Pienten kysymysten ketju

Kumpi on halvempaa?

Käyttää uunissa kinkkukiusaus 200c asteessa yhden tunnin ajan.
Vai pitää kinkkukiusaus crockpotissa 4 tuntia high-asetuksella?

(mutta jos käytän perunasuikaleet ensin mikrossa sulatuksella, silloin crockpotissa riittää 2,5 tuntia.)
Tuossa on niin paljon muuttujia ettei siihen voi oikein suoriltaan sanoa. Laitteiden ilmoitetusta maksimitehosta ja ajasta ei voi laskea koska siinä ei huomioida ettei laitteet käy koko ajan täydellä teholla, lisäksi laitteet hukkaa energiaa tuntemattoman määrän vuotamalla lämpöä pois.

Crackpotti näyttäis olevan verkkovirralla toimiva, joten sen ja mikron virrankulutuksen voi mitata halvalla kulutusmittarilla, uunit on yleensä puolikiinteästi asennettuja eikä niistä kovin helposti saa mitattua kulutusta, ainakaan noin pienellä käyttöajalla. Jos on vanha uuni niin ehkäpä sitä voi istua tunnin siinä vieressä ja releiden napsunnasta kuunnella ja laskea mikä on vastusten käyttöaika.

Jos pitää mutulla heittää joku arvaus niin crackpot, koska muovinen ja pieni kotelointi vie vähemmän energiaa kuin iso ja metallinen uuni, samoin pienempi pinta-ala hukana lämpöä pois.
 
Kumpi on halvempaa?

Käyttää uunissa kinkkukiusaus 200c asteessa yhden tunnin ajan.
Vai pitää kinkkukiusaus crockpotissa 4 tuntia high-asetuksella?

(mutta jos käytän perunasuikaleet ensin mikrossa sulatuksella, silloin crockpotissa riittää 2,5 tuntia.)
riippuu ko. laitteiden tehonkulutuksesta? Mut mutulla veikkaan, että haudutuskattila(?) vienee vähemmän energiaa tässä skenaariossa. Vissii vähän niinku niiden ideaki.
 
Kumpi on halvempaa?

Käyttää uunissa kinkkukiusaus 200c asteessa yhden tunnin ajan.
Vai pitää kinkkukiusaus crockpotissa 4 tuntia high-asetuksella?

(mutta jos käytän perunasuikaleet ensin mikrossa sulatuksella, silloin crockpotissa riittää 2,5 tuntia.)


Nythän on niin, että meillä ei ole mitään käsitystä kyseisen uunin eristyksistä eikä sen esilämmitysajasta 200 asteeseen, vaikka voisimmekin arvata lämpötilaeroksi 178 astetta, joten tehon ja sitä kautta energiankulutus ei laskemalla onnistu.

Lämpökattilan kanssa sama juttu, vaikka siinä jokin wattilukema olisi, päälläolokerroin riippuu aivan sen eristeistä ja ympäristön lämpötilaerosta. Itsekin arvaisin tuota kattilaa halvemmaksi.

jos talossa on suora sähkölämmitys, eroa lienee sitäkin vähemmän, jos kinkkukiusaukset valmistetaan sisätiloissa talvella.

Jos uuni taas olisi puukäyttöinen, itselleni kymmenen kinkkukiusauksen valmistaminen olisi halvempaa kuin yksi älypuhelimen latauskerta valtakunnallisesta jakeluverkosta. Eli lämmöntuottoon kannattaa mahdollisuuksien mukaan miettiä muita energiamuotoja kuin suora sähkö.
 
Mistä näppärästi 6-napaista johtoa ledinauhan pätkien välille? Philips Hue Lightstrip pitäisi saada jatkettua niin että välissä on pari metriä kaapelia. 24 V ja virta max 800 mA, eli joku 0.3 mm^2 varmaan riittäisi?

Katselin että 6-napaista modulaarikaapelia puhelimia varten löytyisi vielä jostain, mutta taitaa olla liian rimpulaa (vähän huonosti noista tietoja). Samoin lattakaapelit on liian ohuita, jotain AWG 28 luokkaa vaan. Bonusta olisi jos olisi suht pienet ulkomitat jotta saa siististi vedettyä ja erikoisbonusta jos olisi 1.27 mm johtimien väli että sopii suoraan tuohon lightstripin terminaaliin, mutta se lienee jo liikaa pyydetty.
 
Olisiko suositella perikunnan kiinteistöön euromääräisesti halpaa ratkaisua jolla katsoa lämpötiloja?

Kahdesta paikkaa pitäisi saada lukema, asuin ja kellarikerroksesta.
Joku laiteliittymä netiksi.

Oumannin 300 säädin(ilman ethernet) löytyy, mutta sen modeemi maksoi jotain 300€ + asennus, ei kiitos.
 
Halvin mokkula/modeemi missä wifi ja vaikka Shelly H&T, joka ei ole halvin mutta helppo.
 
Mennyt vähän muissa asioissa aika, mutta nyt kun palasin asiaan niin mites nuo ledit mittaa "varmasti". Kävin ledit diodimoodissa yleismittarilla läpi ja kaikki kyllä palaa (tuolla mitättömällä teholla)...
Eli millä tavalla nuo menevät rikki?
Minulla oli kausivalosarja ledeillä ja niissä osa ledeistä rupesi vilkkumaan. Huvikseni teurastin tuon ja pienellä virralla tuntuivat toimivan ihan ok mutta nimellisvirralla osa rupesi vilkkumaan. Tuolla kokemuksella sanoisin että yleismittarin diodimittauksen himmeällä palamisella ei voi päätellä juuri mitään, testaa ledi kerrallaan jollakin varmasti toimivalla virtalähteellä ledin nimellisvirralla niin löytyy yllättäen vilkkuvia. Ilmeisesti tuo vilkkuminen tulee siitä että ledi on osittain murtunut ja lämmetessään yhteys katkeaa ja katkoksen aikana ledi jäähtyy ja syttyy uudestaan.
 
Olisiko suositella perikunnan kiinteistöön euromääräisesti halpaa ratkaisua jolla katsoa lämpötiloja?

Kahdesta paikkaa pitäisi saada lukema, asuin ja kellarikerroksesta.
Joku laiteliittymä netiksi.

Oumannin 300 säädin(ilman ethernet) löytyy, mutta sen modeemi maksoi jotain 300€ + asennus, ei kiitos.
Ei ole kokemusta mutta tämä ei ole hinnalla pilattu ja saa kaksi mittausta. Ulkoisen anturin kaapelin jatkaa tarvittaessa itse jos ei vakiopituus riitä. On myös vain tekstiviesteillä hallittava, niin softa luultavasti aika toimintavarma, kun ei ole mitään graafista räpellystä.
 
Minulla oli kausivalosarja ledeillä ja niissä osa ledeistä rupesi vilkkumaan. Huvikseni teurastin tuon ja pienellä virralla tuntuivat toimivan ihan ok mutta nimellisvirralla osa rupesi vilkkumaan. Tuolla kokemuksella sanoisin että yleismittarin diodimittauksen himmeällä palamisella ei voi päätellä juuri mitään, testaa ledi kerrallaan jollakin varmasti toimivalla virtalähteellä ledin nimellisvirralla niin löytyy yllättäen vilkkuvia. Ilmeisesti tuo vilkkuminen tulee siitä että ledi on osittain murtunut ja lämmetessään yhteys katkeaa ja katkoksen aikana ledi jäähtyy ja syttyy uudestaan.
Pitää töistä napata kunnon labrapoweri lainaan niin saa riittävästi jänöä koko ketjun sytyttämiseen oikealla virralla niin näkee pätkiikö silläkin.

Itseasiassa nyt kun mittasin niin lampussahan on 14 neljän rinnakkaisen ledin settiä peräkkäin, sinänsä jos yksittäinen ledi leviäisi niin senhän ei pitäisi olla ongelma jos ledien kesto on vaan riittävästi ylimitoitettu. Eikä neljää rinnakkaista lediä voikaan vetää ihan rajoilla kun ei ole mitään balansoimassa virtaa :hmm:
 
Eipä taida hirveästi löytyä ohkasempia. 12mm putkea on ainakin joskus ollut mutta en kyllä muista nähneeni ikuisuuksiin. Ei joku muu vastaava muoviputki kelpaisi?

Jos taipuisa kelpaa niin autosähkötavaraa myyvien kauppojen hyllyistä löytyy noita perinteisiä mustia kurkkuputkia, esim tämä Taipuisa asennusputki, 7 mm

Esim. paineilmaputkia on useaa kokoa noissa ohuissa. Sekä on kovaa ja jokseenkin taipuvaakin. Bonuksena hyvin havaittava väri. :)

RWU - Polyuretaaniputki - Salhydro Oy

Ei tarvitse välttämättä olla jäykkää, kunhan saisi menemään seinässä valmiiksi olevasta, ei kovin hyvin tehdystä reiästä läpi. Täytyy noita vaihtoehtoja varmaan katsoa, kiitoksia.
 
Screenshot_20221003-142726_Chrome.jpg

Entinen asunnon omistaja jätti tämmösen imurin pyöriin nurkkiin, näyttää aika käyttämättömältä.
Ongelmana se että imuri puhaltaa, ei ime?
Löysin vain on/off kytkimen, ja kaksi reikää johon letku menee mutta puhaltaa silti.

Onkohan tässä ny jotain mitä en tajua?
 
Voisiko esim tällä transistorilla ja riittävällä jäähdytyslevyllä kuristaa suoraan 12V 150W aurinkopaneelin jännitteennousun 14.4V? Siis vetämällä paneelia "oikosulkuun"?

 
Screenshot_20221003-142726_Chrome.jpg

Entinen asunnon omistaja jätti tämmösen imurin pyöriin nurkkiin, näyttää aika käyttämättömältä.
Ongelmana se että imuri puhaltaa, ei ime?
Löysin vain on/off kytkimen, ja kaksi reikää johon letku menee mutta puhaltaa silti.

Onkohan tässä ny jotain mitä en tajua?
Mulla on samanlainen kyllä se imee kuvan mukaisesta reiästä.
Hemmetin äänekäs, suodatin lähinnä vitsi, letkun liimauset pettää, vesi-imurina ihan kiva :)
 
Asus TUF Gaming X570-Plus AM4 ATX-emolevy epäilyksen alla, jotain rikki.

Vika alkoi näytön jäätymisenä. Ei käynnistynyt enää virtanapista. Yksi QLED valoista vilahti nopeasti, kun painoin kotelon virtanappia. Virtalähde lähti käyntiin ja siihen suoraan liitetyt tuulettimet pyöri, emon tuulettimet eivät (piirisarja ja prossu). Muistien ja emon RGB-valot kyllä toimivat, mutta ei QLED:it.

Otin muistit ja m.2 levyt irti, ei vaikutusta, prossu irti, ei vaikutusta. Paitsi nyt ei enää edes piirisarjan tuuletin nytkähtänyt yhtään, vian alussa nytkähti neljänneskierroksen. Lähetys Verkkokauppaan ja siellä testattuna kaikki toimi kuin junan vessa. Nyt takasin emo kotona ja ei mitään eloa. Testattu koneen omalla powerilla, ja toisen toimivan koneen powerilla.

Eikös tuon emon pitäisi edes jotain sanoa QLED:eillä vaikka jos kytkisi vain ATX-piuhan, ATX-8-pin-piuhan ja virtanapin? Piirisarjan tuulettimen pitäisi pyöriä? Napin toimintakin testattu yleismittarilla toimivaksi.
 
Mestarikasaajat yleensä kiertelevät emon alle standoffeja mihin sattuu paikkoihin ja pikku hiljaa ne ylimääräiset hieroo eristelakan emon pinnasta puhki aiheuttaen erilaisia ongelmia, joskus totaalikyrvähtämisen.
 
Mestarikasaajat yleensä kiertelevät emon alle standoffeja mihin sattuu paikkoihin ja pikku hiljaa ne ylimääräiset hieroo eristelakan emon pinnasta puhki aiheuttaen erilaisia ongelmia, joskus totaalikyrvähtämisen.
Joo, on näitä jo 28 vuotta kasailtu, ja hyvin on lakat pysyneet kunnossa. Emolevy ei siis toimi edes irrallaan kotelosta, vaikka huollossa sanoivat että toimii normaalisti.
 
Voisiko esim tällä transistorilla ja riittävällä jäähdytyslevyllä kuristaa suoraan 12V 150W aurinkopaneelin jännitteennousun 14.4V? Siis vetämällä paneelia "oikosulkuun"?


En ehkä lähtisi oikosulkemaan paneelia, mieluummin paneelin kanssa sarjaan regulaattoriksi.

Paneelin jännite nousee siis liian ylös ?
Ja on ehkä suoraan akussa kiinni tuon jännitteen perusteella ?
 
En ehkä lähtisi oikosulkemaan paneelia, mieluummin paneelin kanssa sarjaan regulaattoriksi.

Paneelin jännite nousee siis liian ylös ?
Ja on ehkä suoraan akussa kiinni tuon jännitteen perusteella ?


Juu nuo paneelit on sellaisia, että lepojännite on helposti 19V ja esim. 12V/45W hehkulankapolttimoon meni 17V 4.8A. Oikosulussa antoi noin 9A, eli nimellisvirtansa. Paneelia voisi periaatteessa pitää suoraan akussa kiinni, jos katkaisee virtapiirin manuaalisesti jännitteen noustessa.

Paneeli on vielä sellainen, että pyrkii enemmän antamaan vakiovirtaa riippumatta jännitteestä kuorman yli. Siksi MPPT olisi paras, jossa mikro-ohjain muuttaa vastusta kelin mukaan, niin että löytää aina suurimman jännitteen ja virran leikkauspisteen, jolloin saadaan suurin teho.

Jos taas käyttää halvempaa PWM ja paneelista tulee paisteella 19V, niin sen saa muutettua suuremmaksi virraksi pienemmällä jännitteellä, mutta ei ole enää suurta eroa.

Tuota oikosulkuratkaisua mietin siksi, että sarjaan kytkettyjen puolijohteiden yli jää aina tehoa/jännitettä ja huonolla kelillä se on turhaan lataustehosta pois. Rinnalle kytketty kuristin alkaa rajoittamaan vasta silloin, kun akku on täynnä ja teho vain tuhoaisi akkua.
 
Laita NC-kärkinen rele joka avautuu akun täyttyessä.

Näinhän ne autojenkin jännitteensäätimet aikoinaan toimivat ja yllättävän hyvin kesti sitä jatkuvaa kytkemistä. Relekin vie sähköä vasta silloin kun akku on jo täynnä...

Tosin jotain hall-anturia ja transistoria/oparia tarvittaisiin, koska 14,4V jännite on mahdollista saavuttaa jo 18A virralla ja silloin akku on vielä pahasti tyhjä. Eli virta tippuu 300mA 14.4V jännitteellä, lyödään rele pitoon. Jännite laskee alle 13,0V katkaistaan pitopiirin virta.
 
1665382425483.png

1665382457553.png


Tuossa keskellä alarivissä oli virtanappi. Tuhosin sen. Voinko vaan kolvata tinaa tuonne sisään ja se on always on?
 
1665382425483.png

1665382457553.png


Tuossa keskellä alarivissä oli virtanappi. Tuhosin sen. Voinko vaan kolvata tinaa tuonne sisään ja se on always on?
Vähän riippuu oliko se virtapainike vai virtakytkin. Jos se oli kytkin eli oli erilliset on ja off -asennot niin varmaankin voi lyödä oikosulkuun ja laite on aina päällä mutta jos oli painike niin riippuu vähän laitteesta mitä tykkää jos nappia pidetään koko ajan pohjassa.
 
Vähän riippuu oliko se virtapainike vai virtakytkin. Jos se oli kytkin eli oli erilliset on ja off -asennot niin varmaankin voi lyödä oikosulkuun ja laite on aina päällä mutta jos oli painike niin riippuu vähän laitteesta mitä tykkää jos nappia pidetään koko ajan pohjassa.

Oli erillinen kytkin, on ja off -asennot.
Myös pohjasta voisin vetää, mutta se ei olisi niin siistiä - tosin onko tuo kiinalaisten ratkaisukaan siisti..
1665386491168.png

Tämä siis kytkin alhaaltapäin. Aika selvästi tuossa menee jo joku linja (maa?). Sitten on töhnää, josta syytän kiinalaisia.

Enköhän tällä pääse korjaamaan.. Vedän liitokset alhaalta, jos ei muuten.

--

Kyseessä on 10-20€ arvoinen vahvistin, joka on lähinnä viihdeprojekti. Olen siihen kannen tulostanut uudelleen ja vaikka kanteni on parempi, sen asennuksen yhteydessä liikaa voimaa ja tuo kytkin hajosi..
1665386649789.png


edit: tämä kunnossa. Hyvin toimii.
 
Viimeksi muokattu:
Värkkäsin ulkovarastoon patterin pistorasian ohjauksen huonetermostaatilla. Miten te tulkitsette tätä kytkentäkaaviota?
1665418375706.png

Minä kytkin tämän siten, että N kutosnastaan, L nelosnastaan ja pistorasialle vaihe kolmosnastasta. Hyppylangan laitoin vielä 5-3 välille jotta merkkilamppu toimii. Hyvin tuntuu toimivan. Mutta eihän tässä kytkennässä ole mitään järkeä kun termostaatille ei ole erikseen tulo- ja lähtöjohtoja?
Kokeilin myös ohjata pistorasian nollajohtoa mutta ei oikein toiminut.
 
Selkeestihän tuo katkoo vaihetta mekaanisen termostaatin avulla,joka siis ei tarvitse sähköä toimiakseen,tai sitten siellä on elektroninen termari joka saa syötön patterin kautta sarjaan kytkettynä .
 
Selkeestihän tuo katkoo vaihetta mekaanisen termostaatin avulla,joka siis ei tarvitse sähköä toimiakseen,tai sitten siellä on elektroninen termari joka saa syötön patterin kautta sarjaan kytkettynä .
Mekaaninen termari siinä on, mutta tuota kytkentää ihmettelen kun ei ole tuloa ja lähtöä merkitty vaan termarille tuleva vaihe ja kaikki muut kytkeytyy nollajohtimeen. Tämä siis toimii jo mutta tätä kytkentäohjetta en ymmärrä. Ihan selkeästi lämmitykseen lähtevä johto on kolmosnastassa ja viilennykseen kakkosnastassa, mutta ohje on outo.
 
Mekaaninen termari siinä on, mutta tuota kytkentää ihmettelen kun ei ole tuloa ja lähtöä merkitty vaan termarille tuleva vaihe ja kaikki muut kytkeytyy nollajohtimeen. Tämä siis toimii jo mutta tätä kytkentäohjetta en ymmärrä. Ihan selkeästi lämmitykseen lähtevä johto on kolmosnastassa ja viilennykseen kakkosnastassa, mutta ohje on outo.

Kuva kertoo sen oleellisimman ja minulle avautuu hyvin. Omat wanhat termostaatit oli hieman omituisia, kun niissä oli vielä kotona/poissa toiminto ja tekstit saksaksi..
 
Mikä voi olla syynä kun normaali yksityinen Google tili ei anna synkronoida yhteystietoja? Ei tule merkattua vaihtoehtoa ollenkaan. Tilissä kuitenkin on yhteystiedot ja edellisessä puhelimessa sama tili toimii tuon suhteen.
(Muutenkin toiminta outoa, esimerkiksi sähköposti oli sama juttu, mutta menemällä Gmail sovellukseen ne ilmestyi. Yhteystiedot sovelluksella ei samaa esiin kutittelua saanut. Puhelimen vaihto kyseessä.)

IMG_20221010_220710.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mikä voi olla syynä kun normaali yksityinen Google tili ei anna synkronoida yhteystietoja? Ei tule merkattua vaihtoehtoa ollenkaan. Tilissä kuitenkin on yhteystiedot ja edellisessä puhelimessa sama tili toimii tuon suhteen.
(Muutenkin toiminta outoa, esimerkiksi sähköposti oli sama juttu, mutta menemällä Gmail sovellukseen ne ilmestyi. Yhteystiedot sovelluksella ei samaa esiin kutittelua saanut. Puhelimen vaihto kyseessä.)

IMG_20221010_220710.jpg

Olet eksynyt väärälle alueelle ehkä :) Tossa sopivampi ketju yleisluontoisille pikku-kyssäreille:
 
Mekaaninen termari siinä on, mutta tuota kytkentää ihmettelen kun ei ole tuloa ja lähtöä merkitty vaan termarille tuleva vaihe ja kaikki muut kytkeytyy nollajohtimeen. Tämä siis toimii jo mutta tätä kytkentäohjetta en ymmärrä. Ihan selkeästi lämmitykseen lähtevä johto on kolmosnastassa ja viilennykseen kakkosnastassa, mutta ohje on outo.


Ehkä asiaa voisi yrittää selittää siten, että toisissa termareissa valmistaja on tehnyt aivan samat kytkennät valmiiksi termariboksin sisälle ja tuossa mallissa valmistaja on jättänyt kytkennät asentajan huoleksi.

Jos ja kun purkissa ei ole valmiina tarpeeksi terminaaleja esimerkiksi sille nollajohtimelle, teet "potentiaalin jakamisen" vaikka näillä: Wago 5-napainen rasialiitin 8kpl | Puuilo
 
Miten saan näistä selville mikä ledeistä tai komponenteista on rikki? Tuo viimeinen neljän ledin sarja ei pala. Kyseessä auton lisäjarruvalo ja tarkoitus olisi fiksata tämä
IMG_20221012_172038.jpgIMG_20221012_172042.jpgIMG_20221012_172031.jpg
 
Miten saan näistä selville mikä ledeistä tai komponenteista on rikki? Tuo viimeinen neljän ledin sarja ei pala. Kyseessä auton lisäjarruvalo ja tarkoitus olisi fiksata tämä
IMG_20221012_172038.jpgIMG_20221012_172042.jpgIMG_20221012_172031.jpg
Mahdollisesti viallisia osia taitaa olla 5kpl, 4 lediä ja vastus. Yleismittarilla mittaa että vastus ei ole poikki ja mahdollisesti diodialueella jokaisen ledin yli mittaamalla saattaisi löytää viallisen ledin joka ei siis rupea hehkumaan kumminkaan päin mittaamalla. Nuo ledit vaan näyttävät vähän sellaisilta joita ei ihan joka maitokaupasta löydykään.
 
Miten saan näistä selville mikä ledeistä tai komponenteista on rikki? Tuo viimeinen neljän ledin sarja ei pala. Kyseessä auton lisäjarruvalo ja tarkoitus olisi fiksata tämä
IMG_20221012_172038.jpgIMG_20221012_172042.jpgIMG_20221012_172031.jpg
Edellisen auton LED takavaloja korjanneena veikkaasin 4 LEDin ketjun 1 on pimeänä. Autoympäristö on sen verran raaka, että LED chipin kontaktit pettää LED paketin sisällä. LEDit voi mitata yksitellen esim. yleismittarin Diodi mittauksella.
Tilalle voi laittaa vastaavan virrankeston ja kirkkauden omaavan LEDin eri kotelossa , kunhan sopii tilalle.
Tietysti tuohon voisi laittaa tilalle myös punaisen(tai valkoisen jos punainen valon linssi riittää?) 12V LED nauhan ?
 
Vuosi sitten ostin Deltacon MD-18 CAT6 malliset liittimet mutta ne ovat vain lojuneet varastossa. Nyt kun niille tuli käyttöä näyttää siltä että niissä on jokin valmistusvika koska ne ei pysy kunnolla kiinni missään LAN portissa vaan irtoaa tosi helposti. Liittimestä ei edes kuulu mitään kliksua kun sen kytkee porttiin. Mitä kannattaisi hakea näiden tilalle?

tl:dr CAT6 RJ-45 liittimet, mihin merkkiin voisi luottaa?
 
Vuosi sitten ostin Deltacon MD-18 CAT6 malliset liittimet mutta ne ovat vain lojuneet varastossa. Nyt kun niille tuli käyttöä näyttää siltä että niissä on jokin valmistusvika koska ne ei pysy kunnolla kiinni missään LAN portissa vaan irtoaa tosi helposti. Liittimestä ei edes kuulu mitään kliksua kun sen kytkee porttiin. Mitä kannattaisi hakea näiden tilalle?

tl:dr CAT6 RJ-45 liittimet, mihin merkkiin voisi luottaa?
Taivuta sitä lukitusjousta vähän ylemmäs niin että alkaa naksahtaa.
 
Taivuta sitä lukitusjousta vähän ylemmäs niin että alkaa naksahtaa.
Sitä sai kyllä taivuttaa ihan kunnolla ennen kuin se teki mitään. Tuota ei tullut mieleen edes kokeilla koska ne näyttää niin heikoilta. En sanoisi että ne tuntuu yhtä hyviltä kuin valmiiksi asennetut mutta en tarvitse vaihtaa niitä enää, joten kiitokset.
 
Mistä tällaisia lattaliittimiä? Idea siis saada yksisäikeinen johdin kiinni lattaliittimeen luotettavasti.

Edes tuon liittimen nimi olisi kova sana jolla etsiä noita. Myös uros palikalle tarve.
 

Liitteet

  • 20220927_092125.jpg
    20220927_092125.jpg
    402,1 KB · Luettu: 60
Mistä tällaisia lattaliittimiä? Idea siis saada yksisäikeinen johdin kiinni lattaliittimeen luotettavasti.

Edes tuon liittimen nimi olisi kova sana jolla etsiä noita. Myös uros palikalle tarve.

Siis jotain Abiko ruuviliitin, tai jotain sinnepäin?

Edit: Kerrotko vielä jännitteen/virran? Hituvirroillahan nyt menee vaikka juottamalla normi Abikoon. Vähän isommilla sitten "ranettaisin" Wagolla muuttaen johtimen sopivaksi.
 
Siis jotain Abiko ruuviliitin, tai jotain sinnepäin?

Edit: Kerrotko vielä jännitteen/virran? Hituvirroillahan nyt menee vaikka juottamalla normi Abikoon. Vähän isommilla sitten "ranettaisin" Wagolla muuttaen johtimen sopivaksi.
Eihän se jännite nyt sitä juottamista estä, mutta onhan se nyt vaan ihan perseestä alkaa jotan kolvia virittelemään yhtä liitintä varten.

Ja juuri tuon wagoranetuksen tilalle kaipaan noita spesiaaliliittiimiä, joita on olemassa kuten kuvakin kertoo, mutta noita tuli 3 kpl jonkun paine-erokytkimen mukana, tulee kalliiksi liittimet hankkia noin.
 
Mistä tällaisia lattaliittimiä? Idea siis saada yksisäikeinen johdin kiinni lattaliittimeen luotettavasti.

Edes tuon liittimen nimi olisi kova sana jolla etsiä noita. Myös uros palikalle tarve.
Googleta 6.3mm terminal, mut ei noita naaraina löydy oikein.
Helpompi jos toi olis uros, jonka löytää lähimmästä motonetistä ja piuhan päässä naaras.
 
Eihän se jännite nyt sitä juottamista estä, mutta onhan se nyt vaan ihan perseestä alkaa jotan kolvia virittelemään yhtä liitintä varten.

Ja juuri tuon wagoranetuksen tilalle kaipaan noita spesiaaliliittiimiä, joita on olemassa kuten kuvakin kertoo, mutta noita tuli 3 kpl jonkun paine-erokytkimen mukana, tulee kalliiksi liittimet hankkia noin.

No ei suoranaisesti. Mutta 230V puolelle en edes ajattelisi, mahtaako olla jopa kielletty? 12/24V ajoneuvokäytössäkään en suosittele, tärinä/liike sen murtaa kuitenkin enemmin tai myöhemmin. Mutta kaikki siitä väliltä kyllä onnistuu.
 
Eihän se jännite nyt sitä juottamista estä, mutta onhan se nyt vaan ihan perseestä alkaa jotan kolvia virittelemään yhtä liitintä varten.

Ja juuri tuon wagoranetuksen tilalle kaipaan noita spesiaaliliittiimiä, joita on olemassa kuten kuvakin kertoo, mutta noita tuli 3 kpl jonkun paine-erokytkimen mukana, tulee kalliiksi liittimet hankkia noin.


Onhan noita kun hakee (tyyliin. spade screw terminal adapter) mutta voi olla hankalaa saada pieniä määriä tänne pohjois-eurooppaan.
esim.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 794
Viestejä
4 547 375
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom