- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 479
Aa, sori mun moka"Lattiassa olikin betoni eikä laatta." eli alkuperäinen postaajakaan ei muistanut, mitä siellä on![]()
Aa, sori mun moka"Lattiassa olikin betoni eikä laatta." eli alkuperäinen postaajakaan ei muistanut, mitä siellä on![]()
Ei kun nuo on kaksi ihan eri asiaa (hinnanalennus vs. vahingonkorvaus). Vahingonkorvauksen saaminen vaatii myyjän taholta tahallista sopimusrikkomusta ja tuottamuksellisuutta, eli esim. myyjä tietää jonkin vakavan virheen olemassaolosta, mutta ei kerro tästä ostajalle.Minusta nuo kaksi ovat ristiriidassa. Myyjälle kerrotussa artikkelissa sanotaan, että olet vastuussa. Ostajalle tarkoitetussa taas, että et ole oikeutettu korvaukseen. Kummin tuo oikein on? Ilmeisesti hämärää aluetta ja oikeudessa selviää?
Lattia on pinnoitettu hieman kiiltäväksi eli olisiko epoksimaalia, josta myös maininta tarkastuskertomuksessa? Oviaukon kohdalla vesi on valunut jostain saumasta alaspäin eli tuosta kohdasta se on ainakin puuttunut. Kyseessä rossipohja.Ei tarvitse, mutta kyllä pitäisi käydä tässä siitä hyvä esimerkki. Jos siinä on vesieriste (10cm seinällä)=> silloin ei olle kyse ns. törkeästä rakennusvirheestä => vastuu ollee ostajallasi. (5-vuotta mennyt)
Kuten mielestäni kohtuudella asiaa tarkastellen muutenkin.
Kastellut eristetilaa onko talossa krossipohja? (Styrox/finnfoam) eivät ime vettä.
Epoksimaalil kuullostaa loogiselta ja se 100mm seinälle voi tosiaan olla maalauskin, mutta silti siitä näkee, että se on epoksimaalaus eikä vesieristeLattia on pinnoitettu hieman kiiltäväksi eli olisiko epoksimaalia, josta myös maininta tarkastuskertomuksessa? Oviaukon kohdalla vesi on valunut jostain saumasta alaspäin eli tuosta kohdasta se on ainakin puuttunut. Kyseessä rossipohja.
Talo valmistunut ja ostettu 2016.
Talo myyty 2020
Vahinko tapahtunut 2023.
Itsehän siis ajattelin niin, että vesieristeen olisi pitänyt suojata suuremmilta vahingoilta.
Ja ei tosiaan laattaa päällä. Väärä talo. Korjasin tuon alkuperäiseen viestiin.
![]()
Juu, kannanpa minäkin korteni kekoon - kun tuntuu olevan mielenkiintosen monimutkainen juttu...Lattia on pinnoitettu hieman kiiltäväksi eli olisiko epoksimaalia, josta myös maininta tarkastuskertomuksessa? Oviaukon kohdalla vesi on valunut jostain saumasta alaspäin eli tuosta kohdasta se on ainakin puuttunut. Kyseessä rossipohja.
Talo valmistunut ja ostettu 2016.
Talo myyty 2020.
Vahinko tapahtunut 2023.
Itsehän siis ajattelin niin, että vesieristeen olisi pitänyt suojata suuremmilta vahingoilta.
Ja ei tosiaan laattaa päällä. Väärä talo. Korjasin tuon alkuperäiseen viestiin.
![]()
Olen kanssasi osin erimieltä. Ostajalla on selonottovelvollisuus ja kyse ei olle piilevästä virheestä, joten ns.vakioteksti "myydään siinä kunnossa kuin on kaupantekohetkellä"Juu, kannanpa minäkin korteni kekoon - kun tuntuu olevan mielenkiintosen monimutkainen juttu...
Myyjän piikkiin tämän takia:
- teknisessä tilassa on lattiakaivo, muttei toimivaa vedeneristystä niinkuin rakennusvuodesta voisi päätellä; vedeneristysten tarkastaminen valmiissa kohteessa harvoin onnistuu. Jos kerran PILPpi laskee (suunnitellusti) alleen, pitää lattian se kestää. Siellä pitäis olla kaadot sinne kaivoon, ja tilan pitäis olla vedeneristetty..
Ostajan piikkiin menee puolestaan koska:
- kyllähän siellä ny sentään pitää joskus käydä kattomassa, perkele. Jos aina on lattia märkä nii pitäis kellojen soida.
Jos ongelman lopullinen aiheuttaja on lattiakaivon tukkeutuminen nii väittäsin että ostaja on heikoilla, olisi pitänyt huomata. Mut, jos se PILPpi laskee ne kondenssivedet niin ettei koko lattia oo märkä vaan suurin osa valuu rakenteisiin, nii sitten taas myyjä (/rakentaja) on pahasti tappiolla.
Taitaa olla ihan oikeuden päätöksiäkin tästä, ettei tuolla lausekkeella vastuu siirry ostajalle.Olen kanssasi osin erimieltä. Ostajalla on selonottovelvollisuus ja kyse ei olle piilevästä virheestä, joten ns.vakioteksti "myydään siinä kunnossa kuin on kaupantekohetkellä"
siirtää vastuun tosta ostajalle.
Viesteistä saa sellasen käsityksen, että sen näkee jo pelkästään katsomalla seinän rajaan, ettei tuolla ole vedeneristrystä. => ostajakin lienee ajatellut ettei tuollaisessa tilassa tarvita kuin toimiva lattiakaivo kuten monesti aiemmin pidettiin ihan OK-tapana. Tosta PILP :sta käsittääkseni pitää johtaa vedet hallitusti viemäriin tai lattiakaivoon.
LVI-ammattilaiset voivat korjata, jos olen väärässä.
No olemme tästä sitten erimielisiä, tässä on kyse kustannuksiltaan vähäpätöisestä virheestä ja vielä ilman rakenteiden rikkomisia nähtävästä sellaisesta.Taitaa olla ihan oikeuden päätöksiäkin tästä, ettei tuolla lausekkeella vastuu siirry ostajalle.
Nyt ei ollut kyse kysyjän (iltanen kts alla) mukaan epoksipinnoitteesta vaan maalista ja maali ei ole vedeneriste vaikkakin käytännössä sekin estää/vähentää veden imeytymistä betoniin.Se epoksipinnoite on sinällään vesieriste, mutta jos se on ryssitty siinä kynnyksen kohdalla, niin se on rakennusvirhe.
Jos kiinnostaa tuossa linkki epoksipinnoitteeseenLattia on pinnoitettu hieman kiiltäväksi eli olisiko epoksimaalia, josta myös maininta tarkastuskertomuksessa? Oviaukon kohdalla vesi on valunut jostain saumasta alaspäin eli tuosta kohdasta se on ainakin puuttunut. Kyseessä rossipohja.
Se että sen saa tehdä ilman lupia ei poista sitä asiaa että rakennuksen tulee täyttää kaikki rakennusmääräykset.Tuli ongelma kun aloin tehdä pihavarastoa ja sattumalta naapurissa kävi rakennustarkastaja joka sitten huomasi keskeneräisen "hankkeen" ja nyt kauheiden selvitysten myötä vajan pitää täyttää kaikenlaisia vaatimuksia ja jos ei halua hakea rakennuslupaa, sen pitää sijaita 5m rajasta. Silloin se tulee hölmösti keskelle pihaa. Siihen oli jo tehty pohjat valmiiksi ja nyt pitäisi välittömästi siirtää. Mietin, että jos alan värkätä pyöriä alle, eikös siitä tule siirrettävä jolloin mitään lupia ei tarvita? 2025 käsittääkseni laki muuttuu eikä tällaista alle 20m2 lapiovarastoa tarvitse ilmoittaa mihinkään?
Joo, en ota kantaa puoleen enkä toiseen. Katsoisin kyllä enemmän vastuuta lattiakaivon toimivuudesta asukkaalle, kun sellainen siellä kuitenkin on.No olemme tästä sitten erimielisiä, tässä on kyse kustannuksiltaan vähäpätöisestä virheestä ja vielä ilman rakenteiden rikkomisia nähtävästä sellaisesta.
Sekä jos olisi kyseessä epoksipinnoite (eikä maali) joka toimii vedeneristeenä niin vielä pienempi virhe.
Nyt ei ollut kyse kysyjän (iltanen kts alla) mukaan epoksipinnoitteesta vaan maalista ja maali ei ole vedeneriste vaikkakin käytännössä sekin estää/vähentää veden imeytymistä betoniin.
Jos kiinnostaa tuossa linkki epoksipinnoitteeseen
Josta pääset eteenpäin tarvittaessaTuotteet & Järjestelmä | TREMCO Suomi
www.tremco-europe.com
Sama täällä.Perjantai tunnelmissa itekin, mutta ottaa päähän tämä nyky-yhteiskunnan vastuun siirtäminen muualle itsestään selvissä asioissa, joissa syyllinen löytyy peilistä.
Pitäisikö rakennukset rakentaa niin, että huoneiden pitää kestää 3 metrin vedenpaine ennenkuin saa jostain lirahtaa rakenteiden sisään.
Ei minkäänlaista tolkkua ole nykyisessä ajattelumaailmassa, että itellä ei ole mitään vastuuta mistään.
Jos oma kersa kiipeä naapurin tontilla olevaan puuhun, niin se on naapurin vika kun ei ole laittanut siihen turvahiekkaa alle kun kersa putoaa päällensä alas![]()
Näillä tiedoilla laittaisin tämän kaivonsa tukkineen (miten ihmeessä siinä onnistunut teknisessä tilassa? Tuskin tuolla on öljysäiliötä?) ja talonsa huoltokäynnit laiminlyönneen? ostajan piikkiin.Joo, en ota kantaa puoleen enkä toiseen. Katsoisin kyllä enemmän vastuuta lattiakaivon toimivuudesta asukkaalle, kun sellainen siellä kuitenkin on.
Tuossa nyt eka epämääräinen linkki tuosta vastuujutusta. En itsekään jaksanut lukea ajatuksella näin pe tunnelmissa...
vastuu
Ei se pakollinen ole, mutta yleensä vähintään kaatovalu useimmissa tapauksissa kannattaa tehdä koska täysin levyillä toteutettu lattia on melko vaikea ja kallis eikä ole tietysti yhtä tukevakaan.Jos puurungon päälle tekee märkätiloja niin riittääkö jäykkä runko ja hyvä levytys vai tulisiko valaa laatta märkätilojen osalta? Jonkinasteisena suosituksena pidetään sitä laattaa mutta onko sille mitään oikeaa tarvetta?
Jos osaat sen tehdä (koko rakenteen) oikein, niin ei ole mitään oikeata tarvetta. Riittävän tiheällä kookausvälillä siitä saa kyllä tukevankin. Tersäsrunkoisilla tasakatoilla noita käytetään keventämään rakennetta, tosin niissä on usein vendeneristeenä kumibitumikermi.Jos puurungon päälle tekee märkätiloja niin riittääkö jäykkä runko ja hyvä levytys vai tulisiko valaa laatta märkätilojen osalta? Jonkinasteisena suosituksena pidetään sitä laattaa mutta onko sille mitään oikeaa tarvetta?
Voishan se onnistua riittävän tiheällä koolauksella & paksulla levylläkin - mut ehkä sitten kannattanee suosia linjalattiakaivoa, muuten menee palapeliksiJos puurungon päälle tekee märkätiloja niin riittääkö jäykkä runko ja hyvä levytys vai tulisiko valaa laatta märkätilojen osalta? Jonkinasteisena suosituksena pidetään sitä laattaa mutta onko sille mitään oikeaa tarvetta?
Joo siis kaatoja toki voidaan tehdä massoilla tarvittava määrä mutta tarkotuksena jättää raudoitettu min 5cm laatta tai vastaava tekemättä. Ja suurimman osan märkätilaa voisi tehdä jopa niin että ajaa juoksujen päälle ennen mitään levytyksiä kiilat jolla saa ne tasot kaatamaan juurikin linjakaivoon + saunan lauteiden alla olevaan kaivoon.Voishan se onnistua riittävän tiheällä koolauksella & paksulla levylläkin - mut ehkä sitten kannattanee suosia linjalattiakaivoa, muuten menee palapeliksi![]()
Tuossa on vähän dokumentaariota aiheesta.Eli tämä osasto on noin 2,8x4,7m sisämitoiltaan ja juoksut menee lyhyempään suuntaan. Ajattelin että vessaa lukuunottamatta juoksujen päälle voisi pistää 0-3cm kiilat tekemään kaadot sopivasti keskilinjaan suihkujen alle. Ulko-ovi saunan vieressä on parvekkeelle, WC toinen ovi makkariin.
edit: ulkoseinälle ei tule suhkuja, jäivät sinne vahingossa muutoksen yhteydessä.
Rakentaja kertoo noudattaneensa ajantasaisia rakentamismääräyksiä:Myimme uutena ostetun talon (rak. 2016) pari vuotta sitten ja nyt uusi asukki ilmoitti rakennusvirheestä. Tekninen tila oli tulvinut ja vahinkoselvityksen mukaan tilaa ei oltu vesieristetty, vaikka tilasta löytyy esim. PILP. Vakuutuksen kautta asiaa ei siis pystyttäisi hoitamaan. Miten asiassa pitäisi edetä?
Yhden miehen rakennusliike on Oy ja edelleen toiminnassa. Olen toki häneen heti yhteydessä, mutta mitä minun käytännössä pitäisi tehdä varmistaakseni, että rakentaja "joutuu" vastuuseen ja itse pääsee pälkähästä?
Vakuutusyhtiön mielestä tilassa olisi pitänyt olla vedeneristys eli koittavatko vain venkoilla asiassa?8.1.1.5
Teknisessä lattiakaivolla varustetussa tilassa vesilaitteet ja lämmön tuotto- ja siirtolaitteet sekä putkistot sijoitetaan lattiakaivoon nähden niin, että vuodon sattuessa vesi pääsee haittaa aiheuttamatta lattiakaivoon. Lattia kallistetaan kaivoon päin ja lattiaan suositellaan tehtäväksi vedeneristys.
Tämä olikin hyvä tieto. Näitähän löytyy enemmänkin Finen sivuilta:Työkaverilla oli myös vuoto teknisessä tilassa 2010 luvun talossa. Sielläkään ei ollut vesieristystä. Vakuutusyhtiö hylkäsi korvaushakemuksen aluksi, mutta tapaus eteni muistaakseni vakuutuslautakunnan käsittelyyn, joka suositteli korvauksen maksamista ja tähän vakuutusyhtiö sitten taipui ja korvaus maksettiin.
En ymmärrä tässä vakuutusyhtiötä. Näillä tiedoilla tossa ei ole kyse äkillisestä vahingosta, siinä väkisin kuluu pitkä aika enenkuin lattiakaivo tukkeutuu ilmaan sitoutuneesta pölyn ja veden sekoituksesta. Vakuutukset korvaavat yleensä vain äkillisen vahindon.Rakentaja kertoo noudattaneensa ajantasaisia rakentamismääräyksiä:
Rakentamismääräyskokoelma C2, 1998
Vakuutusyhtiön mielestä tilassa olisi pitänyt olla vedeneristys eli koittavatko vain venkoilla asiassa?
Tukkeutumisen syytä ei ole kerrottu. On vain mainittu, että sen on putkiliike käynyt avaamassa. Pakko tuon on olla liasta tukossa, sillä letku menee kaivon suojaritilän läpi eli ei ainakaan päällä oleva tavara ole voinut tuota tukkia.En ymmärrä tässä vakuutusyhtiötä. Näillä tiedoilla tossa ei ole kyse äkillisestä vahingosta, siinä väkisin kuluu pitkä aika enenkuin lattiakaivo tukkeutuu ilmaan sitoutuneesta pölyn ja veden sekoituksesta. Vakuutukset korvaavat yleensä vain äkillisen vahindon.
Et ole tosin kertonut meille tukkeutumisen syytä.
Toisekseen suositus ei ole velvoittava. Esim. (ainakin ennen) teknisissä tiloissa joissa on öljysäiliö se lattiakaivo pitää olla suojattu kannella mikä estää öljyä pääsemästä viemäriin.
Esim. FINE-043351 ratkaisuehdotus on kuitenkin vakuutusyhtiön puolella:Tämä olikin hyvä tieto. Näitähän löytyy enemmänkin Finen sivuilta:
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE
Mutta jos olen nyt kartalla, että asunto myyty jo hyvä aika sitten ja uusi omistaja ei ole ajoissa havainnut viemärin tukkeutumista ja sitä myöden syntynyttä vahinkoa? Minun mielestä tuo on 100% uuden omistajan vastuulla, koska on laiminlyönyt oman tarkastusvelvollisuutensa. Itse en olisi ihan heti tarjoamassa eurokaan uudelle omistajalle "rakennusvirheestä" jos ei ole itse käynyt tarkistamassa säännöllisesti teknistä tilaa. Lisäksi onko kyseessä niin merkittävä virhe, että siitä koituisi jotain hinnan alennuksia jne? En osaa sanoa, mutta epäilisin, että ei.Esim. FINE-043351 ratkaisuehdotus on kuitenkin vakuutusyhtiön puolella:
- 1990-luvun alussa rakennettu talo
- Viitataan rakennusmääräyskokoelma D1 (1987 kohta 3.2) sekä RIL 107-1989 (lienee myöhempiä löyhempi)
- Teknisen tilan lattiakaivolta lähtevä yhdysputki oli ollut tukossa
- Vesi valunut lattian alta viereisiin tiloihin
- Lattian olisi pitänyt olla kaukalomainen (50 mm)
- FINE katsoo, että lattia- ja seinärakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta rakennusvirheestä.
![]()
FINE-043351
www.fine.fi
Ainakin kattoremontissa sai hintaa alas kilpailuttamalla. Heillä on kuulemma työn puutetta, joten voivat tehdä pikaisestikin.Onko kukaan huomannut mitään muutoksia remonttifirmojen tarjouksissa ? Ei nyt puhuta materiaalista vaan työn osuudesta.
Jos remppafirmoilta kysytään niin töitä on niin paljon kun ehtii tekemään ja inflaation takia hinnat noususseet kymmeniä prosentteja.
Luulisi ainakin vapaita tekijöitä olevan paremmin saatavilla kun rakennusala hiljentynyt huomattavasti eikä korkojen nousun takia ihmisillä älyttömästi ole rahaa remonttien tekemiseen.
Myyty 2020 ja viemäriä puhdistettu säännöllisesti. Putkifirma käynyt huoltohommissa ja minkäänlaista epäilyä tukoksesta ei ole syntynyt. Teknisessä tilassa vierailtu kuukauden välein. Tukos ollut syvällä, näkymättömissä.Mutta jos olen nyt kartalla, että asunto myyty jo hyvä aika sitten ja uusi omistaja ei ole ajoissa havainnut viemärin tukkeutumista ja sitä myöden syntynyttä vahinkoa? Minun mielestä tuo on 100% uuden omistajan vastuulla, koska on laiminlyönyt oman tarkastusvelvollisuutensa. Itse en olisi ihan heti tarjoamassa eurokaan uudelle omistajalle "rakennusvirheestä" jos ei ole itse käynyt tarkistamassa säännöllisesti teknistä tilaa. Lisäksi onko kyseessä niin merkittävä virhe, että siitä koituisi jotain hinnan alennuksia jne? En osaa sanoa, mutta epäilisin, että ei.
Kuivakaivohan tuossa ollut kyseessä ja jos se 32:nen putki esim notkollaan jostain kohti, niin kyllähän se kerää pölyä ym sinne alimpaan kohtaan ja tukkeutuu ajan myötä.Vain kerran kuukaudessa teknisessä tilassa käynti on kyllä hyvään tuuriinsa luottamista. Kuten tässä nyt näkee.
Jos tukos on ollut muualla, ihmetyttää ettei sitä olisi havaittu esim. keittiön, kph, WC lavuaarien / lattiakaivojen/ Wc-istuinten toimimattomuutena.
Olis mielenkiintoista nähdä ton viemäripiirustus.
Oliko joku arvioinut tässä tapauksessa että, miten paljon tuonne tulee ylivuotovettä esim vrk eli kuinka julmetun kauan pitää olla käymättä teknisessä tilassa?Kuivakaivohan tuossa ollut kyseessä ja jos se 32:nen putki esim notkollaan jostain kohti, niin kyllähän se kerää pölyä ym sinne alimpaan kohtaan ja tukkeutuu ajan myötä.
Virtaustahan noissa ei ole pelkän ylivuotoveden kyseesä ollen, jos ei kaivoa/viemäriä huuhdella joskus isommalla vesimäärällä.
Eihän sitä paljon/vrk tule ja sen jälkeen kun se on kaivosta yli tulvinut, niin en usko että sitä paljonkaan on sieltä kynnyksen kautta rakenteisiin vuotanut. Eihän se jatkuvasti vuoda ja osaa haihtuu lattialta.Oliko joku arvioinut tässä tapauksessa että, miten paljon tuonne tulee ylivuotovettä esim vrk eli kuinka julmetun kauan pitää olla käymättä teknisessä tilassa?
![]()
Harju vesivuotohälytin
Kosteusvahti antaa hälytyssignaalin veden sähkönjohtokyvyn perusteella. Aseta kosteusvahti paikkaan, johon et halua vettä valuvan, esimerkiksi keittiöön tiskikoneen läheisyyteen.www.puuilo.fi
Tuollainen kympin piipittäjäkin olisi tuolla kyseisellä asukkaalla luultavasti pelastanut koko vahingon, jälkiviisautta mutta muille talojaan myyjille ostaa tekniseen tilaan uusavuttomille tuollaisen valmiiksi![]()
Otsonointi, muuta en oikein keksi. Sekään ei välttämättä tosin auta. Sääli sinäänsä. Meilläkin isovanhemmat asuvat tuollaisessa mummomökin hajuisessa talossa ja kun saadaan heiltä uusia vaatteita, niin nekin joutavat aina ensiksi pesuun ja siltikin saattaa jäädä hajuja.Tuli ostettua puinen/maalattu sängyn runko jonkinsteisesta hometalosta. Haistoin tutun mökkituoksun toki jo ovella, mutta en ajatellut että se tuommoiseen kiiltävä pintaiseen niin lujasti tarttuisi joten tein kaupat kyselemättä.
No eipä lähtenyt haju ekalla kloorauksella...pistänkö palasiksi ja takkaan vai onko jollain kokemusta miten hajusta pääsee eroon?
Ilmeisesti jotain virallisia homepesuaineita on ja kuumailmapuhaltimella töhötystä?
Mukava kuulla että kattoikkunat ovat plussaa.Tuoreessa "Tee se itse" lehdessä oli aika räväkästi ohjeet sille miten asunnon arvoa voi nostaa tekemällä kattoikkunan tai pari kattoristikoiden välistä.![]()
Mitenkäs joku tulppa, wedi yms. märkätilalevy jossa on kaadot ja vesieriste valmiina?Jos puurungon päälle tekee märkätiloja niin riittääkö jäykkä runko ja hyvä levytys vai tulisiko valaa laatta märkätilojen osalta? Jonkinasteisena suosituksena pidetään sitä laattaa mutta onko sille mitään oikeaa tarvetta?
Tuossa tulpassa ehkä vähän erikoiselta tuntuu se että mainostetaan miten välttyy vesieristeen sivelyltä tms. Ja jos tekee lattialämmityksen niin tulpan raknnekuvien mukaan se asennetaan laastilla siihen tulppalevyn päälle ja siihen päälle sitten vesieristys ennen laattoja.Mitenkäs joku tulppa, wedi yms. märkätilalevy jossa on kaadot ja vesieriste valmiina?
Esim. Tulppa
Mä valitsisin sen, jossa ei ole kattoikkunoita. Yksi mahdollinen vuotokohta vähemmän ja vähän säästää energiakuluissakin. Ymmärrän kyllä heitäkin, jotka arvostavat tuon tuomaa luonnonvaloa. => Lienee ostajasta kiinni kumpi on parempi.Tuoreessa "Tee se itse" lehdessä oli aika räväkästi ohjeet sille miten asunnon arvoa voi nostaa tekemällä kattoikkunan tai pari kattoristikoiden välistä.
Ihan kai ok ohjeet (vaikka vesikaton ja ikkunan rajapintaa ei käsitelty mitenkään) mutta mitä veikkaatte jos on rinnakkain samanlaiset talot joihin toiseen on joku lehden ohjein ja reippain mielin asentanut kattoikkunat, ja toisessa on umpinainen katto, niin kumman samaan hintaan valitsisitte?
Yläpohjassa oli saman artikkelin kuvissa ainoana eristeenä 10-12 senttiä villaa että en tiedä missä päin maailmaa esimerkkiprojekti on mahdettu toteuttaa...