Pienten kysymysten ketju

Valaisin tuon tyyppinen ei siis sama valaisin. Omani olen tilannut amazon.de:stä.

Jos speksit pitää paikkansa niin lampussa on 280mA (tai sinne päin) ledejä sarjassa ja poweri rajoittaa virran siihen etteivät kärähdä. Ledien määrästä riippuen jännite on mitä on, laskennallisesti 70W, 280mA on 250V.
Ja edellä kysyttyyn, vakiovirtalähde voi hyvinkin nostaa tai laskea jännitettä.

Todennäköisesti käytännön ainoa järkevä himmennystapa olisi vaihtaa tuo alkuperäinen 280mA vakiovirtapoweri säädettävään malliin. Nimenomaan sellaiseen jossa voi säätää virtaa x - 280mA välillä. Alkuarvo riippuu ledeistä ja koska ei tiedetä mitä ledejä ne on niin pitäisi vaan kokeilla milloin syttyy.

Nämä on haastavia korkean jännitteen vuoksi ja arvaan että korvaavaa säädettävää virtalähdettä ei ihan helpolla löydy.
Nimenomaan jännitteestä johtuen toisiopuolelle ei todennäköisesti löydy myöskään sopivaa himmennintä. Tuon perässä pitäisi siis olla input 200-350V(DC?) vakiovirtalähde jota voisi säätää x-280mA alueella... Silloin "täysillä" alkuperäinen rajoittaisi virran 280mA ja jännitteen varmaan lähelle laskettua 250V. himmennettynä toinen himmennin rajoittaisi virran jolloin alkuperäinen yrittää nostaa jännitettä.
 
Ja toimiikohan tuo himmennin kaikenkaikkiaan?

Mä en tunne muuta kuin edison ledit mutta onko tuo tarkoitettu led nauhoille?

Speksien mukaan 5-24V ledeille. 5A lähtövirralla todennäköisimmin pwm- säädin koska on noin pieni. Tuon säätimen kannalta on ihan sama onko kuormana 1 led vai 100 nauhassa mutta koska virran rajoitusta ei ole niin ledeillä pitää olla etuvastukset (kuten nauhoissa yleisesti onkin)
 
Jos speksit pitää paikkansa niin lampussa on 280mA (tai sinne päin) ledejä sarjassa ja poweri rajoittaa virran siihen etteivät kärähdä. Ledien määrästä riippuen jännite on mitä on, laskennallisesti 70W, 280mA on 250V.
Ja edellä kysyttyyn, vakiovirtalähde voi hyvinkin nostaa tai laskea jännitettä.

Todennäköisesti käytännön ainoa järkevä himmennystapa olisi vaihtaa tuo alkuperäinen 280mA vakiovirtapoweri säädettävään malliin. Nimenomaan sellaiseen jossa voi säätää virtaa x - 280mA välillä. Alkuarvo riippuu ledeistä ja koska ei tiedetä mitä ledejä ne on niin pitäisi vaan kokeilla milloin syttyy.

Nämä on haastavia korkean jännitteen vuoksi ja arvaan että korvaavaa säädettävää virtalähdettä ei ihan helpolla löydy.
Nimenomaan jännitteestä johtuen toisiopuolelle ei todennäköisesti löydy myöskään sopivaa himmennintä. Tuon perässä pitäisi siis olla input 200-350V(DC?) vakiovirtalähde jota voisi säätää x-280mA alueella... Silloin "täysillä" alkuperäinen rajoittaisi virran 280mA ja jännitteen varmaan lähelle laskettua 250V. himmennettynä toinen himmennin rajoittaisi virran jolloin alkuperäinen yrittää nostaa jännitettä.
Oli pakko kaivaa meileistä toi osto esiin.
Muistin että olisin ostanut Amazonista mutta on tullutkin suoraan Kiinasta kun tilattua Aliexpressistä.

Kiinan poikien speksit ei pidä paikkaansa mutta tuolla merkintä että olisi himmennettävä.
Mitenhän ne on ajatelleet että se tehdään jos sellaista himmennintä ei ole?
 
Mulla on kyllä pihtimittari...
En oo vaan koskaan käyttänyt sitä.
Nyt täytynee alkaa lukee käyttöohjeita...
Se virtamittaus ei ole niin tärkeä kun se meillä on jo tiedossa. Ledi palamaan ja jännitemittaus ledin rinnalta esim jostain sokeripalan ruuveista.

Tosiaan korkeajännitteisen dc-powerin löytäminen voi olla vähän hankalaa, mutta varmaan joku löytyy. Tärkeintä on, että jännite riittää ja se on jännitereguloitua mallia. Ylimääräinen jännite hukataan vastukella niin, että max-virta on 280mA, sitten PWM-säädin rajoittaa virtaa pienemmäksi himmennystilassa. PWM-säätimen fetiltäkin tarvitaan hieman jännitekestoa.
 
Oli pakko kaivaa meileistä toi osto esiin.
Muistin että olisin ostanut Amazonista mutta on tullutkin suoraan Kiinasta kun tilattua Aliexpressistä.

Kiinan poikien speksit ei pidä paikkaansa mutta tuolla merkintä että olisi himmennettävä.
Mitenhän ne on ajatelleet että se tehdään jos sellaista himmennintä ei ole?

Linkki ei toimi mutta et siis koskaan ole edes kokeillut tuota sellaisen perinteisen triac-himmentimen perässä?
 
Linkki ei toimi mutta et siis koskaan ole edes kokeillut tuota sellaisen perinteisen triac-himmentimen perässä?
Outoa että ei toimi koska mulla se toimii kun kokeilen incognito tilassa....

Joo en ole kokeillut tuollaisella "normaalilla" himmentimellä, voisiko se toimia sellaisella?
 
Outoa että ei toimi koska mulla se toimii kun kokeilen incognito tilassa....

Joo en ole kokeillut tuollaisella "normaalilla" himmentimellä, voisiko se toimia sellaisella?
Epäilen että ei toimi, mutta voit kokeilla. Tuo sinun poweri toimii pienemmällä jännitteellä pitäen vakiotehoa, eli sillä on negatiivinen resistanssi, joka on tyypillistä monelle hakkurille. Tietysti lopulta kun jännite laskee alle powerin ilmoitetun mininimin, ledi alkaa himmentyä. Eli ihan lineaarisesti en usko toimivan ja saattaa hakkurin käyttöikäkin lyhentyä.
 
Onko näissä jotain mitkä on parempia kuin toiset vai otanko minkä tahansa mihin saa ton ABB/Enston "Jussi" sarjan etulevyt kiinni?
 
Onko näissä jotain mitkä on parempia kuin toiset vai otanko minkä tahansa mihin saa ton ABB/Enston "Jussi" sarjan etulevyt kiinni?

"Tämä LED-himmennin sopii kaikkiin SuperLEDin myynnissä oleviin triac-himmennettäviin LED-valaisimiin ja LED-nauhoihin, kunhan nauhaan valitaan triac-himmennettävä muuntaja. "

Sinulla ei ole triac-himmennettävä muuntaja, mutta kokeilla voit.
 
Jooh, linkki näköjään toimi incognito-tilassa ja ei tuo tosiaan taida olla himmennettävissä millään tavalla vaikka tuossa kuvauksessa jotain siitä höpistäänkin, "Brightness Dimmable Distribution Remote Control" eli jollain erillisellä kakella on joku malli joskus himmentynyt. Eli ei muuta kuin uutta driveria metsästämään mikäli himmennykselle tarvetta.

En ole koskaan ostanut alista verkkovirtaan liitettäviä sähkölaitteita ja tämä viimeinen sivu tästä ketjusta osoittaa kyllä hyvin että en täysin väärässä ole ollut tuon periaatteeni kanssa.
 
Jooh, linkki näköjään toimi incognito-tilassa ja ei tuo tosiaan taida olla himmennettävissä millään tavalla vaikka tuossa kuvauksessa jotain siitä höpistäänkin, "Brightness Dimmable Distribution Remote Control" eli jollain erillisellä kakella on joku malli joskus himmentynyt. Eli ei muuta kuin uutta driveria metsästämään mikäli himmennykselle tarvetta.

En ole koskaan ostanut alista verkkovirtaan liitettäviä sähkölaitteita ja tämä viimeinen sivu tästä ketjusta osoittaa kyllä hyvin että en täysin väärässä ole ollut tuon periaatteeni kanssa.
Joo sama periaate ollut täällä. Näitä valaisimia ei vaan sillon ollut täällä saatavilla ja "hallitus" himassa käski hankkia jostain niin tein sillon poikkeuksen...
 
Osaako kukaan osoittaa semmoista firmaa, joka pystyisi tekemään yksittäiskappaleen metallista? Minun pitäisi saada pöytäsahaan uusi halkaisukiila, (riving knife), mikä siis pitäisi leikata jostakin suurinpiirtein 3mm teräksestä vaikka DXF-kuvan mukaan. Tarttisin yhen tai kaksi semmoista, ihan hirveen helposti netistä ei löydy firmaa joka suoraan ainakaan kertoisi tekevänsä myös jotakin muotoon menevää leikkuuta.

Toki mahdollista olisi myös ostaa sopiva pala terästä ja kulmahiomakone, mutta kun tosiaan tarve on hyvin kertaluontoinen niin on sekin vähän tyhmää hommaa.
 
Mikä tahansa laserleikkuuta suorittava firma voi sinäällään tuon tehdä, mutta on toinen asia haluavatko tehdä yksityiselle ja hinta voi pompsahtaa. Materiaalina täytyisi varmaan myös olla jotain lujempaa tavaraa kuin tavallinen S355. Helpoin tie olisi vain hioa tuo alkuperäinen matalammaksi jos vain muuten kunnossa?
 
Mikä tahansa laserleikkuuta suorittava firma voi sinäällään tuon tehdä, mutta on toinen asia haluavatko tehdä yksityiselle ja hinta voi pompsahtaa. Materiaalina täytyisi varmaan myös olla jotain lujempaa tavaraa kuin tavallinen S355. Helpoin tie olisi vain hioa tuo alkuperäinen matalammaksi jos vain muuten kunnossa?

En haluaisi tärvätä sitä alkuperäistä, koska siihen on syynsä miksi se tulee pöydästä yli. Siihen kiinnitetään Crown Guard, missä on oma paikka imurille ja jos sen hävittää, niin menee yläpuolisen pölynpoiston mahdollisuus. Materaalin lujuudesta en tiedä, koska näitä tavataan joissakin tapauksissa tehdä puustakin, yleensä ne on vaan matalampia splittereitä niin niillä ei ole varaa taipua niin paljon. Mietin ihan tältä pohjalta kyseisen laitoksen 3D-printtaamistakin, mutta se kuulostaa jotenkin riskialttiilta hommalta.
 
Osaako kukaan osoittaa semmoista firmaa, joka pystyisi tekemään yksittäiskappaleen metallista? Minun pitäisi saada pöytäsahaan uusi halkaisukiila, (riving knife), mikä siis pitäisi leikata jostakin suurinpiirtein 3mm teräksestä vaikka DXF-kuvan mukaan. Tarttisin yhen tai kaksi semmoista, ihan hirveen helposti netistä ei löydy firmaa joka suoraan ainakaan kertoisi tekevänsä myös jotakin muotoon menevää leikkuuta.

Toki mahdollista olisi myös ostaa sopiva pala terästä ja kulmahiomakone, mutta kun tosiaan tarve on hyvin kertaluontoinen niin on sekin vähän tyhmää hommaa.
Lähes mikä tahansa paja, joka nyt ylipäätään leikkaa terästä. Veikkaan että asut Oulussa ja suosittelen Palametallia. Ja ei tosiaankaan tarvi olla mitää perusterästä kummempaa, eihän tuohon mitään oikeaa rasitusta tai kulutusta tule.
 
Ajattelin parempaa materiaalia tuhon kiilaan siksi, ettei mahdollisesta vääntymisestä jäisi niin helpolla pysyvää muodonmuutosta/vääntymää. Varmasti rakenneteräs hoitaa homman ja vääntää takaisin jos tarvis...
 
Lähes mikä tahansa paja, joka nyt ylipäätään leikkaa terästä. Veikkaan että asut Oulussa ja suosittelen Palametallia. Ja ei tosiaankaan tarvi olla mitää perusterästä kummempaa, eihän tuohon mitään oikeaa rasitusta tai kulutusta tule.

Paikkakunta ei ole oulussa, mutta ei se haittaa kun toi Palametalli myös toimittaa, varmaan muutkin mutta tuo sivu on ihan kätevä niin mennään sillä. Piirtelin nopeasti huonon kuvan ja pistin tonne noiden tarjouspalveluun, kyseinen osa 3mm teräksestä tulee maksamaan vähän yli tai alle 20 euroa, riippuen siitä että ottaako ruostumatonta terästä vai ihan tavallista. Näköjään jos ottaa samaan kekoon useamman, niin seuraavat on noin 8 euroa kappale.

Kiitokset tästä, ko. putiikki ratkoi tämän ongelman ja varmasti muitakin tulevaisuudessa.
 
Sain lahjaksi LED-nauhoja sekä tällaisen LED-nauhoille tarkoitetun virtalähteen: Mean Well HLG-150H-24B
Datasheet: https://www.meanwell-web.com/content/files/pdfs/productPdfs/MW/HLG-150H/HLG-150H-spec.pdf

Tässä mallissa on liitäntä tuolle himmentimelle (eli B-malli). "Cable output; Dimming with 1-10V, PWM, resistance".

Kysymys onkin, että jos haluan tuolle jonkinlaisen himmentimen, niin minkälainen pitäisi hankkia?

Riippuu siitä miten haluat säätää himmennystä. Nappula seinässä, kännykkä, joku kotiautomaatiosysteemi, jne.
Vaihtoehtoja tuossa on kivasti
 
Riippuu siitä miten haluat säätää himmennystä. Nappula seinässä, kännykkä, joku kotiautomaatiosysteemi, jne.
Vaihtoehtoja tuossa on kivasti
Kännykkä varmaan olisi helpoin, Hue-systeemi löytyy jo valmiina. Mutta siis tuossa on vaan kaksi piuhaa ulos (Dim+ ja Dim-), niin millä hakusanoilla pitäisi alkaa etsimään? :D
 
Kännykkä varmaan olisi helpoin, Hue-systeemi löytyy jo valmiina. Mutta siis tuossa on vaan kaksi piuhaa ulos (Dim+ ja Dim-), niin millä hakusanoilla pitäisi alkaa etsimään? :D
Kannattaa harkita fyysisiä painikkeita/rullia seinällä, tai ääniohjauksen rakentamista. Vaikka miten kännykkä tuntus helpolta, niin ainakaan omasta mielestä se ei sitä ole enää pidemmässä juoksussa. Oltava aina mukana, myös kun tulet saunasta kylpytakissa, availtava näppäinlukko, avattava sovellusta, pyöriteltävä virtuaalista rullaa sovelluksessa värien, sävyn, jne. muuttamiseksi, yms. Saati jos tulee vieraita joiden pitäs päästä myös valoihin käsiksi. Alkaa olla helppous kaukana...
 
Kannattaa harkita fyysisiä painikkeita/rullia seinällä, tai ääniohjauksen rakentamista. Vaikka miten kännykkä tuntus helpolta, niin ainakaan omasta mielestä se ei sitä ole enää pidemmässä juoksussa. Oltava aina mukana, myös kun tulet saunasta kylpytakissa, availtava näppäinlukko, avattava sovellusta, pyöriteltävä virtuaalista rullaa sovelluksessa värien, sävyn, jne. muuttamiseksi, yms. Saati jos tulee vieraita joiden pitäs päästä myös valoihin käsiksi. Alkaa olla helppous kaukana...
Joo hyvä huomio. Nämä tulee keittiöön valokatkasimen taakse ja ajattelin laittaa tuon himmentimen "lisävarusteena" jos valo on esimerkiksi talvella liian kirkas.
 
Kännykkä varmaan olisi helpoin, Hue-systeemi löytyy jo valmiina. Mutta siis tuossa on vaan kaksi piuhaa ulos (Dim+ ja Dim-), niin millä hakusanoilla pitäisi alkaa etsimään? :D

Siinä powerin dokumentissa oli mainittu:
1. resistance
2. 0..10V
3. pwm

Nuo on ne ohjaustavat.
1 sopivan kokoinen säätövastus
2 jokin joka antaa ulos 0..10V jännitteen
3 jokin joka antaa ulos pwm- signaalia

Seinään varmaan helpoin laittaa säätövastus ja nuppi mutta silloin on hankala säätää enää muualta. Ja ainahan tuon voi myöhemmin muuttaa jos tulee tarve
Ehkä hue- systeemiin saa jonkun valmiin jännite tai pwm lähdöllä olevan palikan. En tiedä kun ei ole mitään valmiita juttuja käytössä.
 
Minulla on sonyn johdolliset sankakuulokkeet joista toinen kaiutin elementti on pimeänä. Mittailin yleismittarilla, että kuulokkeiden välinen johto olisi poikki. Johto kulkee kuulokkeiden sankan sisällä ja halkaisijaltaan tosiohutta. Liitteenä kuva johdosta ja sen paksuuden mittaamisesta jossa tulos olisi alle 1 mm.
Olen törmännyt uutta johtoa etsiessä AWG koko merkintöihin ja niissä kokomerkinnät menee että mitä isompi luku sen pienenpi halkaisija. Kun olen tuota kokomerkintää koittanut googlailla niin en ole saanut ihan täyttä varmuttaa, että seuraako tuo AWG merkintä kuoren vai johtimen paksuutta?
Sillä olen muutamista suomalaisista kaupoista löytänyt 22 AWG merkinnällä myytävää kaapelia jossa tuon AWG koon mukaan pitäisi polla 0.644 mm halkaisija, mutta lisätiedoissa lukee että johdon halkaisija 2,3 mm.
Jos joku tietää suomalaista tai eurooppalaista kauppaa josta saisi tilattua 2-napaista johtoa muutamann metrin erissä jonka halkaisija olisi sopiva niin olisin kiitollinen. Amazon.de kaupasta olen johtoja löytänyt mutta kaikilla myyjillä on toimitukset olleet kiinasta eikä kiinnostaisi sieltä asti parin metrin pätkää tilata.
20240224_123241.jpg
 
Minulla on sonyn johdolliset sankakuulokkeet joista toinen kaiutin elementti on pimeänä. Mittailin yleismittarilla, että kuulokkeiden välinen johto olisi poikki. Johto kulkee kuulokkeiden sankan sisällä ja halkaisijaltaan tosiohutta. Liitteenä kuva johdosta ja sen paksuuden mittaamisesta jossa tulos olisi alle 1 mm.
Olen törmännyt uutta johtoa etsiessä AWG koko merkintöihin ja niissä kokomerkinnät menee että mitä isompi luku sen pienenpi halkaisija. Kun olen tuota kokomerkintää koittanut googlailla niin en ole saanut ihan täyttä varmuttaa, että seuraako tuo AWG merkintä kuoren vai johtimen paksuutta?
Sillä olen muutamista suomalaisista kaupoista löytänyt 22 AWG merkinnällä myytävää kaapelia jossa tuon AWG koon mukaan pitäisi polla 0.644 mm halkaisija, mutta lisätiedoissa lukee että johdon halkaisija 2,3 mm.
Jos joku tietää suomalaista tai eurooppalaista kauppaa josta saisi tilattua 2-napaista johtoa muutamann metrin erissä jonka halkaisija olisi sopiva niin olisin kiitollinen. Amazon.de kaupasta olen johtoja löytänyt mutta kaikilla myyjillä on toimitukset olleet kiinasta eikä kiinnostaisi sieltä asti parin metrin pätkää tilata.
20240224_123241.jpg
Aika hankala noin ohutta löytää mutta SP elektroniikalla on jotain vaihtoehtoja.
Kuulokekaapeli noin 1.8mm ulkohalkaisija: Mikrofonikaapeli kuulokekaapeli 2 x 0.08 mm "litteä"
Mikrofoniparikaapeli ulkohalkaisija noin 3 mm, yksi johto lienee alle puolet tuosta? Mikrofonikaapeli C202 2 x 0.08 mm (2 + suoja) ulko halk. 3 mm musta
Kytkentälanka noin 1,2mm Kytkentälanka keltainen yksisäikeinen 0.6 mm
Tuolta selaamaan tai sähköpostia yritykselle :)
 
Partcoltakin saattaisi löytyä sopivaa piuhaa, myyvät metritavarana. Audiokaapelit/johdot - PARTCO

Ja tuo AWG on siis johtimen koko ilman eristettä. Erittäin epäkäytännöllinen mittayksikkö mielestäni mutta en ihmettele kun kyseinen mitta on alkujaan maasta jossa asioita mitataan jalkapallokentillä, uima-altailla, busseilla sun muilla ihme tavoilla (AWG = American Wire Gauge).
 
Kiitokset vastauksista täytyy laittaa tuonne Partco:lle kyselyä jos heiltä sattuisi tuollaista johtoa löytymään.
Tai toisena vaihtoehtona mietin että jos ostaisin semmoisen Y-haarallisen kuulokejohdon ja vetäisin molemmille kuulokkeille omat johdot ilman, että vaihtaisin tuo sankan sisällä menevää johtoa.
 
Miten nuo 220u pintaliitoskonkat kannattaisi irrottaa että levy pysyy edelleen ehjänä?
20240311_211237.jpg
 
Miten nuo 220u pintaliitoskonkat kannattaisi irrottaa että levy pysyy edelleen ehjänä?
20240311_211237.jpg
Itse käyttäisin "push and twist" -tekniikkaa, eli pihdeillä kiinni konkasta ja samaan aikaan painaa alaspäin ja kääntelee konkkaa kunnes jalat katkeavat. Sitten vaan juottelee piirilevylle jääneet jalan pätkät pois. Samaa tekniikkaa itseasiassa käyttää aika moni elektroniikkakorjauksia tubettava henkilökin joten sieltä voi katsoa mallia. Esimerkiksi "Adrian's digital basement" -kanavalla tuota tekniikkaa on käytetty useasti.

Vasta toisena harkitsisin lyijyllisen tinan lisäämistä koipiin ja varovasti puoli kerrallaan irti juottamista. Kahdella juottimella en lähtisi irroittamaan, joskus johonkin kokeilin ja oli aiakin masta mielestä niin hankalaa ja epävakaata puuhaa että riski saada muuta tuhoa printile on suuri.
 
Itse käyttäisin "push and twist" -tekniikkaa, eli pihdeillä kiinni konkasta ja samaan aikaan painaa alaspäin ja kääntelee konkkaa kunnes jalat katkeavat. Sitten vaan juottelee piirilevylle jääneet jalan pätkät pois. Samaa tekniikkaa itseasiassa käyttää aika moni elektroniikkakorjauksia tubettava henkilökin joten sieltä voi katsoa mallia. Esimerkiksi "Adrian's digital basement" -kanavalla tuota tekniikkaa on käytetty useasti.

Vasta toisena harkitsisin lyijyllisen tinan lisäämistä koipiin ja varovasti puoli kerrallaan irti juottamista. Kahdella juottimella en lähtisi irroittamaan, joskus johonkin kokeilin ja oli aiakin masta mielestä niin hankalaa ja epävakaata puuhaa että riski saada muuta tuhoa printile on suuri.
Toisesta levystä irrotin 2kpl puoli kerrallaan. Toinen oli hankalassa paikassa ja lähti padi mukana, onneksi kytkennällisesti helppo niin sai korjattua.
Täytyy hakea lisää konkkia huomenna niin pääsee kokeilemaan...

Pari kolvia olisi kyllä mutta loppuu kädet kesken ... tietty jos ottaisi perheen avuksi ...
 
Jos ei ole kuumailmapuhalinta, niin ottaisin ja otankin puoli kerrallaan. Ilman voimaa. Tinaimusukalla ylimääräiset pois ja vaikka fluksia sen jälkeen kaveriksi ja pois.
 
Onhan mulla kuumailmapuhallin... 2kW jolla lähtee puoli levyä kerralla huoneen toiseen päähän eli ei sillä
 
Vaikka onkin vähän extremeä niin esilämmitys kuumailma puhaltimella auttaa joskus varsinkin nykyisten monikerros levyjen kanssa joissa on erilaisia lämpöä imeviä maatasoja levyn sisällä.
 
Vaikka onkin vähän extremeä niin esilämmitys kuumailma puhaltimella auttaa joskus varsinkin nykyisten monikerros levyjen kanssa joissa on erilaisia lämpöä imeviä maatasoja levyn sisällä.
Tuossa on, läpikonkistakin toinen jalka lähtee heti ja toista saa lämmittää huomattavasti kauemmin.
 
Vaikka onkin vähän extremeä niin esilämmitys kuumailma puhaltimella auttaa joskus varsinkin nykyisten monikerros levyjen kanssa joissa on erilaisia lämpöä imeviä maatasoja levyn sisällä.

Se on juuri näin. Aikoinaan kun vielä ammatiksi teki, niin hyvin usein oli puhallin toisessa kourassa ja kolvi/imuri toisessa.
 
Oikea vastaus on 60/40 lisällä ja kahdella kolvilla. Jos kädet ei tottele päätä tuon vertaa niin kannattaa keskittyä ennemmin muihin harrastuksiin.
 
Oikea vastaus on 60/40 lisällä ja kahdella kolvilla. Jos kädet ei tottele päätä tuon vertaa niin kannattaa keskittyä ennemmin muihin harrastuksiin.
Kyllä molemmat kädet juottaa ihan yhtä hyvin samaankin aikaan. Se joka nykyään alkaa hiljalleen vaikuttamaan tekemiseen on näkö...
Ja tietysti se että ei tee työkseen näitä juttuja, silloinhan varmaan jo tietäisin enkä kysyisi.
 
En löytänyt mitään vastausta googlettamalla, joten: Mikä lasketaan li-ion akun latauskerraksi? Tuli vaan mieleen, kun on tossa tuollainen BMS, jossa on balansointi ja ainakin tuolla testiakulla (16s), jossa kennot ovat hyvinkin eri jännitteisiä, niin tekee sitä, että kun yksi kenno on täynnä, lopettaa latauksen ja sitten melkein heti aloittaa taas, kun jännite hieman tippuu. Balansointi käynnistyy siis 4,2v jännitteellä, mutta sen virta on vain 35mA laturista tulee n. 5A. Tekee siis tyyliin 2 sekunttia lataa, 2 sekunttia on pois päältä ja tätä loopissa. Tuohon tyyliin esim. 500 latauskertaa tulee hyvin nopeasti täyteen, jos tuo 2 sekunnin "paussi" aiheuttaa yhden latauskerran.
 
En löytänyt mitään vastausta googlettamalla, joten: Mikä lasketaan li-ion akun latauskerraksi? Tuli vaan mieleen, kun on tossa tuollainen BMS, jossa on balansointi ja ainakin tuolla testiakulla (16s), jossa kennot ovat hyvinkin eri jännitteisiä, niin tekee sitä, että kun yksi kenno on täynnä, lopettaa latauksen ja sitten melkein heti aloittaa taas, kun jännite hieman tippuu. Balansointi käynnistyy siis 4,2v jännitteellä, mutta sen virta on vain 35mA laturista tulee n. 5A. Tekee siis tyyliin 2 sekunttia lataa, 2 sekunttia on pois päältä ja tätä loopissa. Tuohon tyyliin esim. 500 latauskertaa tulee hyvin nopeasti täyteen, jos tuo 2 sekunnin "paussi" aiheuttaa yhden latauskerran.

Valmistajat puhuvat lataussykleistä, eivät latauskerroista. Litium-akkuja voi ja on jopa suotavaa ladata tiheästi, yksi täysi purkaussykli on kuluttavampaa akulle kuin pari-kolme lyhyttä jos energiaa puretaan sama määrä.
 
En löytänyt mitään vastausta googlettamalla, joten: Mikä lasketaan li-ion akun latauskerraksi? Tuli vaan mieleen, kun on tossa tuollainen BMS, jossa on balansointi ja ainakin tuolla testiakulla (16s), jossa kennot ovat hyvinkin eri jännitteisiä, niin tekee sitä, että kun yksi kenno on täynnä, lopettaa latauksen ja sitten melkein heti aloittaa taas, kun jännite hieman tippuu. Balansointi käynnistyy siis 4,2v jännitteellä, mutta sen virta on vain 35mA laturista tulee n. 5A. Tekee siis tyyliin 2 sekunttia lataa, 2 sekunttia on pois päältä ja tätä loopissa. Tuohon tyyliin esim. 500 latauskertaa tulee hyvin nopeasti täyteen, jos tuo 2 sekunnin "paussi" aiheuttaa yhden latauskerran.
Yksi latausjakso syntyy kun akkua on ladattu 100% energiamäärällä. Eli esim 4 x 75->100% on yksi latausjakso. Eli ei tarvitse huolestua balanssoinnin latauksen katkomisesta.
 
Jos on pahasti kennot pois balanssista kannattaa tasapainottaa ne "manuaalisesti". Tuo bms:n tasapainotus on tarkoitettu kompensoimaan normaali käytössä ilmenevää pientä kennojen välistä eroa, joka pitäisi olla alle promillen tasoa.
 
Jos on pahasti kennot pois balanssista kannattaa tasapainottaa ne "manuaalisesti". Tuo bms:n tasapainotus on tarkoitettu kompensoimaan normaali käytössä ilmenevää pientä kennojen välistä eroa, joka pitäisi olla alle promillen tasoa.

Juu, ei ole tarkoituskaan. Ihan vaan testimielessä kokeilin jollain random kennoilla tota nyt aluksi.
 
Mitenkäs paljon asunnon tai auton ikkunalasi vähentää aurinkopaneelista saatavaa tehoa? Lähinnä tarkoitan sellaisia noin kämmenen kokoisia paneeleja joita voi laittaa vaikka johonkin laitekoteloon. Koitin googletella mutta mitään järkevää vastausta en tuohon saanut kun vastaukset vaihtelivat "lasi ei vaikuta juuri mitään, ehkä muutamia prosentteja häviöitä" -vastauksesta "ei kannata edes kuvitella käyttävänsä lasin takana, 70% katoaa lasiin" -vastaukseen ja kaikkea siltä väliltä enkä löytänyt ensimmäistäkään vastausta jossa olisi esimerkiksi jotain mittaustuloksia tai edes jossain määrin luotettavaa tietoa vaan kaikki oli aikalailla mutu-tietoa.

Tuli yhtäkkiä sellainen aivopieru mieleen että muutamassa itsetehdyssä laitteessa olisi kätevää olla joku aurinkopaneeli niin ei tarvitsisi välttämättä niin usein tai ehkä ollenkaan siirrellä laitteita erikseen lataukseen jos pienellä aurinkopaneelilla voisi sisätiloissa joko kotona tai autossa latailla noita. Sitten mietinkin että jos häviöt ikkunan läpi ladatessa on kovinkin suuret verrattuna ilman ikkunaa aurinkokennon edessä niin tuossa ei ole mitään mieltä.

En viitsinyt pistää kysymystä noihin aurinkopaneelikeskusteluihin kun niissä keskustelu taitaa olla aikalailla noiden katolle asennettavien isojen paneelien ympärillä.
 
Mitenkäs paljon asunnon tai auton ikkunalasi vähentää aurinkopaneelista saatavaa tehoa? Lähinnä tarkoitan sellaisia noin kämmenen kokoisia paneeleja joita voi laittaa vaikka johonkin laitekoteloon. Koitin googletella mutta mitään järkevää vastausta en tuohon saanut kun vastaukset vaihtelivat "lasi ei vaikuta juuri mitään, ehkä muutamia prosentteja häviöitä" -vastauksesta "ei kannata edes kuvitella käyttävänsä lasin takana, 70% katoaa lasiin" -vastaukseen ja kaikkea siltä väliltä enkä löytänyt ensimmäistäkään vastausta jossa olisi esimerkiksi jotain mittaustuloksia tai edes jossain määrin luotettavaa tietoa vaan kaikki oli aikalailla mutu-tietoa.

Tuli yhtäkkiä sellainen aivopieru mieleen että muutamassa itsetehdyssä laitteessa olisi kätevää olla joku aurinkopaneeli niin ei tarvitsisi välttämättä niin usein tai ehkä ollenkaan siirrellä laitteita erikseen lataukseen jos pienellä aurinkopaneelilla voisi sisätiloissa joko kotona tai autossa latailla noita. Sitten mietinkin että jos häviöt ikkunan läpi ladatessa on kovinkin suuret verrattuna ilman ikkunaa aurinkokennon edessä niin tuossa ei ole mitään mieltä.

En viitsinyt pistää kysymystä noihin aurinkopaneelikeskusteluihin kun niissä keskustelu taitaa olla aikalailla noiden katolle asennettavien isojen paneelien ympärillä.

Tuohon on hankala antaa tyhjentävää vastausta. Osassa laseista saattaa olla säteilyä vähentävää ominaisuutta ja kodin kolminkertaiset lasit aiheuttaa kanssa vähentävästi. Mutta jos laite on virrankulutukseltaan pieni vs paneeli, tällä ei juuri merkitystä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 622
Viestejä
4 552 557
Jäsenet
75 033
Uusin jäsen
Jehu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom