laskea tarkkaan. Mutta jos otetaan vaikka puiset piiloon jäävät runkorakenteet toisena esimerkkinä, niin 200€ lisäsuunnittelulla voi herkästi säästää 100€ materiaaleissa ja vieläpä keksiä ratkaisun josta on enemmän työtä mikä maksaa vielä satasen lisää.

 

[JuhaH]

Mulla oli tapaus, jossa hyvä puurakenteisiin erikoistunut rakennesuunnittelija teki myös paaluperustusten suunnittelun. Raudan määrää ihmeteltiin raudoituksia tehdessä parinkin tutun rakennesuunnittelijan voimin ja jossain vaiheessa piti opiskella valmistajan suunnitteluohjeetkin, ja mun perustuksiin rautaa tuli suunnilleen kolminkertainen määrä mitä suunnitteluohjeissa ohjeistettiin. Halvemmaksi olisi tullut jos olisi tilannut pohjarakennesuunnittelun muualta, mutta nyt noiden päälle voinee rakentaa vaikka 4-kerroksisen kerrostalon jos alkaa jossain vaiheessa päivittämään rakennusta

 

[repairman]

Itse suunnittelin omaan autotalliin 15cm pohjalaatan tuplaverkoilla (8mm ja 6mm) ja alle 15 cm XPS. Olisihan jo pelkästään tuossa minimoiva rakennesuunnittelija säästänyt 8 cm laatalla, rullaverkolla ja 5cm EPS:llä varmaankin 3000e, mutta itse suunnittelin tuommoisen, koska halusin kunnollisen

 

[takomo]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

 

[JuhaH]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Kustannuksista: Naapurissa asunut, eläkkeellä ollut kaupungin entinen rakennetarkastaja kävi katsomassa, kun surrailin 20mm harjateräksiä anturaan, että hänen aikaan nämä tehtiin 12 millisestä, harkkotoimittajan ohjeissa sokkeliin laittamallani rautamäärällä olisi tehnyt reilut 3m korkean maanpaineseinän, ja nyt tehtiin 1,2m korkeaa pääosin ilmaan rajoittuvia sokkelia. Rautaa meni yleensäkin ihan tolkuton määrä ja ainakin vuosi sitten se oli vielä hinnoissaan. Paalujakin tuli riittästi.

Omassa hankkeessa katsoin itse alustavasti energiamääräysten täyttymisen, mutta pääsuunnittelijalle tuosta yleensä huolehtii ja teetättää laskelmat. Asiaan kun vaikuttaa niin moni kohta. Yleensä rakennusvalvonta vaatii että laskelmat teetetään erikoistuneella yrityksellä, jonka tulokset ainakin omalla kohdallani poikkesivat aika paljon omista laskelmistani. Antavat myös parannusehdotuksia jo laskelmat eivät täyty.

 

[repairman]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Loppupelissä rakennuttaja sitten vastaa, että rakennus tulee suunnitelmien mukaan tehtyä.

Edit: Tuolla lista pätevistä laatijoista: Energiatodistusrekisteri

 

[takomo]

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Tässähän on hauska muna-vai-kana -ongelma, kun eihän rakenteita pysty suunnittelemaan ilman tietoa rakenneosalle tulevasta eristysvaatimuksesta.

Eikö energiahäviön vertailulaskelma ole aika suoraviivainen: huomioidaan johtuminen rakenneosien läpi (sisämittojen mukaan), vuotoilman lämmitykseen kuluva teho ja ilmanvaihdon energiahäviö? Energiatodistus vaatii sitten yksityiskohtaisempaa laskentaa.

 

[JuhaH]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

 

[takomo]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

Näitä tarvitaan ostoenergian kulutuslaskentaan ja edelleen energialuokan määrittämiseen mutta ei rakennuksen energiahäviön vertailulaskelmaan.

Ostoenergialaskelmassa näyttää olevan mm. sellainen kummallisuus, että jos talossa on (maa-)lämpöpumppu, niin varaavan takan käyttäminen lämmitykseen heikentää energiatehokkuutta.

 

[Greenlandi]

Pitäisi suihkutilaan väsätä puinen lava, jonka päälle tulee ilmatäytteinen poreallas. Kestopuuta ei saa sisätiloissa käyttää, joten minkälaisesta puutavarasta tuo kannattaisi tehdä? Lämpökäsitellystä kuten saunan lauteet? Vai kestääkö mikä tahansa puu, jos sen käsittelee sopivalla aineella, esim. Osmo Color Puuvaha mainospuheiden perusteella voisi sopia? Vai mikä olisi parempi? Kannattaako käsitellä puut ympäriinsä rakennelman runkoa myöden, vai vain päälle päin näkyvä osuus?

 

[JuhaH]

Pari kuormalavaa (lämpökasiteltyjä) ja OSB4 levy päälle jos tarvitsee kuormalavoja tasaisemman alustan.

 

[Revertti]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

 

[eskof]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

 

[antti-x]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

 

[eskof]

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

Sarana on samanlainen kuin oheisessa kuvassa. Jäin miettimään, saako tuollaista saranamallia edes irroitettua ilman, että ottaakin oven ruuvit vain pois? Toisaalta pitääkö tuota koko kuvan pakettia kiertää sitten karmiin, jos haluaa karmitappia kireämmälle?

 

[jinx1980]

Ovilehtihän irroitetaan löysäämällä 1 iso ruuvi ylhäältä ja alhaalta (tuo iso reikä keskellä saranaa) noista saranoista ja nostamalla ovi pois. Sen jälkeen saranat toki on vielä karmeissa kiinni ja voit tehdä niillä mitä haluat.

Mielestäni niitä sarana”tappeja” ei kuulu irroitella. Ne on vain korkeuden säätöä varten (ruuvi tapin ylä&alapäässä).