Uskomaton takaa-ajo pitkin teitä ja takapihoja tallentui videolle – poliisi jahtasi moottoripyöräilijää halki Espoon ja Helsingin
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikenteenvalvontasektorin johtaja, ylikomisario Jussi Päivänsalo kertoo, että loppuun viedyillä takaa-ajoilla on oma merkityksensä poliisin uskottavuuden kannalta.
Moottoripyöräpoliisi tallensi uskomattoman takaa-ajon halki Espoon
00:02 / 22:26
Juho Jokinen HS
Julkaistu: 3.2. 14:58
ESPOON poliisit olivat pitämässä ylinopeusratsiaa Westendin liittymän kohdalla Länsiväylällä, kun Helsingin suuntaan vievillä kaistoilla singahti ohi moottoripyörä. Nopeutta oli tutkan mukaan 144 kilometriä tunnissa 80 kilometrin rajoitusalueella, ja kuskin lisäksi moottoripyörän selässä istui matkustaja.
Tästä keskiviikkona 29. kesäkuuta 2016 tapahtuneesta tilanteesta alkoi vauhdikas, vaarallinen ja harvinaisen pitkä takaa-ajo, jonka poliisimoottoripyörän keulassa ollut videokamera tallensi kokonaisuudessaan. Noin puolituntinen video alkoi levitä nettipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, kun takaa-ajoon liittyvä oikeusjuttu tuli Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi toissa viikolla.
MOOTTORIPYÖRÄÄ AJANUT mies näytti Hanasaaren bussipysäkin kohdalla perään lähteneelle moottoripyöräpoliisille käsimerkin, jonka mukaan hän olisi ollut pysähtymässä tiensivuun. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan mies kaasutti Lauttasaaren liittymän kautta pois Länsiväylältä.
Lauttasaaressa takaa-ajo alkoi jo näyttää aivan toimintaelokuvan kohtaukselta. Ammuskelua ei sentään ollut, mutta pakenija ja kintereillä roikkunut moottoripyöräpoliisi kaahasivat muun muassa nurmikoita pitkin kerrostalon ympäri Katajaharjuntiellä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Välillä ajetaan moottoripyörillä jopa talojen pihoilla. (KUVA: POLIISI)
Matka jatkui Luoteisväylälle ja Lahnalahdentielle, missä moottoripyörät myös ohittivat suurella ylinopeudella useita jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.
Pian takaa-ajo siirtyi jälleen Länsiväylälle, mutta nyt suuntana oli Espoo. Pakenijan keskinopeus kasvoi poliisin tutkan mukaan 188 kilometriin tunnissa.
Voimakkaan jarrutuksen päätteeksi pakenijan moottoripyörään osui takaa tullut poliisimoottoripyörä. Pakenijan moottoripyörän sivulaukku putosi rytäkässä ajokaistalle.
TAKAA-AJO JATKUI vielä pitkään Espoon puolella. Pakenija matkustajineen ajoi toistuvasti päin punaisia ja rikkoi muutenkin liikennesääntöjä laajalla skaalalla.
Moottoripyöräpoliisi seurasi sitkeästi perässä pillit ja vilkkuvalot päällä.
Jahti päättyi lopulta Finnoontien varrella sijaitsevan maatilan pihaan. Pakenija päätyi ajamaan sinne, koska poliisit olivat tehneet tiesulun Finnoontielle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Takaa-ajo päättyy espoolaiselle pellolle. (KUVA: POLIISI)
Karkuun karauttanut moottoripyöräilijä osoittautui vuonna 1980 syntyneeksi mieheksi, jolla on rankka rikoshistoria. Hänen vakavin rikoksensa on vuonna 2002 Kiuruvedellä tehty tappo, minkä lisäksi rekisteristä löytyy myös esimerkiksi toisen miehen reiteen haulikolla ampuminen Karjaalla vuonna 2014.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden 17. tammikuuta antaman tuomion mukaan mies ajoi viime kesäkuisen takaa-ajon aikana muun muassa amfetamiinin ja metamfetamiinin vaikutuksen alaisena. Hän oli myös ehdonalaisessa vapaudessa.
PAON POIKIMISTA liikennerikoksista ja viime vuoden loppupuolella tehdyistä muista rikoksista annettiin käräjillä 1 vuoden ja 11 kuukauden ehdoton vankeustuomio. Tuomio sisältää muun muassa miehen vaimon sekä alle kouluikäisten lasten pahoinpitelyt sekä ampuma-aserikoksen.
Tuomittu myönsi syyllistyneensä liikennerikoksiin takaa-ajon aikana, mutta väitti nauttineensa huumeita vasta kiinnioton jälkeen. Käräjäoikeus ei uskonut tätä, koska mies jäi kiinni välittömästi takaa-ajon jälkeen.
Tuomittu kiisti myös pahoinpidelleensä lapsiaan, mutta vaimonsa pahoinpitelyn hän oikeuden mukaan ”myönsi enemmälti kiistäen”.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen myös maksamaan erilaisia vahingonkorvauksia. Hän joutuu maksamaan esimerkiksi takaa-ajon tuoksinassa vaurioituneen moottoripyörän omistajalle kytkimen uusimisesta 1 500 euroa ja Länsiväylälle pudonneista sivulaukuista 498 euroa.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, ja tuomittu on myös jo ilmoittanut valittavansa hovioikeuteen.
LÄNSI-UUDENMAAN poliisilaitoksen liikenteenvalvontasektorin johtaja, ylikomisario
Jussi Päivänsalo on luonnollisesti tyytyväinen, että rikollinen jäi kiinni. Hän on tyytyväinen myös siitä, että kaikki – myös sivulliset tienkäyttäjät – selvisivät vammoitta takaa-ajosta.
Toisinkin olisi voinut käydä. Riskitilanteita oli useita: esimerkiksi ralli kerrostalon nurmialueilla, kiihdyttelyt asuinalueilla ja ajaminen vastaantulevien kaistalla 137 kilometrin tuntinopeudella. Viimeksi mainitussa tilanteessa nopeusrajoitus oli 50 kilometriä tunnissa.
Netissä leviävä takaa-ajovideo on herättänyt myös närkästystä. Päivänsalo ymmärtää, että on ihmisiä, joiden mielestä takaa-ajo olisi pitänyt sivullisten turvallisuuden vuoksi keskeyttää viimeistään Lauttasaaressa.
Päivänsalo on kelaillut alaisensa moottoripyörään kiinnitetyn kameran kuvaamaa videota edestakaisin useita kertoja.
”Hurja pätkähän se on, ja [takaa-ajo] sisälsi riskejä ilman muuta – kuten tämän tyyliset tilanteet aina sisältävät”, Päivänsalo sanoo.
”Siinä oli selkeästi monia tilanteita, joissa olisi ollut ihan perusteltua ainakin pohtia, onko saavutettu hyöty niin suuri, että tietynkaltaisia riskejä kannattaa ottaa. On täysin mahdollista että tätä arviointia on myös tehty.”
Päivänsalon mukaan pelkän videon perusteella ei voi tehdä tukevia johtopäätelmiä. Hän perustelee tätä muun muassa sillä, että kuvakulma ei vastaa lähellekään sitä, miten moottoripyöräpoliisi pystyy todellisuudessa havainnoimaan ympäristöään.
”Videokamera on sijoitettu poliisimoottoripyörän eteen ja kohtuullisen matalalle, joten vauhdin tunne lisääntyy hieman”, hän toteaa myös.
Päivänsalo nostaa esille senkin, että hänen mielestään pakenijan ja poliisin tekemät ajoratkaisut ovat hyvin erilaisia.
”Pakenija ottaa isompia riskejä. Hän myös meinaa monessa tilanteessa menettää pyöränsä hallinnan ja ajaa risteyksiä pitkäksi. Poliisilla on myös hälytyslaitteet päällä, eli poliisi antaa koko tilanteen ajan säädettyjä ääni- ja valomerkkejä."
POLIISIT JOUTUVAT usein takaa-ajotilanteisiin eri puolilla Suomea, ja joskus jahti jätetään turvallisuussyistä kesken. Keskeytyspäätöksen voi tehdä joko rivipoliisi itse, partionjohtaja, kenttäjohtaja tai yleisjohtaja.
Lait ja asetukset sekä poliisin oma hälytysajo-ohje antavat raamit takaa-ajojen tekemiselle.
”Hälytysajo-ohjeen henki on se, että olosuhteiden edellyttämästä huolellisuudesta ja varovaisuudesta täytyy pitää kiinni. Mutta missä se raja kulkee? Päätöksenteko on hankalaa nopeissa ja muuttuvissa tilanteissa”, Päivänsalo toteaa.
Teoria on myös hyvin eri asia kuin käytäntö.
”Meillä on ikään kuin virkavelvollisuuskin ottaa rosvot kiinni, mutta kaikkiin poliisitehtäviin liittyy harkinta: suhteellisuus–kohtuullisuus-ajattelu. Tällainen ajattelu on helppoa paperilla, mutta sitten kun ollaan elävän elämän tilanteissa, niin se onkin helpommin sanottu kuin tehty.”
Päivänsalo on pitkän poliisiuransa aikana ajanut kymmenisen vuotta itsekin moottoripyörää. Olisiko hän itse keskeyttänyt videolla näkyvän takaa-ajon?
”Olen kyllä ollut vastaavanlaisissa tilanteissa, ja nämä ovat hirveän hankalia tilanteita. En halua, enkä edes voi, jaella mitään tuomioita.”
PÄIVÄNSALO TOIVOO, että yhden vaarallisen takaa-ajon ihmettelyn sijasta huomioitaisiin se, millä keinoin poliisi pystyy osaltaan parantamaan liikenneturvallisuutta yleisesti. Yksi näistä keinoista on pelote – rosvon siis toivotaan ajattelevan huolissaan kiinnijäämisriskiä.
Poliisi ei halua sellaista mainetta, että takaa-ajot jätetään Suomessa herkästi kesken. Se kun mitä luultavimmin johtaisi siihen, että rattijuopot ja muut vilunkiveikot yrittäisivät aiempaa herkemmin kaasuttaa karkuun ratsioista.
”Jos tällaista uskottavuutta ja pelotetta ei olisi, niin mikähän olisi tilanne yleisesti liikenneturvallisuuden kannalta. Jos jokainen saisi ajella miten haluaa ja pysähtyä poliisin pysäytysmerkistä huolimatta miten haluaa, niin en usko, että se mihinkään hyvään johtaisi”, Päivänsalo arvioi.
Toisaalta Päivänsalo kuitenkin korostaa, että hän ei halua millään tavalla vähätellä takaa-ajoihin liittyviä vaaroja ja riskejä.
”Koko ajan pitäisi yrittää pitää mielessä näihin tilanteisiin liittyvä kokonaisarvostelu.”
Kyllähän tässäkin tietysti lopulta päästään siihen kun kohdalle osuu "se yksi" joka sitten yllättääkin, ja kamppeita kerätään tienposkessa tai pahimmassa tapauksessa ei itse kerätä ollenkaan...
Yleensä ikä tuo malttia mutta ei aina, jotkut lähtee nuorena jotkut ei, tapauskohtaista...
sen sijaan muualta tulevat "liikkuvat" jotka kiilaavat mopoikäisen ojanpenkalle tyhjällä tiellä (nojoo kilvetön pyörä mutta kuitenkin jos ajetaan nopeusrajoituksen mukaan eikä vaaranneta liikennettä, jota ei muuten ollut yhtään) eivät ansaitse kunnioitustani, ja edellisestään vähentävät pysähtymishaluja... Silloin jäävät nuolemaan näppejään varmasti. Mainittakoon vielä että esimerkin tapauksessa kysessä oli siis lyhyt siirtoajo crossipyörällä, laillisesti olisi saanut ajaa ely-keskuksen alueen ulkopuolella metsänomistajan luvalla, mutta jotenkin maalaisjärki sanoi että isoa asfaltoitua tietä pitkin se päivänvalossa ehkä on joutuisampaa eikä haittaa ketään, marjastajatkin olisivat ehkä enemmän tympääntyneet metsän puolella ajosta). ps. tämä esimerkki todellakin on maalta, asfaltoitu tie ei tarkoita edes Tampereen lähiöitä, kertonee hyvin jos yksi auto tulee päivällä vastaan ehkä 5km pätkällä ja sekin sattui olemaan lp 
Lisäksi mp:llä pitää aina olla valmis luopumaan omista etuajo-oikeuksista, ikävää mutta totta 
