Pienten kysymysten ketju

Hankin ehkä 500 Voltin elkoja. Niitä saa ainakin Mouserilta. Toimitus on Hollannista. Hintoihin lisätään ALV. Toimituskulut on ilmainen, jos tilaa tarpeesi paljon kerralla. Tietysti tuo DC-linkki "foliokonkka" houkuttelisi, mutta 475€ on melkoisen paljon rahaa.
Tai 2x300v ... 2x450v elkot sarjaan ja elkojen rinnalle 50k 4W bleeder-vastukset tasaamaan jännitettä. Kapasitanssi pitää tietysti tuplata sarjaankytkennässä. Paljonko putken virrankulutus? katotaan joku järkevä elko tähän.

Muuntajilta tulee 334,4 VAC keskimäärin, kun se tasasuunnataan ja suodatetaan, tulee 471,504 VDC. Tuo 5 H kuristin laskee jännitettä hieman. Verkkojännite vaihtelee melkoisesti päivän aikana. Aamuisin se on keskimäärin 232 VAC - aamuyöllä jopa 240 VAC. Mitattu Gossen Metrawatt Metrahit Ultra BT M248B yleismittarilla, joka on yhdistetty kännykän sovellukseen, sen voi laittaa tallentamaan vaikka 24 h.
Mitähän tuon suunnittelia on ajatellut vai onko tuo ihan itse improvisoitu?

Jos tuon ennen kuristinta olevan elkon jättää pois niin elkoille tulee kuristimen jälkeen huomattavasti vähemmän eli 335v luokkaa jos kuristin on oikein mitoitettu.
 
Tässä putkivahvistimen kytkentä.
RS1003_SE_AMP.JPG


Tuo virtalähde on erillinen ja erillisessä kotelossa. On vuosia, kun olen viimeksi mitannut jännitteitä. Näitä virtalähteen elkoja olen vaihdellut.

IMG_20190304_161238_web.jpg

Tässä kuvassa näkyy massiivipähkinäpuinen kotelo, että kuristin olisikin 4 H eikä 5 H, kuten kytkennässä lukee. Se saattaa selittää hieman tilannetta.
 
Tilaa ainakin on jos uudet konkat on paksummat niin hommaa myös pannat.

Tuola on vielä noi 47uF/450V konkat pitäisköhän vaihtaa ?

Muuntaja näköjään epoksiin valettu muuten olis helppo lisätä ensiöön muutama kierros.

(veikeesti toteutettu takaisinkytkentä kaijutinlinjasta katodille :) )
 
Viimeksi muokattu:
Tilaa ainakin on jos uudet konkat on paksummat niin hommaa myös pannat.

Tuola on vielä noi 47uF/450V konkat pitäisköhän vaihtaa ?

Muuntaja näköjään epoksiin valettu muuten olis helppo lisätä ensiöön muutama kierros.
Tuo 47 µF / 450 V elko kestää 500 Volttia, katsoin datatiedoista. Voihan sen jättää poiskin, jos laittaa virtalähteeseen isot elkot nykyisten tilalle.
 
Tapaus:

kondensaattori jossa on n.1500V jännite. Kuinka mitata tuota jännitettä kuluttamatta kondensaattorin varausta?
Tarkotuksena siis kytkentä jossa jännite mitataan säännöllisin väliajoin ja jos on pudonnut alle vaikkapa 500V:n, konkka ladataan.
Tuo raja-arvo ei ole kovinkaan tarkka, lähinnä vaan tarkkailis milloin konkka on heikolla hapella niin saa uutta mehua.
mittaat kapasitanssia yleismittarilla
 
Miten näitä virrankestoja pitäisi oikein lukea? Toisaalla lukee 0,3RA ja toisaalla 16(3)A? Kehuu myös 1/2 hevosvoimasta 🤔

Käyttötarve olisi 3 A ~14 VDC, josta voi kyllä virtaa laskea vaihtamalla led polttimoihin

20251108_152129.jpg
 
Miten näitä virrankestoja pitäisi oikein lukea? Toisaalla lukee 0,3RA ja toisaalla 16(3)A? Kehuu myös 1/2 hevosvoimasta 🤔

Käyttötarve olisi 3 A ~14 VDC, josta voi kyllä virtaa laskea vaihtamalla led polttimoihin

20251108_152129.jpg
Vaihtovirralle 16A puhtaasti resistiivistä kuormaa, 1/2HP moottorikuormaa tai 3A muuta induktiivista kuormaa (esim muuntaja yms). Tasavirralle 0.6A 125V tai 0.3A 250V. Enemmän DC-käyttöön suunniteltuja mikrokytkimiä saa parilla eurolla, joten ennemmin laittaisin sellaisen.
 
Mistä voisi hankkia M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja? Saivat olla mieluiten messinkisiä tai fosforipronssisia. Tai sitten vaihtoehtoisesti tinattuja tai hopeoituja M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja. Haponkestävää terästä olevia ruuveja ei mielellään, koska A4-teräs johtaa sähköä huonosti (~1.4 MS/m).
 
Mistä voisi hankkia M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja? Saivat olla mieluiten messinkisiä tai fosforipronssisia. Tai sitten vaihtoehtoisesti tinattuja tai hopeoituja M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja. Haponkestävää terästä olevia ruuveja ei mielellään, koska A4-teräs johtaa sähköä huonosti (~1.4 MS/m).
Mihin käyttöön? Kaikanmaailman rengasliittimet sähköjohdoissa ja kaapelikengissä on ihan yleisesti joko sinkityillä tai RST ruuveilla kiiinni, niin kuulostaa erikoiselta käyttökohteelta, jos sitä suurempaa sähkönjohtavuutta tarvii.

 
Mihin käyttöön? Kaikanmaailman rengasliittimet sähköjohdoissa ja kaapelikengissä on ihan yleisesti joko sinkityillä tai RST ruuveilla kiiinni, niin kuulostaa erikoiselta käyttökohteelta, jos sitä suurempaa sähkönjohtavuutta tarvii.

Nämä tulevat DC-linkki kondensaattoreihin. Siinä kytkentänavat on messinkiä. Joten siihen yhteensopiva ruuvi.
 
Nämä tulevat DC-linkki kondensaattoreihin. Siinä kytkentänavat on messinkiä. Joten siihen yhteensopiva ruuvi.
Kuten todettua pultatuissa sähköliitoksissa yleensä käytetään ihan perus teräs tai rosteriruuveja. Messinki/pronssiruuveja näkee lähinnä läpivienneissä ja naparuuveissa yms.
Tota kokoa saa vaikka puuilosta.
 
Mistä voisi hankkia M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja? Saivat olla mieluiten messinkisiä tai fosforipronssisia. Tai sitten vaihtoehtoisesti tinattuja tai hopeoituja M6 x 12 mm kuusiokoloruuveja. Haponkestävää terästä olevia ruuveja ei mielellään, koska A4-teräs johtaa sähköä huonosti (~1.4 MS/m).
Mä laittaisin tämän tapaiset ruuvit, sopii sun projektin vanhahtavaan henkeen:
Virrat sen verran pienet että matskulla tuskin väliä.
 
AKG K 240 MK II -kuulokkeisiini tuli halkeama kuvan osoittamaan kohtaan. Monien vuosien kovan ajon tulos.

Sanka on kovaa muovia, jonka sisällä kulkee äänijohto. Halkeaman synnyttyä ääni alkoi pätkimään ja rätisemään. Laitoin tuohon kohtaan näin ensihätään ilmastointiteippiä ja se vähensikin äänentoisto-ongelmia ratkaisevasti mutta pätkimistä ja rätinää esiintyy yhä päätä liikuttaessa.

Onko tässä mitään muuta tehtävissä kuin korjatteille vieminen tai jopa uusien kuulokkeiden osto?

AKG_k240mkII_rikki.jpg
Saattaa vaan olla pirun hankala projekti
Tein itse ja säästin.

Kuorin katkenneen sangan päät mattopuukolla, painoin punaiset uros/naaras-lattaliittimet yhteen, asetin liittimet ääni/sähköjohdon päihin, varmistin koko hoidon tarranauhalla ja sähkö kulkee jälleen, eli ääni toimii niin kuin pitää.

Urakan hinta 40 senttiä. Todellinen hinta 4 euroa koska lattaliittimiä sai vain 10 kappaleen rasioissa.
 
Mä laittaisin tämän tapaiset ruuvit, sopii sun projektin vanhahtavaan henkeen:
Virrat sen verran pienet että matskulla tuskin väliä.
IMG20251112183137.jpg

Kokeilin ruuveja, jotka löytyivät ruuveista, joita minulla oli. Enempää sopivia ruuveja ei ollut. Ensi viikolla käyn varmaankin 400 m päässä Keski-Pohjanmaan Ammattiopistolla, siellä lienee myymälässä kaikenlaisia ruuveja ja prikko(aluslevyjä) tarjolla, enköhän löydä sopivaa ratkaisua
 
Elektroluxin pyykinpesukoneessa alkoi kuulua valokaaren ääntä kun kone syötti virtaa moottoriin. Liekköhän tuosta moottorin hiilet loppu? Ääni kuuluu siis vain silloin kun kone pyörittää moottoria ja ajettaessa isoilla kierroksilla (esim linkous) ääni on kovempi. Ääntä ei siis kuulu esim silloin kun rumpua pyörittää tai rumpu hidastuu itsestään linkouksen päätteeksi. Hauskasti Elektroluxin suomalaisen varaosakaupan sivuilta varaosahiiliä ei myydä kuin yrityksille mutta koko moottorin kyllä saa tavan taavikin ostaa. Onko kellään kokemusta minkälainen homma vaihtaa? Ei äkkiseltään näytä kovin monimutkaiselta. Koneen malli electrolux fw31k7146
 
Elektroluxin pyykinpesukoneessa alkoi kuulua valokaaren ääntä kun kone syötti virtaa moottoriin. Liekköhän tuosta moottorin hiilet loppu? Ääni kuuluu siis vain silloin kun kone pyörittää moottoria ja ajettaessa isoilla kierroksilla (esim linkous) ääni on kovempi. Ääntä ei siis kuulu esim silloin kun rumpua pyörittää tai rumpu hidastuu itsestään linkouksen päätteeksi. Hauskasti Elektroluxin suomalaisen varaosakaupan sivuilta varaosahiiliä ei myydä kuin yrityksille mutta koko moottorin kyllä saa tavan taavikin ostaa. Onko kellään kokemusta minkälainen homma vaihtaa? Ei äkkiseltään näytä kovin monimutkaiselta. Koneen malli electrolux fw31k7146
Täältä olen varaosia hankkinut Moottorin hiilet
 
Elektroluxin pyykinpesukoneessa alkoi kuulua valokaaren ääntä kun kone syötti virtaa moottoriin. Liekköhän tuosta moottorin hiilet loppu? Ääni kuuluu siis vain silloin kun kone pyörittää moottoria ja ajettaessa isoilla kierroksilla (esim linkous) ääni on kovempi. Ääntä ei siis kuulu esim silloin kun rumpua pyörittää tai rumpu hidastuu itsestään linkouksen päätteeksi. Hauskasti Elektroluxin suomalaisen varaosakaupan sivuilta varaosahiiliä ei myydä kuin yrityksille mutta koko moottorin kyllä saa tavan taavikin ostaa. Onko kellään kokemusta minkälainen homma vaihtaa? Ei äkkiseltään näytä kovin monimutkaiselta. Koneen malli electrolux fw31k7146
Usein voi olla kommutaattorikin kulunut kuopalle ja niitä tuskin enää vaihdellaan/sorvaillaan tänä päivänä joten uusi moottori tai kokonaan uusi kone lienee monen valinta.

Laikkakoneisiin olen hiiliä vaihdellut ja konetta on saanut pyörittãä alkuun ilman kuormaa, jotta hiilet kuluvat vanhan kommutaattorin muotoon. Jos sopivia hiiliä ei ole ollut, sitten jotajn motonetin laturihiiliä levyn päällä hiomaan.
 
Minulla on tällainen kauan sitten Kiinasta tilattu joulukrääsä. Piirilevyn toisella puolella on kolme lediä, jotka vaihtelevat väriä. Kuvan yläreunassa on virtaliitin (kolme pinniä piirilevyyn) jossa on huono kontakti, ledit palavat vain kun sitä sormella laittaa oikeaan asentoon. Virtakatkaisin on tässä turha, minulle käy hyvin, että valot palavat aina kun virtaa tulee. Kuvan oikeassa reunassa on paristokotelo (johon menevät punainen ja musta johto), mutta se on turha, koska en käytä paristoa.

Olen täysi ummikko ja olen viimeksi kolvaillut ala-asteella, mutta olisi mielenkiintoista vähän kokeilla. Tällä voisin harjoitella, koska menetys ei ole suuri ja tämä on kai turvallista (virta tulee usb-muuntajasta). Mitä minun tästä pitäisi yhdistää, jotta voisin ohittaa tuon liukukytkimen kokonaan, eli ledit toimisi aina, kun virtaa tulee? Myös paristokotelon voi ohittaa, jos siitä on hyötyä.

17644075889408154663039240369134.jpg
 
Minulla on tällainen kauan sitten Kiinasta tilattu joulukrääsä. Piirilevyn toisella puolella on kolme lediä, jotka vaihtelevat väriä. Kuvan yläreunassa on virtaliitin (kolme pinniä piirilevyyn) jossa on huono kontakti, ledit palavat vain kun sitä sormella laittaa oikeaan asentoon. Virtakatkaisin on tässä turha, minulle käy hyvin, että valot palavat aina kun virtaa tulee. Kuvan oikeassa reunassa on paristokotelo (johon menevät punainen ja musta johto), mutta se on turha, koska en käytä paristoa.

Olen täysi ummikko ja olen viimeksi kolvaillut ala-asteella, mutta olisi mielenkiintoista vähän kokeilla. Tällä voisin harjoitella, koska menetys ei ole suuri ja tämä on kai turvallista (virta tulee usb-muuntajasta). Mitä minun tästä pitäisi yhdistää, jotta voisin ohittaa tuon liukukytkimen kokonaan, eli ledit toimisi aina, kun virtaa tulee? Myös paristokotelon voi ohittaa, jos siitä on hyötyä.

17644075889408154663039240369134.jpg
Virtalähdekäyttö: oikosulje kytkimen keskimmäinen ja kuvassa oikeanpuoleinen nasta.
Paristokäyttö: keskimmäinen ja vasen nasta.

Vaihtoehto +johdon kytkentä keskimmäiseen nastaan tai sopivampaan paikkaan foliolla.

Paristokäyttö kannattaa ehkä poistaa niin ei vahingossakaan lataa niitä.
 
Mulle väitetty että tuo releen sisällä oleva häiriön poistin on varistori. Voiko noi olla varistoreja vaikka näyttää vastuksilta?

20251203_165553.jpg


20251203_165204.jpg
 
Laittaa kaksi johtoa vesilasiin, niin toiseen alkaa kerääntymään töhnää. Se on plus. Odotusaikaa voi pienentää laittamalla veteen suolaa.
ihmemies-versio, suolavedellä tai syljellä kostutetun paperin pitäisi muuttua vihreäksi plussapuolelta
30 voltilla ja syljellä kokeiltuna tuossa kesti luokkaa 30 sekuntia että muutos oli havaittavissa, plussajohto tummuu ja paperi muuttuu vihertäväksi
 
ihmemies-versio, suolavedellä tai syljellä kostutetun paperin pitäisi muuttua vihreäksi plussapuolelta
30 voltilla ja syljellä kokeiltuna tuossa kesti luokkaa 30 sekuntia että muutos oli havaittavissa, plussajohto tummuu ja paperi muuttuu vihertäväksi
Paristo, johdonpätkä ja hehkulamppu. Niillä kokeilemaan tuntematonta napaisuutta. Jos jännitteet summautuu polttimolla, napaisuus on sama kuin paristolla, jos tulee erotus, napaisuus on päinvastoin.
 
Taitaa noita releitä olla diodilla, vastuksella ja ilman. Vastus vähentää kärkien kipinöintiä, diodi estää sähkömagneettisen purkauksen ohjaukseen päin.

Varistoria käytetään kai yleensä suojaamassa laitteita ylijännitteeltä, eli se on heti sulakkeen jälkeen, ja sen tehtävänä on ylijännittellä mennä oikosulkuun ja polttaa sulake hallitusti (mitä ei aina tapahdu esim. ukkosella).
 
Edullisia (asiallisia) 5VDC 5A+ virtalähteitä mistä?

Ulostulon liittimellä ei niin väliä, sen saa vaihdettua. Optimi toki 5,5mm barrel. Ei randomia Alista, joko Suomesta tai Saksan Amazonista.

Voi myös olla koteloimaton, jos löytyy hyvä valmis 3D kotelo.

Edit: tme.eu taitaa olla aika nopea toimituksissa, joten lienee paras vaihtoehto.
 
Taitaa noita releitä olla diodilla, vastuksella ja ilman. Vastus vähentää kärkien kipinöintiä, diodi estää sähkömagneettisen purkauksen ohjaukseen päin.
Kyllä se vastus on ihan samasta syystä kuin diodi; molemmat käämin rinnalla, sammuttamassa flyback-jännitepiikkiä.
 
Paljonko muuten tuossa vastuksessa on ohmeja?
Voit syöttää vastuksen värirenkaat vastusvärikoodilaskimeen. Ohmit riippuu releen käyttöjännitteestä. Käyttöjännitteellä vastuksen on toivottavaa haaskata tehoa mahdollisimman vähãn, mutta itseinduktiolla jarruttaa riittävästi. Vastus on toteutuksista halvin. Myös kondensaattoreita käytetään itseinduktion nielemiseen.
 
Monenko voltin käämi on? 12V käämillä ja tuolla vastuksella menisi jatkuva teho yli 2W ja kyseessä 0,6W vastus. Sanoisin että kilo-ohmeja on, että käyttöjännitteelä ei virta kulje.
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
 
Milläs lähdetään hapettumia puhdistamaan piirilevyltä.
Tuli taas halpa toriostos tehtyä ja vika mitä ilmeisemmin löytyy piirilevyltä hapettuman muodossa.
Ja mitä aikaisempi omistaja kertoi, että on aikaisemminkin jonkun kaverin toimesta putsattu ja alkanut jälleen toimimaan.

1765618337551.png


Hapettumaa löytyy komponentin juurelta. Sen enempää ennenkuin lähtee jatkamaan diagnostiikkaa, miten näitä putsataan ja millä aineilla?
Tuo kohta saattaa olla sellainen että tuohon tippuu tippa vettä silloin tällöin, joten miten näiden suojakerros toteutetaan? lakalla? millä miten?

kiitos.
 
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
Käämi, eli vaikka rautanaulan ympärille kelattu johto, varastoi itseensä energiaa ja virtapiirin katkaisuhetkellä ulos oksennettava jännite riippuu katkaisun nopeudesta, kuorman impedanssista ja kelaan varatusta energiasta. Tasajännitteellä kyllästettyä käämiä voi verrata venytettyyn kuminauhaan, jotta se ei lyö sormille, pitää varaus purkaa hitaasti tai laitta jokin kuorma muuttamaan varautunut energia lämmöksi.

Jos tuota relettä ohjataan jollain puolijohteella, jossa avonaisen ohjauspiirin vastus on luokkaa ääretön, tuo käämi helposti indusoi tuhansien volttien jännitteen, ja vähempikin rikkoo ohjauselektroniikan.
Kun piirissä on tuo ehdotettu 5,6k vastus, 12V jännitteellä sen hukka on siedettävä, mutta se tappaa hyvin tehokkaasti käämiin varastoituneen mitättömän pienen energian ilman että jännite pääsee nousemaan.

Ylempänä oli kuvia, normaali autorele. Joskus vastuksia tai konkkia käytetään myös releen koskettimien yli (ei pelkästään sen käämin). Tämä johtuu siitä että joskus releellä ohjataan toista käämiä ja tämä käämi samalla tavalla haluaa purkautua katkaisukohdassa kilovolttien valokaarena joka polttaa releen koskettimen nopeasti. Esim vanhoissa kärjellisissä sytytysjärjestelmissä oli konkat katkojan kärkien yli.
 
Mutta mistähän tuo vastusarvo tulee, luulin oppineeni värit jo vuoskymmeniä sitten, onko joku uusi järjestelmä kehitetty?

Tuossa on enemmän järkeä verrattuna esim. sytytyspuolaan jossa jännite nostetaan konkalla.
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla. Sytytyspuola on aivan vastaava käämi kuin tuo releen käämi. Ero on siinä, että releessä valokaari ei missään nimessä ole toivottu ilmiö, mutta sytytyspuolassa se nimenomaan on - jotta polttoaineseos saadaan syttymään. Kondensaattorin tehtävä on estää kipinöinti väärässä paikassa ja ohjata energia käämiin.

Resonanssihommelit ja värähtelyt kuuluvat vaihtosähköön ja radiotekniikkaan. Esitetty rele on tasavirtamalli, ja muutenkaan releellä ei voida rakenteensa vuoksi ohjata korkeita kytkentätaajuuksia luokkaa max 2Hz. Kun releelle kytketään virta, se imee itseensä energiaa magneettikentän muotoon ja katkaistaessa vapauttaa sen pois. Konkka/vastus/diodi on vain tapoja tehdä purkautuminen hallitummin. Suuremmilla taajuuksilla nämä kyllä muodostavat RLC-piirin. DC-käytössä nuo energiat ehtivät kuoleutumaan resistiivisiin häviöihin ennen seuraavaa kytkentäjaksoa.
 
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.
Sininen-harmaa-musta-musta-ruskea itse katsoin olevan. Eli 1x kerroin joten 680ohm +-1%
Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
 
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.

Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
Itse ole elänyt kärjellistä aikaa, joten käytännön kokemusta noista juuri ei ole. Konkan tehtävä kahvipöytäkeskustelujen pohjalta oli estää käämiin varatun sytytysenergian purkautuminen väärään suuntaan, eli katkojan kärkiin ja samalla suojella kärkiä. Eli ymmärtääkseni kyllä, kondensaattori tehosti käämin toimintaa ja se oli myös ajoitukseltaan optimoitu. Varmaan voidaan resonanssipiiriksi kutsua. Jännitteistä en osaa sanoa mitä oli ensiön puolella, mutta toisossa varmasti kilovoltteja.
 
Muisteloa noista perinteisistä sytkistä:
Jos kärkiin tulee piikki niin siitä kummalla puolen se on pystyy päättelemään sen että onko konkka liian iso vai pieni ja perunalla sai sitten kuulemma korvattua konkan hätätilassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
312 471
Viestejä
5 304 491
Jäsenet
84 283
Uusin jäsen
jogurtti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom