Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[JuhaH]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

 

[kajakkivajakki]

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.


katso liitettä 1131897

katso liitettä 1131898

(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

 

[tietokonerikki]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

Luulen, että se sanotaa tossa samassa SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA:ssa, ajatuksena tossa on/ollee ettei pieni lapsi saa jalkaansa sinne "rakoon"
Sen kaiteen pitää kestää myös (muistaakseni joskus oli jotain 200Kg? voima, en ole varma tyosta kg:tä) työntää vaakatasossa, ilman että se kaatuu.

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.


katso liitettä 1131897

katso liitettä 1131898

(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat. Toi vinotuki -rivi? palkkien päihin vie sulta näköalaa paljon. Toi näyttää nyt "kiikulta/pitkät ulkokepalkit" suhteessa tohon kuistin reunassa olevaan palkkiin. => miten lie kiinnitetty/ kestävät noi palkkikengät seinässä Siihen pitäisi laske 1,5-kertainen lumikuorma (lumi kinostuu siihen), tosin sähän käyt lumet pudottamassa?.
Katoksen reunaan lienee tulossa joku kantava palkki johon tuet noi poikittaiset palkit.? Jonka sitten tuet noilla vinoilla puillasi. Sen varaan, että käy lumet poistamassa. En itse uskaltaisi jättää. Joskus olen nähnyt tönäreitä kesämökillä (säädettävä pystytuki) laitetun talveksi tukemaan. Mitä lie säännöt/määräykset siitäkin nyt sanovan.
Vakuutusyhtiöltä ei luulis saavan korvauksia jos jotain menee rikki.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat.

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

 

[tietokonerikki]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Kieltämättä kävi mielessä, tossa on pahimmillaan jo kohtuulliset tuulikuormatkin mahdollisia. Eihän siinä... kunhan ei mitään henkilövahinkoja sattuisi.
Eikä mitään rakenteiden pettämisestä/korjaamistarvetta seuraavana keväänä. Hommahan tosin tossa vielä kesken.

 

[Eräilves]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Ei tarvinnut täällä suunnitelmia tai lupia, kun varmistin asian kunnan rakennusvalvonnasta.

Tosiaan, keskeneräinen vielä reippaasti tämä.
Aikalailla tulossa noita tukia ja rakennelmaa, ja on tulossa siihen reunaan palkki lisänä johon varmaan ne pysty tolpat teen.
Tuolla toisella puolella on jonkun matkaa tiheämmin noita ruode lautoja, koska sinne tulee tikkaat (pakko olla, että yläkerran parvekkeelta pääsee alas tulipalon sattuessa). Mukavemp valokatteella mennä sitte tarvirtaes..

Terassilla on leveyttä hieman alle 9m

 

[Eräilves]

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

 

[ZZRX]

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

Niin pointtihan oli että noita jatkoksia ei ole hyvä jättää tyhjän päälle vaan ne pitäisi tehdä kattovasojen kohdalle / pilarien kohdalle.

 

[kessil]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

 

[ZZRX]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5mm ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

 

[kessil]

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5" ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

 

[ZZRX]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

 

[Rollerix]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

Joo tämä on tärkeä neuvo ettei saa olla liian paksu ruuvi. Itse käytin kerran jotain ehkä kuusmillistä vähän vastaavaan tarkoitukseen ja seinän sisältä kuului vaan rusahdus kun joku lauta tai rima meni halki. Ei pysynyt ruuvi.

 

[Lumimies]

Ehkä osunut liikaa tolpan reunaan. LVI-ruuveilla (siinä 6-6,5mm paksu) tullut laiteltua kaikennäköistä kiinni puutoppasiin väliseiniin enkä ole kertaakaan kuullut rusahdusta.

 

[Eräilves]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

 

[weebee]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

Suosittelisin yhteydenottoa ammattilaiseen, siis rakennesuunnittelijaan.
Ei oikein osaamisen taso vakuuta...

 

[Eräilves]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

 

[MI7]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

Kyllä, jos oma osaamistaso tuota tasoa kun kuvissa näkyy. Pitäisi edes perusasiat olla ensin hallinnassa.

 

[Euroshopperi 2]

Jos terassiin haluaisi kannattavat palkit tehdä (4m korkeus), niin onko parempi valita 125x125 parru, vai 2 * kakkoskutosta pultattuna yhteen?

Jos tarkoitit kantavia tolppia terassille, niin minä hain 140 x 140 mm liimapuutolpat. Ei vääntyile, eikä hakeile. Parruja ei varmaan ollut tarkoitus vetää katon palkeiksi. Niihin vetelin mitallistettua höylätavaraa olisko jotain 48 x 175 ollu mitat. 115 x 115 on alempi liimapuumitta, jos tuollaist kunnon pilarit on liian jyhkeitä.

Liimapuupilari GL24c 140x140x3000

Liimapuupilaria käytetään näkyvissä kohteissa esim. pilarina niin sisällä kuin ulkona. Liimapuu on ihanteellinen ratkaisu puurakennusten kantaviin rakenteisiin, kun tarvitaan pitkiä jännevälejä.

www.k-rauta.fi

 

[lelfonso]

Eli täysin turha täältä kysyä mitään.

Tuo vinoilu nyt johtuu yksinkertaisesti siitä että käytät vääriä termejä. Puhut palkeista jotka ovat vaakarakenteita, mutta oletettavasti tarkoitat pilareita jotka ovat pystyrakenteita. Ei noilla spekseillä pysty kukaan sanomaan minkä vahvuista tavaraa sinne kuuluisi laittaa minnekkin, joten kannattaa ottaa oikeasti joku ammattilainen mukaan niin ei kyykkää ekana talvena lumen alla.

 

[Euroshopperi 2]

Mulla on siis 6 tuollaista tolppaa kannattelemassa 6,5 x 7,2 m terassin kattoa, jolla on kaatoa n 15 cm tuolla 7,2 m matkalla. Eli 3 paria pilareita kannattelee 6,5 m liimapuupalkkeja, jotka on mitaltaan 115 x 315 mm. Näiden päälle/kylkiin on laitettu 48 x 175 mm hyölättyä. Koko roska päällystettiin 32 x 100 mm umpilaudoituksella ja vedettiin konesaumakatto nostettuna reunoilta ylös. Terassi on talon L sisänurkassa ja kerää lumet nurkkaan 2:lta lappeelta omien lisäksi, joten painonkestolle otettiin kunnolla pelivaraa. Päädystä tulee räystäs 1 m yli palkista ja olisi sietänyt laittaa pidemmänkin yliheiton noilla 48 x 175 lankuilla. Kaatumatuet pultattiin talon runkoon teräsvanteilla ja täkkipulteilla, joten koko höskä leijuu näennäisesti 3 pilarin varassa vapaasti. Eli 3 muuta pilaria on kiinni talon seinäpinnoissa. Kohtuu avara tila tuli.

 

[weebee]

Tuo vinoilu nyt johtuu yksinkertaisesti siitä että käytät vääriä termejä. Puhut palkeista jotka ovat vaakarakenteita, mutta oletettavasti tarkoitat pilareita jotka ovat pystyrakenteita. Ei noilla spekseillä pysty kukaan sanomaan minkä vahvuista tavaraa sinne kuuluisi laittaa minnekkin, joten kannattaa ottaa oikeasti joku ammattilainen mukaan niin ei kyykkää ekana talvena lumen alla.

Ei ollut mitään vinoilua, vaan kun tehdään täysin vailla perustietämystä rakennelmia, jotka voi sortua päälle, niin pitäisi siinä vaiheessa ymmärtää viheltää peli poikki ja turvautua ammattilaisiin edes suunnittelutasolla.
Noista aiemmin postatuista kuvista kyllä näkee, että esim. kantavista rakenteista ei ole mitään ymmärrystä.

 

[takomo]

Voipa olla, että lievälle rinnetontille pitäisi ruveta taloa tekemään. Olen ajatellut, että kellarikerros olisi parasta valaa kokonaan betonista mutta alustavasti rak-suunnittelija oli sitä mieltä, että kevytsoraharkkoa sen olla pitää.

Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?

Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?

Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?

 

[lelfonso]

Voipa olla, että lievälle rinnetontille pitäisi ruveta taloa tekemään. Olen ajatellut, että kellarikerros olisi parasta valaa kokonaan betonista mutta alustavasti rak-suunnittelija oli sitä mieltä, että kevytsoraharkkoa sen olla pitää.

Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?

Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?

Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?

Mikset tee eristetyistä valuharkoista?

Välipohjat ehdottomasti ontelolaatoista, ohut xps-eriste ja pintavalu.

Ei ollut mitään vinoilua, vaan kun tehdään täysin vailla perustietämystä rakennelmia, jotka voi sortua päälle, niin pitäisi siinä vaiheessa ymmärtää viheltää peli poikki ja turvautua ammattilaisiin edes suunnittelutasolla.
Noista aiemmin postatuista kuvista kyllä näkee, että esim. kantavista rakenteista ei ole mitään ymmärrystä.

Ei näy enää noi aiemmat kuvat.

 

[takomo]

Mikset tee eristetyistä valuharkoista?

Välipohjat ***ehdottomasti*** ontelolaatoista, ohut xps-eriste ja pintavalu.

Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.

Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.

En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat. Jos kumminkin harkoista niin miksi ei sitten muuraamalla?

Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.

 

[lelfonso]

Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.

Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.

En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat. Jos kumminkin harkoista niin miksi ei sitten muuraamalla?

Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta. En vaan itse näe mitään hyötyä, kun harkot pystyy tyhmempikin sälli mitoittamaan kuormille taulukoista ja u-arvotkin on valmiiksi mietitty. Olen ollut toteuttamassa valuharkoista ja onteloista muutamaa pientaloa (en omaani) ja ihan kokemukseni perusteella noita pystyn suosittelemaan kun rakentaminen niillä on niin helppoa. Ei ole ainakaan omaan korviin kuulunut että noissa valuissa olisi epäonnistuttu jos on käytetty oikeanlaista notkistimilla (ei vedellä) notkistettua betonia ja vibrattu valu oikein.

Ontelolaattavälipohja minimoi raudoitus/muottityön ja valettavan betonin määrän, jos vaan saa kantavat seinälinjat sopiviksi ontelolaatoille. Suomeksi siis nopeampi ja halvempi ja kantaville seinille tulevat kuormat pienempiä (harvoin tällä nyt on kuitenkaan merkitystä.. ) kun välipohja on puolet kevyempi. Tietty jos on arkkitehti päästetty kunnolla ideoimaan niin silloin tehtävä paikallavaluholvi.

 

[antti-x]

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta. En vaan itse näe mitään hyötyä, kun harkot pystyy tyhmempikin sälli mitoittamaan kuormille taulukoista ja u-arvotkin on valmiiksi mietitty. Olen ollut toteuttamassa valuharkoista ja onteloista muutamaa pientaloa (en omaani) ja ihan kokemukseni perusteella noita pystyn suosittelemaan kun rakentaminen niillä on niin helppoa. Ei ole ainakaan omaan korviin kuulunut että noissa valuissa olisi epäonnistuttu jos on käytetty oikeanlaista notkistimilla (ei vedellä) notkistettua betonia ja vibrattu valu oikein.

Ontelolaattavälipohja minimoi raudoitus/muottityön ja valettavan betonin määrän, jos vaan saa kantavat seinälinjat sopiviksi ontelolaatoille. Suomeksi siis nopeampi ja halvempi ja kantaville seinille tulevat kuormat pienempiä (harvoin tällä nyt on kuitenkaan merkitystä.. ) kun välipohja on puolet kevyempi. Tietty jos on arkkitehti päästetty kunnolla ideoimaan niin silloin tehtävä paikallavaluholvi.

Joo siis jo 150mm valuharkosta tehty oikein raudoitettu ja tartuntaraudotettu seinä on supervahva. Näitä vasten on meillä ajettu 14tn pyöräkuormaajan kauhaa jne. Paikalla valettu voi olla vielä vahvempi mutta kun huomioidaan etta muurattu lekaharkko on ihan höttöä ja sekin riittää useimpiin paikkoihin omakotitalon kellareissa, niin se että miettii onnistuuko harkkovalu täydellisesti on melkoista hätävarjelun liitoittelua. Vaikka sinne jäisi jommalle kummalle puolelle uretaania jokunen kolo jonnekin, niin mitä sitten? Ei takuulla eiheuta mitään ongelmaa ellei voimalla lyö sitä kulmaa sattumalta rikki jollon sen voi laastilla paikata.

edit: Jos verrataan muurattua kevytharkkoseinää niin sellainen on lumityaikoina korvattu vakuutuksesta, kun pakkautunut lumi työnsi ikkunanalla olevat harkot pois paikoiltaan vaikka kauha oli 30 sentin päässä. Valuharkkoseinään ei olisi tullut kuin pintanaarmuja vaikka olisi vetänyt seinää pitkin voimalla sillä kauhalla.


edit2: Mutta on 28kg alkaen painavat lämpävaluharkot oikeasti sen verran painavia että ei niitä kannata selkävaivaisen keski-ikäisen kuvitella noin vain asentaa varsinkaan jos on pitkät tartunnat asennettu ennen harkkoja. Kannattaa varautua jos on itse tekemässä.

 

[takomo]

Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta.

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.

Joo siis jo 150mm valuharkosta tehty oikein raudoitettu ja tartuntaraudotettu seinä on supervahva.
...

edit2: Mutta on 28kg alkaen painavat lämpävaluharkot oikeasti sen verran painavia että ei niitä kannata selkävaivaisen keski-ikäisen kuvitella noin vain asentaa varsinkaan jos on pitkät tartunnat asennettu ennen harkkoja. Kannattaa varautua jos on itse tekemässä.

Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

 

[phetu]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Eikai siinä muotituksessa sinällään mitään haastetta ole, mutta se työaika, jokseenkin nopeampaa vain latoa, valaa ja nostaa valmiit laatat paikalleen kuin muotittaa, raudoittaa ja valaa kaikki.

 

[ZZRX]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Muotitus vaatii todella raskaat tuennat ettei seinä pullahda pyöreäksi katon holvivalusta puhumattakaan. Aikaa ja puutavaraa menee siis paljon rakenteluun. Ei tuo betoni myöskään ilmaista ole. Varmaan vaatii vielä molemmin puoliset raudoitukset ja muotin sisään tuleva eristekkin pitää saada lukittua paikoilleen tukevasti. Ehkä joku on laskenut hintavertailut tuleeko lopputulos kalliimmaksi vai halvemmaksi kuin kivistä latomalla.

 

[antti-x]

Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee

 

[takomo]

Muotitus vaatii todella raskaat tuennat ettei seinä pullahda pyöreäksi katon holvivalusta puhumattakaan. Aikaa ja puutavaraa menee siis paljon rakenteluun. Ei tuo betoni myöskään ilmaista ole. Varmaan vaatii vielä molemmin puoliset raudoitukset ja muotin sisään tuleva eristekkin pitää saada lukittua paikoilleen tukevasti. Ehkä joku on laskenut hintavertailut tuleeko lopputulos kalliimmaksi vai halvemmaksi kuin kivistä latomalla.

Mitä sieltä täältä löytyviä seinämuottirakenteita on katsonut, niin ei tarvittava puutavaran määrä nyt aivan eläimellinen ole ja melko keveät tukirakenteet riittävät yhden kerroksen muottiin. Esimerkiksi tässä on 12 jalan eli 3,6 metrin muotin suunnitteluesimerkki, jenkkipuutavarasta:

https://www.mhprofessional.com/formwork-for-concrete-structures-9780071639170-usa

Lautamuoteissa on kieltämättä runsaasti tekemistä...


[ks. 4:26 - eikös tuo talo ole muottiin valetun kellarin päällä?]

...mutta vanerista muotti syntyy joutuisammin (etenkin valmismuoteilla) ja koko kerroksen halkaisuvalukin näyttää onnistuvan


Antura näyttää kyllä unohtuneen ja mistä saa koko kerroksen korkeita EPS-levyjä?

Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee

Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.

Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?

 

[weebee]

Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.


Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...

Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.

Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.

Jos välttämättä haluat kellarikerroksen massiivibetonista,(itsekin haluaisin) niin eikö betonielementit tulisi kyseeseen?
Saat putkitukset sähköille yms. valmiina asennettuna.
Säästää järjettömästi aikaa, työmäärää ja kustannuksia. Jää se tolkuton puutavaramäärä pois tontilta ja kerros on pystyssä päivässä.

Ei mainos, mutta tuolta lähtisin liikkeelle...
Perustava | Kotitaloudet - Kellarit

 

[takomo]

Jos välttämättä haluat kellarikerroksen massiivibetonista,(itsekin haluaisin) niin eikö betonielementit tulisi kyseeseen?
Saat putkitukset sähköille yms. valmiina asennettuna.
Säästää järjettömästi työmäärää ja kustannuksia. Jää se tolkuton puutavaramäärä pois tontilta ja kerros on pystyssä päivässä.

Olisi siinä etunsa. Aamupäivällä elementit ja iltapäivällä ontelot päälle, yhdellä nosturikäynnillä?

 

[maustevoi]

Helppo perushomma;

Mitäis näissä sovella, elfa, elements systems tai bilteman hyllyt, niin mikäs se on se kannatinkiskojen ts. hyllytukien väli suositeltavaa olla? Joka koolaukseen 600mm tms.?

 

[Niämine]

Helppo perushomma;

Mitäis näissä sovella, elfa, elements systems tai bilteman hyllyt, niin mikäs se on se kannatinkiskojen ts. hyllytukien väli suositeltavaa olla? Joka koolaukseen 600mm tms.?

Jos vetäset kiskot kii koolauksiin vaikka 6*100mm ruuveilla, nii enpä jaksa uskoa niiden irtoovan vaikka laittasit vaan joka kolmanteen koolaukseen. Mut, alkaa hyllyt helposti taipumaan --> laita vaan jokaseen koolaukseen kisko.

 

[ZZRX]

Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.

Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?

Mut eikö tuolla nopeudella ala jo betoni kuivamaan jolloin tulee rajat betonikerroksiin? Vai käytetäänkö tuossa jotain hidastinta jotta saadaan täytettyä pienemmällä paineella? Itteänikin kiinnostaa aika paljon betonivalut, mutta ei oo päässyt tekemään vielä seinävaluja.

 

[antti-x]

Se jos pyrkii valamaan pari kuutiota tunnissa pidemmän aikaa vaatii myös aika hyvää diiliä betoniaseman kanssa ettei pumpun ja autojen työaika normi betoni- ja kuljetushintojen päälle maksa 3-400€ tunti samalla kun massaa pikkuhiljaa lisäillään.

 

[kajakkivajakki]

Juu. Perustoimitussopimuksissa purkuaika on 15 minuuttia ja sen ylityttyä alkaa tuntiveloitus juoksemaan. Ei kai tuota aina niin kirjaimellisesti noudateta kun harvoin noin nopeasti on lasti pumpattuna ulos.

 

[antti-x]

Juu. Perustoimitussopimuksissa purkuaika on 15 minuuttia ja sen ylityttyä alkaa tuntiveloitus juoksemaan. Ei kai tuota aina niin kirjaimellisesti noudateta kun harvoin noin nopeasti on lasti pumpattuna ulos.

Kyllä ainakin täällä Turun suunnalla melko tarkkaan niistä otetaan hintaa. Viime syksynä oli esim yksi hidas saumavalu jossa käytettiin 2m3 erityislujaa saumabetonia. Yhteensä hinta oli 677€ alvilla, josta vajaa kolmannes oli betonin hintaa, reilu kolmanne kuljetus + pumppauksen perushinta, ja vimppa vajaa kolmannes pumppauksen lisätyöaikaa (reilu tunti)

Edit: Tuli mieleen että se mikä erottaa vanhan muottivalut osaltaan (monet vielä 80-luvulla tehdytkin) on se että ne on yleisesti myllytetty siinä pihalla irtosementtiä, soraa ja vettä sekoittaen pikkumyllyssä niin että on tosiaan valettu sitä seinää koko päivä eikä niin että 20 tonnia betonia muottiin alle tunnissa.

 

[tietokonerikki]

Mitä sieltä täältä löytyviä seinämuottirakenteita on katsonut, niin ei tarvittava puutavaran määrä nyt aivan eläimellinen ole ja melko keveät tukirakenteet riittävät yhden kerroksen muottiin. Esimerkiksi tässä on 12 jalan eli 3,6 metrin muotin suunnitteluesimerkki, jenkkipuutavarasta:

https://www.mhprofessional.com/formwork-for-concrete-structures-9780071639170-usa

Lautamuoteissa on kieltämättä runsaasti tekemistä...


[ks. 4:26 - eikös tuo talo ole muottiin valetun kellarin päällä?]

...mutta vanerista muotti syntyy joutuisammin (etenkin valmismuoteilla) ja koko kerroksen halkaisuvalukin näyttää onnistuvan


Antura näyttää kyllä unohtuneen ja mistä saa koko kerroksen korkeita EPS-levyjä?

Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.

Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?

Mikä on kenellekin paras tapa riippuu omasta osaamisesta ja millä hintaa materiaalit saa. Mulla on harkko- ja betoniseinää. Harkkoseinää voi tehdä yksinkin (ehkä n. 20 kiveä ilta vauhdilla, siinä on paljon muutakin kuin pelkkä muuraus). Betoni on parempi maanpainetta vastaan, mutta harkollakin sen saa toimimaan, kunhan laittaa tarvittaessa pystytukia sisäpuollelle.

Betoniseinän teossa tarvitaa vähintään kaksi hemmoa. Yleensä valetaan tollanen 2.4m yhteen putkeen kerroksittain vibraten eli ei nosteta suoraan ylös vaan täytetään "vaakarivettäin" esim. 0,6m kerroksin tossakin olleellinen on se vibraus <- sillä saa osaamaton muotin pullistumaan.

Muottilukkoja ei kannata ostaa vaan vuokrata, vuokraamossa osaavat antaa oikeat tavarat (lukitaan kiilalla harjateräkseen). Eristelevyjä on erikoisia ja ne voi latoa päällekkäinkin.

Välipohjaholvin voi tehdä myös liittolaattarakenteena eli profiilipelti (ei tarvitse erikseen muottivaneria eikä edes paikasta riippuen raudoittaa(* ) ja sen päälle valu + sen päälle joku kova/puolikova eriste + bintabetonivalu tai esim. pontattu lastulevy. Tossakin on paljon vaihtoehtoja. Holvi pitää tukea kunnolla, vuokrattavilla tönäreillä se on helpoin tehdä + vaakapalkit + tönäreiden reivaus. Välipalkitkin voi tehdä esim. liimapuusta, palosuojattuina teräspalkkeina tai valaa betonista.

Ontelolaatat ovat siinä mielessä kätevät, että niillä saa nopeammin ja pitemmän jännevälin ilman (tarvittaessa) välipalkkien tekoa. Ontelotaatat eristävät huonommin ääntä.

(* jos eri palotila (esim. autotalli alla) vaatii usein vielä raudoituksenkin sekä jännevälillä (tuentapisteiden väli) on rajoituksensa.

 

[phetu]

Muottilukkoja ei kannata ostaa vaan vuokrata, vuokraamossa osaavat antaa oikeat tavarat (lukitaan kiilalla harjateräkseen).

Tyylejä on toki monia, mutta en kyllä lähtisi ikinä tuollaista seinää millään harjateräksellä ja lukoilla tekemään, kun on olemassa paljon helpompiakin vaihtoehtoja joilla tulee vielä parempi lopputuloskin.

 

[tietokonerikki]

Tyylejä on toki monia, mutta en kyllä lähtisi ikinä tuollaista seinää millään harjateräksellä ja lukoilla tekemään, kun on olemassa paljon helpompiakin vaihtoehtoja joilla tulee vielä parempi lopputuloskin.

Ihan vaan mielenkiinnosta, millä saa betonia paremman lopputuloksen?

 

[phetu]

Ihan vaan mielenkiinnosta, millä saa betonia paremman lopputuloksen?

Siis minkä betonia paremman? Ihan samalla tavalla sinne muottiin betonia laitetaan, vaikkei noita sinun lukkoja ja harjateräksiä käyttäisikään.

 

[tietokonerikki]

Siis minkä betonia paremman? Ihan samalla tavalla sinne muottiin betonia laitetaan, vaikkei noita sinun lukkoja ja harjateräksiä käyttäisikään.

Luin ton väärin, etkä väittänyt betoniseinää parempaa löytyvän. Mikäs se tuota lukko+harjateräs vaihtoehdolle on parempi/halvempi tapa. Tosiaan tossa "pitää" laittaa toi harjateräs muoviputkeen ja paikata reiät valun jälkeen. Toinen tapa on tukea seinä kunnolla maata vastaan (itse tykkään sen olevan työläämpi) ja se sun tapa noiden lisäksi.

 

[antti-x]

Itsellä unohtui kerran yli 10 vuotta sitten hetkeksi paluttaa vuokraamon lukot. Hintaa tuli saman verran kuin tuplamäärän ostaminen (taisi olla 15 senttiä päivä kertaa kuukausi) niin niitä tuli sitten seuraavaan hommaan hankittua about 2€ kappalehintaan. Mutta en suosittele minäkään sen enempää ostamaan kuin ehkä vuokraamaankaan perinteisiä lukkoja jos nyt alkaa valuja toteuttamaan ja voi harjoitella modernimmille välineille tai tehdä yksittäiset sidonnat vaikka halvalla kierretangolla.

Vuokraamon perinteiset lukot on myös aika turhan usein niin loppuun käytettyjä etteivät pidä sitä minkä pitäisi.

 

[tietokonerikki]

Itsellä unohtui kerran yli 10 vuotta sitten hetkeksi paluttaa vuokraamon lukot. Hintaa tuli saman verran kuin tuplamäärän ostaminen (taisi olla 15 senttiä päivä kertaa kuukausi) niin niitä tuli sitten seuraavaan hommaan hankittua about 2€ kappalehintaan. Mutta en suosittele minäkään sen enempää ostamaan kuin ehkä vuokraamaankaan perinteisiä lukkoja jos nyt alkaa valuja toteuttamaan ja voi harjoitella modernimmille välineille tai tehdä yksittäiset sidonnat vaikka halvalla kierretangolla.

Vuokraamon perinteiset lukot on myös aika turhan usein niin loppuun käytettyjä etteivät pidä sitä minkä pitäisi.

Joo kierretankoa itsekin aikoinaan käytin (harjateräs on halvempaa). Noilla lukoilla on tehty paljon..., mutta välineet kehittyvät. Laitko linkin mitä itse nyt käytät, niin on muillekin hyötyä ja vanhakin viisastuu

 

[antti-x]

Joo kierretankoa itsekin aikoinaan käytin (harjateräs on halvempaa). Noilla lukoilla on tehty paljon..., mutta välineet kehittyvät. Laitko linkin mitä itse nyt käytät, niin on muillekin hyötyä ja vanhakin viisastuu

Itse käytän noita lukkoja kun niitä on ja aika vähän tullut valettua mitään ihan lähiaikoina mutta tuli perehdytty uudempiin systeemeihin jotka vaikutti kyllä varmemmilta ja nopeammilta, ei nyt heti muista mikä oli edes nimi.

Raudoitusten osalta tosin panostin 2019 tällaiseen kun oli enemmän sidottavaa matalissa valuissa, on ollut ihan näppärä

Sidontakone MAKITA DTR180ZJ - Ramirent

www.ramirent.fi

Ja teräksen taivuttamiseen taivutuspöydän ohella on näppärä olla joku tällainen niin saa simppelimpiä muotoja nopeammin

https://www.amazon.com/Apex-Tool-Group-RB4-Extendable/dp/B0091KHN2S/

https://www.amazon.de/-/en/Vorel-Professional-bending-concrete-length/dp/B07CRP8ZJ7/

 

[weebee]

Näillä tehdään kätevästi:
Malthus muottiside
toinen linkki

 

[tietokonerikki]

Itse käytän noita lukkoja kun niitä on ja aika vähän tullut valettua mitään ihan lähiaikoina mutta tuli perehdytty uudempiin systeemeihin jotka vaikutti kyllä varmemmilta ja nopeammilta, ei nyt heti muista mikä oli edes nimi.

Raudoitusten osalta tosin panostin 2019 tällaiseen kun oli enemmän sidottavaa matalissa valuissa, on ollut ihan näppärä

Sidontakone MAKITA DTR180ZJ - Ramirent

www.ramirent.fi

Ja teräksen taivuttamiseen taivutuspöydän ohella on näppärä olla joku tällainen niin saa simppelimpiä muotoja nopeammin

https://www.amazon.com/Apex-Tool-Group-RB4-Extendable/dp/B0091KHN2S/

https://www.amazon.de/-/en/Vorel-Professional-bending-concrete-length/dp/B07CRP8ZJ7/

Jos paljon tekee toi akkusurraus on vähän eteenpäin (nopeuttaa). Surrikoukullakin osaava saa aika nopeasti.

Teräksistä sen verran, että itse en enää taivuttelisi, vaan ostaisin suoraan terästaivuttomolta. Tekevät n. 20 taivutusta kerralla ja saavat sen harjateräksen halvemmalla
=> ovat hyvin kilpailukykyisiä eli itsetekemällä ei tuntipalkoille päässene?