Pienten kysymysten ketju

Mikäs olisi järkevin paikka tilata 1- ja 2-kerros piirilevyjä pieniä sarjoja (2-5kpl)?
 
Jlcpcb ainakin todettu toimivaksi, mutta onhan noita monia muitakin.
 
Riippuu hieman myös piirilevyjen ominaisuusvaatimuksista (koko, toleranssit, materiaalit, sertifioinnit yms) mutta kun noin geneerisellä kysymyksellä mennään niin varmaan esim. jo mainittu jlcpcb on ok.

Mulla on hyviä kokemuksia Allpcb:stä ja niillä näyttää olevan nyt yksi ilmainen protyyppiajo (1-2 puolinen max 0,015m² max 5 kpl) per kuukausi. (jos ei ennestään ole rekisteröitynyt niin tässä kuussa rekisteröitymällä pääsee jo ens kuussa hyödyntämään. Jos on ollut rekisteröityneenä jo 1.6. niin sit toki jo tässä kuussa onnistuu)
 
okt välikaton kautta tulee kaapelitv kaapeli, ja siellä oli jatkoliitin, joten ajattelin että siitä saan helposti otettua välistä autotalliin kaapelin. Ostin kierteellisiä liittimiä, ja haaroitinpalan. Kun meinasin alkaa kytkeä, niin tuohan olikin paljon paksumpi kuin nuo minulle tutummat antennikierreliittimet. Tuo on ilmeisesti sitten joku tellu 7 mahdollisesti? Löytyykö sellaiselle T-haaraa? Vai voiko kaapeliTV kaapelin vetää kylmästi vaikka wagoliittimellä tai sokerinpalalla yhdestä kahdeksi? häiriöiden puolesta siis. Tuolta tulee gigan nettiliittymä ja TV-kanavat.
 
okt välikaton kautta tulee kaapelitv kaapeli, ja siellä oli jatkoliitin, joten ajattelin että siitä saan helposti otettua välistä autotalliin kaapelin. Ostin kierteellisiä liittimiä, ja haaroitinpalan. Kun meinasin alkaa kytkeä, niin tuohan olikin paljon paksumpi kuin nuo minulle tutummat antennikierreliittimet. Tuo on ilmeisesti sitten joku tellu 7 mahdollisesti? Löytyykö sellaiselle T-haaraa? Vai voiko kaapeliTV kaapelin vetää kylmästi vaikka wagoliittimellä tai sokerinpalalla yhdestä kahdeksi? häiriöiden puolesta siis. Tuolta tulee gigan nettiliittymä ja TV-kanavat.
Sokeripalalla tai WAGOlla tuo ei kyllä tule toimimaan, takuulla tulee niin paljön häiriötä ja liitoksen impedanssi on jotain aivan muuta kuin pitäisi. F-liittimillähän noita antenneja yleensä kytketään ja tuossa haaroituksessa varmaan pitäisi miettiä esimerkiksi vaimennuksia, signaalin voimakkuus kuitenkin pitäisi olla tietyissä rajoissa että toimii kunnolla.
 
Sokeripalalla tai WAGOlla tuo ei kyllä tule toimimaan, takuulla tulee niin paljön häiriötä ja liitoksen impedanssi on jotain aivan muuta kuin pitäisi. F-liittimillähän noita antenneja yleensä kytketään ja tuossa haaroituksessa varmaan pitäisi miettiä esimerkiksi vaimennuksia, signaalin voimakkuus kuitenkin pitäisi olla tietyissä rajoissa että toimii kunnolla.
Millä nimellä tuollaista haarapalaa pitäisi siis etsiä?
 
Se tuleva paksumpi kaapeli on ilman mitään liitintä?
Vähän huonosti taitaa löytyä liittimiä, jotka saa paikoilleen ilman puristus/kompressio pihtejä.
Saa kyllä, mutta lienee aikamoista säätämistä. Youtubesta löytyy varmasti videoita.



Ja näitä niihin ohkasempiin piuhoihin, kiintoavain riittää kiinnitykseen.


Jakajia


Edit: oli siis jo jakajassa liittimellä. Kanattaa varmaan suoraan vaihtaa se jakaja sopivaan, mistä saat kaikki nyt ja tulevaisuudessa.
 
Peruutuskameran kanssa taistellut. Nyt sitten ajatuksella mittailin ja selkeästi älyllä asiassa tekemistä.

Eli haistelee onko polttimot hengissä ja sen takia jännitettä on. Tästä syystä rele ei oikein tajua mitä tehdä ja sirkuttaa kuin heinäsirkka kontissa.

Korjaako tilanteen niinkin yksinkertainen asia kuin vastuksellinen rele?
 
Ainakin jos vastuksen laitat väliin niin sirkuttaa vaimeammin. Toisaalta jaksaako enää sitten vetää. Alipäästösuodin (yksinkertaisimmillaan releen rinnalle kondensaattori ja vastus sarjaan) voisi auttaa vielä paremmin.

Jäin myös miettimään että toimiiko tuo polttimoiden haistelulogiikka enää sitten oikein, jos polttimon lisäksi kuormana on tuo peruutuskameran rele. (Eli sittenhän saattaa näyttää siltä että kuormaa on vaikka polttimo olisi palanut)
 
Peruutuskameran kanssa taistellut. Nyt sitten ajatuksella mittailin ja selkeästi älyllä asiassa tekemistä.

Eli haistelee onko polttimot hengissä ja sen takia jännitettä on. Tästä syystä rele ei oikein tajua mitä tehdä ja sirkuttaa kuin heinäsirkka kontissa.

Korjaako tilanteen niinkin yksinkertainen asia kuin vastuksellinen rele?

Arvaan että tarkastus perustuu tietyn mittaiseen pulssiin jonka aikana mitataan onko lamppu ehjä/oikeilla arvoilla/olemassa.
Oikea ratkaisu olisi todennäköisesti puuttuvan pulssin ilmaisin joka ohjaa relettä.

Katsoisin skoopilla miltä näyttää, sen perusteella voi sitten miettiä oikean ja toimivan ratkaisun.
 
Arvaan että tarkastus perustuu tietyn mittaiseen pulssiin jonka aikana mitataan onko lamppu ehjä/oikeilla arvoilla/olemassa.
Oikea ratkaisu olisi todennäköisesti puuttuvan pulssin ilmaisin joka ohjaa relettä.

Katsoisin skoopilla miltä näyttää, sen perusteella voi sitten miettiä oikean ja toimivan ratkaisun.
Yleismittarilla mitatessa jännite oli koko ajan. Vitsikkäästi vaihteli valojen mukaan.
Toki tossa voi tulla tilanne vastaan että auto ei osaa kertoa onko polttimo palanut.
Miksi myydään releitä vastuksella?
 
Yleismittarilla mitatessa jännite oli koko ajan. Vitsikkäästi vaihteli valojen mukaan.
Toki tossa voi tulla tilanne vastaan että auto ei osaa kertoa onko polttimo palanut.
Miksi myydään releitä vastuksella?

Jos on 12V kanttiaalto 50% pulssisuhteella suurin osa yleismittareista näyttää tyyliin 5-7V tasajännitealueella. Ja jännite vaihtelee pulssisuhteen mukaan.
Mittarista riippuen voi olla ettei kerro mitään jos signaali on joku pulssi.

Jotain voi ehkä päätellä sen perusteella mitä jännitettä näyttää valojen mukaan. Ilman sitä ei kannata edes arvata.

Joissakin on vastus kelan rinnalla vähentämään piikkejä. Diodi on parempi mutta vastuksellisen voi kytkeä kumpaan suuntaan tahansa.
Jos releen pitäisi vetää suuremmalla jännitteellä niin vastuksen pitäisi olla kelan kanssa sarjassa ja sellaisia en ole vielä nähnyt.
 
okt välikaton kautta tulee kaapelitv kaapeli, ja siellä oli jatkoliitin, joten ajattelin että siitä saan helposti otettua välistä autotalliin kaapelin. Ostin kierteellisiä liittimiä, ja haaroitinpalan. Kun meinasin alkaa kytkeä, niin tuohan olikin paljon paksumpi kuin nuo minulle tutummat antennikierreliittimet. Tuo on ilmeisesti sitten joku tellu 7 mahdollisesti? Löytyykö sellaiselle T-haaraa? Vai voiko kaapeliTV kaapelin vetää kylmästi vaikka wagoliittimellä tai sokerinpalalla yhdestä kahdeksi? häiriöiden puolesta siis. Tuolta tulee gigan nettiliittymä ja TV-kanavat.
Kaapelitv signaalitiehen ei sitten saa koskea kukaan muu kuin kaapelitv yhtiön hyväksymä urakoitsija. koskuverkossa on se ongelma että poikkeavat impedanssit saavat aikaan heijastuksia, jotka sekottavat signaaleja laajalla alueella, jolloin ne joutuvat metsästämään sen heijastushäiriölähteen. Ja jos sieltä löytyy jonkun itsekseen tekemiä patentteja, niin operaattori on tyytyväinen koska vianhaun selvittelytyölle löytyi maksaja. Wagoliittimillä tai sokeripaloilla saat kyllä varmasti asentajan pimputtamaan ovikelloa.

Se paksu maakaapeli on muutettu "tavalliseksi" sisäjohdoksi joko vaihtoliittimellä johon tulee toiseen päähän maakaapeli ja toiseen se sisäkaapeli, tai sitten siihen maakaapeliin on laitettu päähän juuri siihen kaapelityyppiin sopiva F-liitin, ja normaalilla jatkolla ja F-liittimellä liitetty se sisäkaapeli. Siihen maakaapeliin ei kannata tehdä katkosta ja haaroitinta, vaan vasta sinne sisäkaapelin puolelle.

Ja tarvitset siihen nimenomaan haaroittimen, et jaotinta, nuo ovat eri komponentteja. Haaroittimen pitää siis olla haaroitin yhteen, se asuntoon jatkuva kaapeli liitetään siihen läpimenoon, ja autotalli haaraan. Haaroittimen vaimennuksen pitää olla sama kuin asunnon rasioihin toteutuva vaimennus, vähennettynä kaapelivaimennuksella. Eli käytännössä ne kaapelivaimennukset arvioidaan metrimääräisesti, sen jälkeen tutkitaan asunnon haaroittien/jaottimien ja rasioiden vaimennukset, ja valitaan sen mukaan oikean määrän vaimentava haaroitin. Lisäksi pitää muistaa että suurinosa kaapelioperaattoreista on kieltänyt perinteisten kierrettävien F-liittimien käytön.

Sinänsä noita maakaapeliin kytkettäviä liittimiä löytyy kyllä muitakin kuin työkalun vaativia kompressioliittimiä, ja ainakaan ennen isoille koksuille ei edes ollut muita kuin niitä pulttiliittimiä, mutta käytännössä yhden tuollaisen ison liittimen hinnalla saa pussilisen niitä tavallisia f-liittimiä.
 
Kaapelitv signaalitiehen ei sitten saa koskea kukaan muu kuin kaapelitv yhtiön hyväksymä urakoitsija. koskuverkossa on se ongelma että poikkeavat impedanssit saavat aikaan heijastuksia, jotka sekottavat signaaleja laajalla alueella, jolloin ne joutuvat metsästämään sen heijastushäiriölähteen. Ja jos sieltä löytyy jonkun itsekseen tekemiä patentteja, niin operaattori on tyytyväinen koska vianhaun selvittelytyölle löytyi maksaja. Wagoliittimillä tai sokeripaloilla saat kyllä varmasti asentajan pimputtamaan ovikelloa.

Se paksu maakaapeli on muutettu "tavalliseksi" sisäjohdoksi joko vaihtoliittimellä johon tulee toiseen päähän maakaapeli ja toiseen se sisäkaapeli, tai sitten siihen maakaapeliin on laitettu päähän juuri siihen kaapelityyppiin sopiva F-liitin, ja normaalilla jatkolla ja F-liittimellä liitetty se sisäkaapeli. Siihen maakaapeliin ei kannata tehdä katkosta ja haaroitinta, vaan vasta sinne sisäkaapelin puolelle.

Ja tarvitset siihen nimenomaan haaroittimen, et jaotinta, nuo ovat eri komponentteja. Haaroittimen pitää siis olla haaroitin yhteen, se asuntoon jatkuva kaapeli liitetään siihen läpimenoon, ja autotalli haaraan. Haaroittimen vaimennuksen pitää olla sama kuin asunnon rasioihin toteutuva vaimennus, vähennettynä kaapelivaimennuksella. Eli käytännössä ne kaapelivaimennukset arvioidaan metrimääräisesti, sen jälkeen tutkitaan asunnon haaroittien/jaottimien ja rasioiden vaimennukset, ja valitaan sen mukaan oikean määrän vaimentava haaroitin. Lisäksi pitää muistaa että suurinosa kaapelioperaattoreista on kieltänyt perinteisten kierrettävien F-liittimien käytön.

Sinänsä noita maakaapeliin kytkettäviä liittimiä löytyy kyllä muitakin kuin työkalun vaativia kompressioliittimiä, ja ainakaan ennen isoille koksuille ei edes ollut muita kuin niitä pulttiliittimiä, mutta käytännössä yhden tuollaisen ison liittimen hinnalla saa pussilisen niitä tavallisia f-liittimiä.
Sen mitä näen tuosta kaapelista, niin se näyttäisi menevän välikatolta suoraan olohuoneen seinärasiaan, ja siitä vedetty pinnassa pariin muuhun rasiaan talossa. Ei siis mitään vahvistimia tms missään välissä maasta televisioon(ellei seinän sisällä ole). En siis ymmärrä miten tuossa mikään ratkaisevasti muuttuu jos se ensimmäinen rasia olisi 5m aiemmin välikaton puolella? Pihatien toisella puolella on sähkökaappi, kulkeekohan nuo kaapelit normaalisti sellaisen läheisyydessä ja siellä olisi sitten joku vahvistin? Tarkistan vielä mitä noissa kaapeleissa lukee, saattaa hyvin olla jotain sisäkaapeliakin välikatolla, mutta jatkoliittimissä vain isompi kierre.
 
Ainakin jos vastuksen laitat väliin niin sirkuttaa vaimeammin. Toisaalta jaksaako enää sitten vetää. Alipäästösuodin (yksinkertaisimmillaan releen rinnalle kondensaattori ja vastus sarjaan) voisi auttaa vielä paremmin.

Jäin myös miettimään että toimiiko tuo polttimoiden haistelulogiikka enää sitten oikein, jos polttimon lisäksi kuormana on tuo peruutuskameran rele. (Eli sittenhän saattaa näyttää siltä että kuormaa on vaikka polttimo olisi palanut)
No se että ei näytä pakkivalon palaneen on pieni, oikeastaan olematon, ongelma.

Tämä alipäästö suodatin rupesi kiinnostamaan jos tuollainen rele vastuksella ei kerta toimi
 
Sen mitä näen tuosta kaapelista, niin se näyttäisi menevän välikatolta suoraan olohuoneen seinärasiaan, ja siitä vedetty pinnassa pariin muuhun rasiaan talossa. Ei siis mitään vahvistimia tms missään välissä maasta televisioon(ellei seinän sisällä ole). En siis ymmärrä miten tuossa mikään ratkaisevasti muuttuu jos se ensimmäinen rasia olisi 5m aiemmin välikaton puolella? Pihatien toisella puolella on sähkökaappi, kulkeekohan nuo kaapelit normaalisti sellaisen läheisyydessä ja siellä olisi sitten joku vahvistin? Tarkistan vielä mitä noissa kaapeleissa lukee, saattaa hyvin olla jotain sisäkaapeliakin välikatolla, mutta jatkoliittimissä vain isompi kierre.
Ei se maakaapeli suoraan rasiaan mene, kyllä se jossain kohtaa vaihtuu sisäkaapeliksi.

Voihan sulla olla siellä ketjuverkkokin, mutta ei se muuta tuota periaatetta, se vaimennus täytyy katsoa oikeaksi, jos sä vaan täräytät jonkun minkätahansa antennirasian sinne niin se signaalinvoimakkuus paukahtaa helposti vaikka 50x suurempi teho. Sun telkkari ei siitä todennäköisesti hajoa ja saattaa näyttää kuvankin, mutta sun telkkarin verkkoon päin työntämä häiriö on myös 50x suurempi kuin mitä se pitäisi olla.

Eli sä voi tehdä sen sillä yhteen haaroittimella, ja "tavallisella" päättyvällä antennirasialla, tai sitten ketjutettavalla rasialla, joka on yhteenhaaroitin vain erilaisessa kotelossa ja sisäisellä päätevastuksella.

Vahvistimien käytön kaapelitv verkossa operaattorit myös kieltävät, tosin yksisuuntainen vahvistin niitä tuskin pahemmin oikeasti kiinostaa, niin pitkään kun se on riittävän laadukas ettei sieltä tule häiriötä verkkoon päin.
 
Siinä vaiheessa varmaan operaattoriakin kiinnostaa yksisuuntainen vahvistin, kun asiakas soittaa tukeen että "mun kaapelimodeemi toimii huonosti"
 
Ei se maakaapeli suoraan rasiaan mene, kyllä se jossain kohtaa vaihtuu sisäkaapeliksi.
Mitä tuossa vaihdoksessa on välissä? Luulisi ettei sellaista seinän sisään asenneta, vaan jonnekin mistä siihen pääsee tarvittaessa käsiksi(näin maallikkona ajateltuna). Olen löytänyt tähän asti kaksi jatkoliitintä, molemmat näyttää tältä, ja näiden jälkeen johto katoaa välikatolta rakenteiden sisään, oletettavasti suoraan alapuolella olevaan antennirasiaan.
 

Liitteet

  • IMG_20210601_123428.jpg
    IMG_20210601_123428.jpg
    1,5 MB · Luettu: 58
Mitä tuossa vaihdoksessa on välissä? Luulisi ettei sellaista seinän sisään asenneta, vaan jonnekin mistä siihen pääsee tarvittaessa käsiksi(näin maallikkona ajateltuna). Olen löytänyt tähän asti kaksi jatkoliitintä, molemmat näyttää tältä, ja näiden jälkeen johto katoaa välikatolta rakenteiden sisään, oletettavasti suoraan alapuolella olevaan antennirasiaan.
Tarkoitin että se musta paksu maakaapeli ei mene suoraan antennirasiaan, vaan se muutetaan jonkinlaisella vaihtoliittimellä (yleensä valkoiseksi) sisäkaapeliksi. Tuossa kuvassa on vaan suora jatkos.

Kuten mainitsin, se antennirasia itsessään voi sisältää myös sen haaroittimen, sen näkee siitä rasian vaimennuksesta. Jos rasia on esim 17dB, niin silloin rasiassa on sisäinen 17dB haaroitin yhteen.
 
Onko Rasperry Pi hyvä alusta pyörittää mini serveriä? Onko muita vaihtoehtoja?
Riippuu aikalailla mitä sillä serverillä aikoo tehdä, RPi:llä voi tehdä vähän kaikkea, kotiautomaatioserverinähän noita on paljon käytetty, VPN-serverinä toimii kivasti, joku verkonvalvonta tai vastaavakin pyörii kivasti jne. Jos jotain raskaampaa aikoo tehdä niin kannattaa varmaan miettiä muitakin vaihtoehtoja. Ja muina vaihtoehtoina vaikka Intel NUC.
 
Riippuu aikalailla mitä sillä serverillä aikoo tehdä, RPi:llä voi tehdä vähän kaikkea, kotiautomaatioserverinähän noita on paljon käytetty, VPN-serverinä toimii kivasti, joku verkonvalvonta tai vastaavakin pyörii kivasti jne. Jos jotain raskaampaa aikoo tehdä niin kannattaa varmaan miettiä muitakin vaihtoehtoja. Ja muina vaihtoehtoina vaikka Intel NUC.
Lähinä kevyttä yksittäisiä serveri ajoja. Kiitti vastauksesta, se riitti tähän hätään.
 
Asennutin keittiöön pistorasian jossa 1 kpl shuko pistorasia ja 2 USB A liitintä TWIST - Bachmann . Missään ei lue noiden USB liitäntöjen Voltti tai Amppeeri tietoja. Onko mitään millä nuo voisi tarkistaa vai pitääkö ottaa yhteyttä valmistajaan?
 
Aika huonosti on tosiaan kerrottu asiasta. Ainoa viittaus on tämä: A/A 15W Lieneekö tarkoittaa että 2kpl A usb liittimiä ja niistä saadaan sitten 15W ulos yhteensä?

Huonosti on tietoja kyllä tarjolla jos jotain pitäisi arvata on kyseessä 5v jännite ja virtaa tarjolla se 3A.
 
Ainakin jos vastuksen laitat väliin niin sirkuttaa vaimeammin. Toisaalta jaksaako enää sitten vetää. Alipäästösuodin (yksinkertaisimmillaan releen rinnalle kondensaattori ja vastus sarjaan) voisi auttaa vielä paremmin.
Minkäslaisia komponentteja pitää tätä varten metsästää?
 
100W polttimolle tulee 14.0V jännite, mikä puolittaa jo muutenkin heikon paloajan 13.2V verrattuna. Voiko tuohon väliin laittaa jonkun pienen vastuksen, jolla jännite tippuu lähemmäs 13 volttia? Vai onko aivan typerä idea? Mitään en noista ymmärrä tai osaa laskea, mutta kunhan toimii ja ei aiheuta tulipaloa. Kolvi sentään pysyy kädessä.
 
Viimeksi muokattu:
Isolla diodilla tippuu jännite helposti, mutta ei tipauta kun 0.5v tai alle jännitettä / kpl. Toki lämpöä jää noilla tehoilla diodiinkin jonkin verran eli se on otettava huomioon hankkiessa / asentaessa.
 
Onhan noita diodeja isommallakin forward voltage arvolla.
1,1V tai 2,3V
Tosiaan jonkun jäähdytyselementin tarvitset jos parikytä wattia täytyy hassata matkalle. 12V hakkurilla tuo saattaisi onnistua, mutta voiko sitä jännitelähdettä säätää?
 
Eihän ne hyviä ole, mutta AliExpressin halpiksilla olen selvinnyt. Niitä voi korjailla vetämällä irti muovisesta liitinrungosta terävillä pinseteillä avustaen ja painamalla kontaktiliuskaa . Sen jälkeen taas toimii jonkun aikaa.
 
Mahtaakohan tämä SATA-kaapeli olla viallinen, kun tuo yksi pinni on noussut ylös kuopastaan ja kone ei lähde käyntiin, jos kaapeliin on kytketty kovalevy/DVD-asema. Ja löytyisiköhän näitä kaapeleita suomesta? HP Compaq CQ58 kannettavasta kyse.

Kuapeli.jpg
 
Tuo muita ulompana oleva SATA-virtaliitinpuolen (kuvassa vasemmalla puolella) neljäs pinni on maapinni, jonka on tarkoitus kytkeytyä ennen muita virtalinjoja jos liitintä jostain syystä kytketään virrat päällä. Eli sen on ihan tarkoituskin olla muita pinnejä ulompana.

Näyttää vähän siltä että tuosta liittimestä on kenties jätetty 12V ja 3.3V kontaktit kokonaan pois, eli siitä olisi saatavilla vain +5V jännitesyötöt. Eli pinnit 1-3 ja 10-15 puuttuvat kokonaan: näistä pinni 12 on toinen maapinni jonka on tarkoitus olla kytkeytymässä ennen muita, ja näyttäisi siltä että sille varattu kolo tulee samaan tapaan lähemmäksi liittimen reunaa kuuin tuo neljäs pinnikin. (SATA-speksin mukainen pinninumerointi kulkee siis kuvassa oikealta vasemmalle: ensin datalinjat 1-7, sitten virhekytkennän estolovet, sitten virtalinjat 1-15.

Virtapuolen kolmospinni oli ennen SATA-speksin 3.3-versiota +3.3 voltin jännitelinja (pre-charge), mutta nykyisin se on Power Disable-linja SAS-yhteensopivuutta varten. Jos tuo linja on alhaalla (maissa), sen pitäisi olla OK. Ongelmia tulisi jos tuo linja olisi virroissa: silloin levy ei lähde pyörimään ennen kuin signaali menee alas. Palvelimissa joissa voi olla iso kasa SAS-levyjä tällä voidaan vaiheistaa levyjen käynnistymistä niin että virtalähde ei mene polvilleen kylmäkäynnistyksessä kun kaikki levyt yrittävät startata yhtä aikaa.

Pinnit 5 ja 6 ovat sitten lisämaapinnejä (lisää johdinpinta-alaa), eli nelospinnin oikosulku näiden kanssa ei pitäisi vaikuttaa yhtään mitään.

Koska on kyse kannettavasta, tuohon on todennäköisesti tarkoitus kytkeä vain "pieniruokaisia" SATA-laitteita: jos laitat tuohon kiinni pöytäkoneen DVD-aseman tai 3.5" kiintolevyn, tai ehkä jopa vanhemman sukupolven kannettavan DVD-aseman, saattaa hyvinkin olla että kannettavan virransyöttö menee kyykkyyn koska asema yrittää repiä +5V linjasta enemmän tehoa kuin kannettava voi tarjota.
 
Rakenteilla traktorin perään koukkukärry kuorma-autosta otetusta koukkulaitteesta (palift t18a). Nyt alkais olla sähköjen/hydrauliikan rakentamisen vuoro ja venttiilipöydän ohjaukselle tarvisi 2-akselisen on/off joysticin tyyliin: Joystick X/Y-akseli 10A 250VAC – Hydrauliikkakauppa.fi Venttiilipöydässä on 8kpl kuvan solenoidiventtiileitä joita 4kpl pitäisi pystyä ohjaan joysticilla. Tuo kuvan joystickki muuten kelpaisi mutta haluttais isompi kahva johon saisi useamman napin tähän tyyliin ja vielä kun joystickissä olisi "kellunta" eli kun kepin pukkaa esim. täysin eteen niin se lukkiutuisi siihen ja erillinen kytkin jäisi päälle.

Propona hinta karkaa tässä tapauksessa turhan paljon
 
Nuo linkittämäsi venttiilit näyttäisivät olevan _paineilmaventtiileitä_. Kuorma-autossa paineilmaa on saatavissa paineilmajarrujen takia, ja siksi sähkö -> paineilma -> hydrauliikka ohjausratkaisu saattaa olla järkevä. Mutta suoraa traktorin työhydrauliikan painetta (suuruusluokkaa 200 bar tai joskus enemmänkin) nuo venttiilit eivät kestä (venttiilin tiedoissa ilmoitettu max 50 bar, kuvassa venttiilin kyljessä lukee 0-10 bar). Ja vaikka kestäisivätkin, voisi etenkin talvisaikaan tulla ongelmia koska kylmä hydrauliikkaöljy on merkittävästi jähmeämpää tavaraa kuin ilma.

Eli onhan sinulla jokin suunnitelma tämän pulman ratkaisemiseen?
 
Nuo linkittämäsi venttiilit näyttäisivät olevan _paineilmaventtiileitä_. Kuorma-autossa paineilmaa on saatavissa paineilmajarrujen takia, ja siksi sähkö -> paineilma -> hydrauliikka ohjausratkaisu saattaa olla järkevä. Mutta suoraa traktorin työhydrauliikan painetta (suuruusluokkaa 200 bar tai joskus enemmänkin) nuo venttiilit eivät kestä (venttiilin tiedoissa ilmoitettu max 50 bar, kuvassa venttiilin kyljessä lukee 0-10 bar). Ja vaikka kestäisivätkin, voisi etenkin talvisaikaan tulla ongelmia koska kylmä hydrauliikkaöljy on merkittävästi jähmeämpää tavaraa kuin ilma.

Eli onhan sinulla jokin suunnitelma tämän pulman ratkaisemiseen?

Joo traktorista saadaan paineilma, kärryyn tulee oma hydr järjästelmä (kuorma-auton pumppu, jota pyöritetään traktorin ulosotolla, oma säiliö ja venttiilipöytä) Nuo solenoidit tulisi paineilmakarojen päähän (kuvassa oikeassa reunassa olevien paineilmaputkien tilalle) ohjaamaan vain ilmaa (paineilma)esiohjauskaroille. Eli edelleen vain se sopiva ohjain hakusessa solenoideille

Ja paineilma esiohjaus siksi pois koska ei haluta käsivarren paksuista nippua tulemaan hyttiin koska kärryä joutuu vaihteleen parin kolmen traktorin välillä
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on johto järjestys rj45 liitintä asentaessa ?
Tää lämpö tiputtaa aivokapasiteetin...
Kiitos ja kumarrus vastauksesta.
 

Liitteet

  • 20210711_134828.jpg
    20210711_134828.jpg
    1,1 MB · Luettu: 45
Ihan mikä tahansa kunhan molemmat päät on samat ja parit menee 1+2, 3+6, 4+5 ja 7+8

Tyylikästä tietysti laittaa ANSI TIA-568 mukaisesti ANSI/TIA-568 - Wikipedia

Ei ole raidallisia johtoja toss cat7 suojatussa kaapelissa
No eihän sillä ole väliä. Se valkoinen mikä on kierretty vihreän kanssa on "valkovihreä(raitainen)" jne.

Jos haluat sen vastaavan Cat7 speksiä edes etäisesti niin ei kannata purkaa noin pitkältä matkalta kierteitä eikä kuoria parikohtaista suojausta, kuin mitä olet tuossa kuvassa purkanut. Muutenkin näyttää aika pahoipidetyltä toi kaapeli.
 
Ihan mikä tahansa kunhan molemmat päät on samat ja parit menee 1+2, 3+6, 4+5 ja 7+8

Tyylikästä tietysti laittaa ANSI TIA-568 mukaisesti ANSI/TIA-568 - Wikipedia


No eihän sillä ole väliä. Se valkoinen mikä on kierretty vihreän kanssa on "valkovihreä(raitainen)" jne.

Jos haluat sen vastaavan Cat7 speksiä edes etäisesti niin ei kannata purkaa noin pitkältä matkalta kierteitä eikä kuoria parikohtaista suojausta, kuin mitä olet tuossa kuvassa purkanut. Muutenkin näyttää aika pahoipidetyltä toi kaapeli.
Kiitos näin olen itsekkin pohtinut
Kiva välillä käyttää aivojaan !
Kylmä frappe auttoi!
 
Tuli tehtyä T568b.
Toimiiko laite T568b versiolla ?

Kunhan molemmat päät on tehty samalla kytkennällä niin ei mitään väliä kumpaa käyttää.

Itse käytän kiinteissä asennuksissa pelkästään T568B koska nopeampi kytkeä.
 
Neato robotti-imurissa on pölysäiliön tunnistin pienellä kumi napilla.
Nappi ei reagoi ja laite ei tunnista, että säiliö on paikallaan.

Avasin laitteen ja kuminappi painaa siis tämmöiseen (tuo pyöreä kohta kortilla). Miten tuon saisi korjattua toimimaan?
 

Liitteet

  • IMG_20210714_103424.jpg
    IMG_20210714_103424.jpg
    2,9 MB · Luettu: 84
Missähän jääkaappipakastimessa sijaitsee vika, kun kaappi käy aikalailla "täysillä" eli pakastin -30 ja jääkaappi 0-5 pienimmälläkin asetuksella? Kompressori tuntuu käyvän jatkuvasti. Termostaatti on vaihdettu ilman mitään vaikutusta ja termostaatin anturia säädetty eri asentoihin.
 
Missähän jääkaappipakastimessa sijaitsee vika, kun kaappi käy aikalailla "täysillä" eli pakastin -30 ja jääkaappi 0-5 pienimmälläkin asetuksella? Kompressori tuntuu käyvän jatkuvasti. Termostaatti on vaihdettu ilman mitään vaikutusta ja termostaatin anturia säädetty eri asentoihin.

Luulen että kompressorissa on kaasut vähissä, silloin tilanne on liian kova jatkuva kylmentäminen.

Jääkaappi ilmeisesti suunnitellaan hajoamaan niin päin, että se kylmentää liikaa eikä joku saa ruokamyrkytystä. Tämä käsittääkseni toteutetaan niin, että termostaatti mittaa lämpötilaa kaikkein kylmimmästä kohdasta ja vajaatoiminen kompressori ei saa tuotettua niin kylmää tilannetta mutta kylmentää vajaateholla jatkuvasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 485
Viestejä
4 509 044
Jäsenet
74 405
Uusin jäsen
attesaarela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom