Pienten kysymysten ketju

Vaikuttaako käytännössä mihinkään, jos virtalähde antaa 19,5 V ja laitteen takaseinässä 20 V. Thunderbolt-dock kyseessä.

Eipä varmaankaan, ethän sä seinästäkään tasaista 230V saa.. Yli 22 V en tarjoaisi kuitenkaan.
 
2.5% heitto dc jännitteessä ei vielä pitäisi vaikuttaa minkään laitteen toimintakykyyn, kunhan lähteestä vaan saa riittävästi ampeereja sitten kuitenkin ulos.
 
Mulla on tarkoitus laittaa ESP32 piiri autoon ohjailemaan värkkejä siellä. Ensin kokeilin ihan vaan Z44N mosfetilla ohjata maata releelle, joka kytkee 12v laitteen päälle.
No ongelma on nyt se, että tuo Z44N vaatii 4v kynnysjännitteen toimiakseen, mutta ESP32 GPIO antaa ulos vaan 3,3V. No minulla on LM7805 regulaattori tekemässä 5v virransyötön tuolle ESPille, joten ajattelin että tuolla 3,3v GPIOlla ohjaisi transistorin kautta 5V tuolle MOSFETille.

Tässä alla periaatekuva tuosta kytkennästä, voisiko joku elektroniikkaukko korjata tuon kytkennän "oikeaksi" jos siinä jotain hämminkiä on. Tuo 3,3v väylässä oleva kytkin simuloi ESP32 GPIOta.
 
Mulla on tarkoitus laittaa ESP32 piiri autoon ohjailemaan värkkejä siellä. Ensin kokeilin ihan vaan Z44N mosfetilla ohjata maata releelle, joka kytkee 12v laitteen päälle.
No ongelma on nyt se, että tuo Z44N vaatii 4v kynnysjännitteen toimiakseen, mutta ESP32 GPIO antaa ulos vaan 3,3V. No minulla on LM7805 regulaattori tekemässä 5v virransyötön tuolle ESPille, joten ajattelin että tuolla 3,3v GPIOlla ohjaisi transistorin kautta 5V tuolle MOSFETille.

Tässä alla periaatekuva tuosta kytkennästä, voisiko joku elektroniikkaukko korjata tuon kytkennän "oikeaksi" jos siinä jotain hämminkiä on. Tuo 3,3v väylässä oleva kytkin simuloi ESP32 GPIOta.

Tämä olisi oikeampi (voi sen tehdä myös 2x npn).
20221211_134103.jpg
Mutta jos käytät releitä niin unohda ison ohjauksen fet ja laita uln2003 sarjan piiri. Niissä on 7-8 erillistä darlingtonia n. 0.5A kestolla ja riittää hyvin releiden ohjaukseen. Eri malleissa on eri kokoiset etuvastukset eli valitse datalehden mukaan se malli joka kelpaa 3V ohjaukselle.
Tietysti löytyy valmiitakin fet- ohjaimia.
Ja vielä yksi mahdollisuus on valita fet jolle riittää 3V ohjaus.
 
Tämä olisi oikeampi (voi sen tehdä myös 2x npn).
Aattelin vaan, että tuolla 5v ohjauksella riitäisi köykäisempi transistori.

Oon koittanut etsiä "logic level" fettiä, mutta vähän heikot tulokset. Oisko siitä jotain ideaa mitä voisi käyttää?
 
Aattelin vaan, että tuolla 5v ohjauksella riitäisi köykäisempi transistori.

Oon koittanut etsiä "logic level" fettiä, mutta vähän heikot tulokset. Oisko siitä jotain ideaa mitä voisi käyttää?

Ei niin pientä transistoria kannata etsiä että olisi merkitystä ohjaako 5V vai 12V.

Koska tavallisen transistorin Vbe on yleensä luokkaa 0.7V PNP 5 voltilla ei koskaan sulkeudu jos ohjaus on 3.3V. Kyllä senkin tietysti saa sulki sopivalla kytkennällä mutta aivan turha tehdä niin päin.
Tuon saman ylläolevan kytkennän voi laittaa ohjaamaan fettiä myös 5 voltista ja silloinkin kannattaa olla logic level fetti eikä "normaali".

Muutama esimerkki joita voisi tarpeesta riippuen ohjata suoraan 3.3V:
FDN337
IRF3708
IRL2203NpbF
IRL520
IRL640
IRLZ14
 
Löytyykö 12V ~3000W asti kaapeleille jotain työkalutonta pikaliitintä? Pitäisi kestää tärinää kun tulee matkailuautoon.
 
Hitsauskaapelin liitin on myös hyvä ja halvempi kuin trukkiliitin, samasta kaupasta luultavasti saa kaapelia (oikeata kuparista) halvemalla kuin motonetin tms. alumiinikaapelia.
 
No et saa kyllä mistään kuparikaapelia halvemmalla kuin alumiinista :D Dix-liittimet näyttäisi tosiaan saavan n. puolet halvemmalla mutta en kyllä itse tuollaiseen käyttöön laittaisi koska liitoksen voi kytkeä vahingossa väärin ja irroitetuissa kaapeleissa on täysin olematon suojaus oikosulkua vastaan.
 
Hitsauskaapelin liitin on myös hyvä ja halvempi kuin trukkiliitin, samasta kaupasta luultavasti saa kaapelia (oikeata kuparista) halvemalla kuin motonetin tms. alumiinikaapelia.

Kuparista hitsauskaapelia on kyllä suositeltu elektroniikkahommiinkin taipuisuuden vuoksi.
 
No et saa kyllä mistään kuparikaapelia halvemmalla kuin alumiinista :D
Öh? Pointti lienee siinä, että Motonetin ja monen muun "hifikaapelin" ydin on alumiinia, vaikka hinta antaa ymmärtää muuta. Joskus ihmettelin, kun paikasta x ostettuun kaapeliin ei saanukaan juotettua mitään ja korkeasta ostohinnasta huolimatta se olikin kuparoitua alumiinia.

Hitsauskaapeli taas ammattiliikkeestä ostettuna on kuparia, notkealla ja verrattain hyvin lämpöä kestävällä pinnalla. Koska siinä ei lue "hifi" tai "marine" on hinta verrattain siedettävämpää kuin kuluttajakaupan tuotteiden. Huonona puolena tosin pitää mainita, että sitä saa vain mustana.

Siinä mielessä olen kyllä samaa mieltä, että kaapelivalmistaja tuskin myy kuparikaapelia alumiinista halvemmalla, mutta loppukäyttäjää voidaan nyhtää ihan miten vaan. Varsinkin kun kuluttajakaupassa harva ymmärtää eroa, saatikka jännitehäviön ja kunnon liittimien vaikutusta.
 
  • Tykkää
Reactions: dmn
Ei taida tulla koko matkaltaan kiinteästi asennettavaksi, tärinää ja satunnaista liikuttelua, silloin kannattaa varmaan valita hienosäikeinen johdin. Ja liitin ja sen materiaali johtimen mukaan.
 
Se alumiinijohto on ihan järkevää monessa tapauksessa. Se on pykälää paksumpanakin vielä selvästi halvempaa kuin kuparijohto, eli jos ei oikeasti tarvitse kuparikaapelia, nuo alujohdot ovat ihan jees.

Ja mä tarkoitan nyt siis tyyliin 16mm2, paksuja johtoja, en niitä luokkaa 1mm2 piuhoja.
 
Ajattelin asentaa äidilleni kävelymaton eteen 32-tuumaisen television katosta roikkumaan kiskojen avulla. Ajatus oli, että tv olisi helppo siirtää kiskojen avulla sivuun edestä ja tarvittassa saada helposti kokonaan pois.

Onko jollain ystävällisellä foorumin jäsenellä tietoa minkälaiset kiskot olisivat tarkoitukseen hyvät ja miten tv kannattaa asentaa roikkumaan? Entä miten painopistettä olisi hyvä siirtää television takapuolelle, jotta tv:n saisi roikkumaan mahdollisimman suorassa? Paino olisi hyvä saada pysymään mahdollisimman pienenä.
 
Ajattelin asentaa äidilleni kävelymaton eteen 32-tuumaisen television katosta roikkumaan kiskojen avulla. Ajatus oli, että tv olisi helppo siirtää kiskojen avulla sivuun edestä ja tarvittassa saada helposti kokonaan pois.

Onko jollain ystävällisellä foorumin jäsenellä tietoa minkälaiset kiskot olisivat tarkoitukseen hyvät ja miten tv kannattaa asentaa roikkumaan? Entä miten painopistettä olisi hyvä siirtää television takapuolelle, jotta tv:n saisi roikkumaan mahdollisimman suorassa? Paino olisi hyvä saada pysymään mahdollisimman pienenä.
Tarvis hiukan tarkempia tietoja, kuvia asennuspaikasta tms. Äkkiseltään jos ymmärsin oikein niin eikö tuohon käy ihan perus rautakauppa liukukisko rullineen Liukukisko 41x41mm pituus 3m

Mitään vastapainoja ei tarvi, laitat vaan telkkarin oikeaan kulmaan suhteessa varteen mistä se roikkuu. Liukukiskon reunoihin vaikka hiussokat jotka estää telineen tippumisen, mutta helppo ottaa irti jos haluaa telineen pois kiskosta.
 
Tarvis hiukan tarkempia tietoja, kuvia asennuspaikasta tms. Äkkiseltään jos ymmärsin oikein niin eikö tuohon käy ihan perus rautakauppa liukukisko rullineen Liukukisko 41x41mm pituus 3m

Mitään vastapainoja ei tarvi, laitat vaan telkkarin oikeaan kulmaan suhteessa varteen mistä se roikkuu. Liukukiskon reunoihin vaikka hiussokat jotka estää telineen tippumisen, mutta helppo ottaa irti jos haluaa telineen pois kiskosta.


Kiitos vastauksesta. Tämä kisko näyttää ainakin tarpeeksi vahvalta. Täytynee käydä Puuilossa katselemassa miltä näyttää käytännössä ja onko myös kaarevaa valmiina.
 
Korjailen Metabon vanhaa porakonetta. Vaatii kädellä avittamista karasta että lähtee pyörimään ja kierrosluku oskilloi.
Hiilet on ok ja pinnat putsattu. Mistähän voisi lähteä etsimään vikaa?
 
Korjailen Metabon vanhaa porakonetta. Vaatii kädellä avittamista karasta että lähtee pyörimään ja kierrosluku oskilloi.
Hiilet on ok ja pinnat putsattu. Mistähän voisi lähteä etsimään vikaa?
Akku vai verkkovirta? Onko tehot tallella oireista huolimatta? Itse irroittaisin ensin istukan ja alennusvaihteiston niin saa sit poissuljettua onko vika siinä vai elektroniikassa.
 
Akku vai verkkovirta? Onko tehot tallella oireista huolimatta? Itse irroittaisin ensin istukan ja alennusvaihteiston niin saa sit poissuljettua onko vika siinä vai elektroniikassa.
Verkkovirta versio, ei tehoa, kommutaatorista/hiilistä tulee reilusti kipinöitä.
 
Noilla oireilla melkein aina syynä että ankkurikäämitystä palanut joko poikki tai kierrosoikosulkuihin.
 
Noita oireita aiheutti mulla yksi viallinen liitäntäkaapeli. Oli siis halpishöylä, joka alkoi tekemään tuota. Johto poikki ja höylä roskiin, ja johdon asennus rälläkkään jossa viallinen johto. Rälläkkä työntää höylän johdolla kipinää ihan samaan tapaan, ja korjaantui uudella johdolla.

Yleismittarilla mitattuna se johto oli ok, tarkoitus oli ihan uteliaisuuden takia tutkia mikä tuon aiheutti, mutta joku vei johdon roskiin ennen kuin pääsin tuohon.
 
Korjasin joskus AEG:n porakoneen vaihtamalla uuden verkkovirran häiriönpoistokondensaattorin (polko).
 
Käyttämättömään(?) WD Elements(?) 12Tb ulkoiseen kytketty ilmeisesti 12V sijasta 18V virtalähde. Mikä on todennäköisyys, että vain kotelo on antanut periksi, eikä itse levy?

Jos kotelo, niin mikä sieltä? Todennäköisesti helpoin olisi vain ottaa levy talteen ja kokeilla miten sen kanssa käy, toimii tai ei toimi. Takuu on loppunut..
 
Pieni kyssäri koskien yhtä auton peilinlämmityskytkimen piirikaaviota:

Plussaan tulee vaihteleva jännite akulta, eli about 12v kun moottori seis ja 14,4v kun moottori käy. Komponenteista tiedetään vaan LEDin etuvastuksen koko (560ohm) ja LEDin väri (keltanen/oranssi). Piirin ulostulo menee 12v releelle, jolla kytketään peilien lämmitys päälle, kun nappia painetaan.

Onko diodit, lähinnä zeneri tuossa reguloimassa ledille jännitettä vai oonko aivan hakoteillä? Miten mitoitan sopivan zenerin (onko suoraan kertoa jotain sopivaa mallia?) Ja mites noi muut diodit, minkälaiset isketään tilalle?

Pitäis siis tehdä tuollainen kytkentä tyhjälle piirikortille uusilla osilla.

Edit, toivottavasti piirsin kytkennän oikein, tarkistin kyllä piirilevyltä sen kolme kertaa, mut nää jäljityshommat on aina vähä mutkikkaita, vaikka simppeli kytkentä kyseessä.
 

Liitteet

  • 20230112_154555.jpg
    20230112_154555.jpg
    203,3 KB · Luettu: 50
Viimeksi muokattu:
Pieni kyssäri koskien yhtä auton peilinlämmityskytkimen piirikaaviota:

Plussaan tulee vaihteleva jännite akulta, eli about 12v kun moottori seis ja 14,4v kun moottori käy. Komponenteista tiedetään vaan LEDin etuvastuksen koko (560ohm) ja LEDin väri (keltanen/oranssi). Piirin ulostulo menee 12v releelle, jolla kytketään peilien lämmitys päälle, kun nappia painetaan.

Onko diodit, lähinnä zeneri tuossa reguloimassa ledille jännitettä vai oonko aivan hakoteillä? Miten mitoitan sopivan zenerin (onko suoraan kertoa jotain sopivaa mallia?) Ja mites noi muut diodit, minkälaiset isketään tilalle?

Pitäis siis tehdä tuollainen kytkentä tyhjälle piirikortille uusilla osilla.

Edit, toivottavasti piirsin kytkennän oikein, tarkistin kyllä piirilevyltä sen kolme kertaa, mut nää jäljityshommat on aina vähä mutkikkaita, vaikka simppeli kytkentä kyseessä.

Näyttää sellaiselta että kannattaa vielä tarkastaa pari kertaa kytkentä levyltä.
Mutta jos ensin tarkastaa etuvastuksen, arvataan että virta olisi yleinen ledien max 20mA niin jännite vastuksen yli olisi ~11V. Tavallisen ledin jännite on jokunen voltti, vähän ledistä riippuen käy suoraan autokäyttöön.
Ledin kanssa sarjassa oleva diodi pudottaa vielä vähän jännitettä.
Pin 8 menevä diodi on ehkä kuvassa väärin päin silloin se johtaisi releen suuntaan kun kytkin on suljettu. Niin ja onko tuo kytkin lämmityksen käyttökytkin?
Jos releen käämi on pin 8 niin missä on käämin toinen pää?
 
Näyttää sellaiselta että kannattaa vielä tarkastaa pari kertaa kytkentä levyltä.
Mutta jos ensin tarkastaa etuvastuksen, arvataan että virta olisi yleinen ledien max 20mA niin jännite vastuksen yli olisi ~11V. Tavallisen ledin jännite on jokunen voltti, vähän ledistä riippuen käy suoraan autokäyttöön.
Ledin kanssa sarjassa oleva diodi pudottaa vielä vähän jännitettä.
Pin 8 menevä diodi on ehkä kuvassa väärin päin silloin se johtaisi releen suuntaan kun kytkin on suljettu. Niin ja onko tuo kytkin lämmityksen käyttökytkin?
Jos releen käämi on pin 8 niin missä on käämin toinen pää?

Kiitos vastauksesta!

Minäpä tsekkaan vielä kerran. Releen käämin toinen pää menee maihin, pistin liitteeksi kuvan koko kytkennästä (jossa ei näy kytkimiä ja lamppuja poislukien muiden komponenttien kytkentöjä peilikytkimen sisässä, mutta havainnollistamaan kokonaisuutta.) Tuosta kaaviosta kiinnostaa ainoastaan tuo peilien lämmitys.

Kytkin on peilinlämmityksen käyttökytkin ja se on mallia "latching".

Kaksi mustakoteloista "through hole" diodia joissa yhdet vihreät raidat. Kyljissä merkinnät T4. Zener on lasikoteloitu, sinisellä päädyllä.

Edit: Joo, ainakin Pin 8 diodin sain piirustukseen töherrettyä väärin päin.

Edit2: En löytäny muita fiboja kyllä kuin tuon releelle menevän diodin polariteetin, tuollainen se kytkentä on, liitetty korjattu kaavio.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230112_182406_Samsung Notes.jpg
    Screenshot_20230112_182406_Samsung Notes.jpg
    314,9 KB · Luettu: 53
  • 20230112_183348.jpg
    20230112_183348.jpg
    238,6 KB · Luettu: 53
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksesta!

Minäpä tsekkaan vielä kerran. Releen käämin toinen pää menee maihin, pistin liitteeksi kuvan koko kytkennästä (jossa ei näy kytkimiä ja lamppuja poislukien muiden komponenttien kytkentöjä peilikytkimen sisässä, mutta havainnollistamaan kokonaisuutta.) Tuosta kaaviosta kiinnostaa ainoastaan tuo peilien lämmitys.

Kytkin on peilinlämmityksen käyttökytkin ja se on mallia "latching".

Edit: Joo, ainakin Pin 8 diodin sain piirustukseen töherrettyä väärin päin.

Edit2: En löytäny muita fiboja kyllä kuin tuon releelle menevän diodin polariteetin, tuollainen se kytkentä on, liitetty korjattu kaavio.

Näkyykö zenerissä jotain merkintöjä ?
Jos mahdollista niin juota irti jolloin näkee paremmin ja ehkä saa selville suoraan mikä se on.
Ledin sarjadiodin pitää kestää ledin virta joka tyypillisesti on 20mA. Ja relettä ohjaavan diodin pitää kestää releen kytkentäpiikki. Ledin kanssa pitäisi kestää "mikä vaan" ja releelle pitäisi toimia perus 1N4001- sarjan diodi, tosin kotelo taitaa olla pidempi kuin nuo alkuperäiset.
Periaatteessa tuolla kytkennällä zeneriä ei pitäisi tarvita mutta ehkä siihen on laitettu joku > 15V syömään isoja piikkejä.

Jos hyllystä löytyy sopiva vastus (esim 1k) ja säädettävä jännitelähde niin voi myös yrittää mitata:
jännitelähteestä + vastuksen kautta pin 9 ja - pin 8
mittaa jännite pin 9 - pin 8 väliltä ja nosta samalla tulojännitettä. Kun mittarin jännite ei enää kasva niin löytyi zenerin jännite (ja lopputuloksesta voi vähentää sarjadiodin verran mutta sillä ei tässä ole merkitystä).
 
Näkyykö zenerissä jotain merkintöjä ?
Jos mahdollista niin juota irti jolloin näkee paremmin ja ehkä saa selville suoraan mikä se on.
Ledin sarjadiodin pitää kestää ledin virta joka tyypillisesti on 20mA. Ja relettä ohjaavan diodin pitää kestää releen kytkentäpiikki. Ledin kanssa pitäisi kestää "mikä vaan" ja releelle pitäisi toimia perus 1N4001- sarjan diodi, tosin kotelo taitaa olla pidempi kuin nuo alkuperäiset.
Periaatteessa tuolla kytkennällä zeneriä ei pitäisi tarvita mutta ehkä siihen on laitettu joku > 15V syömään isoja piikkejä.

Jos hyllystä löytyy sopiva vastus (esim 1k) ja säädettävä jännitelähde niin voi myös yrittää mitata:
jännitelähteestä + vastuksen kautta pin 9 ja - pin 8
mittaa jännite pin 9 - pin 8 väliltä ja nosta samalla tulojännitettä. Kun mittarin jännite ei enää kasva niin löytyi zenerin jännite (ja lopputuloksesta voi vähentää sarjadiodin verran mutta sillä ei tässä ole merkitystä).

Ei näy Zenerissä päällisin puolin mitään, pitää huomenna vielä juottaa irti ja tsekata onko sattunu merkinnät piirilevyä vasten. Vastuksia löytyy kyllä, 1N4001:stä ei mahda olla, mutta 1N4004:ia pitäs olla joitain kymmeniä jossain autotallin miljoonalaatikossa. Pituus ei ole ongelma, kytkimen sisässä on tilaa pistää vaikka pystyyn diodit, kuumaliimatäpällä varmistus, niin ei murru juotokset tärinässä. Säädettävä jännitelähde menee lainahommiks, mut sekin järjestynee.

Suuret kiitokset näistä! Eiköhän näillä ohjeilla eteenpäin päästä. :)
 
Olisi pitänyt muistaa mainita että LED ei tosiaan pala ennen kuin kytkintä painetaan. Erikoinen tämä kyllä on. Eikö näitä yleensä laiteta esim.kuorman kanssa rinnan jännitteen regulointihommiin? -90 luvun Hondasta kyse. Kytkin/peilien lämmitysroippeet on joku ainoastaan Pohjois-Japanin markkina-alueen lisävaruste, yks harvinaisimmista lisävarusteista joita on ko. malliin saanu (tiedän, kuulostaa typerältä) ja sellainen nyt pitäis viritellä toiseen samanlaiseen autoon alkuperäistyylillä.

Oon monta kertaa tarkistanu tuon kytkennän ja noin se siellä on, kytkimen kanssa rinnakkain. Sen takia ihmettelinkin että mikä funktio tuolla on.
 
Osaisiko kukaan antaa neuvoa mistä kannattaisi vikaa hakea tälläisessä hiltin akku laturissa
Unohtui yöksi ämpäriin joten aamulla lillui vedessä. Ei toimi enää. Valo syttyy mutta kun akun laittaa lataukseen niin mitään ei tapahdu. Olen avannut ja putsannut hyvin mutta ei toimi. Vinkkejä vai heitänkö serriin?
 
Ostin käytetyn prosessorin ja sain sen mukana emolevyn. Emolevy oli "toimivana" purettu, mutta en saanut sitä postaamaan. Käynnistyspinnit oikosulkemalla ei tapahdu yhtään mitään.

Katselin emoa tarkemmin ja huomasin, että näytönohjaimen yläpuolella oleva elektrolyyttikondensaattori(?) oli selvästi taipunut. Kokeilin sormella ja huomasin, että sen toinen jalka oli irronnut kondensaattorin sisältä. Nyppäsin toisenkin jalan irti ja nyt emovelyllä on vanhat jalat tukevan oloisesti paikallaan. Kannattaako koittaa korjata ostamalla uusi kondensaattori ja juottamalla vanhoihin jalkoihin, vai onko toivotonta? Kyseessä on kahdeksan vuotta vanha pakettikoneen emolevy, jolla on ainoastaan käyttöarvoa.

Liitteenä kuvia kondensaattorista ja emolevystä. Kondensaattorin kyljessä merkinnät 6.3V 470uF ja lisäksi kirjaimet KY. Toisella puolella merkintä 105°C. Mistä tuollainen kannattaa tilata yksittäisosana?

1.jpeg 2.jpeg 3.jpeg
 
Ostin käytetyn prosessorin ja sain sen mukana emolevyn. Emolevy oli "toimivana" purettu, mutta en saanut sitä postaamaan.
Todennäköisesti myös muut 6.3V lyytit on hajalla.

Käynyt illmeisesti varsin tyypillisesti ell kun sähköt kytkee pois niin laite ei enään herää ;(
 
StepDown hakkurin ulostulokonkan puuttuminen pahimmillaan syöttää ylijännitteen kohdepiirille hajoittaen sen.
Juottamalla uuden konkan paikalle saa tietää, toimiiko vai onko jotain muutakin hajonnut?
Vanhat johtimet saa kyllä poistettua läpivienti reiistä.
 
StepDown hakkurin ulostulokonkan puuttuminen pahimmillaan syöttää ylijännitteen kohdepiirille hajoittaen sen.
Juottamalla uuden konkan paikalle saa tietää, toimiiko vai onko jotain muutakin hajonnut?
Vanhat johtimet saa kyllä poistettua läpivienti reiistä.
Ehkä näin, noita 6.3V konkkia on kyllä emolla useampi rinnakain tuon hajonneen vieressäkin taitaa olla joku joka on noussut irti printistä?

Toki jos on välineet ja taito niin vaihtoa voi yrittää, itse pitäisin onnistumisen mahdllisuutta pienenä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 402
Viestejä
4 506 771
Jäsenet
74 394
Uusin jäsen
jonde94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom