Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[tietokonerikki]

Koska vedeneriste limitetään itse kaivon kanssa. Tuossa laittamassasi kuvassa / asennusohjeessa tämä on esitetty aiemmissa vaiheissa. Tuossa laittamassasi kohdassa asennetaan laatan paksuuden mukaan tuleva asennuskehys kaivon päälle, eikä tuo ole mitenkään tiivis vaan vesi kulkee tuon alta kaivoon vedeneristeen ja kaivon laippaa pitkin. Sama periaate tavanomaisillakin lattiakaivoilla.

Toki (pää)osa vedestä kulkee kaivoon laatan pintaa pitkin, mutta osa myös varmasti imeytyy laastin läpi laattojen alle ja kulkeutuu vedeneristeen pintaa pitkin kaivoon.

Tavalliset kotitalouskäyttöön tarkoitetut vedeneristeet eivät myöskään kestä jatkuvaa pitkäaikaista kosteutta, joka tässä ongelmatapauksessa olisi mahdollista päästä syntymään, jos vesi lammikoituu vedeneristeen päälle laattojen alle. Jos siis korjaus tehdään vaan laattapinnalle eikä itse kaadolle.

Jotta siellä (laatan ja vesieristeen välillä) voi olla vettä siellä pitää olla sille tilaa, kosteutta siellä on varmasti, mutta se kyllä kuivuu. Älä viitsi turhaan "pelotella" @mikkot
Jos siellä vesieristeen päällä olisi tilaa edes teoreettisesti veden virrata, niin se laatoituksen kiinnityslaasti olisi irti siitä vedeneristeestä ja näin ei saa olla.
Kuten jo sanoin siellä voi (ja usein onkin) laastilla "tehtyjä" uria olla vedettynä erisuuntiin laastia auki kammatessa, mutta niiden merkitys on olematon, kunhan se lattia saumataan kunnolla.

 

[maninthemoon]

Mikrosementillähän noita nykyisin monesti tuunataan. Omaan silmään nättiä ja helposti puhtaanapidettävää pintaa. Pystyy tekemään myös lattiat.

Jos lattian tekee tuolla mikrosementillä, niin kannattaa karhentaa tai heittää jotain karhennushiekka sekaan. On muuten niin pirun liukas.

 

[MJay]

Jotta siellä (laatan ja vesieristeen välillä) voi olla vettä siellä pitää olla sille tilaa, kosteutta siellä on varmasti, mutta se kyllä kuivuu. Älä viitsi turhaan "pelotella" @mikkot
Jos siellä vesieristeen päällä olisi tilaa edes teoreettisesti veden virrata, niin se laatoituksen kiinnityslaasti olisi irti siitä vedeneristeestä ja näin ei saa olla.
Kuten jo sanoin siellä voi (ja usein onkin) laastilla "tehtyjä" uria olla vedettynä erisuuntiin laastia auki kammatessa, mutta niiden merkitys on olematon, kunhan se lattia saumataan kunnolla.

Ei tuo ole mitään pelottelua vaan ihan hyvän rakentamistavan mukaista ja noin se rakenne toimii. Kyllähän se kosteus voi sieltä kuivuakin, mutta itse en ainakaan haluaisi tuollaista toteutusta itselleni jättää. Mitä jos itse lopettaisit rakentamismääräysten vastaisten ohjeiden antamisen hyväksyttävänä toteutustapana?

 

[Rollerix]

En ole, vaan ihan kokemukseen ja tässä terveen järjen käyttöön perustuen. Vesi ohjataan kaivoon siellä laatan päällä (haluat sen uskoa tai et). Laattamies vetää kammalla sinne pohjaan "urat (joita sinne käytännössä aina jää) miten sattuu, "
Ja se lattia kuivuu aivan varmasti, jos/kun siinä on lattialämmitys. Laattojen kiinnityslaastit kestävät kosteutta. @mikkot tapauksessa, vaikka hän ei tekisi mitään se vesi haihtuu ilmaan ajan kanssa ellei todella tiuhaan käydä suihkussa. Mutta ilman lastalla kuivaamista suihkujen jälkeen, muutaman vuoden päästä silikonisaumoihin ilmestyy hömetäpliä melkoisella varmuudella eli niitä joutuu uusimaan tai muuten puhdistamaan. Toikin lähinnä ulkonähaitta.

Rakentaminen on muutenkin niin kallista, että tarpeettomista korjauksista olisi hyvä päästä eroon.

Suurin osa vedestä menee ilman muuta laattojen ja saumojen pintaa pitkin viemäriin, ja osa vesieristeen pintaa pitkin tai haihtumalla saumojen kautta. Se on tässä kuitenkin ihan epäoleellista, koska suosittelet määräysten vastaista korjaustapaa. Tässä oli kyse siitä että kaato korjattaisiin tunkemalla jotain vesieristeen ja laattojen väliin.

 

[tietokonerikki]

Suurin osa vedestä menee ilman muuta laattojen ja saumojen pintaa pitkin viemäriin, ja osa vesieristeen pintaa pitkin tai haihtumalla saumojen kautta. Se on tässä kuitenkin ihan epäoleellista, koska suosittelet määräysten vastaista korjaustapaa. Tässä oli kyse siitä että kaato korjattaisiin tunkemalla jotain vesieristeen ja laattojen väliin.

Minä suosittelen terveen järjen mukaista korjaustapaa. Noita paikallisia kallistuspuutteita on vuosikymmeniä korjattu kasvattamalla vesieristeen päällä olevaa "laastikerrosta" ja se on osoittautunut aivan toimivaksi korjaustavaksi, kunhan ei rikota olla olevaa vesieristettä. Mä selitin jo tossa yllä aiemmin mikä sen vesieristeen tarjoitus on. Toin myös esiin, että jopa kellarin betonilattia pysyy (jonka paksuus yleensä on 60- 100mm) riittävän kuivana vaikka siinä ei edes olisi vedeneristettä, koska niissä on lattialämmitykset ja pääosa vedestä valuuu kaivoon.
-Ja tässä puhutaan hyvin todennäloisesti 10-20mm paikallisesta korotuksesta.
Oletko muuten koskaan miettinyt , miten se vesieristeen paksuus tarkistetaan valvojan toimesta?

Jos et usko minua, niin mieti vähän miten se laatta sinne vedeneristeen päälle laitetaan. Sinne (kiinnityslaastin ja vedeneristeen väliin) ei voi mitenkään jäädä rakoa, ellei laattamies tahallaan vedä laastia sen päältä pois. Sitten vielä kiinnityslaasti painetaan lattiaa vasten laattaa laitettaessa => ei siellä vedeneristeen päällä vesi virtaa.
Se kosteus siirtyy sitä laastia pitkin myös vaakatasossa ja lattia pääsee kuivumaan saumoistaan.

 

[MJay]

Minä suosittelen terveen järjen mukaista korjaustapaa. Noita paikallisia kallistuspuutteita on vuosikymmeniä korjattu kasvattamalla vesieristeen päällä olevaa "laastikerrosta" ja se on osoittautunut aivan toimivaksi korjaustavaksi, kunhan ei rikota olla olevaa vesieristettä. Mä selitin jo tossa yllä aiemmin mikä sen vesieristeen tarjoitus on. Toin myös esiin, että jopa kellarin betonilattia pysyy (jonka paksuus yleensä on 60- 100mm) riittävän kuivana vaikka siinä ei edes olisi vedeneristettä, koska niissä on lattialämmitykset ja pääosa vedestä valuuu kaivoon.
-Ja tässä puhutaan hyvin todennäloisesti 10-20mm paikallisesta korotuksesta.
Oletko muuten koskaan miettinyt , miten se vesieristeen paksuus tarkistetaan valvojan toimesta?

Vaikka noin varmasti onkin tehty ja tehdään edelleen, ei se tuosta tavasta silti sallittua tee. Onko sinulla jokin syy jatkaa määräyksiä vastaan olevien ohjeiden jakamista? Ja vaikka aiemmin kellareissa tuo onkin ollut sallittu toteutustapa, ei tuo uusimpien määräysten mukaan sitä enää ole. Monessa muussakin asiassa rakentamisessa määräykset ja täten myös toteutustavat ovat muuttuneet ja hyvä näin; en ole koskaan itse kannattanut koulukuntaa, joka tekee samalla tavalla kun aiemmin on tehty perustellen tekemistään ainoastaan sillä. Vedeneristeen paksuus tarkastetaan koepaloilla, joiden paksuus mitataan ja nämä osuudet paikataan ennen pinnoitteen asentamista vedeneristeen päälle; en nyt kyllä ymmärrä miten tämä asia edes liittyy tähän keskusteluun?

En nyt jaksa tästä asiasta enempää vängätä, mutta suosittelisin lopettamaan muille neuvojen antamisen, jotka eivät täytä nykyisiä rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa; vaikka kuinka olisikin "oman terveen järjen" mukaista toimintaa. Jos mm. tässä tapauksessa asia korjattaisiin ehdottamallasi tavalla ja myöhemmin tästä koituisi jotain ongelmia ja tarvittaisiin esim. vakuutusta, voi olla että sieltä ei saisi mitään, koska väärin (=asetusten vastaisesti) tehdyt asennukset / rakennustyöt on järjestään rajattu korvauksien ulkopuolelle.

 

[Rollerix]

Minä suosittelen terveen järjen mukaista korjaustapaa. Noita paikallisia kallistuspuutteita on vuosikymmeniä korjattu kasvattamalla vesieristeen päällä olevaa "laastikerrosta" ja se on osoittautunut aivan toimivaksi korjaustavaksi, kunhan ei rikota olla olevaa vesieristettä. Mä selitin jo tossa yllä aiemmin mikä sen vesieristeen tarjoitus on. Toin myös esiin, että jopa kellarin betonilattia pysyy (jonka paksuus yleensä on 60- 100mm) riittävän kuivana vaikka siinä ei edes olisi vedeneristettä, koska niissä on lattialämmitykset ja pääosa vedestä valuuu kaivoon.
-Ja tässä puhutaan hyvin todennäloisesti 10-20mm paikallisesta korotuksesta.
Oletko muuten koskaan miettinyt , miten se vesieristeen paksuus tarkistetaan valvojan toimesta?

Jos et usko minua, niin mieti vähän miten se laatta sinne vedeneristeen päälle laitetaan. Sinne (kiinnityslaastin ja vedeneristeen väliin) ei voi mitenkään jäädä rakoa, ellei laattamies tahallaan vedä laastia sen päältä pois. Sitten vielä kiinnityslaasti painetaan lattiaa vasten laattaa laitettaessa => ei siellä vedeneristeen päällä vesi virtaa.
Se kosteus siirtyy sitä laastia pitkin myös vaakatasossa ja lattia pääsee kuivumaan saumoistaan.

"Terveen järjen" (eli "mun mielestä") -tyyliin rakennettuja tai korjattua rakennuksia on Suomi täynnä ja niinpä riittää myös kosteusvaurioita. Ei tässä kukaan väitä raoista yhtään mitään, vaan siitä että sinne a) jaa sallittua paksumpi kostea/märkä kerros ja b) on määräysten vastaista.

@MJay n hyvässä vastauksessa jo edellä mainittiin vakuutusasiat. Siihen lisäisin vielä sen että koska kyseessä on taloyhtiö, on heidän valvojallaankin tässä sanansa sanottavana. @mikkot miten valvoja ottaa kantaa? Tässähän nyt kävi niin että valvoja huomautti kaadon puutteista ja niitä korjattiin mutta osa jäi korjaamatta. Laatoitus tehtiin ennen uutta tarkastusta ja yllätys yllätys pieleen meni. Valvojan pitäisi vähintään hyväksyä ehdotettu korjaustapa. Periaatteessa minusta tuossa valvoja on toiminut lepsusti kun ei katsonut välissä. Mutta korjattiin miten vain, on tärkeää että yhtiö sen tavan hyväksyy. Muuten vastuu on epäselvä.

 

[jetblack]

Mökillä on sauna maanvaraisella laatalla ja sisältäkin koko lattia paljaalla betonilla, sauna /pesutila ja pukuhuone. kaivona näytti toimivan peltinen maalipytty mihin oli tehty reikiä ja putki metrin verran seinästä ulospäin. 70 vuotta mennyt ja ei oo vielä homeessa. Hirret sen verran eläneet että tuuletus on kyllä kunnossa. ei oo lattialämmitystä, vesieritystä eikä laattoja. ennen vanhaan osattiin rakentaa. mitä nyt vähän kaatuu joka suuntaan kun on suoraan savimaalla.

 

[tietokonerikki]

Vaikka noin varmasti onkin tehty ja tehdään edelleen, ei se tuosta tavasta silti sallittua tee. Onko sinulla jokin syy jatkaa määräyksiä vastaan olevien ohjeiden jakamista? Ja vaikka aiemmin kellareissa tuo onkin ollut sallittu toteutustapa, ei tuo uusimpien määräysten mukaan sitä enää ole. Monessa muussakin asiassa rakentamisessa määräykset ja täten myös toteutustavat ovat muuttuneet ja hyvä näin; en ole koskaan itse kannattanut koulukuntaa, joka tekee samalla tavalla kun aiemmin on tehty perustellen tekemistään ainoastaan sillä. Vedeneristeen paksuus tarkastetaan koepaloilla, joiden paksuus mitataan ja nämä osuudet paikataan ennen pinnoitteen asentamista vedeneristeen päälle; en nyt kyllä ymmärrä miten tämä asia edes liittyy tähän keskusteluun?

Ei muuten, mutta kun ollaan niin huolissaan. Käytännössä emme tiedä miten noi " tahallaan" rikottujen vesieristysten korjauspaikat kestää saati miten ne oikeasti on korjattu, kun niitä urakallatehdään.

En nyt jaksa tästä asiasta enempää vängätä, mutta suosittelisin lopettamaan muille neuvojen antamisen, jotka eivät täytä nykyisiä rakentamismääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa; vaikka kuinka olisikin "oman terveen järjen" mukaista toimintaa. Jos mm. tässä tapauksessa asia korjattaisiin ehdottamallasi tavalla ja myöhemmin tästä koituisi jotain ongelmia ja tarvittaisiin esim. vakuutusta, voi olla että sieltä ei saisi mitään, koska väärin (=asetusten vastaisesti) tehdyt asennukset / rakennustyöt on järjestään rajattu korvauksien ulkopuolelle.

No laittatko sitten sen määräyksen missä noin sanotaan, jossa ei sanota tai "muuten osoittaa rakenteen toimivan tai vastaava lause".
Ton korjaustavan toimivuudesta on niin paljon käytännön näyttöä.

Se on selvää, että kaadot kannattaa tehdä sinne vesieristeen alle, mutta se on hölmöläisen hommaa lähteä koko kylppäriä purkamaan tässä @mikkot esittämässä tapauksessa.

"Terveen järjen" (eli "mun mielestä") -tyyliin rakennettuja tai korjattua rakennuksia on Suomi täynnä ja niinpä riittää myös kosteusvaurioita. Ei tässä kukaan väitä raoista yhtään mitään, vaan siitä että sinne a) jaa sallittua paksumpi kostea/märkä kerros ja b) on määräysten vastaista.

@MJay n hyvässä vastauksessa jo edellä mainittiin vakuutusasiat. Siihen lisäisin vielä sen että koska kyseessä on taloyhtiö, on heidän valvojallaankin tässä sanansa sanottavana. @mikkot miten valvoja ottaa kantaa? Tässähän nyt kävi niin että valvoja huomautti kaadon puutteista ja niitä korjattiin mutta osa jäi korjaamatta. Laatoitus tehtiin ennen uutta tarkastusta ja yllätys yllätys pieleen meni. Valvojan pitäisi vähintään hyväksyä ehdotettu korjaustapa. Periaatteessa minusta tuossa valvoja on toiminut lepsusti kun ei katsonut välissä. Mutta korjattiin miten vain, on tärkeää että yhtiö sen tavan hyväksyy. Muuten vastuu on epäselvä.

Noita koesteusvaurioituneita rakenteita kuivatetaan lämmöllä ja sitä noissa laattalattioissa nykyään löytyy eli sieltä varmasti haituu ne tipat mitkä normaalissa kph:ssa laattasaumojen läpi kosteutta menee.
Sinulta kysyisin, missä sanotaa se max. paksuus mitä vesieristeen päälle saa laittaa?

 

[MJay]

Ei muuten, mutta kun ollaan niin huolissaan. Käytännössä emme tiedä miten noi " tahallaan" rikottujen vesieristysten korjauspaikat kestää saati miten ne oikeasti on korjattu, kun niitä urakallatehdään.

No laittatko sitten sen määräyksen missä noin sanotaan, jossa ei sanota tai "muuten osoittaa rakenteen toimivan tai vastaava lause".
Ton korjaustavan toimivuudesta on niin paljon käytännön näyttöä.

Se on selvää, että kaadot kannattaa tehdä sinne vesieristeen alle, mutta se on hölmöläisen hommaa lähteä koko kylppäriä purkamaan tässä @mikkot esittämässä tapauksessa.



Noita koesteusvaurioituneita rakenteita kuivatetaan lämmöllä ja sitä noissa laattalattioissa nykyään löytyy eli sieltä varmasti haituu ne tipat mitkä normaalissa kph:ssa laattasaumojen läpi kosteutta menee.
Sinulta kysyisin, missä sanotaa se max. paksuus mitä vesieristeen päälle saa laittaa?

Ympäristöministeriön asetus
rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ja sieltä 29 §:

"Märkätilan lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis."

Ehdottamallasi korjaustavalla tuo kohta asetuksesta ei toteudu, vaan ainoa vaihtoehto vedelle poistua on haihtuminen ylöspäin.

Ja vedeneristeiden koepalojen paikkakorjauksiin on kyllä selvät ohjeet olemassa miten nuo saadaan tehtyä täysin pitävästi, kunhan vaan limitetään vedeneristettä riittävästi.

Edit. Todennäköisesti myös, jos laattojen alle vedeneristeen päälle vain laitettaisiin paksummin tasoitetta ja korjattaisiin kaato laattapinnan osalta näin, tulisi tuossa seuraavaksi valituksen aiheeksi ja ongelmaksi se, että tuolla alueella saumat pysyisivät kosteana (sävyero) selvästi muuta kylpyhuonetta pidempään kun vesi imeytyisi paksumpaan tasoitteeseen ja kestäisi huomattavasti muita kylpyhuonetta kauemmin, että tämä alue kuivuisi.

 

[jetblack]

ja onhan osakorjauksiin omat ohjeet RT kortistosta 84-11093. ja RIL 107-2012: 194-195.

eli lattia voidaan avata, kaadot korjata, vesieristys paikata ja laatoittaa uudelleen. useita tälläisiä korjauksia nähnyt. niin linjasaneerauksissa kuin yksittäisissä remontti kohteissa, jopa omassa taloyhtiössä näin tehty.

weberillä myös ohjeet

https://www.fi.weber/files/fi/2023-03/Markatilat-vedeneristeen-osakorjaus-FI.pdf

 

[tietokonerikki]

Ympäristöministeriön asetus
rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ja sieltä 29 §:

"Märkätilan lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis."

Ehdottamallasi korjaustavalla tuo kohta asetuksesta ei toteudu, vaan ainoa vaihtoehto vedelle poistua on haihtuminen ylöspäin.

Ja vedeneristeiden koepalojen paikkakorjauksiin on kyllä selvät ohjeet olemassa miten nuo saadaan tehtyä täysin pitävästi, kunhan vaan limitetään vedeneristettä riittävästi.

Edit. Todennäköisesti myös, jos laattojen alle vedeneristeen päälle vain laitettaisiin paksummin tasoitetta ja korjattaisiin kaato laattapinnan osalta näin, tulisi tuossa seuraavaksi valituksen aiheeksi ja ongelmaksi se, että tuolla alueella saumat pysyisivät kosteana (sävyero) selvästi muuta kylpyhuonetta pidempään kun vesi imeytyisi paksumpaan tasoitteeseen ja kestäisi huomattavasti muita kylpyhuonetta kauemmin, että tämä alue kuivuisi.

Me luetaan tota ilmeisesti erilailla. Tossa sanotaan vain, että lattialan kallistuksen tulee mahdollistaa veden valuminen kaivoon ja niin siinä käy kun toi @mikkot
tapauksessa laatoitusta nostetaan seinä vieressä.
Nyt kun tästä alettiin ongelmista puhumaan, niin muistuteaan vielä niiden lattiakaivojen puhdistyksen tarpeellisuudesta. Kaivon mennessä tukkoon hiukista yms. toi vedeneristyskään ei ole riittävä turva (esim. putkirikkotapauksissa), kun/jos kaivo tulvii. Varsinkin kerrostaloissa monet asukkaat unohtavat noiden puhdistuksen, enkä kirjoita mutua.

Se sauma kuivuu muutenkin vähän epätasaisesti mutta kuivuu. Lisäksi se sauma likaantuu epätasaisesti, mutta senkin voi putsata.

Tohon ylle että meillä on ohjeita ja määräyksiä.

 

[mikkot]

Taloyhtiön hallituksessa on kaksi arkkitehtia, jotka omaan tietämykseen tuntuvat hyvin käytännönläheisiltä, mutta toisaalta erittäin vaativilta. Heidän mielestään @tietokonerikki ehdottama korjaustapa olisi tässä tapauksessa riittävä. Molemmilla oli ollut työelämässä myös tapauksia, missä pelkkä laattojen oikaisu ei ole riittänyt, vaan urakoitsija on laitettu purkamaan koko kylppäri - tai koko uuden kerrostalon kaikki kylppärit. Taloyhtiön valvoja tulee huomenna visiitille ja hänen kanssaan sovitaan korjauksen laajuus. Hän sen asian kuitenkin loppupeleissä päättää. Palaan myöhemmin asiaan siitä mikä se päätös oli.

 

[MJay]

Hyvä, että taloyhtiö ottaa tuon korjaustavan vastuulleen ja toivottavasti pääsette järkevään tulokseen toteutustavan osalta.

Edelleenkään laatoitus ja tasoite ei ole vedenpitävä kerros ja vettä pääsee aina vedeneristeeseen asti. Jos kaadot eivät ole tässä kerroksessa kunnossa, ei tuo asetuksen teksti toteudu.

 

[Kekkonen]

Mun on hankala ymmärtää miten se vesi menee vesierkan pintaa pitkin kaivoon. Googletin sitten Unidrainin linjakaivon asennusohjeen, mutta en ymmärrä vieläkään.



Tossa samassa kuvassa muuten näkyy, että laatan pitää olla reunan tasolla tai yli. Asennus on kyllä näin tehty, mutta valtaosassa viimeisiä vajaita laattoja kaivon pitkällä sivulla on snadi kaato väärään suuntaan. Vesi kyllä löytää tiensä kaivoon nurkan kautta lähes kokonaan, mutta ei kai tuokaan sääntöjä ja määräyksiä täytä?

Eihän se vesi sinne lattiakaivoon asti menekään laatan alla. Eikä se vesi sinne laatan alle menekkään. Täällä on taas asiasta mitään tietämättömät pätemässä ja kertomassa "väärää" tietoa. Jos ja kun sinulla se lattialämmitys on (eikä välttämättä edes tarvitse sitä) niin kyllä se vesi haihtuu sieltä pesuhuoneesta ihan itsekseen jos ilmanvaihto on kunnossa.

Ja lattialastan käyttö suihkun jälkeen pitäisi olla ihan perusajatus. Meilläkin sitä käytetään vaikka pesuhuoneesta löytyy vesikiertoinen sekä myös ns. mukavuus lattialämmitys sähköisenä.

 

[Kekkonen]

Taloyhtiön hallituksessa on kaksi arkkitehtia, jotka omaan tietämykseen tuntuvat hyvin käytännönläheisiltä, mutta toisaalta erittäin vaativilta. Heidän mielestään @tietokonerikki ehdottama korjaustapa olisi tässä tapauksessa riittävä. Molemmilla oli ollut työelämässä myös tapauksia, missä pelkkä laattojen oikaisu ei ole riittänyt, vaan urakoitsija on laitettu purkamaan koko kylppäri - tai koko uuden kerrostalon kaikki kylppärit. Taloyhtiön valvoja tulee huomenna visiitille ja hänen kanssaan sovitaan korjauksen laajuus. Hän sen asian kuitenkin loppupeleissä päättää. Palaan myöhemmin asiaan siitä mikä se päätös oli.

Ja jos tuosta kylppäristä täydellisen haluaa niin käytännössä se lattia pitää tehdä kokonaan uusiksi.

 

[repairman]

Ja jos tuosta kylppäristä täydellisen haluaa niin käytännössä se lattia pitää tehdä kokonaan uusiksi.

Ehkä kaikista paskin ratkaisu tehdä lattia kokonaan uusiksi. Lattian ja seinän välistä vesieristettä ei mitenkään saa jatkettua tiiviisti. Puhumattakaan, että jatkoskohtaa saisi limitettyä 10 cm. Repalainen vesieristys jää siis kiertämään koko kylppäriä juuri niistä pahimmista paikoista, eli kulmista.

Eli koko kylppäri pohjia myöten auki tai sitten ei vain kaivaudu sinne vesieristeeseen asti ja mene sitä rikkomaan.

 

[Rollerix]

Noita koesteusvaurioituneita rakenteita kuivatetaan lämmöllä ja sitä noissa laattalattioissa nykyään löytyy eli sieltä varmasti haituu ne tipat mitkä normaalissa kph:ssa laattasaumojen läpi kosteutta menee.

Edellä jo muihin vastattu, mutta lisään sen että eihän kosteusvaurion korjaus ole lämmöllä kuivattaminen, vaan avaus, kuivatus ja oikein rakentaminen. Kosteusvaurion ehkäisyssä lämmöllä ehkä sijansa osittain mutta vain osittain. Ei rakennetta kannata suunnitella sen varaan että lattialämmitys on päällä. Moni pitää sitä pois päältä kalliin sähkön aikana ja etenkin kesäisin. Mutta tässä hyvä kun yhtiö ottaa kantaa.

 

[Ruohonjuuri]

Olisiko jollain ideaa Lumon karmittomien terassilasien säädöstä. Yksi lasiovi ottaa kiinni siihen sen alapuolella olevaan muovilätkään, eikä mene kiinni. Alanurkkaa pitäisi saada vähän nostettua, mutta en meinaa millään löytää säätöruuveja tjms. Miten noita säädetään?

Soitin Lumonillekin, mutta sieltä suostuvat myymään vain koko lasituksen täyshuoltoa, mikä mulle sattuisi maksamaan tonnin(!). En ottanut, prkl.
Mikä avuksi?

 

[mikkot]

Nyt on valvoja käynyt antamassa mielipiteensä. Koko kylppärin alalta lattialaatat pois. Muuten ei saa kaatoja kuntoon, vaan siirrettäisiin ongelmaa vain muualle. Reunimmaisiin laattoihin kosketaan harkinnan mukaan, lähtökohtaisesti jätetään paikoilleen. Seinän alin rivi on tehty ennen lattiaa, joten myös reunimmaisten poistaminen on kuulemma mahdollista. Ensimmäinen rikottava laatta kaukana suihkusta, koska siinä suurin riski vesieristeen rikkomiselle. Laastit hiotaan varovasti suurimmilta osin pois. Vaikka vesieriste jäisi ehjäksi, niin silti voi kuulemma sutia uuden päälle ja vahvikekankaan avulla oikoa pieniä kaatovirheitä. Tarkastus ennen uudelleenlaatoitusta.

 

[noreth]

Olisiko jollain ideaa Lumon karmittomien terassilasien säädöstä. Yksi lasiovi ottaa kiinni siihen sen alapuolella olevaan muovilätkään, eikä mene kiinni. Alanurkkaa pitäisi saada vähän nostettua, mutta en meinaa millään löytää säätöruuveja tjms. Miten noita säädetään?

Soitin Lumonillekin, mutta sieltä suostuvat myymään vain koko lasituksen täyshuoltoa, mikä mulle sattuisi maksamaan tonnin(!). En ottanut, prkl.
Mikä avuksi?

Minustakin Lumon on vähän kallis. Jos ei säätö ratkea, niin kokeile kilpailijaa, haku vaikka parvekelasien huolto. Huoltavat kaikkia merkkejä.

 

[tietokonerikki]

Edellä jo muihin vastattu, mutta lisään sen että eihän kosteusvaurion korjaus ole lämmöllä kuivattaminen, vaan avaus, kuivatus ja oikein rakentaminen. Kosteusvaurion ehkäisyssä lämmöllä ehkä sijansa osittain mutta vain osittain. Ei rakennetta kannata suunnitella sen varaan että lattialämmitys on päällä. Moni pitää sitä pois päältä kalliin sähkön aikana ja etenkin kesäisin. Mutta tässä hyvä kun yhtiö ottaa kantaa.

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Nyt on valvoja käynyt antamassa mielipiteensä. Koko kylppärin alalta lattialaatat pois. Muuten ei saa kaatoja kuntoon, vaan siirrettäisiin ongelmaa vain muualle. Reunimmaisiin laattoihin kosketaan harkinnan mukaan, lähtökohtaisesti jätetään paikoilleen. Seinän alin rivi on tehty ennen lattiaa, joten myös reunimmaisten poistaminen on kuulemma mahdollista. Ensimmäinen rikottava laatta kaukana suihkusta, koska siinä suurin riski vesieristeen rikkomiselle. Laastit hiotaan varovasti suurimmilta osin pois. Vaikka vesieriste jäisi ehjäksi, niin silti voi kuulemma sutia uuden päälle ja vahvikekankaan avulla oikoa pieniä kaatovirheitä. Tarkastus ennen uudelleenlaatoitusta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

 

[mikkot]

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

 

[tietokonerikki]

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

Joo noi laatat ovat makuasioita. Toivotaan, että nyt tulee ammattihemmo ettei mene vielä uusiksi Tuuhan sitten kertomaan miten onnistui.

 

[Rantakemisti]

Minustakin Lumon on vähän kallis. Jos ei säätö ratkea, niin kokeile kilpailijaa, haku vaikka parvekelasien huolto. Huoltavat kaikkia merkkejä.

Tällä vinkillä kannattaa edetä. Joitakin vuosia sitten kilpailutettiin pienen taloyhtiön parvekelasien huolto, ja Lumon oli näistä kaikista kallein. Muistaakseni valittiin lopulta Balkonser huoltamaan lasit ja 17 parveketta maksoi noin 3000 euroa sis. kaikki vaihdettavat osat.

 

[jetblack]

Joo noi laatat ovat makuasioita. Toivotaan, että nyt tulee ammattihemmo ettei mene vielä uusiksi Tuuhan sitten kertomaan miten onnistui.

ohimennen on kokemusta "hemmoista" ja ammattihemmoista. yhdellä asiakkaalla timpuri sanoi että keittiön lisäksi laatoitus hommat sujuu. noh, Jack of all trades, master of none. lopputulos oli että kylppärin lattia revittiin ylös, otettiin ammattihemmot mitkä maksoi tuplasti, mutta teki puolessa ajassa tuplasti parempaa jälkeä.

 

[Niämine]

Ollaan samaa mieltä siitä, että kuivaus ei ole sama asia kuin korjaus. Kuivatus on turhaa, jos sen kuivatustarpeen aiheuttanutta vikaa ei korjata.

Tässä @mikkot tapauksessa ei ollut kyse kosteusvauriosta, vaan lattian pinnalle jäävästä "vesilammikosta" ja sen korjaamisesta.

Kuten aiemmin sanoin noi laattasi ovat nykyisille minimikaadoilla tehdyille lattioille mielestäni turhan isot. Niillä on vaikeampaa tehdä loivia kaatoja.

Näkemättä tapaustasi; tulee silti mieleen, että jos jätät reunimmaiset laatat paikoilleen kaadot jäänevät lähes vastaaviksi kuin olisi jos vain olisi paikallisesti ne korjattu.
Mutta sulla on onneksi valvoja, joten hän ainakin näkee tilanteen paremmin.

Jos noi laatat kokonaan irrottaa, niin minä vaihtaisin laatat 35x35 tai 50x50 kokoisiksi "mosaiikkilaatoiksi, joilla on paljon helpompaa tehdä kaadot OK.
Kun olen luonteeltani "peruspessimisti" niin vähän "aristelen" tota vesieristeen paikallista korjausta varsinkin jos se tehdään suihkuveden alueella.
Tossa jo aiemmin kirjoitin vesieriteiden "tahallisesta" rikkomisesta. Toivotaan, että vesieristeeseen ei tarvitse koskea ja jos pitää, niin liitokset saadaan toimiksi.
Toivottavasti sulla on suihkun kohdalla kivirakenteiset seinät.

En pysty oleen kommentoimatta tätä - anteeksi jo etukäteen - mutta oon aika monin kohdin vaan eri mieltä...
- "Kyse ei ole kosteusvauriosta vaan pinnalle jäävästä vesilammikosta"; veikkaisin että suurin osa kosteusvaurioista lopulta syntyy juu i näistä.
- linjakaivoilla kaatoja ei oo niin paha tehdä isommille laatoille kun keskellä lattiaa olevalle reiälle
- mosaiikkilaattojen kaatojen tekeminen (tai paremminkin todellinen veden siirtyminen kaadon suuntaan) ei oo sen helpompaa ku vaikka kymppikympillä
- miksi "peruspessimisti" on nyt huolissaan vedeneristyksestä kun tähän mennessä sillä ei oo ollut melkeen mitään merkitystä lattiassa?

 

[Niämine]

Nyt on valvoja käynyt antamassa mielipiteensä. Koko kylppärin alalta lattialaatat pois. Muuten ei saa kaatoja kuntoon, vaan siirrettäisiin ongelmaa vain muualle. Reunimmaisiin laattoihin kosketaan harkinnan mukaan, lähtökohtaisesti jätetään paikoilleen. Seinän alin rivi on tehty ennen lattiaa, joten myös reunimmaisten poistaminen on kuulemma mahdollista. Ensimmäinen rikottava laatta kaukana suihkusta, koska siinä suurin riski vesieristeen rikkomiselle. Laastit hiotaan varovasti suurimmilta osin pois. Vaikka vesieriste jäisi ehjäksi, niin silti voi kuulemma sutia uuden päälle ja vahvikekankaan avulla oikoa pieniä kaatovirheitä. Tarkastus ennen uudelleenlaatoitusta.

Mielipiteitä on melkeen yhtä monta kuin hanureitakin - soitanpa omaani tähänkin. Pläni on mun mielestäni muuten hyvä, mutta lisävedeneristyskerroksen lisääminen kaatojen vuoksi (vahvikekankaalla tai ilman) on sitte yhtä tarkkaa ku vastatuuleen kuseminen. Siinä erkkakerrosten liitoksessa ei sitten just tarvi olla laastia mahdollistamassa kapillaarista siirtymistä.

 

[Niämine]

En ole vaihtamassa laattakokoa. Pieneen kylppäriin sopii vähän isompi laatta lattiaan. Ensimmäisen suunnittelukäynnin tehnyt laatoittaja piti työtä haastavana, mutta täysin toteutettavana. Varoitteli vaan, että saumat tulevat aukeamaa kaatojen takia paikka paikoin, mutta ne pyritään jemmaamaan wc-istuimen ja pesukoneen alle. Lopulta paikalle saapui työtä suorittamaan kuitenkin firmassa uusi kaveri, jolta ei kuulemma tahdo edes peruskylppäri onnistua. Seinät on märkätilakipsiä, mutta sentää joka sivulta lämpimien tilojen ympäröimä.

Suunittelija tiesi mistä puhui. Hassua mun mielestäni on että joku yrityksessä on päästänyt suustaan moisen kommentin varsinaisen tekijän ammattitaidosta, palkkalistoilla kun kuitenkin on ollut pidemmän aikaa. Seinät tuolla kyllä kestää, materiaalista riippumatta, tämän selvittely-/korjausrumban jäljiltä

 

[tietokonerikki]

En pysty oleen kommentoimatta tätä - anteeksi jo etukäteen - mutta oon aika monin kohdin vaan eri mieltä...

Joo kommentoida voi aivan vapaasti ja olla väärässäkin.

- "Kyse ei ole kosteusvauriosta vaan pinnalle jäävästä vesilammikosta"; veikkaisin että suurin osa kosteusvaurioista lopulta syntyy juu i näistä.

Kosteusvautiot syntyvät kun sitä kosteutta ei saada pois riittävän nopeasti, ja se on aivan varmaa, että @mikkot tapauksessa se vedeneristeen yläpuolella oleva vesi pääosin valuu laatan pintaa pitkin kaivoon ja saumoihin sitoutunut kosteus haihtuu sen verran ettei siitä ole mitää haittaa, kunhan kaadot on kunnossa tai muistetaan
vetää lastalla vedet kaivoon.

- linjakaivoilla kaatoja ei oo niin paha tehdä isommille laatoille kun keskellä lattiaa olevalle reiälle

Tästä en ymmärtänyt mitä tarkoitat?

- mosaiikkilaattojen kaatojen tekeminen (tai paremminkin todellinen veden siirtyminen kaadon suuntaan) ei oo sen helpompaa ku vaikka kymppikympillä

Tästä olemme eri mieltä, mitä kookkaampi on laatta sitä hankalampi se on kokemattomalle tekijälle, saada muotoiltua lyhyellä matkalla lattian kaatojen mukaiseksi.
tässä @mikkot tapauksessa saatiin siitä jo käytännön esimerkki. Asia korostuu lyhyillä matkoilla ja siinä missä kallistus muuttuu 1:50 -> 1:100 kaadoille.

- miksi "peruspessimisti" on nyt huolissaan vedeneristyksestä kun tähän mennessä sillä ei oo ollut melkeen mitään merkitystä lattiassa?

Jospa lukisit mitä olen kirjoittanut. Maanvaraisissa esim. kellarin lattioissa, (kun liitosrakenteet kestävät kosteutta), joissa on lattialämmitys on paljon näyttöä, ettei vesieristettä käytännössä tarvita, vaikka nyt muistaakseni näin vaaditaan? Mielestäni tossa vain turhaan lisätään rakentamisen kustannuksia.

Muuten jos /kun kph vesieristys on kunnossa: tiedetään, että kuivattaa tarvitaan vain saumojen kautta kiinnityslaastiin sitoutunut kosteus/ huonosti saumatuissa tapauksissa
laastin uriin johtuneet vesitipat => 100% varmuudella kaikki muu vesi ohjautuu kaivoon, jos laatoituksen kaadot ovat kunnossa, sinne laastiin ei vaan pysty sitoutumaan
"vettä" eli kosteutta kuin tietyn verran ja sen jälkeen loput menee kaivoon.

Jos se vesieristys ei ole kunnossa, kukaan ei tiedä mihin se kosteus niistä vesieristeiden rikkoutuneista kohdista johtuu. Sekin tiedetään, että kipsilevy imee itseensä
kapillaarisesti kosteutta. @mikkot tapauksessa seinän ja lattian rajan vesitiiveys on hyvä olla kunnossa.

 

[Niämine]

Sori, emmää nyt sitten osaakkaan vastata/lainata ja kommentoida tuonne väliin niinkuin edellinen "tietokonerikki"n postaus - voi olla että en osaa myöskään tehdä vedeneristyksiä ja laatoituksia, mutta sitäpä tää postaus ei todista suuntaan eikä toiseen....

Pikkusen tuossa aiemmin jo oli vääntöä siitä että kuinka mahdolliset kosteusongelmat syntyvät; mähän pidän kii mielipiteestäni siinä että jos lammikoitumista lattialle tapahtuu, nii riskit kasvavat. Ei saa olla kii siitä lastaako loppukäyttäjä joka käynnin jälkeen lattian vai ei. Jos lattialle jää säännöllisesti lammikota, nii vaatii sonnin munat sanoa ettei sillä oo mitään väliä, kyllä se kuivuu kunhan sejase tapahtuu. Pitäen mielessä että käyttäjältä ei voi vaatia toimenpiteitä. Ja aavistellen että ehkä sejase ei sitten kuitenkaan tapahdu.

Mitä kirjoitin linjakaivoista ja kaadoista; kaadot on laatoituksen kannalta aikalailla helpompi tehdä yhteen suuntaan (jolloin lattia on suora joskin "vinossa") kuin mitä niin että kaato on koko ajan reunoilta keskelle, korostuen vielä lähellä kaivoa. Tässä casessa kaivo ei ollut koko seinän mittainen, mikä on kieltämättä yksi komplikaatio lisää helpoimpaan tilanteeseen mutta edelleen kaatojen/laatotuksen tekemisen kannalta helpompi kuin mitä keskellä lattiaa oleva kaivo - erityisesti isompien laattojen kannalta.

Edellinen kirjottaja oli sitä mieltä että isommilla laatoilla on hankalampi saada lyhyellä matkalla kaatoja aikaiseksi pohjan mukaan. Tää tottakai pitää paikkaansa (enkä sitä vastaan ole mitään kommentoinut); mitä isommat laatat nii sitä maltillisemmat kaadot - tai paremminkin pinnan muodon muutokset. Mutta, kyse lopulta oli siitä että "laatat olivat minimikaadoille liian isot". Jos kaadot ovat minimissä, niin silloin päästään laatottaan (erityisesti linjakaivon kanssa) suuremmalla laatalla. Ja, jos sitten käytetäänkin pienempää "mosaiikkia" nii saumojen osuus lattiasta, samalla kuin mahdollisuus yksittäisten laatojen asentovirheisiin, kasvaa - lisäten koko ajan riskiä siihen että lattialle jää makaamaan vettä toistuvasti. Muistaen koko ajan sen että asukkaalla lopulta ei ole velvollisuutta laapata sitä lattiaa, vaikka se mahdollisesti olisi hyvien tapojen mukaista. Ainii, optimaalicasessa linjakaivolattia vetästään yhdellä laatalla

Noihin vedeneristysvääntöihin (ei siis pelkästään edellinen viesti vaan myös aiemmat) en viitsi enää alkaa. Tiedän että jos kekään ei mysi korjaustöissä"mikkot"in kylppärin alanurkkia, nii seinät ei hajoa. Tiedän pelisäännöt, ja pelaan itse niiden mukaan. Uskoen että ne on senverran isolla raadilla ruodittu etten ala niitä kyseenalaistaan.

 

[kessil]

Olisi tarkoitus laittaa korkea kirjahylly väliseinän viereen siten että hyllyn umpinainen pääty menee vasten lyhyttä ulkoseinänpätkää, joka on ko. hyllyn taakse jäävän väliseinän ja pihalle johtavan oven välissä. Hyllyn syvyys on suunnilleen sama kuin tuon ulkoseinänpätkän pituus, joten hyllyn pääty peittäisi seinänpätkän kokonaan.

Voiko hyllyn tuossa laittaa ihan kiinni ulkoseinään vai onko parempi jättää jonkunlainen pieni tai isompi rako hyllyn päädyn ja ulkoseinän väliin?

Ajattelen lähinnä sitä että seinä pääsisi hyllystä huolimatta toimimaan kosteuden ja lämmön suhteen kuten on tarkoitettu eikä tule ongelmia niiden suhteen.

Tiiliverhoiltu puurunkoinen talo kyseessä.

 

[Niämine]

Olisi tarkoitus laittaa korkea kirjahylly väliseinän viereen siten että hyllyn umpinainen pääty menee vasten lyhyttä ulkoseinänpätkää, joka on ko. hyllyn taakse jäävän väliseinän ja pihalle johtavan oven välissä. Hyllyn syvyys on suunnilleen sama kuin tuon ulkoseinänpätkän pituus, joten hyllyn pääty peittäisi seinänpätkän kokonaan.

Voiko hyllyn tuossa laittaa ihan kiinni ulkoseinään vai onko parempi jättää jonkunlainen pieni tai isompi rako hyllyn päädyn ja ulkoseinän väliin?

Ajattelen lähinnä sitä että seinä pääsisi hyllystä huolimatta toimimaan kosteuden ja lämmön suhteen kuten on tarkoitettu eikä tule ongelmia niiden suhteen.

Tiiliverhoiltu puurunkoinen talo kyseessä.

Paa kii seinään vaan - ei tarvi noista huolehtia. Kyllä ulkoseinillekin on aina sijotettu "tiiviitäkin" kalusteita, enkä oo kuullu että talot olis hajoillu sen takia.

 

[kessil]

Paa kii seinään vaan - ei tarvi noista huolehtia. Kyllä ulkoseinillekin on aina sijotettu "tiiviitäkin" kalusteita, enkä oo kuullu että talot olis hajoillu sen takia.

Jos olis ollut tavallinen ulkoseinä, en olisi niin paljon miettinyt, mutta tuossa kohtaa kun on ovi, ajattelin josko tulee esim kosteutta enemmän tms.?

 

[Eräilves]

Anteeksi todella epämääräinen ja pikainen piirrustus tyyli.

Mutta, tässä terassissa mietin nyt kummalla tavalla kannattaa tehdä tuet näille kattopalkeille, jossa on valokate. Olisi kaksi vaihtoehtoa. (tulevat kakkoskutosesta lankusta).

Vaihtoehto 1: Pilarin päälle kakkoskutonen lankku, ja se kiinni tuohon harkkoon ja ylhäällä kattopalkeille. Tästä olisi helppo jatkaa terassia tarvittaessa eteenpäin.

Vai, pitäisikö laittaa näin vinosti tämä, mutta onko se talvella yhtä kestävä jos on lunta? Jäisi tuo maa paljaaksi ainakin sieltä sitten..

 

[kajakkivajakki]

Hieno kuva

Mutta voisi kysyä, missä olet nähnyt jälkimmäisen ratkaisun?
Vinotukea käytetään toki paljon, jos ylitys on maltillinen:


Eli kun tuki on niin ylhäällä, että katoksen alla kulkijat ei hakkaa siihen päätänsä ja ei näytä niin "tyhmältä" kuin alhaalta lähtevä.

Mittakaavassa kuva ei liene, mutta kestämään varmasti saisi tuon jälkimmäisenkin mallin.

 

[Eräilves]

Hieno kuva

Mutta voisi kysyä, missä olet nähnyt jälkimmäisen ratkaisun?
Vinotukea käytetään toki paljon, jos ylitys on maltillinen:


Eli kun tuki on niin ylhäällä, että katoksen alla kulkijat ei hakkaa siihen päätänsä ja ei näytä niin "tyhmältä" kuin alhaalta lähtevä.

Mittakaavassa kuva ei liene, mutta kestämään varmasti saisi tuon jälkimmäisenkin mallin.

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.






(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

 

[JuhaH]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

 

[kajakkivajakki]

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.


katso liitettä 1131897

katso liitettä 1131898

(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

 

[tietokonerikki]

Pitäis terassille tehdä kaiteet jotka täyttävät suojakaiteen vaatimukset. Toiveissa olisi tehdä tämänkaltainen vinorimakaide:

Terassin kaide | Kestopuu vinorima | 3m

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA kertoo kuitenkin näin:

"Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi"

Löytyyköhän jostain määritelmää paljon tuo rimojen rako saa maksimissaan olla? Kohde on Espoossa ja uudiskohde, eli pitäisi mennä tarkastuksesta läpi. Putoamiskorkeutta metrin verran. Oulu määrittelee maksimiraoksi 10mm, mutta onko tuo ainoa määritelm? - visuaalisesti vähän turhan tiukka. Rakennusvalvonnasta kysymällä varmaan selviäisi, mutta jokainen Espoon Ravan kanssa asioinut varmasti tietää miksi tämä ei ole ykkösvaihtoehto ja pulju taitaa olla vielä tällä hetkellä kiinni.

Luulen, että se sanotaa tossa samassa SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA:ssa, ajatuksena tossa on/ollee ettei pieni lapsi saa jalkaansa sinne "rakoon"
Sen kaiteen pitää kestää myös (muistaakseni joskus oli jotain 200Kg? voima, en ole varma tyosta kg:tä) työntää vaakatasossa, ilman että se kaatuu.

Tässä keskeneräisenä tämä terassi nytten.

Näkee hieman paremmin mitä ehkä ajattelin. Kakkoskutosesta ne tuet myös ajattelin tehdä.
Tarkoitus talvella lumet tiputella tietenkin katolta useampaan otteeseen, ettei niitä jätä koko talveksi sinne.


katso liitettä 1131897

katso liitettä 1131898

(huom, nämä reunimmaiset on sitä varten vähän kevyemmin tehty, kun ovat vähän alempana mitä nämä muut. Niissä valokatetta aika vähän loppujen lopuksi ja vähä kallellaan ulospäin).

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat. Toi vinotuki -rivi? palkkien päihin vie sulta näköalaa paljon. Toi näyttää nyt "kiikulta/pitkät ulkokepalkit" suhteessa tohon kuistin reunassa olevaan palkkiin. => miten lie kiinnitetty/ kestävät noi palkkikengät seinässä Siihen pitäisi laske 1,5-kertainen lumikuorma (lumi kinostuu siihen), tosin sähän käyt lumet pudottamassa?.
Katoksen reunaan lienee tulossa joku kantava palkki johon tuet noi poikittaiset palkit.? Jonka sitten tuet noilla vinoilla puillasi. Sen varaan, että käy lumet poistamassa. En itse uskaltaisi jättää. Joskus olen nähnyt tönäreitä kesämökillä (säädettävä pystytuki) laitetun talveksi tukemaan. Mitä lie säännöt/määräykset siitäkin nyt sanovan.
Vakuutusyhtiöltä ei luulis saavan korvauksia jos jotain menee rikki.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tohon jo vaadita rakennuslupakin/rakennesuunnitelmat.

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

 

[tietokonerikki]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Kieltämättä kävi mielessä, tossa on pahimmillaan jo kohtuulliset tuulikuormatkin mahdollisia. Eihän siinä... kunhan ei mitään henkilövahinkoja sattuisi.
Eikä mitään rakenteiden pettämisestä/korjaamistarvetta seuraavana keväänä. Hommahan tosin tossa vielä kesken.

 

[Eräilves]

Ei takuulla ole tuohon rakennesuunnitelmaa tehtynä tai ainakaa sitä ei ole sen mukaisesti rakennettu. Ei se toki syrjemmässä ole niin noponnuukaa lupien kanssa. Ennenkuin korkeintaan asuntokauppoja tehdessä sitten luvattomat rakennelmat poistetaan

Ei tarvinnut täällä suunnitelmia tai lupia, kun varmistin asian kunnan rakennusvalvonnasta.

Tosiaan, keskeneräinen vielä reippaasti tämä.
Aikalailla tulossa noita tukia ja rakennelmaa, ja on tulossa siihen reunaan palkki lisänä johon varmaan ne pysty tolpat teen.
Tuolla toisella puolella on jonkun matkaa tiheämmin noita ruode lautoja, koska sinne tulee tikkaat (pakko olla, että yläkerran parvekkeelta pääsee alas tulipalon sattuessa). Mukavemp valokatteella mennä sitte tarvirtaes..

Terassilla on leveyttä hieman alle 9m

 

[Eräilves]

Hieman omintakainen kyllä tuo sun rakennelma. Kattoniskat on erikokoisia, ruoteiden alla on lätkällään jatkoskohdassa lankku samoin kuin reunalla. Palkki on jatkettu keskeltä pilareiden välissä jne. Myös harkkopilareista nuo keskimmät nyt ainakin olis olleu helposti poistettavissa jne. Jokainen saa toki tehdä omansa ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta pistää vaan silmään tuollaiset tavallisuuudesta poikkeavat ratkaisut.

Edit: Yläpalkin ja terassin lattian pääkannattajan jänneväli näyttää kuvassa myös tosi pitkältä käytettyyn lankkukokoon nähden.

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

 

[ZZRX]

Tuolla ylhäällä se palkki on kahdesta pitkästä puusta, sen liitos kohdan laitoin lankun pätkillä että varmana kestääpi.

Kattoniskoissa 2 kpl on eri kokoista, kun loppui tarpeeksi pitkä tavara kesken silloi

Ja ruoteissa jos on tuollane pitkittäinen lauta, niin tarkoittaa kohtaa jossa kaksi pitkää lautaa kohtaa toisensa. Laitoin niihin kohin varmuuden vuoksi pitkittäin laudan, että voi astuakin siellä kohin sitte.

Ja näissä päädyissä lankut tosiaan kenollaan, kun ovat matalemmalla tasolla mitä muut keskemmällä. Niissä todella lyhyt matka toiseen kattopalkkiin toki myös.

Niin pointtihan oli että noita jatkoksia ei ole hyvä jättää tyhjän päälle vaan ne pitäisi tehdä kattovasojen kohdalle / pilarien kohdalle.

 

[kessil]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

 

[ZZRX]

Toivottavasti nämä ei ole kovin tyhmiä kysymyksiä mutta kysytään kuitenkin.

1) 1990-luvun alun tiilivuorattu puurunkoinen talo kyseessä. Onko semmoisessa ”kantavia” seiniä?

2) Ulkoseinissä on höyrynsulkumuovi, mutta onko sellainen yleensä myös väliseinissä? Kysyn että tietää paljonko varoa jos kiinnittää jotain seiniin.

3) Pitäisi kiinnittää korkean kirjahyllyn yläosasta kaatumisenesto ruuvilla väliseinään, joka tehty kipsilevystä. Vetoa siis seinästä ehkä korkeintaan ulospäin, ei niinkään alaspäin.

Jos ei halua käyttää mitään ankkuria vaan yrittää osua koolaukseen, miten se parhaiten tehdään?
Rakenneillaisimella löydän suunnilleen puuta levyn takaa, mutta vedetäänkö sitten vain ruuvi suoraan levyn läpi puuhun vai pitäisikö sinne puuhun ensin porata reikä ja käyttää ruuvin kanssa semmoista tavallista ruuvitulppaa?
Ei kai niitä tulppia yleensä puussa käytetä, mutta ajattelin että ilman porattua reikää se ruuvi taitaa halkaista koolauslaudan tai -riman aika helposti.

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5mm ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

 

[kessil]

1. Tuohon ei voi suorilta vastata. Talon rakenteesta riippuen siinä joko on kantavia seiniä tai sitten ei ole. Talon kuvista tuohon löytynee vastaus. Myös seinien rakenteesta pystyy ammattilainen usein päättelemään onko kyseessä kantava seinä.
2. Yleensä väliseinissä ei pitäisi olla höyrynsulkumuovia.
3. Ei tarvita ankkureita tai esiporauksia. Puuruuvilla vaan suoraan koolaukseen kiinni. Kannattaa käyttää 4-5" ruuvia jolloin koolaukset ei yleensä halkea.

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

 

[ZZRX]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

 

[Rollerix]

Kiitos! Tarkoitatko ruuveilla 4-5 mm halkaisijaa?

Kyllä vain.

Joo tämä on tärkeä neuvo ettei saa olla liian paksu ruuvi. Itse käytin kerran jotain ehkä kuusmillistä vähän vastaavaan tarkoitukseen ja seinän sisältä kuului vaan rusahdus kun joku lauta tai rima meni halki. Ei pysynyt ruuvi.