Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[takomo]

Tuo Antin arvio kahdesta tonnista kuulostaa aika optimaaliselta. Työ jakautuu rakennesuunnitteluun ja pohjarakennesuunnitteluun. Kannattaa varmistaa että työ sisältää molemmat. Pohjarakennesuunnittelu vaatii tiukemmat pätevyydet, joten sen voi joutua toteuttamaan erikseen. Monet rakennesuunnittelijat tekevät molemmat ja tarvittaessa pyytävät kuittauksen joltain pätevyydet täyttävältä pohjarakennesuunnitelmiin, mutta suosittelen varmistamaan että pohjarakennesuunnittelijalla on riittävästi osaamista - muuten suunnitelmissa voi olla liikaa "varmuuskerrointa" ja suunnittelussa säästetyt eurot maksetaan toteutusvaiheessa moninkertaisesti takaisin. (olettaen että talo sijaitsee muualla kuin hiekkaisella tasamaalla)

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.

Muuten se suunnittelu sisältää vähintään kommunikoinnin asiakkaan suuntaan, tarvittavan määrän tasokuvia ja rakenneleikkauksia detaljeista (luokkaa 20-30kpl rakenteista ja 10-15kpl pohjarakenteista) laskelmat ja suunnitelmien esittelyn ja hyväksyttämisen rakennusvalvonnan suuntaan. Kattotuolit ja mahdolliset välipohjapalkistot suunnitellaan toimittajan puolesta tilauksen jälkeen erikseen ja rakennesuunnittelija tarkastaa ja liittää ne mukaan virallisiin piirustuksiin.

Itse arvioisin kustannukseksi jotain 10t€ molemmin puolin kohteen vaativuudesta riippuen.

Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

 

[JuhaH]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Kustannuksista: Naapurissa asunut, eläkkeellä ollut kaupungin entinen rakennetarkastaja kävi katsomassa, kun surrailin 20mm harjateräksiä anturaan, että hänen aikaan nämä tehtiin 12 millisestä, harkkotoimittajan ohjeissa sokkeliin laittamallani rautamäärällä olisi tehnyt reilut 3m korkean maanpaineseinän, ja nyt tehtiin 1,2m korkeaa pääosin ilmaan rajoittuvia sokkelia. Rautaa meni yleensäkin ihan tolkuton määrä ja ainakin vuosi sitten se oli vielä hinnoissaan. Paalujakin tuli riittästi.

Omassa hankkeessa katsoin itse alustavasti energiamääräysten täyttymisen, mutta pääsuunnittelijalle tuosta yleensä huolehtii ja teetättää laskelmat. Asiaan kun vaikuttaa niin moni kohta. Yleensä rakennusvalvonta vaatii että laskelmat teetetään erikoistuneella yrityksellä, jonka tulokset ainakin omalla kohdallani poikkesivat aika paljon omista laskelmistani. Antavat myös parannusehdotuksia jo laskelmat eivät täyty.

 

[repairman]

Näinhän se vähän on, että toteuttamisen kustannukset luodaan suunnittelemalla... Miten pohjarakenteisiin saa "varmuuskerrointa" niin, että se näkyy olennaisesti totetuskustannuksissa? Sikäli on onnellinen tilanne, että tontilla on metrin verran pehmeämpää maata pinnassa ja sen alla hyvin kantava moreeni. Riskinä se, että jostain voi löytyä kalliota.


Kun kuvia on esitellyt, niin ensiarviot on olleet 100h/10 k€ eikä 2 k€ luokkaa, koskien kyllä koko rakennusta. Tämä on aika paljon, jos vain katsotaan katalogista sopivia tyyppirakennekuvia mutta jos oikeasti pitää laskea ja mitoittaa enemmänkin, niin kyllähän siihen aikaa kuluu.

Kenen vastuulle kuuluu energiavaatimusten (YmA 1010/2017 ?) täyttyminen?
A) minä itse, lasken speksit eri rakenneosille ja laitteille 23§-24§ täyttämiseksi. 33§ ei kannata edes yrittää.
B) rakennesuunnittelija laskee
C) joku muu, kuka?

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Loppupelissä rakennuttaja sitten vastaa, että rakennus tulee suunnitelmien mukaan tehtyä.

Edit: Tuolla lista pätevistä laatijoista: Energiatodistusrekisteri

 

[takomo]

Energitodistus pitää olla rakennuslupaa haettaessa. Jostain löytyi lista wirallisista laskelmien tekijöistä. Listasta valkkaa jonkun ja toimittaa tarvittavat rakennepiirustukset laskijalle. Paluupostissa saa todistuksen, jonka luokka kelpaa rakennuslupaan tai sitten ei, eli jotain pitää muuttaa. Toki rakennesuunnittelija voi todistuksenkin kirjoittaa, jos pätevyys löytyy.

Tässähän on hauska muna-vai-kana -ongelma, kun eihän rakenteita pysty suunnittelemaan ilman tietoa rakenneosalle tulevasta eristysvaatimuksesta.

Eikö energiahäviön vertailulaskelma ole aika suoraviivainen: huomioidaan johtuminen rakenneosien läpi (sisämittojen mukaan), vuotoilman lämmitykseen kuluva teho ja ilmanvaihdon energiahäviö? Energiatodistus vaatii sitten yksityiskohtaisempaa laskentaa.

 

[JuhaH]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

 

[takomo]

Rakennuslupaa varten pitää huomioida vielä käytetyt energiamuodot, lämmin käyttövesi, ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia ILP:t PILP:t VILP:t, aurinkopaneelit/-keräimet yms yms. Tuohon löytyy netistä laskentataulukoita, mutta ainakin mulla heittoa oli aikalailla viralliseen laskelmaan.

Näitä tarvitaan ostoenergian kulutuslaskentaan ja edelleen energialuokan määrittämiseen mutta ei rakennuksen energiahäviön vertailulaskelmaan.

Ostoenergialaskelmassa näyttää olevan mm. sellainen kummallisuus, että jos talossa on (maa-)lämpöpumppu, niin varaavan takan käyttäminen lämmitykseen heikentää energiatehokkuutta.

 

[Greenlandi]

Pitäisi suihkutilaan väsätä puinen lava, jonka päälle tulee ilmatäytteinen poreallas. Kestopuuta ei saa sisätiloissa käyttää, joten minkälaisesta puutavarasta tuo kannattaisi tehdä? Lämpökäsitellystä kuten saunan lauteet? Vai kestääkö mikä tahansa puu, jos sen käsittelee sopivalla aineella, esim. Osmo Color Puuvaha mainospuheiden perusteella voisi sopia? Vai mikä olisi parempi? Kannattaako käsitellä puut ympäriinsä rakennelman runkoa myöden, vai vain päälle päin näkyvä osuus?

 

[JuhaH]

Pari kuormalavaa (lämpökasiteltyjä) ja OSB4 levy päälle jos tarvitsee kuormalavoja tasaisemman alustan.

 

[Revertti]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

 

[eskof]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

 

[antti-x]

Sisäoven ylempi karmitappi (?) on hiukan irronnut ja pitäisi kiristää (Jeldwen ovi). Tätä varten pitäisi ovilehti irrottaa. Poistin saranaruuvit (ylä- ja ala) ja yritin nostaa ovilehteä, mutta se ei näytä nousevan tarpeeksi, että saisin sen irroitettua. Mikäköhän kikkakolmonen tähän tarvittaisiin? Kiitos paljon avusta!

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

 

[eskof]

Yleisesti ottaen oven saa nostettua paikaltaan kun sitä saa tarpeeksi auki ellei joku ylälista tms. ole sitä estämässä. Eli törmääkö auki olevan oven ylälaita ovea nostettaessa johonkin muuhun kuin oven omaan karmiin? jos törmää niin se pitää ehkä väliaikaisesti poistaa mihin se törmää.

Sarana on samanlainen kuin oheisessa kuvassa. Jäin miettimään, saako tuollaista saranamallia edes irroitettua ilman, että ottaakin oven ruuvit vain pois? Toisaalta pitääkö tuota koko kuvan pakettia kiertää sitten karmiin, jos haluaa karmitappia kireämmälle?

 

[jinx1980]

Ovilehtihän irroitetaan löysäämällä 1 iso ruuvi ylhäältä ja alhaalta (tuo iso reikä keskellä saranaa) noista saranoista ja nostamalla ovi pois. Sen jälkeen saranat toki on vielä karmeissa kiinni ja voit tehdä niillä mitä haluat.

Mielestäni niitä sarana”tappeja” ei kuulu irroitella. Ne on vain korkeuden säätöä varten (ruuvi tapin ylä&alapäässä).

 

[eskof]

Ovilehtihän irroitetaan löysäämällä 1 iso ruuvi ylhäältä ja alhaalta (tuo iso reikä keskellä saranaa) noista saranoista ja nostamalla ovi pois. Sen jälkeen saranat toki on vielä karmeissa kiinni ja voit tehdä niillä mitä haluat.

Mielestäni niitä sarana”tappeja” ei kuulu irroitella. Ne on vain korkeuden säätöä varten (ruuvi tapin ylä&alapäässä).

Ongelma on, että ylin karmiruuvi on hiukan irronnut (ks. kuva) ja tämän vuoksi ovi hankas toiselta puolelta karmiin. En oikein tiedä, miten tuon saa kiristettyä.

 

[repairman]

Ongelma on, että ylin karmiruuvi on hiukan irronnut (ks. kuva) ja tämän vuoksi ovi hankas toiselta puolelta karmiin. En oikein tiedä, miten tuon saa kiristettyä.

Otat siis sen koko saranan sieltä karmista irti ja pyörität pakettina.

Voi olla, että kannattaa ruuvata myös oven puolelta kokonaan irti ja laittaa tikkuja reikään jäykistämään, jos siitä on alkanut kierteet korkata. Eihän se sieltä ilman kierteiltä hyppimistä ulos ole tulut.

 

[antti-x]

Aiempi kirjoittamani tosiaan koski vanhempia ovia, tuosta pitää kuten muutkin sanoneet ottaa ovilehti irti. Se tapahtuu niin että poistaa kokonaan laitimmaiset 2+2 ruuvia molemmista saranoista, ja sitten löysää keskimäisiä ruuveja niin paljon että ruuvit saa siirrettyä saranatappia kohti kunnes ovi irtoaa. Tämän jälkeenkin voi olla hankala pyörittää saranaa kireämmälle jos lista estää sen kuten näyttää olevan asia. Eli listaa täytyy irroittaa /loveta että sarana edes pyörii. Ja sitten on tosiaan hyvä kysymys miksi se on auennut? kun saranan saa pyörimään karmissa, kannattaa ehkä pyörittää kokonaan irti että saa käsityksen siitä mikä on syynä löystymiselle ellei pari kierrosta kiinni päin tunnu ratkaisevan ongelmaa jämäkästi.

Jos ovi hankaa karmiin niin karmin väljentäminen niin että avaa hankauskohtaa lähimmän muovitulpan karmista ja kiristää alla olevaa ruuvia voi olla helpompi tapa.

 

[eskof]

Jos ovi hankaa karmiin niin karmin väljentäminen niin että avaa hankauskohtaa lähimmän muovitulpan karmista ja kiristää alla olevaa ruuvia voi olla helpompi tapa.

Tuhannet kiitokset! Minuutissa oven käynti korjaantui tällä vinkillä. Liekö yläsarana ollut hiukan irti jo pidempään tai sitten ovi on ollut liikaa yläsaranan varassa (kiristin nyt ylä- ja alasaranan säätöruuvit).

 

[Niämine]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

Anna mennä vaan, mut jos sen askeläänieristeen vaivaudut laittaan nii laita se mieluummin alle

 

[tietokonerikki]

Ostettiin talo jossa alapohjana maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneriste, puukoolaus ja puulattia. Tässä ei sinällään ongelmaa koska rakenteita avattu sisältä ja ulkoa ja tutkittu että kaikki kunnossa.

Tuo puulattia on kuitenkin pinnaltaan kulunut ja tarkoituksena oli laittaa vinyylilankut ja askeläänieriste päälle. Tuleekohan tästä ongelmia tuon alapohjan suhteen?

Toisena vaihtoehtona puulattian hionta ja maalaus/lakkaus mutta meillä kaksi koiraa ja edellisen talon lakattu puulattia ei hyvänä kauaa pysynyt.

Itse en kovin mielelläni laittaisi kostetutta läpäisemätöntä materiaalia maanvaraisen lattian päälle, muistelen ton vinyylilankun olevan? sellainen, tosin saumat sitä kosteutta todennäköisesti läpäisee. Eikös noi nykyään ole lukkopontilla => laitat jalkalistat ruuveilla niin voit jostain ulkonurkasta tarkkailla tilannetta ottamalla lankun irti, kostuuko vai ei. Salaojitus tossa kannattanee pitää kunnossa muutenkin. Jos hiot lautaa se ohenee ( lattia notkuu enemmän) sekä jos ennestää hiottu pontitkin voivat tulla esiin eli tarkista hiomisvara mikäli siihen päädyt.

 

[rebe]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

 

[asentaja1]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Kuumalla silitysraudalla voisi saada painettua sen ja vanhan liiman sulamaan, olettaen että se ensin on kunnolla kuiva läpikotaisin, vesihän sen on kipristänyt. Suojaksi käy melkein mikä tahansa liima, että ei vettä pääsee niin helposti uudestaan sinne väliin. Hankala paikkahan tuo on, ehkä voisi miettiä myös jotakin siroa kulmalistaa tuohon päälle (ja vaikka kiertämään koko tason), alumiini, muovi jne, noitahan on monenlaisia

 

[Rapilysin]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Ite voisin harkita vetäväni paksun venelakan tasoon. Meillä oli ruokapöytä aika raiskatun näköinen, kun siihen oli imeytynyt kaikenlaista väriliitua ja hakattu koloja haarukalla tms. lasten aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi pöydän alkuperäinen lakkapinta oli niin kulunut, että pesuaineella pyyhkiessä rättiin jäi väripigmenttiä. Hionta, maalaus ja venelakka x 4 -> menee taas 10 vuotta. On halpaa ja kestävää ainetta.

Kuivahan sen olisi syytä olla tässäkin käsittelyssä, koska ymmärtääkseni tuo lakkapinta ei hengitä yhtään ja ei liene hyvä, jos lakan alle jää vettynyt lastulevy.

 

[Rapilysin]

Maalasin Ilves remonttimaalia pintaan, jonka tulisi kestää jonkin verran mekaanista puhdistusta. Pinta on nyt yllättävän huokoisen oloinen. Voiko tuon päälle lakata jollain?

 

[tattadaa]

Maalasin Ilves remonttimaalia pintaan, jonka tulisi kestää jonkin verran mekaanista puhdistusta. Pinta on nyt yllättävän huokoisen oloinen. Voiko tuon päälle lakata jollain?

Huokoisen tuntuinen pinta johtuu todennäköisesti siitä, että maali on himmeä. Saattaa silti kestää puhdistusta. Jos haluat kovemman ja kiiltävämmän pinnan niin maalaa päälle toisella maalilla.

 

[Serbetli]

Kuumalla silitysraudalla voisi saada painettua sen ja vanhan liiman sulamaan, olettaen että se ensin on kunnolla kuiva läpikotaisin, vesihän sen on kipristänyt.

Kysyjä kertoi, että laminaatti ei ole irti lastulevystä. Se tarkoittaa, että lastulevy on turvonnut. Lastulevyn paksuutta ei millään silitysraudoilla säädetä. Turpoaminen tosiaan johtuu siitä, että levy on kastunut. Tulee turpoamaan lisää, jos vieläkin kastuu.

 

[rebe]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Kiitos kaikista vinkeistä. Päädyin simppeliin ratkaisuun eli laitoin tuohon kohonneeseen saumaan superliimaa niin että koko rako peittyi kauttaaltaan sillä. Hyvinkin huomaamaton jälki jäi. Ehkäpä tuo riittää siihen ettei lastulevy pullistuisi enempää.

 

[takomo]

Keittiön (vm 2016) laminaattitaso on alkanut hieman irvistämään yhdestä reunastaan (lähellä tiskiallasta ja liettä). Eli laminaatin ohut pintakerros noussut ehkä n. millin verran kulmasta n. 10-15 cm matkalta. Ei ole kuitenkaan irti mitenkään. Miten tuo kannattaisi suojata, jottei lähde purkautumaan tai nousemaan tuon enempää? Silikonilla tuskin saa siistiksi. Onko esim. jotain sopivaa liimaa tuossa sävyssä (tai läpinäkyvää)?

Tuo paikka on tietenkin kovalla kuormituksella, vettä ja lämpöä. Jos joku antaa periksi, niin huonosti käy ja nyt lastulevy on ilmeisesti saanut kosteutta.

Silikonit näyttävät niin elähtäneiltä, että ne olisi ollut syytä uusia jo vuosia sitten. Jos tuo on tosiaan vm. 2016, niin ei ole asennettaessa valittu premium-laatua. => kaikki silikonit pois ja uutta massaa saumaan. Samalla voi katsoa, että onhan laminaatin päätyyn laitettu suojalista. Eipä sillä tosin enää ole suurta väliä, kun levy jo kupruilee. Loppusuoralla ollaan ja maalilinja näkyy. Itse varmaan olisin levittänyt (laminointi)epoksia levyn päätyyn. Tilanteen ollessa toivoton, ongelman voi aina yrittää upottaa epoksiin.

Voi siis ruveta katselemaan uusia tasoja. Näyttäisi siltä, että allas ja hana ei ole tasoon integroituja, joten tason vaihto ei ehkä ole kovin iso operaatio?

 

[antti-x]

Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

 

[ZZRX]

Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

Hyvältä näyttää jälki ja suunnitelma. Kunnioitettavan monimutkainen laajennus. Kannattaa noi harkot ainakin jollakin pinnoittaa ulkona kun pinnoittamaton harkko imee itteensä kosteutta enemmän kuin pinnoitettu (lyhentää kellarikerroksen käyttöikää). Olisi myös sääli jos jäisi viimeistelty jälki keskeneräiseksi hienossa projektissa.

 

[weebee]

Mua hämää tuosta harkkoseinässä olevasta oviaukosta puuttuva palkki.
Voitko avata tätä ratkaisua?

 

[kajakkivajakki]

Mua hämää tuosta harkkoseinässä olevasta oviaukosta puuttuva palkki.
Voitko avata tätä ratkaisua?

Tuossahan on harkkojen päällä palkki tehty puusta, paljon helpompi ja ihan yhtä validi ratkaisu.

 

[weebee]

Tuossahan on harkkojen päällä palkki tehty puusta, paljon helpompi ja ihan yhtä validi ratkaisu.

Niinpäs näkyy olevankin. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan ratkaisuun...

 

[jaakko-seppo]

Minkälainen lämmöneristys ja höyrynsulku tuollaiseen laajennusosaan tulee? Pystyykö nykyiset vaatimukset liittämään turvallisesti vanhaan rakennukseen, lähinnä mietin höyrynsulkua uuden ja vanhan rungon liitoskohdassa ym.

 

[antti-x]

Minkälainen lämmöneristys ja höyrynsulku tuollaiseen laajennusosaan tulee? Pystyykö nykyiset vaatimukset liittämään turvallisesti vanhaan rakennukseen, lähinnä mietin höyrynsulkua uuden ja vanhan rungon liitoskohdassa ym.

Ekovilla ja sen höyrysulkupaperit yms. tulee uuteen osaan, iso osa vanhoista seinistä menee jossain määrin uusiksi mutta niiltä osin kuin jää suunnitelma on vielä auki siihen asti että seinänpuhkaisuja tehdään ja nähdään millainen vanha rakenne kokonaisuudessaan on. Sade katkaisi tämän päivän kattamisoperaation kun oli muutamaa kermiä enää vajaa, jännää hommaa asentaa huopaa kovalla tuulella korkealla

 

[antti-x]

Hyvältä näyttää jälki ja suunnitelma. Kunnioitettavan monimutkainen laajennus. Kannattaa noi harkot ainakin jollakin pinnoittaa ulkona kun pinnoittamaton harkko imee itteensä kosteutta enemmän kuin pinnoitettu (lyhentää kellarikerroksen käyttöikää). Olisi myös sääli jos jäisi viimeistelty jälki keskeneräiseksi hienossa projektissa.

Joo 2012 maalasin jollain epoksimaalilla paljon valuharkkoseiniä navetalla, ei ulkotiloissa mutta kuitenkin tiloja joissa rasitus on aika kovaa ja aika hyvin on pysynyt. Ne osat mihin ei viitsi panostaa rappausta voisi ehkä maalata.

 

[ZZRX]

Joo 2012 maalasin jollain epoksimaalilla paljon valuharkkoseiniä navetalla, ei ulkotiloissa mutta kuitenkin tiloja joissa rasitus on aika kovaa ja aika hyvin on pysynyt. Ne osat mihin ei viitsi panostaa rappausta voisi ehkä maalata.

Liipalla vetelee jonkun sokkelioikaisulaastin vaan ja jättää joko sille tai päälle joku hiertotasote / maali... Turha mitään oikeeta rappausta alkaa tekemään jos ei oo suhteita/osaamista että saa helposti/halvalla.

 

[antti-x]

Oma laajennusprojekti on edennyt niin että ekaa kertaa on "valmista" pintaa kun sain päädyn räystäslaudat asennettua. Toki kellarikerroksen betonista ainakin osa saattaa jäädä pysyvästi ilman pinnoitetta. Olen aika paljolti omana työnä kesäkuusta alkaen toteuttanut rintamamiestalon laajennusta joka ensi vuonna jatkuu saneerauksena/laajennuksena muihin suuntiin. Syksyn osalta huomenna olisi tarkoitus asentaa aluskatteeksi kermi joka jää sään armoille talveksi kun koko rakennus katetaan konesaumatulla sitten ensi vuonna. Ja sitten ensi viikolla vähän rungon täydennystä aukkojen osalta ja tuulensuojalevyt paikalleen. Sitten puhalletaan ekovillat seiniin, asennetaan ovet ja ikkunat ja aletaan miettiä jatkoa Tähän mennessä en ole puhkaissut yhtään aukkoa asuintilojen suuntaan enkä varmaan puhkaisekaan kuin kellarissa (jossa kulkee sähköt ja vesi uutteen osaan) ennen kuin uudet tilat ovat melkein käyttökunnossa.

Harmaat terästolpat ovat sitä varten että parveke kantaisi ongelmitta kylpytynnyrin/porealtaan

Sain kuin sainkin katon umpeen ja saattoi pistää nuorisorikolliset maalaamaan räystäänalusia

 

[Serbetli]

Valoo markkinoi valokuituyhteyttä. Onko kokemusta? 24kk sopimus olisi tehtävä. Voinko ottaa tuon kahden vuoden jälkeen jonkin muun tarjoajan nettiliittymän samaan piuhaan?

 

[Zigh]

Valoo markkinoi valokuituyhteyttä. Onko kokemusta? 24kk sopimus olisi tehtävä. Voinko ottaa tuon kahden vuoden jälkeen jonkin muun tarjoajan nettiliittymän samaan piuhaan?

Oikeasta ketjusta voisi saada paremmin vastauksia:

Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

Kauppalehdessä oli mainio kirjoitus. Ohessa pieni lainaus tekstistä: "1990 luvuilla lankapuhelinverkkojen digitalisoinnin yhteydessä vedetty valokaapeleita oikein reilusti. Ne vaan on tarkoitettu puheliikenteeseen, eikä niitä enää juurikaan käytetä." Itse kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy...

bbs.io-tech.fi

 

[antti-x]

Vaikka tekee ohjeiden mukaan ja mahdollisimman pedantisti niin homma voi mennä vituralleen:

Haettiin kahta sopivan oloista sävyä koepurkit maaliliikkeestä tikkurilan sävyjä ja koemaalattiin aika isot alat ja valittiin sävy (myöhemmin purettavaa seinää). Noh sitä sitten runsaasti lisää (muualta kun oli alkuperäinen maalikauppa kiinni) ja räystäänalusen maaleihin ja osa irrallaan olevista paneeleista. Räystäänaluset on hämärässä ylhäällä ja paneelit eri tontilla. Sitten emäntä kuitenkin tajuaa että joku nyt sävyssä mättää myös kuivumisen jälkeen. Ja vertailun jälkeen havaitaan että aika eri sävyä on maali verrattuna koeruutuun. Ja sitä on ostettu 22 litraa tähän mennessä ja käytetty vajaa 10 litraa... Noh selvittelyn jälkeen käy ilmi että meillä on ihan etiketin mukaista sävyä se 2 isoa purkkia ostettu mutta koe-erät"oikeassa" maalikaupassa oli perseellään kun yksi suutin (magenta) oli tukossa. Eli koe-erän sävy joka näyttii vaimon silmään parhaalta, ei ollut ollenkaan sitä sävyä mitä piti. Ja nyt saa nähdä millä värillä jatketaan kun maalia ja aikaa on jo vähän enemmän investoitu

 

[tietokonerikki]

Vaikka tekee ohjeiden mukaan ja mahdollisimman pedantisti niin homma voi mennä vituralleen:

Haettiin kahta sopivan oloista sävyä koepurkit maaliliikkeestä tikkurilan sävyjä ja koemaalattiin aika isot alat ja valittiin sävy (myöhemmin purettavaa seinää). Noh sitä sitten runsaasti lisää (muualta kun oli alkuperäinen maalikauppa kiinni) ja räystäänalusen maaleihin ja osa irrallaan olevista paneeleista. Räystäänaluset on hämärässä ylhäällä ja paneelit eri tontilla. Sitten emäntä kuitenkin tajuaa että joku nyt sävyssä mättää myös kuivumisen jälkeen. Ja vertailun jälkeen havaitaan että aika eri sävyä on maali verrattuna koeruutuun. Ja sitä on ostettu 22 litraa tähän mennessä ja käytetty vajaa 10 litraa... Noh selvittelyn jälkeen käy ilmi että meillä on ihan etiketin mukaista sävyä se 2 isoa purkkia ostettu mutta koe-erät"oikeassa" maalikaupassa oli perseellään kun yksi suutin (magenta) oli tukossa. Eli koe-erän sävy joka näyttii vaimon silmään parhaalta, ei ollut ollenkaan sitä sävyä mitä piti. Ja nyt saa nähdä millä värillä jatketaan kun maalia ja aikaa on jo vähän enemmän investoitu

Suosittelen "siedätyshoitoa" eli katselette sitä nykyistä mahdollisimman kauan => "silmä" tottunee siihen, jos ei niin sitten maalaatte päälle kohtuulähelle samaa sävyä, jolloin kertamaalaus riittänee. Muutenkin sen maalin sävy vähän muuttuu auringon ja pölyn yms. vaikutuksesta. Ulkona selvemmin kuin sisällä.

Toisekseen sitä valmista maalia voi osaava uudelleen sävyttää.

 

[antti-x]

Suosittelen "siedätyshoitoa" eli katselette sitä nykyistä mahdollisimman kauan => "silmä" tottunee siihen, jos ei niin sitten maalaatte päälle kohtuulähelle samaa sävyä, jolloin kertamaalaus riittänee. Muutenkin sen maalin sävy vähän muuttuu auringon ja pölyn yms. vaikutuksesta. Ulkona selvemmin kuin sisällä.

Toisekseen sitä valmista maalia voi osaava uudelleen sävyttää.

Juuri näin päätettiin toimia eli tuolla kuvan rästäänalusten sävyllä juniorit nyt maalaavat iltapäivisin lisää 28x170 paneeleita. Pojat ja isä jo tykkäävät uudesta sävystä enemmän kuin siitä miedommasta ja puolison mielestä se on "ok" vaikka ei olekaan edelleenkään yhtä hyvä kuin se toinen. Maalataan sitten tosiaan viimeinen kerros sillä toisella jos siltä vielä tuntuu.

 

[Euroshopperi 2]

Jos sattuu joltakin ulko-ovia puuttumaan ja Baukkarin valikoima tökkii, niin voin suositella tätä Vihantoa. Saa myös tilaustavaraa omilla ajatuksilla.

Ulko-ovet sekä lasilukolliset ulko-ovimallistostamme | Turku | Ovitehdas Vihanto Oy

Ulko-ovet, joita valmistamme, ovat laadukasta suomalaista käsityötä. Valmistamme ovet aina asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toimitus kaikkialle Suomeen!

www.ovivihanto.fi

 

[tonttuj]

Tuo Vihanto toimi meilläkin hyvin.
Piirsimme muutama vuosi sitten Meilahden näyttelytilassa paperille mitä halusimme oveen, määrittelimme lasin ja lasin paikankin ja sellainen toimitettiin.
Täyskymppi kaikkineen.

Ovimyynti - Vihannon Ovet - Näyttelymme

 

[Pete88]

Mulla oli tapaus, jossa hyvä puurakenteisiin erikoistunut rakennesuunnittelija teki myös paaluperustusten suunnittelun. Raudan määrää ihmeteltiin raudoituksia tehdessä parinkin tutun rakennesuunnittelijan voimin ja jossain vaiheessa piti opiskella valmistajan suunnitteluohjeetkin, ja mun perustuksiin rautaa tuli suunnilleen kolminkertainen määrä mitä suunnitteluohjeissa ohjeistettiin. Halvemmaksi olisi tullut jos olisi tilannut pohjarakennesuunnittelun muualta, mutta nyt noiden päälle voinee rakentaa vaikka 4-kerroksisen kerrostalon jos alkaa jossain vaiheessa päivittämään rakennusta

Tuon tässä ilmi edellä kerrotun valitettavan tosiasian, että rakennesuunnittelijoilla tuntuu olevan paljon laatuvaihtelua samankin kohteen sisällä. Meidän piti vaihtaa rakennesuunnittelijaa kesken matkan kun ensimmäinen referensseistä huolimatta onnistui suunnittelemaan hyvin monimutkaisia ja valtavilla varmuuskertoimilla rakenneratkaisuja, jotka olisivat toteutusvaiheessa maksaneet maltaita.

EDIT: Uutisissa nyt paljon juttuja rakennusalan ahdingosta ja viimeisimpänä Ylellä juttua puutavaran menekin laskusta. Jostain kumman syystä halutaan aktiivisesti unohtaa se tosiasia, että rakentamiskustannukset ovat selvästi nousseet ja jostain syystä kysynnän ja tarjonnan laki ei tunnu pätevän ollenkaan mitä tulee rakennustarvikkeiden hintoihin. Kun koronan jälkimainingeissa hinnat nousivat nopeasti ja kaikki myytiin loppuun siitä huolimatta, toiseen suuntaan hinnat ovat erittäin jähmeitä. Ymmärrän toki, ettei koronaa edeltävään hintatasoon päästä monestakaan syystä, mutta nyt kun itsekin toimin rakennuttajana, niin ihmettelen vahvasti sitä, että rakennustarvikeliikeet mieluummin lomauttavat ja irtisanovat väkeä ja vähentävät tuotantoa kuin huomioivat selvästi vähentyneen kysynnän hinnoissaan. Toki rakentamisen arvoketjussa on monta vaihetta, mutta esim. puutavarassa jalostusaste on aika pieni ja silti osa toimittajista pitää kynsin ja hampain kiinni saavutetusta hintatasosta. Sentään jotkut ymmärtävät markkinatilanteen ja tulevat edes hieman vastaan.

 

[tietokonerikki]

Tuon tässä ilmi edellä kerrotun valitettavan tosiasian, että rakennesuunnittelijoilla tuntuu olevan paljon laatuvaihtelua samankin kohteen sisällä. Meidän piti vaihtaa rakennesuunnittelijaa kesken matkan kun ensimmäinen referensseistä huolimatta onnistui suunnittelemaan hyvin monimutkaisia ja valtavilla varmuuskertoimilla rakenneratkaisuja, jotka olisivat toteutusvaiheessa maksaneet maltaita.

EDIT: Uutisissa nyt paljon juttuja rakennusalan ahdingosta ja viimeisimpänä Ylellä juttua puutavaran menekin laskusta. Jostain kumman syystä halutaan aktiivisesti unohtaa se tosiasia, että rakentamiskustannukset ovat selvästi nousseet ja jostain syystä kysynnän ja tarjonnan laki ei tunnu pätevän ollenkaan mitä tulee rakennustarvikkeiden hintoihin. Kun koronan jälkimainingeissa hinnat nousivat nopeasti ja kaikki myytiin loppuun siitä huolimatta, toiseen suuntaan hinnat ovat erittäin jähmeitä. Ymmärrän toki, ettei koronaa edeltävään hintatasoon päästä monestakaan syystä, mutta nyt kun itsekin toimin rakennuttajana, niin ihmettelen vahvasti sitä, että rakennustarvikeliikeet mieluummin lomauttavat ja irtisanovat väkeä ja vähentävät tuotantoa kuin huomioivat selvästi vähentyneen kysynnän hinnoissaan. Toki rakentamisen arvoketjussa on monta vaihetta, mutta esim. puutavarassa jalostusaste on aika pieni ja silti osa toimittajista pitää kynsin ja hampain kiinni saavutetusta hintatasosta. Sentään jotkut ymmärtävät markkinatilanteen ja tulevat edes hieman vastaan.

Voi olla, ettei rakennesuunnittelijoita juurikaan opeteta, miettinään rakenteita kustannusperusteisesti? Yleensä kyllä rakennesuunnittelijat miettivät asiat toimivuuden perusteella ja arkkitehdit sitten vain miltä näyttää. Esimerkkinä vaikka TV:ssä joku vuosi sitten ollut "100-vuoden kestoinen" talo siinä ei ikkunoitakaan voi vaihtaa purkamatta rakenteita.
Hiljan oli TV:ssä joku rahamiehen n. 2miljoonan "kesämökki", johon ikkunan saa vaihdettua vain purkamalla vesikattoa. Muuten kyllä on hieno, katon läpi kasvaa
2-3 puuta, joten isosta koostaan huolimatta sulautuu maisemaan.

Rakennustarvike liikkeet ovat ostaneet tavaransa ns. kovaan hintaan sisään, joten eivät halunne alikatteella myydä kuin "pakosta". Puutavaran osalta valtiovaltamme päätti lopettaa puutavaran tuonnin Venäjältä => puutavaran tuotanto on vähentynyt ja sitä kautta myös vientimme. Samoin öljyn hinta oli ennen Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa 30-40 €/192litraa nyt se on luokkaa 80€ samoin sähkön hinta on monin paikoin noussut 4-5 sentistä 9-12senttiin? ja korot ovat nousseet.
=> kiinteistöjen kulut ovat nouseet. Kaikki noi vähentävät sitä halukkuutta alentaa tuotteiden hintoja.

 

[kajakkivajakki]

Kaikki noi vähentävät sitä halukkuutta alentaa tuotteiden hintoja.

Ennenkaikkea kaikki nuo mainitsemasi seikat vähentävät halukkuutta ostaa niitä ylihintaisia tuotteita

 

[Pete88]

Voi olla, ettei rakennesuunnittelijoita juurikaan opeteta, miettinään rakenteita kustannusperusteisesti? Yleensä kyllä rakennesuunnittelijat miettivät asiat toimivuuden perusteella ja arkkitehdit sitten vain miltä näyttää. Esimerkkinä vaikka TV:ssä joku vuosi sitten ollut "100-vuoden kestoinen" talo siinä ei ikkunoitakaan voi vaihtaa purkamatta rakenteita.
Hiljan oli TV:ssä joku rahamiehen n. 2miljoonan "kesämökki", johon ikkunan saa vaihdettua vain purkamalla vesikattoa. Muuten kyllä on hieno, katon läpi kasvaa
2-3 puuta, joten isosta koostaan huolimatta sulautuu maisemaan.

Rakennustarvike liikkeet ovat ostaneet tavaransa ns. kovaan hintaan sisään, joten eivät halunne alikatteella myydä kuin "pakosta". Puutavaran osalta valtiovaltamme päätti lopettaa puutavaran tuonnin Venäjältä => puutavaran tuotanto on vähentynyt ja sitä kautta myös vientimme. Samoin öljyn hinta oli ennen Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa 30-40 €/192litraa nyt se on luokkaa 80€ samoin sähkön hinta on monin paikoin noussut 4-5 sentistä 9-12senttiin? ja korot ovat nousseet.
=> kiinteistöjen kulut ovat nouseet. Kaikki noi vähentävät sitä halukkuutta alentaa tuotteiden hintoja.

Kyllä asiansa osaava rakennesuunnittelija osaa sekä suunnitella rakenteita että myös huomioida sen, että onko hommassa järkeä, kustannustenkin osalta.

Rakennustarvikkeiden osalta ärsyttää tuo näköalattomuus uutisissa, että miksei rakenneta ja samalla unohdetaan, että lainaraha maksaa aiempaa paljon enemmän, samoin kuin tarvikkeet, niin onko mikään ihme, että rakentaminen takkuaa. On aika eri asia maksaa jauhelihapaketista 20 % enemmän kuin talopaketista.

 

[Euroshopperi 2]

Tuo Vihanto toimi meilläkin hyvin.
Piirsimme muutama vuosi sitten Meilahden näyttelytilassa paperille mitä halusimme oveen, määrittelimme lasin ja lasin paikankin ja sellainen toimitettiin.
Täyskymppi kaikkineen.

Ovimyynti - Vihannon Ovet - Näyttelymme

Nyt kun ovet saatiin paikallensa on kyllä oikeasti tuo laatu ja toiminta kaikinpuolin puhuttelevaa. Oven paino on jo selvästi massiivisen puolella, kun vanhat ovet tuntuu kunnon rimpuloilta. Yläosaa kannattelee 3 saranaa. Ovet tuli valmiiksi kalustettuina ja 3:lla avaimella kahvoineen, jotka noihin entisiin baukkarioviin piti tietysti vielä lisätä. Vähän samaa fiilistä tuli, kuin peltikattoa uusittaessa. Vanhaa tiilikuvio peltiä uusittaessa ja vaihdettaessa konesaumakattoon ajattelin, että olisi pitänyt sekin alkuunsa tehdä kunnon ajatuksella, eikä halpuutus periaatteella luottaen paketteihin.
Kohtuu hyvällä luotolla homma eteni, kun sovittiin, että maksan ovet jo kesäkuussa ja toimittavat sitten, kun jono etenee. Eli perjantaina tuli. Asentaja oli jo 13 v asentanut Vihanton ovia ja ei pienintäkään nenänkaivelua homman suhteen. Erinomainen fiilis koko touhusta, vaikka maksoikin kunnon ovien verran.
Tällä sivulla kun plärää alaspäin mallistoon, niin ne kuvat on 3-D laatukuvia ja pääsee pyörittämään hienosti sisä/ulko puolet. Tuo toinen linkki oli kuvasto melkoisen karua kuvaa.

Ulko-ovet sekä lasilukolliset ulko-ovimallistostamme | Turku | Ovitehdas Vihanto Oy

Ulko-ovet, joita valmistamme, ovat laadukasta suomalaista käsityötä. Valmistamme ovet aina asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toimitus kaikkialle Suomeen!

www.ovivihanto.fi

 

[weebee]

Rakennustarvike liikkeet ovat ostaneet tavaransa ns. kovaan hintaan sisään, joten eivät halunne alikatteella myydä kuin "pakosta". Puutavaran osalta valtiovaltamme päätti lopettaa puutavaran tuonnin Venäjältä => puutavaran tuotanto on vähentynyt ja sitä kautta myös vientimme. Samoin öljyn hinta oli ennen Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa 30-40 €/192litraa nyt se on luokkaa 80€ samoin sähkön hinta on monin paikoin noussut 4-5 sentistä 9-12senttiin? ja korot ovat nousseet.
=> kiinteistöjen kulut ovat nouseet. Kaikki noi vähentävät sitä halukkuutta alentaa tuotteiden hintoja.

Venäjä lopetti puutavaran tuonnin suomeen.