Pienten kysymysten ketju

Siis jonkin laitteen merkkivalo? Vai mistä laitteesta nyt puhutaan? Ja mikä on nyt ongelma?
Valaisuun käytettävä led-valo. Ajovalo/headlight
Ongelma oli, tai kysymys oli että onko se ledi rikki vai onko mahdollista että johto/kosketus huono, kun palaa tosi himmeästi.

Mutta otin jo päivällä irti ja tutkin johdot mitä sai katsottua ja ehjiä oli. Niin varmaan tuo ledi menny.
 

Liitteet

  • Screenshot_20231228_212007_com.android.chrome.jpg
    Screenshot_20231228_212007_com.android.chrome.jpg
    99,4 KB · Luettu: 76
Viimeksi muokattu:
Valaisuun käytettävä led-valo. Ajovalo/headlight
Ongelma oli, tai kysymys oli että onko se ledi rikki vai onko mahdollista että johto/kosketus huono, kun palaa tosi himmeästi.

Mutta otin jo päivällä irti ja tutkin johdot mitä sai katsottua ja ehjiä oli. Niin varmaan tuo ledi menny.

Eiköhän se ole driver mikä on hajonnut, jos itse led olisi rikki niin se ei palaisi ollenkaan.
Ei nuo katselemalla korjaannu, vian selvittämiseen tarvitset vähintään yleismittarin.
 
Eiköhän se ole driver mikä on hajonnut, jos itse led olisi rikki niin se ei palaisi ollenkaan.
Ei nuo katselemalla korjaannu, vian selvittämiseen tarvitset vähintään yleismittarin.

No tein muutakin kuin vain "katsoin". Kokeilin syöttää 12v virtalähteellä suoraan sen ledin johtoihin ja samalla niitä johtoja taivuttelin/vetelin. Paloi himmeänä myös näin.
Kun epäilin aluksi, että se ulkoinen "ohjainlaite"/tms. olisi rikki. Tuosta ohjainlaitteesta tulee neljä johtoa, kaksi ledille ja kaksi flektille, sekä on siellä varmastikin jonkin sortin vastus/häiriönpoistaja. Flekti toimii.

Sikäli harmittaa kun tein pari vuotta ihan rakentelun ilosta nuo valot. Mutta olikin helkkarin hyvät käytössä ja ei häikäisyt vastaantulijoita. Leimalle otin toiset pois käytöstä, kun umpiossa oli kaksi noita led-projektoreita. Projektorit on liimattu/pultattu lujasti kiinni valojen "runkoon", niin en voi vaihtaa uutta projektoria tilalle. Helpompi olisi tehdä uusi valo, mutta sitten pitäisi tehdä molemmat, että tulisi täysin samanlaiset, kun paljon erilaisia käsin muokattuja osia käytin.
Taidan vaan tyytyä ajelemaan yhdellä projektoria per umpio, valoteho vastaa näin alkuperäisiä xenoneita.
 
Viimeksi muokattu:
No tein muutakin kuin vain "katsoin". Kokeilin syöttää 12v virtalähteellä suoraan sen ledin johtoihin ja samalla niitä johtoja taivuttelin/vetelin. Paloi himmeänä myös näin.
Kun epäilin aluksi, että se ulkoinen "ohjainlaite"/tms. olisi rikki. Tuosta ohjainlaitteesta tulee neljä johtoa, kaksi ledille ja kaksi flektille, sekä on siellä varmastikin jonkin sortin vastus/häiriönpoistaja. Flekti toimii.
No kyllähän tuo kuulostaa siltä että siellä on se driveri hajonnut ja itse ledmoduuli on ehjä.
 
No kyllähän tuo kuulostaa siltä että siellä on se driveri hajonnut ja itse ledmoduuli on ehjä.

Piti vielä pakkaseen mennä näpertämään. Niin tein hyppyjohdon ehjästä valosta/driveristä tuonne himmeälle ja ei muuttunut tilanne. Eli vika ledin päässä.

Pitänee tyytyä ajelemaan noin. Harmittavasti on ulompi projektori joka pimeänä. Mieluummin olisi ollut toisin päin, kuten alkuperäisenäkin, että ulommissa valot.
 
Tietääkö kukaan minkä valmistajan liitin tuo on? Ei ihan helposti googlella löydy.

liitin.JPG
 
Tietääkö kukaan minkä valmistajan liitin tuo on? Ei ihan helposti googlella löydy.

liitin.JPG
Näissä auttaisi kovasti tieto mistä vehkeestä liitin on, liitinpinnien halkasija ja liitinpinnien jako(keskikohtien välinen etäisyys)

mutta dj3091 vois olla aika hyvä arvaus tohon liiittimeksi.
 
Hyvin samalta näyttää, Kiitos! Täytyy tutkia lisää. Mittoja ei ole juuri nyt saatavana ja ei taida paljon auttaa tieto, että löytyy ainakin vanhemmista Valmeteista/Valtroista sulake piirilevyltä.
 
Hyvin samalta näyttää, Kiitos! Täytyy tutkia lisää. Mittoja ei ole juuri nyt saatavana ja ei taida paljon auttaa tieto, että löytyy ainakin vanhemmista Valmeteista/Valtroista sulake piirilevyltä.
Joskus pelkkä manterekkin auttaa eteenpäin, esim japanilaiset käyttävät melko usein omia merkkejään jne.
valmet 9-pin connector löytää mun googlella tän: https://www.adita.fi/autotarvikkeet...e-n-lok-9-nap-naaras/p/1045-0854/#description

eli TE-connectivityn mate-n-lok voisi olla se alkuperäinen
 
Täältä myös ääni mate-n-lok:ille. Ja sopis kyllä hyvin yksiin valmetin kanssa.
 
Miten tälläiseen nodemcu (esp8266) pitäisi tinata ulkoinen antenni? Itsellä sma liittimellä oleva johto ja mietin mihin pitäisi tinata vaippa ja mihin itse signaali kaapelista ja mistä vetää tuo originaali antenni poikki piirilevyltä?

Johonkin toisen tyylisiin löytyi ohjeita Googlella, mutta tämän tyyliseen pcb antenniin ei ollut ohjetta miten tuohon ulkoinen antenni/liitin pitäisi tinata?
 

Liitteet

  • SmartSelect_20240103_164416_Google.jpg
    SmartSelect_20240103_164416_Google.jpg
    433,9 KB · Luettu: 30
Miten tälläiseen nodemcu (esp8266) pitäisi tinata ulkoinen antenni? Itsellä sma liittimellä oleva johto ja mietin mihin pitäisi tinata vaippa ja mihin itse signaali kaapelista ja mistä vetää tuo originaali antenni poikki piirilevyltä?

Johonkin toisen tyylisiin löytyi ohjeita Googlella, mutta tämän tyyliseen pcb antenniin ei ollut ohjetta miten tuohon ulkoinen antenni/liitin pitäisi tinata?
En tiedä saako tuohon edes hyvin erillistä antennia laitettua. En tiedä tuosta ESP8266:sta onko siitä useampia versioita, itse käytän ESP32 ja niistä löytyy kahta versiota, toisessa tuo printtiantenni ja toisessa antenniliitin.

edit:
Aika monessa paikassa kerrottii tekemään se tuohon kohti:
1704297239646.png
 
Viimeksi muokattu:
Mikä mahtaa olla sellainen liima jolla varmasti pysyy läppärin sarana kiinni rungossa. Sarana metallia, runko muovia, tilaa on laittaa kunnon määrä liimaa.

Mieluiten saatavilla normaaleista kaupoista.
 
Syanoakrylaattiliima, Klebfix eShopista (wurth.fi)
tuo lienee parasta mitä tiedän, mutta varmaksi ei voi luvata tietämtää voimia ja pinta-alaa
Itselläni ei ole kovin hyviä kokemuksia syanoakrylaattiliimojen pysymisestä metallissa, välillä ei ole oikein mitenkään saanut joihinkin metalleihin pysyvää liimausta. Joku epoksi saattaisi olla yksi mikä toimii.

Mutta tulipa itsellenikin mieleen kysymys: Minkähänlaisia virtoja/tehoja tavallisen juovakuparoidun protopiirilevyn kuparit noin suunnilleen kestävät? Itse en ole noita tuonkaltaisia mitoituksia joutunut vissiin koskaan aiemmin miettimään niin ei ole mitään hajua. Eli esimerkkinä vaikka 10cm veto tuollaisella protopiirilevyllä 12VDC jännitteellä, montako ampeeria jatkuvaa tuollaisessa uskaltaa ajaa? 1A? 5A? 10A? Ei tarvitse mitään kovin tarkkaa, kunhan nyt vähän kokoluokkaa hahmottelen yhteen ehkä tulevaan projektiin. Noista juovakuparoiduista printeistä kun ei yleensä löydy mitään dataa niin hankala edes googlailla asiaa ihan ummikkona.
 
No tuohan riippuu kuinka paksu kupari ja kuinka leveät vedot. Mutta jos ajatellaan että 1,3mm leveä veto (tuollaisella levyllä ehkä 2mm ja reikiä välissä) ja tyypillinen 35µm paksuinen kuparointi niin 50K lämpötilan nousu tulisi 6 ampeerilla. Tai 20K lämpötilan nousu 4 ampeerilla.

Jos kyseisestä levystä ei ole datalehteä, niin resistanssin mittaamallahan saat varmistettua että kuinka paljon siinä todellisuudessa on kuparia.

Esimerkkitapauksessani (1,3mm leveä ja 35µm paksu kuparijohdin) resistanssi olisi 0,38 Ω / m.
 
Viimeksi muokattu:
No tuohan riippuu kuinka paksu kupari ja kuinka leveät vedot. Mutta jos ajatellaan että 1,3mm leveä veto (tuollaisella levyllä ehkä 2mm ja reikiä välissä) ja tyypillinen 35µm paksuinen kuparointi niin 50K lämpötilan nousu tulisi 6 ampeerilla. Tai 20K lämpötilan nousu 4 ampeerilla.

Jos kyseisestä levystä ei ole datalehteä, niin resistanssin mittaamallahan saat varmistettua että kuinka paljon siinä todellisuudessa on kuparia.

Esimerkkitapauksessani (1,3mm leveä ja 35µm paksu kuparijohdin) resistanssi olisi 0,38 Ω / m.
Pitääpä kokeilla jos saisi mittailtua tuota resistanssia. Toki noin pienien resistanssien mittaaminen on vähän haastavaa mutta ehkä saattaisin saada jollain ilveellä mitattua. Kuitenkin jos pisin mitattava pätkä (eli piirilevyn pituus) olisi jotain 20cm luokkaa niin tuossa esimerkkitapauksessa sen resistanssi olisi jotain 0,076 ohm eli ihan 2-johdinmittauksella on aika turha yrittää tuollaisia tarkkuuksia.

No, tuollakin esimerkin tiedolla nyt melkein helpoimmalla pääsen kun jaan powerin kahdelle kuparijuovalle suosiolla niin riittää varmasti.
 
Pitääpä kokeilla jos saisi mittailtua tuota resistanssia. Toki noin pienien resistanssien mittaaminen on vähän haastavaa mutta ehkä saattaisin saada jollain ilveellä mitattua. Kuitenkin jos pisin mitattava pätkä (eli piirilevyn pituus) olisi jotain 20cm luokkaa niin tuossa esimerkkitapauksessa sen resistanssi olisi jotain 0,076 ohm eli ihan 2-johdinmittauksella on aika turha yrittää tuollaisia tarkkuuksia.
Juu mä olen joskus mittailut käämilankojen paksuutta tunnetulla virralla ja jännitemittauksella, siis 4-johdin mittaus.
Tuola muuten joku laskukaava tuntuu olevan kätevä mesta tuo DigiKey.

e: Ja tietysti folion päälle voi laittaa tinaa ja lisälangan.
 
  • Tykkää
Reactions: jjw
Levyn lankoja voi toki kytkeä sarjaan mittaamista varten eli juottelee joka toisen välin yhteen toisesta päästä ja joka toisen toisesta, mutta meneehän tuo työlääksi. Varmaankin jo mainitsemani suuruusluokat toimii riittävän hyvin.
 
Levyn lankoja voi toki kytkeä sarjaan mittaamista varten eli juottelee joka toisen välin yhteen toisesta päästä ja joka toisen toisesta, mutta meneehän tuo työlääksi. Varmaankin jo mainitsemani suuruusluokat toimii riittävän hyvin.
Juu, liian työlästä ruveta kytkemään sarjaan noita juovia. Voisihan sitä mielenkiinnosta koittaa jos labrapowerilla ja parilla Flukella saisi mitattua jonkun piirilevynpätkän mutta kyllä mä taidan vaan suosiolla jakaa tuon powerin kahtia niin noilla suuruusluokilla pitäisi mennä vielä ihan hyvin.
 
Itselläni ei ole kovin hyviä kokemuksia syanoakrylaattiliimojen pysymisestä metallissa, välillä ei ole oikein mitenkään saanut joihinkin metalleihin pysyvää liimausta. Joku epoksi saattaisi olla yksi mikä toimii.

Mutta tulipa itsellenikin mieleen kysymys: Minkähänlaisia virtoja/tehoja tavallisen juovakuparoidun protopiirilevyn kuparit noin suunnilleen kestävät? Itse en ole noita tuonkaltaisia mitoituksia joutunut vissiin koskaan aiemmin miettimään niin ei ole mitään hajua. Eli esimerkkinä vaikka 10cm veto tuollaisella protopiirilevyllä 12VDC jännitteellä, montako ampeeria jatkuvaa tuollaisessa uskaltaa ajaa? 1A? 5A? 10A? Ei tarvitse mitään kovin tarkkaa, kunhan nyt vähän kokoluokkaa hahmottelen yhteen ehkä tulevaan projektiin. Noista juovakuparoiduista printeistä kun ei yleensä löydy mitään dataa niin hankala edes googlailla asiaa ihan ummikkona.

Piirilevyt on palanut folioistaan 10-20A virralla mitä omalla kohdalla osunut kohdalle, mutta eikö tarkempi laskenta mene ihan materiaalin ominaisvastuksella? Eli metrin mittainen yhden neliön kupari vaikka 0,0168ohm 20asteessa, poikkipinta-alan kaksinkertaistaminen puolittaa vastuksen, siinä missä pituuden kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa vastuksen.

Kuparin vastus kasvaa lämpötilasta (netistä löytyvän) taulukon mukaan, joten ympäristö vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuparijohdin kuumenee kohteessaan perus ohmin/tehon lain mukaan ja lopulta sulaa poikki.
Mittailuhommassa voi kaivata mikro-ohmimittaria ja tietoa oletetusta kuparin lämpötilasta. Vaihtoehtoisesti ajaa kohteelle tyypillistä virtaa tyypillisessä ympäristön lämpötilassa ja mittaa yli jäävän jännitteen, josta puimuria pyöräyttämällä saa kaiken tarvittavan.
 
Pitääpä kokeilla jos saisi mittailtua tuota resistanssia.
Tulipa tuokin mitattua vero levyllä (luultavast aito)
1A virralla ja 104mm matkalla U oli n. 50mV joka tekee 50mohm
eli 12.2mohm/tuuma (10 reikää)
Koitin syöttää 3A lämpeni havaittavasti mutta ei kuuma.
 
Tulipa tuokin mitattua vero levyllä (luultavast aito)
1A virralla ja 104mm matkalla U oli n. 50mV joka tekee 50mohm
eli 12.2mohm/tuuma (10 reikää)
Koitin syöttää 3A lämpeni havaittavasti mutta ei kuuma.
Eli tuo resistanssi olisi aavistuksen korkeampi kuin Grez:n esimerkissä joka oli ilmeisesti ihan arviolta heitetty. Tuon perusteella noin 5A menisi todennäköisesti ihan kohtalaisesti kahta johdetta pitkin ja lyhyempiä aikoja vähän enemmänkin. Kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa projektia ei ole ajatuksena enempää ajaa jatkuvasti. Ja toki sitten jos tuntuu että lähtee printti lämpenemään niin voi tinata kuparit.

No, vielä ei ole edes kaikki osat saapuneet niin kerkiää vielä mietiskelemään... Alun perin meinasin koko hökötyksen kasata ihan risukytkentänä ilman mitään piirilevyä mutta totesin että ehkä kuitenkin edes joku kytkentälevy pohjaksi niin ei tule ihan niin rujon näköinen tekele.
 
Eli tuo resistanssi olisi aavistuksen korkeampi kuin Grez:n esimerkissä joka oli ilmeisesti ihan arviolta heitetty. Tuon perusteella noin 5A menisi todennäköisesti ihan kohtalaisesti kahta johdetta pitkin ja lyhyempiä aikoja vähän enemmänkin. Kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa projektia ei ole ajatuksena enempää ajaa jatkuvasti. Ja toki sitten jos tuntuu että lähtee printti lämpenemään niin voi tinata kuparit.

No, vielä ei ole edes kaikki osat saapuneet niin kerkiää vielä mietiskelemään... Alun perin meinasin koko hökötyksen kasata ihan risukytkentänä ilman mitään piirilevyä mutta totesin että ehkä kuitenkin edes joku kytkentälevy pohjaksi niin ei tule ihan niin rujon näköinen tekele.
Helppohan tuo on labrapoweria kokeilla. Säätää halutun virran ja jännitehäviökin näkee powerista aika tarkasti, tai tarkemmin yleismittarilla mittaamalla foliopätkän yli. Jos folio ei pala poikki, kyse on enemmänkin siitä haittaako mahdollisesti muuttuvasta virrasta aiheutuva jännitehäviö tai harakoille menevä teho.
 
Joskus pelkkä manterekkin auttaa eteenpäin, esim japanilaiset käyttävät melko usein omia merkkejään jne.
valmet 9-pin connector löytää mun googlella tän: https://www.adita.fi/autotarvikkeet...e-n-lok-9-nap-naaras/p/1045-0854/#description

eli TE-connectivityn mate-n-lok voisi olla se alkuperäinen
Löytyi viimein oikea malli, UHR952T Aptiv (entinen Delphi). Ei vain ole missään saatavana, tai ebayssa on 4,20puntaa/kpl, mutta liian korkea hinta kun tarvitsisin isomman määrän.
 
Onko kokemuksia millä lämpötila-anturilla saisi lämpötilanmuutoksia nopeasti?

Ostin DHT22 anturin, mutta se ei reagoi kovin nopeasti muutoksiin.
Anturi on tällä hetkellä ilmalämpöpumpun edesseä ja haluaisin saada tiedon nopeasti koska puhaltaa kylmää (sulatuksen jälkeen), mutta ongelma tossa anturissa on se että lämpötilan muutos sieltä noin. +30c -> +16c kestää liian kauan.

Edit. Tarkoitus olisi muuttaa puhallinnopeutta ja suuntaa tuon sulatuksen jälkeen koska se hetken puhaltaa ärsyttävästi kylmää ilmaa
 
Onko kokemuksia millä lämpötila-anturilla saisi lämpötilanmuutoksia nopeasti?

Ostin DHT22 anturin, mutta se ei reagoi kovin nopeasti muutoksiin.
Anturi on tällä hetkellä ilmalämpöpumpun edesseä ja haluaisin saada tiedon nopeasti koska puhaltaa kylmää (sulatuksen jälkeen), mutta ongelma tossa anturissa on se että lämpötilan muutos sieltä noin. +30c -> +16c kestää liian kauan.

Edit. Tarkoitus olisi muuttaa puhallinnopeutta ja suuntaa tuon sulatuksen jälkeen koska se hetken puhaltaa ärsyttävästi kylmää ilmaa

DS18B20 halpa, luotettava ja varmasti riittävän nopea. Metalliputkeen valmiiksi koteloidut ovat varmaankin hitaampia, mutta liekkö nekään liian hitaita.
 
Onko kokemuksia millä lämpötila-anturilla saisi lämpötilanmuutoksia nopeasti?
Mahdollisimman ohut termistori tai termoelementti, esim
tai ohut termoelementti ja vaikka joku max6675 jos tarvii esim arduinoon saada kiinni
 
DS18B20 halpa, luotettava ja varmasti riittävän nopea. Metalliputkeen valmiiksi koteloidut ovat varmaankin hitaampia, mutta liekkö nekään liian hitaita.
Lämpöäjohtava tahna väliin, kiristää nippusiteellä putkeen ja joku putkilämpöeriste tai muu solumuovi päälle niin on todella nopea. Omassa käytössä kymmeniä antureita.
 
Lämpöäjohtava tahna väliin, kiristää nippusiteellä putkeen ja joku putkilämpöeriste tai muu solumuovi päälle niin on todella nopea. Omassa käytössä kymmeniä antureita.

Juu. Meinasin näitä, jos tälläisen laittaa puhallusta mittaamaan. Irto sensoreilla ei ainakaan ongelmaa.
IMG_0440.jpeg
 
Juu. Meinasin näitä, jos tälläisen laittaa puhallusta mittaamaan. Irto sensoreilla ei ainakaan ongelmaa.
IMG_0440.jpeg
Näissä on metalliputken sisällä sama TO-92 koteloinen anturi ja putkenpäässä yleensä huono liimaton sukka, paremman saa pelkällä anturilla, juottaa johtimet jalkoihin, jokaiseen sukka päälle ja sitten vielä liimasukka kaikkien päälle, kestää veteen upotettunakin vuosia.
 
Audio-laitteelle pitäisi saada virtalähde. Oliko se niin että virtalähteen pitää olla "reguloitu" ja mistä tuollaisen löytää ? 9V radiosta kyse ja virrankulutus on alle ampeerin. Kokeilin laatikosta löytyviä mutta jokainen aiheuttaa melkoista pohja hurinaa.
 
Mistäs ootte noita aitoja abikoja ostaneet eri koossa pieniä määriä? Tarve olis punaisille rengasliittimille ainakin 4 ja 5mm reikäkoolla, ja samaten pistoke liittimille. Näyttää motoneteissä ja kärkkäisillä olevan 100kpl pusseissa, ja tuo on turhan tymäkkä määrä. Kubotan sähköjä meinasin käydä läpi ja korvata huonot johdot ja liittimet, niin meinasin aitoja abikoja pistää.
Eri värisiä johtojakin pitää ostaa, mutta mietin ostanko vaan 7x1,5mm2 perävaunujohtoa ja sen yksittäisillä johtimilla korvailen huonot johdot. Alkuperäsethän tossa on pääosin 0,8mm2 ja hehkuille 3mm2, ja noita värejä ei välttämättä löydy kovin helpolla, niin joku muu merkkaustapa pitää keksiä.

E: Toki niitten varmaan tuskin tarvii abikoja olla, kunhan on vaan laadukkaita ja kestäviä. Jotenkin jäänyt kuva että noi halpaliittimet ei olis niin hyviä?
 
E: Toki niitten varmaan tuskin tarvii abikoja olla, kunhan on vaan laadukkaita ja kestäviä. Jotenkin jäänyt kuva että noi halpaliittimet ei olis niin hyviä?
Abiko tällä pallonpuoliskolla saatavuudeltaan ja hinnaltaan ykkönen. AMP ja TE esimerkkeinä tekee kyllä myös hyviä liittimiä, mutta niillä on osa malleista ei-niin-hyviä.

Koita jakaa pussit kaveriporukan kesken tai jotain vastaavaa?

esim digikeyltä saa liittimiä ihan kappaletavarana, mutta tilattavaa pitää olla vähän enemmän.
 
Pitääpä mittailla tuosta masiinasta noi terminaalikoot niin ei tule sitten turhaan ostettua vääriä kokoja ja kaippa noille käyttöä löytyy.
Yleisesti ottaen noissa liittimissä pitäisi riittää virtankesto siihen mitä itse johtokin kestää? Isoja virtojahan tässä ei ole kun startilla ja hehkuissa, valotkin kuppaset on 2*15w.

Tommosta settiä sieltä nyt löytyy mitä muutaman kuvan löysin kesältä. Joku polttaa valojen sulaketta mutta ei siinä auta kun käydä kaikki läpi samalla kertaa kuntoon. Samalla meinasin vaihtaa noi 2 putkisulakepesää auton minisulake tyyppiseksi, koneen mukana tulikin siihen irtorasia valmiiksi.

20230713_175619.jpg20230713_175626.jpg20230713_175610.jpg
 
Eli tuo resistanssi olisi aavistuksen korkeampi kuin Grez:n esimerkissä joka oli ilmeisesti ihan arviolta heitetty. Tuon perusteella noin 5A menisi todennäköisesti ihan kohtalaisesti kahta johdetta pitkin ja lyhyempiä aikoja vähän enemmänkin. Kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa projektia ei ole ajatuksena enempää ajaa jatkuvasti. Ja toki sitten jos tuntuu että lähtee printti lämpenemään niin voi tinata kuparit.

No, vielä ei ole edes kaikki osat saapuneet niin kerkiää vielä mietiskelemään... Alun perin meinasin koko hökötyksen kasata ihan risukytkentänä ilman mitään piirilevyä mutta totesin että ehkä kuitenkin edes joku kytkentälevy pohjaksi niin ei tule ihan niin rujon näköinen tekele.
Itse olen Saturn pcb:llä katsellut suuntaa antavia tuloksia. Todella näppärä vertailla eri vetoja, lämpötilan nousuja ja about tuhatta muuta parametria.
Saturn pcb toolkit
 
Itse olen Saturn pcb:llä katsellut suuntaa antavia tuloksia. Todella näppärä vertailla eri vetoja, lämpötilan nousuja ja about tuhatta muuta parametria.
Saturn pcb toolkit
Tuohan näyttäisi ihan kätevältä softalta, vielä kun löytyisi oikeille käyttöjärjestelmille. Toki tuon voisi laittaa virtuaalikoneeseen mutta linux-versio olisi kyllä mukavampi. Olen tainnut tuon softan nähdä jossain EEVBlogin videossa tms joskus aiemmin.
 
Ativar 16 : Miten muutan moottorin pyörintä suuntaa ?
Vaihdoin taikina koneeseen uuden , kun vanha hajosi. Nyt pyörii väärään suuntaan .
( taikina nousee ylöspäin )
 
Ostin clasun räikkäpihdit noille eristetyille abikoille ja testasin punaisilla halpaterminaaleilla mitä sattu olemaan kotona ja 0,75mm2 kajaripiuhalla. Nyt kun krymppas ja piti johdosta kiinni ja pihdeillä liittimestä, niin arviolta 10-15kg vedolla lähti irti. Kaksin kerroin taitettuna siniseen terminaaliin krympattuna ei riittänyt voimat että irtoaisi. Luulis että kestänee raktorikäytössä kun laittaa johdot hyvin kiinni ettei tule vetoa?
Tilasin myös drakan 15x1,5mm2 piuhaa josta sitten saa eri väreillä johdot laiteltua, kannattaako tolle hankkia noita punasia vai sinisiä terminaaleja? Punaisille toi ois yläpäässä ja sinisille alapäässä sopivuus "speksiä".

E: Löysin toisia punaisia terminaaleja, niitä vetäessä irti katkesi kuparijohtimet eikä krymppi pettänyt eli on noissa oikeasti aika kovat erot laadussa. Eiköhän näillä vermeillä saa ton päkättimen johdotettua.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonkohan kuvassa ympyröidyllä potikalla pitäisi olla tehonkestoa? Alkuperäinen ongelma oli, että potikka rahisi melko törkeästi. Vaihdoin tilalle uuden, mutta ilmeisesti tehonkesto ei ollut riittävä, koska vahvari pysyi hiljaa ja irrotuksen jälkeen potikka näytti mitattaessa ääretöntä vastusta kaikissa asennoissa.
IMG_3770.jpeg
 
Ei nyt ihan hirveän tarkasti jaksa lukea tuota mutta näyttäisi että virtalähteeltä tulee ulos max 35V luokkaa (tämä siis sen takia kun C15 on laitettu 35V reitattu), joten jos potikka on 10 K ja sarjassa 15K vastuksen kanssa, niin luulisi tuosta menevän enimmillään läpi 1,4mA eli 0,02W. Olettaisin siis että 0,02W tai parempi tehonkesto riittäisi.
 
Moottorissa vai piirilevyllä?
Mä vaihdoin toho myös säätöpotikan( en ole varma keskikarvan suhteen menikö 2 muuta johtoa oikein päin silloin)
Nyt pyörii taikinakone väärinpäin ja taikinakoukkuun nousee taikina ylöspäin

Jos on moottorissa hiilet, silloin pelkän staattorin tai roottorin napaisuus pitää vaihtaa, mutta ei kerralla molempia, mikä siis tapahtuu jos vaihdat vain moottorin virtajohdot ristiin.

Konkkamoottori tuskin on, mutta siinä konkka pitää vaihtaa toisesta jalastaan joko L tai N potentiaaliin, mutta yksivaihemoottorissa sekaannus ei ehkä ole edes mahdollinen.

Laita kuva kytkennästä jos mahdollista. myös potikasta, jos siinä on ollut alunperin peruutus?
 
Ohessa ohjaimen pdf linkki
ALTIVAR™ 16 AC Drive - Besturingen.com https://besturingen.com/contents/nl/Altivar_16_Manual.pdf
Jospa tosta olis apua
Olen myös ebayssä nähnyt saman laitteen, joka oli porakoneessa ollut. Siinä oli potikka ja suunnan vaihtokytkin rakennettu suoraan koteloon kiinni.
Otan myöhemmin lisää kuvia

Kolmivaihemoottori taikinakoneessa? Joku isompi vekotin? Moottoriin tulee keltavihreän lisäksi kolme muuta johtoa. Jätä keltavihreä samalle paikalleen, mutta vaihda kaksi vaihejohtoa keskenään ristiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 291
Viestejä
4 502 988
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Shadowman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom