Pienten kysymysten ketju

Elektroniikkaliikkeistä löytyy nimellä suojalakka. Esim.

Tämä toimi erinomaisesti, coil whine loppui lähes kokonaan!
 
Moi, kysyn tässä ketjussa seuraavan kysymyksen.

Nyt on tilanne että pitäisi saada kaksi ulkoista näyttöä jaettua kahden tietokoneen kesken pöytäkone ja kannettava.

Näytöt fullHD pelinäyttöjä uudempi 180hz ja toinen 144hz.

Eri kuva näytöissä (laajennettu työpöytä)

Minkälaista jakajaa/kynkintä suosittelette? Hinta mahdollisimman edullinen ja tilaisin suomesta.

Ettei taritse olla kaapeleita vaihtamassa koneiden kesken.

Kiitos vastauksista
Sen enempää käyttötarkoitusta tuntematta: remote desktop?
 
AKG K 240 MK II -kuulokkeisiini tuli halkeama kuvan osoittamaan kohtaan. Monien vuosien kovan ajon tulos.

Sanka on kovaa muovia, jonka sisällä kulkee äänijohto. Halkeaman synnyttyä ääni alkoi pätkimään ja rätisemään. Laitoin tuohon kohtaan näin ensihätään ilmastointiteippiä ja se vähensikin äänentoisto-ongelmia ratkaisevasti mutta pätkimistä ja rätinää esiintyy yhä päätä liikuttaessa.

Onko tässä mitään muuta tehtävissä kuin korjatteille vieminen tai jopa uusien kuulokkeiden osto?

AKG_k240mkII_rikki.jpg
 
AKG K 240 MK II -kuulokkeisiini tuli halkeama kuvan osoittamaan kohtaan. Monien vuosien kovan ajon tulos.

Sanka on kovaa muovia, jonka sisällä kulkee äänijohto. Halkeaman synnyttyä ääni alkoi pätkimään ja rätisemään. Laitoin tuohon kohtaan näin ensihätään ilmastointiteippiä ja se vähensikin äänentoisto-ongelmia ratkaisevasti mutta pätkimistä ja rätinää esiintyy yhä päätä liikuttaessa.

Onko tässä mitään muuta tehtävissä kuin korjatteille vieminen tai jopa uusien kuulokkeiden osto?

AKG_k240mkII_rikki.jpg
Korjaajalle vieminen tuskin on kovin järkevää, korjauksen hinnaksi tulee luultavasti enemmän kuin uusien kuulokkeiden hinta. Tietty jos on kätevä käsistään niin purkaa kuulokkeet ja vaihtaa tuon sangan sisällä olevan johdon itse sekä koittaa jotenkin saada halkeaman kohdan korjattua. Saattaa vaan olla pirun hankala projekti, monesti kuulokkeissa on paljon liimattuja osia ja/tai rakenne ei oikein muuten ole tehty huollettavaksi. Tosin AKG saattaisikin jopa vielä olla huollettavissa kun ei ole ihan paskimpia halpismerkkejä.
 
Onko järkevää korvata lineaarinen poweri elkot DC-linkki kondensaattorilla? Tuttavani on elektroniikka suunnittelija, hän sanoi, että se on hyvinkin järkevää.
 
Mikä on DC-linkki kondensaattori?
Tässä selitetään mikä on DC-linkki kondensaattori.
 
Onko järkevää korvata lineaarinen poweri elkot DC-linkki kondensaattorilla? Tuttavani on elektroniikka suunnittelija, hän sanoi, että se on hyvinkin järkevää.
Tää tarvis vähän enemmän kontekstia järkevään vastaukseen mutta: riippuu, yleensä ei järkevää.
5V 1A lineaarireguloidun powerin elkoja ei kannata korvata DC-linkki muovinkonkilla.
50kW taajuusmuuttaja: ehkä
 
Tää tarvis vähän enemmän kontekstia järkevään vastaukseen mutta: riippuu, yleensä ei järkevää.
5V 1A lineaarireguloidun powerin elkoja ei kannata korvata DC-linkki muovinkonkilla.
50kW taajuusmuuttaja: ehkä
Kyseessä on putkivahvistin, jonka 450 Voltin jännitekestolla olevat elkot ovat lyhytikäisiä, eivät kestä kuin korkeintaan ½ vuotta. Rippeli ne elkot ilmeisesti tuhoaa ja ehkä ylijännite. DC-linkki kondensaattorit olisi tässä käytännössä ikuisia. Nämä olisi parhaat mahdolliset, mutta ovat erittäin kalliita.
 
Kyseessä on putkivahvistin, jonka 450 Voltin jännitekestolla olevat elkot ovat lyhytikäisiä, eivät kestä kuin korkeintaan ½ vuotta. Rippeli ne elkot ilmeisesti tuhoaa ja ehkä ylijännite. DC-linkki kondensaattorit olisi tässä käytännössä ikuisia. Nämä olisi parhaat mahdolliset, mutta ovat erittäin kalliita.
Ehkä ylijännite tuskin rippeli, onko muuntajan ensiössä mahdollisuus muuttaa esim. 220V>240V ?
Minkä kokoiset konkat ?

Yleensä lyyttit kestävät parhaiten jos sähköt on koko ajan (tai edes ajoittain) päällä.
 
Ehkä ylijännite tuskin rippeli, onko muuntajan ensiössä mahdollisuus muuttaa esim. 220V>240V ?
Minkä kokoiset konkat ?

Yleensä lyyttit kestävät parhaiten jos sähköt on koko ajan (tai edes ajoittain) päällä.
Tällainen on kytkentä. Muuntajien ensiöpuolella ei ole mitään "220V>240V" valintaa.
RS1003_SE_PWR.JPG
 
Kyseessä on putkivahvistin, jonka 450 Voltin jännitekestolla olevat elkot ovat lyhytikäisiä, eivät kestä kuin korkeintaan ½ vuotta. Rippeli ne elkot ilmeisesti tuhoaa ja ehkä ylijännite. DC-linkki kondensaattorit olisi tässä käytännössä ikuisia. Nämä olisi parhaat mahdolliset, mutta ovat erittäin kalliita.
Jos ei ole mitään estettä käyttää isompikapasiteettisiä(&isompia) elkoja niin kestoikää saa kyllä niilläkin riittävästi. (Sit jos kyseessä on joku resonanssipiiri tai vastaava niin elkoista ei löydy sopivan pientä kapasitanssia ja isoa rippelivirran kestoa)
 
Tällainen on kytkentä. Muuntajien ensiöpuolella ei ole mitään "220V>240V" valintaa.
RS1003_SE_PWR.JPG
Ok poistamalla käytöstä tuon 12.6V käämin jännitettä sais ehkä pikkasen pudotettua, paras kuitenkin mitata mikä todellinen jännite on.
Mikä on styrkkarin teho?

Ehdotettu konkan jännitteen nosto voi olla vaikeaa ?

Miten tuo konkkien hyytyminen ilmenee, brummia ?
 
Ok poistamalla käytöstä tuon 12.6V käämin jännitettä sais ehkä pikkasen pudotettua, paras kuitenkin mitata mikä todellinen jännite on.
Mikä on styrkkarin teho?

Ehdotettu konkan jännitteen nosto voi olla vaikeaa ?
Tuossa tuo juuri 12,6 Voltin käämi pudottaa jännitettä.
Single Ended ultralineaarinen A-luokan putkivahvistin. Lähtöteho noin 10 Wattia.
 
(117+230-12.6)x1.41=470v eli yli menee plus vielä mikä on verkkojännite?
Tuo pitäis kyllä vielä varmistaamittauksella.

Muuten tuolainen Polypropylene konkka ois kyllä hieno, ei luulis äänen kärsivän ;)
 
Muuntajilta tulee 334,4 VAC keskimäärin, kun se tasasuunnataan ja suodatetaan, tulee 471,504 VDC. Tuo 5 H kuristin laskee jännitettä hieman. Verkkojännite vaihtelee melkoisesti päivän aikana. Aamuisin se on keskimäärin 232 VAC - aamuyöllä jopa 240 VAC. Mitattu Gossen Metrawatt Metrahit Ultra BT M248B yleismittarilla, joka on yhdistetty kännykän sovellukseen, sen voi laittaa tallentamaan vaikka 24 h.
 
Sitten reippaampi modaus, jättää 117V käämin pois jolloin anodijännite on vielä n 325V ehkä 10W ei enään lähde mutta kuitenkin ollaan lähellä.

Onko tuo muuten A-luokan vahvistin jossa täys virta kulee koko ajan?
 
Viimeksi muokattu:
Hankin ehkä 500 Voltin elkoja. Niitä saa ainakin Mouserilta. Toimitus on Hollannista. Hintoihin lisätään ALV. Toimituskulut on ilmainen, jos tilaa tarpeesi paljon kerralla. Tietysti tuo DC-linkki "foliokonkka" houkuttelisi, mutta 475€ on melkoisen paljon rahaa. Lisään kytkentään myös NTC-vastuksen, joka rajoittaa virtaa käynnistyksessä, muutajan käämit kestää paremmin.
 
Hankin ehkä 500 Voltin elkoja. Niitä saa ainakin Mouserilta. Toimitus on Hollannista. Hintoihin lisätään ALV. Toimituskulut on ilmainen, jos tilaa tarpeesi paljon kerralla. Tietysti tuo DC-linkki "foliokonkka" houkuttelisi, mutta 475€ on melkoisen paljon rahaa.
Tai 2x300v ... 2x450v elkot sarjaan ja elkojen rinnalle 50k 4W bleeder-vastukset tasaamaan jännitettä. Kapasitanssi pitää tietysti tuplata sarjaankytkennässä. Paljonko putken virrankulutus? katotaan joku järkevä elko tähän.

Muuntajilta tulee 334,4 VAC keskimäärin, kun se tasasuunnataan ja suodatetaan, tulee 471,504 VDC. Tuo 5 H kuristin laskee jännitettä hieman. Verkkojännite vaihtelee melkoisesti päivän aikana. Aamuisin se on keskimäärin 232 VAC - aamuyöllä jopa 240 VAC. Mitattu Gossen Metrawatt Metrahit Ultra BT M248B yleismittarilla, joka on yhdistetty kännykän sovellukseen, sen voi laittaa tallentamaan vaikka 24 h.
Mitähän tuon suunnittelia on ajatellut vai onko tuo ihan itse improvisoitu?

Jos tuon ennen kuristinta olevan elkon jättää pois niin elkoille tulee kuristimen jälkeen huomattavasti vähemmän eli 335v luokkaa jos kuristin on oikein mitoitettu.
 
Tässä putkivahvistimen kytkentä.
RS1003_SE_AMP.JPG


Tuo virtalähde on erillinen ja erillisessä kotelossa. On vuosia, kun olen viimeksi mitannut jännitteitä. Näitä virtalähteen elkoja olen vaihdellut.

IMG_20190304_161238_web.jpg

Tässä kuvassa näkyy massiivipähkinäpuinen kotelo, että kuristin olisikin 4 H eikä 5 H, kuten kytkennässä lukee. Se saattaa selittää hieman tilannetta.
 
Tilaa ainakin on jos uudet konkat on paksummat niin hommaa myös pannat.

Tuola on vielä noi 47uF/450V konkat pitäisköhän vaihtaa ?

Muuntaja näköjään epoksiin valettu muuten olis helppo lisätä ensiöön muutama kierros.

(veikeesti toteutettu takaisinkytkentä kaijutinlinjasta katodille :) )
 
Viimeksi muokattu:
Tilaa ainakin on jos uudet konkat on paksummat niin hommaa myös pannat.

Tuola on vielä noi 47uF/450V konkat pitäisköhän vaihtaa ?

Muuntaja näköjään epoksiin valettu muuten olis helppo lisätä ensiöön muutama kierros.
Tuo 47 µF / 450 V elko kestää 500 Volttia, katsoin datatiedoista. Voihan sen jättää poiskin, jos laittaa virtalähteeseen isot elkot nykyisten tilalle.
 
Siinä voi tulla värähtelyongelmia muutenkin mä laittaisin pienet polkot tai vastaavat lyyttien rinnalle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
289 063
Viestejä
4 951 178
Jäsenet
79 590
Uusin jäsen
Tapsa1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom