Paljonko olet laskenut hinnaksi tuolle keittiön viemäröinnin siirtämiselle?
Mistä ne 5 numeroa syntyy? Kaverin saan tekemään asbestipurun tuntityönä kylpyhuoneeseen. Jäljelle jää nykyisen viemärin kannen purku ja jakoputkelle ~1,5m matkan piikkaus/kouruaminen putkelle. Väliseinä olohuoneeseen ei ole kantava joten reiän tekeminen on helppoa. KPH lattiaa nostetaan sen verran että riittävä kaato viemäröinnille tulee täyteen. Uuteen keittiöön tuloveden veto sekä sähkökaapelointi.
Pitää sinne myös pommittaa sitten. Olisin ajatellut että näihin olisi tehty valmiiksi joku "pohja" millä asioissa pääsee alkuun. Ihan ranskalaisin viivoin joku ohje mitä suunnitelmat vaatii osakkailta. Luulisi helpottavan isännöitsijöitä sekä rakennusvalvontaa kun ei tarvi erikseen kertoa kierrellen ja kaarrellen mitä halutaan
Tuollainen muutos on melko harvinainen niin voipi olla ettei ole vastaavia tullut kovin usein vastaan siellä niin ei ne välttämättä suorilta edes itekkään tiedä mitä kaikkea haluta.
Hintahan riippuu ihan mitä tehdään. Varmaan jokun pääviemärin siirrosta saa hemmetin kalliin, mutta joku keittiön DN70 putkitus max muutaman metrin niin miten ihmeessä siihen saat kymppitonneja menemään?
En tiedä miten se voi olla niin kallista, mutta kokeneen arkkitehdin mukaan se on niin kallista, että siihen ei kannata oikeastaan koskaan alkaa. Samaa sarjaa siis kuin kantavien seinien siirtely.
Helsingissä ja Tampereella nämä on ainakin ihan arkea vanhemissa kerrostaloissa joihin halutaan lisää hyötyneliöitä. Ehkä eri pienemmissä kunnissa joissa arvon nousu ei kata millään remontin kustannuksia vaikka itse tekisi kaiken
Tässä varmaan vähän eri skaalan puheet sekasin. Nykyiseen kaivoon tehdään vain haaroitus n. 1,5m päähän. Isoin kustannus LVI hommiin littyen käytännössä on rakennusluvat jotka on satasia
Joo tätä olenkin jo käyttänyt kun kysyin vaatimuksista suunnitelmille ja vastaukset jankutti tätä samaa "Rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annetut määräykset. Hankkeelle tarvitaan rakennuslupa"
Tuolta on sitten turha odottaa mitään lausuntoja alle 6kk jos ei voitele.
Ei ole kallis tollasessa paikassa, niitä viemäreitä voi viedä (tässä viedäänkin) siellä kellarin katossa.
Tehnyt usean tuollaisen muutoksen ja nähnyt useamman. Varmaan toistakymmentä keittiön siirtoa tullut tehtyä. Halvin vaihtoehto on ollut että keittiöstä on tehty makuu/työhuone jolloin putket on vedettu lattian pinnassa seinän läpi uudelle keittiölle ja sitten vain koolattu lattia haluttuun korkoon. välillä matalempi, välillä korkeampi, riippuen eri tekijöistä. Tai tuotu putket pinnassa ja koteloitu lattian rajaan, tai tehty n. metrin korkea kotelo joka toimii myös hyllynä, tai vedetty välisenän sisässä. Kalliimpi versio oli kun ei haluttu lattiaa korottaa niin lattiaan roilottiin railo 50 viemärille ja vesille. Haara oli hormissa tarpeeksi alhaalla niin ei tarvinnut uutta haaraa ottaa. Rakennesuunnittelija antoi hyväksynnän lattian roilotukselle. joissain tapauksissa vanhat liitännät tulpattu ja otettu uudet haarassa toisesta hormista. Tai tuotu vedet katossa / seinän sisällä keittiölle pexillä ja viemäri vedettu seinän läpi pöntön q-lukon 50 haaraan. Tapoja on monia.
Rakennuslupaa varten tarvitaan vain pääpiirustukset. Tässä tapauksessa kun muutokset koskee pelkästään asunnon sisäisiä asiota, riittänee päivitetty pohjakuva johon merkattu muutokset. Eli uusi pohjakuva kalusteineen ja pisteviivalla mahdolliset vanhat kaadetut seinät yms. Asemakuvan myös hyvin monesti vaativat vaikka ei sillä tällaisessa pitäisi olla mitään tarvetta. Rakennuslupaa varten ei tarvitse vielä muita erikoissuunnitelmia, mutta luvan tultua siinä on ehtoina hyvin todennäköisesti LVI- ja Rakennesuunnitemat jotka pitää toimittaa valvontaan ennen ko töiden aloitusta. Asian nopeuttamiseksi nuo kaikki suunnitelmat voi ja kannattaa kyllä hommata kaikki valmiiksi.
Sehän voi onnistua tuollaisessa tapauksessa aika kivuttomastikkin.
www.hs.fi
Mä olen itse vetänyt ihan perinteisesti kalkkimaalilla, toimii varmasti.Kellarin jatko on tehty eristevaluharkolla, siitä tulee plussalla pidettävää varastotilaa. Onko joku syy miksi ei vetäisi vaan "kellarimaali" silikaattimaalilla nykyisiä pintoja valkoiseksi jos pintarakenne ei itseä häiritse?
Kalkkimaalin kanssa kun käyttää kalkkihakkuria (iso pyöreä pensseli) niin sillä tulee nopeasti tasaista jälkeä. Se ei varsinaisesti ole maalaamista ja pensseli pyörii kädessä kun seinää "maalataan" ti oikeastaan hangataan tai suditaan. Kalkkimaali on niin vetistä että se kyllä menee koloihinkin nätisti
Joo siis seinät jotka kuvassa näkyy on kellarissa, osittain maalattu on vanhan 1951 kellarin ulkoseinää ja koska se vanha kellari on vähän matalampi, alalaidan kuitusementtilevyn takana on perustusten hiekkaa. Salaojat on sen verran syvällä (vanhan kellarin ja koko muun talon osalta uusitaan keväällä) että kosteuden ei pitäisi olla jatkossa ongelma, kellari myös ydistetään koneelliseen ilmanvaihtoon. Valuharkolla on tehty vajaa 30m2 ulko-ovellinen laajennus kellariin.
Jos noin jätät niin tulee pitämään melkoista pauketta tuulella.
Täytyy kyl sanoa et vaikka itelleen tekee niin otappa uusiksVanhan talon yläpohjaan tulee lisäeristettä puhallettavan selluvillan muodossa 35 cm. Siksi täytyy laittaa ja korottaa räystäiden ja reunojen tuulenohjaimia. Onkohan tässä tekniikassa mitään järkeä? Tuonne jää joka tapauksessa tuollainen rako jos näin asentaa, koska nuo palkit koostuu kahdesta osasta ja välissä rako, onko paha?
Kyseessä tämä tuote Tuulenohjainlevy kartonki 940x1245mm
. Ei kyl tulisi mielenkään noin jättää. Tuohon saat kyl pienellä vaivalla laitettua rimat sivuille joihin kiinnittää nuo pahvit.
Kiitos vastauksista. Kunnon tohelointia on vielä luvassa.Täytyy kyl sanoa et vaikka itelleen tekee niin otappa uusiks
Aika erikoinen ja tekohetkellä varmasti kalliskin ratkaisu käyttää kevythirttä julkisivupintana. Tangot on luultavasti enempi vaarnatappeina pitämässä hirret pystysuunnassa linjassa. Hirret lienee jo tasapainokosteutensa saavuttaneet joten voihan niistä tangoista kiertää ns. löysät pois, mutta tuskin tarvetta mitenkään erityisesti kiristää. Hiukan pitäisi puulle kuitenkin elämisvaraa jättää, ettei loppukesästä hirsien ollessa kosteimmillaan tangot kiristä niin että soi.
MItä tarkoitat tässä tapauksessa kevythirsillä? Yleensä niistä puhuttaessa tarkoitetaan noita muutaman sentin paksuisia hirsiä joihin ei kyllä mitään tankoja sisälle mahdu. Eli onko siinä rankaseina kantavana rakenteena joka verhottu ohuilla hirsillä vai onko ne hirret itsessään jotain vähän paksumpia ja kantavia ja sisäpuolella vain lisäeristys ja ei-kantava apurunko?
Joo siellä kuuluisi olla pystyssä tuulensuojalevy kattotuolin yläpaarteeseen asti (samassa linjassa kuin tuulensuoja seinässäkin) ja sinne yläpaarteiden väliin tulisi sitten vielä se tuulenohjain niin että katon ruoteiden ja ohjainpahvin välissä on 5-10cm. Toki tuossa kun on koteloitu räystäs niin ei herkästi ehkä tuule niin paljoa läpi että villoja pöllyttelee mutta se on se periaate ja se tuulensuoja ekana ainakin..
Joo, pukkarina käytetään ja olen kyllä itsekin miettinyt, että rakentaisi tuohon ihan seinän ja laittaisi kunnon oven. Intimiteettisuojan lisäksi myös sen takia, että jos jos sillä saisi myös vähän pesukoneen ja kuivurin ääniä blokattua muualla asunnossa. Tuo tosin nyt on sellainen homma, minkä tekee helpohkosti itsekin, lähinnä en ole vielä viitsinyt lähteä kun tiedossa on koko ajan ollut, että koko kylppäri menee suhteellisen pian uusiksi. Tulisihan siihen vähän tuollainen ovihelvetti, mutta tuo "ET" on isohko ala-aula ja KHH:n ovi voisi aueta ulospäin sinne.
Tuohon voisi saada myös seinän sisään menevän liukuoven aika helposti kodinhoitohuoneeseen niin ovea ei tarvitsisi pitää kiinni kuin silloin jos tarvis. Uloskin pystyy tekemään oven, mutta vaatii jonkun verran maanmuokkausta toisella puolella jotta kellariin saa portaat ulkopuolelle ja pienen ulkoalueen tehtyä.Joo, pukkarina käytetään ja olen kyllä itsekin miettinyt, että rakentaisi tuohon ihan seinän ja laittaisi kunnon oven. Intimiteettisuojan lisäksi myös sen takia, että jos jos sillä saisi myös vähän pesukoneen ja kuivurin ääniä blokattua muualla asunnossa. Tuo tosin nyt on sellainen homma, minkä tekee helpohkosti itsekin, lähinnä en ole vielä viitsinyt lähteä kun tiedossa on koko ajan ollut, että koko kylppäri menee suhteellisen pian uusiksi. Tulisihan siihen vähän tuollainen ovihelvetti, mutta tuo "ET" on isohko ala-aula ja KHH:n ovi voisi aueta ulospäin sinne.
Käynti ulkoa olisi myös erittäin jees KHH:lle ja olisin kyllä halunnut sellaisen, mutta se ei oikein onnaa kun nuo tilat on maan alla.
Kun kyselet tota itsekin tekoa. Kaikki paitsi putki-ja sähkötyöt. Sulla on täyskivitalo ja tossa maanvarainen lattia,muistaakseni vielä tuolloin ei tarvinnut vesieristää.Pitäisi varmaan tässä pikkuhiljaa alkaa kylppäriremonttia miettimään, näkeymyksiä ja kokemuksia kaipailen.
Kyseessä paritalo vuodelta 1991, siporexiä, alapuolelta eristetty maanvarainen laatta ja kylppäri alakerrassa. Kylppäri on alkuperäiskunnossaan ja olisi tarkoitus laittaa kokonaan uusiksi. Siinä samalla olisi varmaan järkevintä viereinen KHH ja pikkuvessa uudistaa myös. Mitään kovin ihmeellistä ei ollut tarkoitus tehdä, mutta melko laaja remontti tulee väistämättä, koska mitään vedeneristystähän tuon ikäisessä kylppärissä ei ole (ja vaikka olisikin, se olisi käyttöikänsä päässä), joten lattia pitää piikata auki jne. Nykyinen lattia on jotain liuskekiveä, johon on sitten ajoittain uusittu joku epoksilakka päälle. Edellisen omistajan jäljiltä tuo oli aika karussa kunnossa, lakat oli kuluneet lähes kaikkialta pois, lattian ja seinän välissä oli paikoin isoja rakoja, joista silikonit oli lähteneet kokonaan jne. Tiedossa oli koko ajan, että kylppäriremppa on edessä, mutta tekohengityksenä uusin silarit ja vedin varaston perukoilta löytyneet epoksilakan jämät päälle reilu vuosi sitten. Tuntui aluksi toimivan aika hyvin, mutta nyt reilun vuoden sisään lakka on alkanut lohkeilemaan pois (varmaan vaan mennyt vanhaksi), joten nyt voisi sitten vaan oikeasti pistää koko homman kunnolla uusiksi. Ei ole mitään hajua tuon lattian tarkemmasta rakenteesta, mutta oletan että jonkinlaisen valun päälle on vaan lyöty laastia ja heitelty noita kiviä.
Vähän hirvittää, kuinka paljon edellisen idioottiomistajan aikana tuonne oli päätynyt päätynyt kosteutta, mutta toisaalta kyseessä kivitalo ja betonilaatta, niin mahdollisten kosteusongelmien pitäisi olla ihan vaan kuivatuksella ratkaistavissa. Lattialämmöt on ainakin koko meidän omistusajan tietysti olleet päällä.
Enivei, lähtötilanne on tämä:
Osaatteko heittää jotain hattuarvausta, minkälaisista kustannuksista puhutaan kun toimenpidelista oli jotakuinkin:
Onko kokemusta minkälaisista kustannuseroista puhutaan jos verrataan ns. avaimet käteen ratkaisua yhdeltä firmalta, vs. kaikkien osatöiden erikseen kilpailuttamista? Oletan siis, että jälkimmäinen on halvempi, mutta ei ole kyllä mitään käryä kuinka suuresta erosta puhutaan. Onko ylipäätään kokemusta tällaisen toimivuudesta? Jos tälle tielle lähtee, onko jotkut hommat kuitenkin järkevintä ottaa yhdeltä firmalta kokonaisuutena?
- Lattiat auki koko alalta, eli suihkutila, sauna, KHH ja pikkuvessa
- Vesikierto lattiaan koko alueelle, harvempana muualle kuin varsinaisen suihkuhuoneen kohdalle
- Vesieristeet suihku- ja saunatiloihin, sekä varmaaan tuohon vessaan. Kannattaako KHH laittaa myös?
- Koko lattia-alalle laatoitus
- Seinien osalta uudet laatat suihkutilaan (vanhat tietty eka pois) ja KHH:sta yksi seinä puoliksi
- Saunan seinälaudat uusiksi, lauteita ei liene tarpeen uusia
- KHH:ssa ei nykyisellään ole lattiaviemäriä, mutta sellainen olisi kiva pesukoneen mahdollisen vuodon vuoksi lisätä
- Vesikalusteet ym. pysyy alkuperäisillä paikoillaan, mutta sisäovet ym. menee ainakin uusiksi
- Asbestikartoitus pitää tehdä koska vm<1994, mutta vähän epäilen että tämän ikäisessä olisi enää oikeasti asbestia käytetty
- Sähkötöitä ei varmaan juuri tulisi, paitsi ehkä saunaan ja suihkutilaan jotain kattoon upotettuja valaisimia tms.
- Mitä unohdin/en ole osannut huomioida?
Entäs mitkä työvaiheet olisi sellaisia, jota voisi/kannattaisi mahdollisesti itsekin tehdä? Työkalut pysyy kyllä ihan hyvin kädessä, mutta tässä ns. ruuhkavuosien keskellä aika on välillä vähän kortilla. Meillä tilanne on kuitenkin siinä mielessä kiva, että pesukone ja kuivuri saadaan helposti mahtumaan toiseen tilaan ja yläkerrassa on toinen kylppäri vessoineen ja suihkuineen, joten mitään erityistä aikapainetta rempan valmiiksi saamiselle ei ole.
.
Eikö laatta josta on kokonaan lämmitys pois kesät (ei sinne ihan vaan pienen mukavuuden takia nappaa nykyhinnoin lämpöä puskea) ole viileinä aamuina kylmä paljain jaloin? Ei hyvä muovimatto ja vinyylilankku eroa toiminnallisesti tai edes esteettisesti toisistaan paitsi jos haluaa uskotella itselleen että se toinen on jotenkin ekslusiivisempi.
Ei sitä mattoa välttämättä tarvitse kiinnittää sen enempää kuin vinyylilankkuja tai laminaattiakaan. Voi pistää kaksipuolista teippiä pariin kohtaan. Paremmin se iso irtonainen vuota pysyy paikallaan kuin saumalistan/seinän vieressä oleva lankku johon osuu sopivasti ulospäin vetävää liikettä.
Meillä on keittiö/yläkerta isolta osin laattaa, enkä ole kyllä kylmyyttä ongelmaksi kokenut. Sen verran kuitenkin se huoneilma lämmittää sitä, että ei laatta mitenkään jääkylmä ole edes talvella, vaikka meillä ei ole lattialämmitys ikinä päällä. Matot ja sukat on myös keksitty.
Ei laatta varmaan huono ole mutta tässä on puurunkoiset lattiat joihin se ei ehkä ole omimmillaan enkä muutenkaan makkarissa pidä järkevimpänä. Tai toisaalta en keittössäkään varsinaisesti kaipaa sitä että lattia varmistaa että kaikki putoava mikä voi hajota myös niin tekee. Märkätilat toki laatalla.
Juu, en minä tässä mitään laattaevankelisaatiota ole harrastamassa, lähinnä usein tulee vastaan tuo käsitys laattojen kylmyydestä, johon lähinnä halusin tuoda oman kokemukseni. Keittiössä ja ruokailutilassahan laatta on erittäin jees varsinkin pienten lasten kanssa, koska se on niin helppo pitää puhtaana, mutta en minäkään nyt varsinkaan mihinkään makkareihin lähtisi laattaa laittamaan.
