• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Kerran kuussa voi ihan hyvin peti vaatteet vaihtaa. Tai harvemmin. No oon mä ne yleensä pari kertaa kuussa vaihtanut.
 
No ei todellakaan :dead:

Riippuu varmaan paljon siitä, että käyttääkö pyjamaa. Jos käyttää, lakanat likaantuu hitaammin.

Sanoinko mä että sun pitää imuroida joka päivä? En kyllä yhtään ihmettele että ei löydy seuraa kun lukemisen ymmärtäminen tuota tasoa. :facepalm:

Joka päivä imurointi on tarpeellista jos sitä likaa tulee ja kuten sanoin niin KOLMEN koiran takia sitä MEILLE tulee.

Mutta kyllä mä ilman koiriakin kerran viikossa siivoaisin, vähintään imurointi+pölyt sekä petivaatteet...

No kyllä siitä sai vähän kuvan että jos nyt ei pitäisi joka päivä, niin vähintään paljon useammin imuroida... Kerran viikossa olis ehkä maksimi mihin itse suostuisin, mutta poikamiehenä menee vähän harvemminkin ilman että se haittaa.
 
Kerran kuussa voi ihan hyvin peti vaatteet vaihtaa. Tai harvemnin.

En ihan allekirjoita tuota. Terveyssyihin vedoten (joo, vaikka olisi kuinka "terve" ihminen ja kävisi suihkussa päivittäin ja pesisi kätensä vessassa käymisen jälkeen jne).

"
Näistä syistä vaihtoväliä kannattaa tihentää
Lakanoiden vaihtaminen kahden viikon välein on hyvä nyrkkisääntö pyykkipäiviin. Joissain tapauksissa vaihtoväliä kannattaa tihentää.

Tyynyliinat voi Marttojen mukaan vaihtaa hieman useammin kuin muut petivaatteet etenkin, jos kärsii allergioista. Tyynyliinaan voi jäädä esimerkiksi hiustuotteiden tai kosmetiikan kertymiä ja ikkunasta tai ilmastoinnista kulkeutuvaa siitepölyä.

Myös lämpötila vaikuttaa lakanoiden vaihtoväliin. Jos hikoilee paljon yön aikana, lakanatkin likaantuvat nopeammin. Alasti nukkuvan kannattaa vaihtaa petivaatteet useammin kuin yöpukua käyttävän, sillä silloin hiki imeytyy pyjaman sijaan suoraan lakanoihin.

Materiaalitkin vaikuttavat siihen, kuinka kuuma nukkuessa tulee. Hiostava yöasu voi saada hikoilemaan enemmän kuin alasti nukkuessa. Myös petivaatteiden materiaali vaikuttaa yönaikaiseen lämpötilaan. Esimerkiksi puuvilla- tai pellavalakanat ovat hyvä vaihtoehto kesän lämpimiin öihin.

Lämpötilaan ja petivaatteiden likaantumiseen vaikuttaa myös se, kuinka moni ihminen samoissa lakanoissa uinuu. Mitä useampi nukkuja, sitä useammin lakanatkin kannattaa pestä.

Lemmikin omistajankin kannattaa pyykätä sängyn tekstiilit useammin kuin kerran kahteen viikkoon. Lemmikeistä irtoaa nimittäin karvan lisäksi muuta likaa sänkyyn, jossa nukkuminen ei tee sinulle hyvää.

Jos vaihdat liian harvoin, saatat nukkua bakteeripesässä
Petivaatteiden vaihtaminen kannattaa tehdä säännöllisesti ja riittävän usein, jotta sängystä ei tule bakteeripesää.

Ihminen hilseilee joidenkin arvioiden mukaan 500 miljoonaa ihosolua päivässä. Iso osa näistä ihosoluista irtoaa sänkyyn ja kertyy lakanoihin.

Kuolleet ihosolut, hiki ja sylki voivat tehdä sängystä varsinaisen petrimaljan bakteereille. Eräässä laboratoriotutkimuksessa viikon ajan käytössä olleesta tyynyliinasta löydettiin huomattavasti vessanpöntön rengasta suurempi määrä bakteereja.

Liian harva tyynyliinan vaihtaminen voi johtaa ihon huonoon kuntoon. Esimerkiksi akne voi mennä huonompaan suuntaan, jos tyynyliinan vaihtaa liian harvoin.

Jos henkilö, jonka kanssa jaat sängyn, on ollut kipeänä, lakanat kannattaa vaihtaa. Esimerkiksi osa flunssaa ja vatsatauteja aiheuttavista mikrobeista voi selvitä lakanoissa joistakin minuuteista useisiin tunteihin.

Liian usein lakanoita ei kuitenkaan kannata vaihtaa, jotta luonto ei kuormitu kovasta pyykkimäärästä. Useimmille sopiva vaihtoväli on viikon tai kahden viikon välein.

"
 
Riippuu varmaan paljon siitä, että käyttääkö pyjamaa. Jos käyttää, lakanat likaantuu hitaammin.

No kyllä siitä sai vähän kuvan että jos nyt ei pitäisi joka päivä, niin vähintään paljon useammin imuroida... Kerran viikossa olis ehkä maksimi mihin itse suostuisin, mutta poikamiehenä menee vähän harvemminkin ilman että se haittaa.

Lähinnä sitä kun itse sanoit "Esim. oma äitini on usein valittanut pölyisyydestä kun ei kiinnosta pyyhkiä pölyjä kovin usein, ja imuroituakin vaan parin viikon välein... eli myönnän olevani jossain määrin "sotkuinen" " = että pitäisikö opetella siivoamaan useammin ja joku robotti-imuri nyt on maailman parhain keksintö muutenkin. En sanonut että pitää joka päivä imuroida.



Yleensä näissä tapauksissa (omasta kokemuksesta) kun sanotaan että on laiska siivoamaan niin asunnossa on lattioilla likaisia vaatteita ja muuta tavaraa ja jopa ihan silkkaa roskaa, pölyä ja pölypalloja, eikä niitä vuodevaatteita ole kuukausiin vaihdettu, niin on kyllä itselle ehdoton ei.

Toinen asia on nämä jotka sanoo että eivät osaa tehdä ruokaa tai eivät vain tee sitä kotona niin ehdoton ei. Todella rasittavaa jos kotona asuu ihminen kuka ei tee koskaan ruokaa, edes itselleen, mutta olettaa että toinen tekee aina molemmille.
 
Lähinnä sitä kun itse sanoit "Esim. oma äitini on usein valittanut pölyisyydestä kun ei kiinnosta pyyhkiä pölyjä kovin usein, ja imuroituakin vaan parin viikon välein... eli myönnän olevani jossain määrin "sotkuinen" " = että pitäisikö opetella siivoamaan useammin ja joku robotti-imuri nyt on maailman parhain keksintö muutenkin. En sanonut että pitää joka päivä imuroida.



Yleensä näissä tapauksissa (omasta kokemuksesta) kun sanotaan että on laiska siivoamaan niin asunnossa on lattioilla likaisia vaatteita ja muuta tavaraa ja jopa ihan silkkaa roskaa, pölyä ja pölypalloja, eikä niitä vuodevaatteita ole kuukausiin vaihdettu, niin on kyllä itselle ehdoton ei.

Toinen asia on nämä jotka sanoo että eivät osaa tehdä ruokaa tai eivät vain tee sitä kotona niin ehdoton ei. Todella rasittavaa jos kotona asuu ihminen kuka ei tee koskaan ruokaa, edes itselleen, mutta olettaa että toinen tekee aina molemmille.

No siis, pointtina oli että supersiistille ihmiselle mun low-effort siivous olisi sekin sotkuista, eli se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

Tuo että olisi likaisia vaatteita ja villakoiria ympäriinsä eikä petivaatteita ole vaihdettu kuukausiin jo olisi oikeasti likaista, ja se olisi sitä elämänhallinnan ongelmia. En myöskään käsitä miksi heittää likaisia vaatteita lattialle, kun ihan samalla vaivalla ne heivaa pyykkikoriin.
 
En myöskään käsitä miksi heittää likaisia vaatteita lattialle, kun ihan samalla vaivalla ne heivaa pyykkikoriin.

Uskon että Tohtori Kuka puhuu ihan oman elämän kokemuksesta. Itsekin olen asunut ja elänyt sellaisen naisen kanssa josta pystyi seuraamaan työpäivän jälkeistä "vanaa" ovelta makuuhuoneeseen ja sieltä pesuhuoneeseen katsomalla vaan likaisia vaatteita mitä oli tiputettu sitä mukaan lattialle kun hän sai niitä riisuttua.

Samainen henkilö onnistui myös tekemään kahdesta nojatuolista itselleen pesän kääntämällä ne toisiaan kohden (söpöä) ja jättämään jokaisen syömänsä lautasen ja juomansa lasin siihen ympärille (vähemmän söpöä) hakien aina keittiöstä uuden kun otti lisää vaikka olisi ottanut lisää ruokaa / juomaa saman tien.
(Ei en tiedä miksi ei voinut ottaa samaan lautaseen / lasiin, ehkä se oli kosto siitä että olin kavereiden kanssa viikonlopun jossain miitissä. Toisaalta teki samaa vaatteiden tiputtelua muutenkin vaikka olisin ollut paikalla ja jätti myös lautasia / mukeja sinne mihin ne jäivät tuomatta niitä tiskipöydälle puhumattakaan niiden pesemisestä.)

Tietysti minä olin sitten se joka joutui siivoamaan ja myös tiskaamaan ne astiat (vuokra asunto missä ei ollut tiskikonetta). Kyllä tuollaiseen kyllästyy.
 
Hauskaa, että lakanoiden vaihtovälistä keskustelu ei triggeröi ketään huutamaan offtopicista, mutta se miten markkina-arvo on läsnä niin yhdenillan jutuissa, kuin pidemmissäkin suhteissa sai useat sanomaan, että se keskustelu ei kuulu tähän ketjuun :lonely:

Jos ei kelpaa kenellekään niin markkina-arvo on nolla. Markkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät arvon.
Mikäli oikeasti ei kelpaisi yhtään kenellekään, vaikka yrittäisi kuinka, niin silloin arvo, eli todennäköisyys löytää seuraa on 0%. Ei onneksi tule hirveän monta mieleen, jolla tilanne olisi näin synkkä. Lähellä nollaa toki voi olla, jolloin voi kysyä onko mielekästä edes yrittää etsiä kumppania, kun tarjolla on lähinnä pettymyksiä ja osumia itsetuntoon.

Jos kelpaa kympin miehelle niin on silloin itsekin korkealla riippumatta mitä täällä väitetään.
Tämä ei nyt ihan mene näin, mutta hypergamian nimissä voidaan ajatella toki näinkin.
 
Viimeksi muokattu:
Hauskaa, että lakanoiden vaihtovälistä keskustelu ei triggeröi ketään huutamaan offtopicista, mutta se miten markkina-arvo on läsnä niin yhdenillan jutuissa, kuin pidemmissäkin suhteissa sai useat sanomaan, että se keskustelu ei kuulu tähän ketjuun :lonely:

En ole huomannut, että kukaan olisi markkina-arvokeskustelua offtopiciksi väittänyt, ja itsekin kritisoin sitä siksi, että se mielestäni yksinkertaistaa monimuotoista asiaa ja ongelmakenttää aivan liiaksi. Jos siitä haluaa keskustella, niin tämä kuitenkin lienee sille aivan oikea ketju.

En pysty näkemään, mitä hyötyä markkina-arvoista keskustelu aihepiiriin lopulta tuo. Ja vaikka sitä kävisi vain "tieteellisestä mielenkiinnosta", on kyseessä sellainen miinakenttä, jolla on suuri riski aiheuttaa aivan turhaa vastakkainasettelua, ja vinouttaa ajattelua. Jos näkee pariutumisessa markkinoita ja alkaa laittaa ihmisiä yhteismitalliselle asteikolle, niin vahvistusharhan vuoksi alkaa helposti nähdä yhteiskunnallisia ongelmia sielläkin, missä lopulta on kyse yksilön kokemuksista, tunteista ja henkilökohtaisista preferensseistä.

Aivan erinomainen teksti modernin pariutumisen haasteista ilman markkina-arvohöttöä oli esim. tässä Derzulla:

Sivutolkulla vääntöä nirppanokkaisuudesta, markkina-arvoista yms. eli siitä miten pariutumisen vaikeus on jotenkin sen toisen sukupuolen kollektiivinen vika.

Hämmästyttävän vähän viestejä siitä, miksi se pariutuminen oikeasti on nykyään vaikeampaa.

Tässä oma analyysini, nämä kumpuavat ihan oman ja kaveripiirin havainnoista - tieteellisiä artikkeleja ei ole eikä tule:

- Työelämän (ja jo opiskeluelämänkin) koventunut tahti imee monesta mehut totaalisesti. Sitä on normaalissa työarjessa vaan niin väsynyt, ettei yksinkertaisesti ole otollista leppoisaa seuraa, eikä jaksa mennä mihinkään. Korkeintaan kesäloman loppuvaiheessa on riittävästi vapaata hengailuaikaa, ja oma olemus on sillä tavalla avoin, iloinen ja energinen, että jotain voi tapahtua.
- Yltäkylläinen digitaalinen "viihde" ja älylaitteet vangitsevat ihmiset neljän seinän sisälle, ja ulkonakin moni on nenä kiinni ruudussa lähes kaiken aikaa. Työt tehdään kotoa käsin. Koko ajan vähemmän aikaa vietetään fyysisesti toisten ihmisten lähellä. Tämä vaikuttaa sekä suoraan vähentyneinä kohtaamisina, että epäsuorasti, kun monilla on jo selvästi heikentynyt sellainen tietty live-elämässä vaadittava sosiaalinen osaaminen. Plus että runsas ruutuaika iltaisin voimistaa edellä mainittua väsymys- ja depressiokierrettä.
- Mielenterveysongelmien ja ylipainon lisääntyminen. En tällä tarkoita, että ylipaino olisi itsessään este pariutumiselle (kaiken järjen mukaanhan kahden lihavan pitäisi ainakin toisilleen kelvata), mutta sekä mt-ongelmat että ylipaino vaikuttavat jaksamiseen ja hormonitoimintaan, ja myös heikentävät omakuvaa/itsetuntoa, jolloin henkilö itse ajattelee olevansa ei-haluttava ja sen takia pariutuminen vaikeutuu. Kyllähän niitä iloisia ja tyytyväisiä pullukoitakin on, mutta keskimäärin kuitenkin liikalihavuuden vaikutus lienee negatiivinen.
- Hyvinvointivaltio ja korkea elintaso on ihan kiva juttu mutta kyllähän se kiistämättä aiheuttaa sen että ihmiset "tarvitsevat vähemmän toisiaan". Kun yksin eläminen on taloudellisesti ja sosiaalisesti historiallisen helppoa ja hyväksyttyä, ja yksinelo on kuitenkin aina helpompaa kun ei joudu tekemään kompromisseja ja huomioimaan toisen tarpeita, niin moni elelee sen takia omillaan.

Ja kyllä sen "nirppanokkaisuuden" siinä mielessä tunnustan, että varmasti ihmisten odotukset parisuhteelta ovat yleisesti koventuneet. Mutta kaiken järjen mukaan tämän pitäisi vaikuttaa enemmänkin parisuhteen jo synnyttyä (erotilastoihin), kuin pariutumiseen itseensä.

Sitäkin miettinyt, että onko sekä naisten että miesten libido ylipäänsä jotenkin heikentynyt, ja vaikuttaisiko sekin pariutumisviettiin? Parisuhteissa olevatkin kun tilastojen mukaan harrastavat selvästi vähemmän seksiä kuin vielä 30 vuotta sitten.
 
Meillä kyllä pedataan sänky joka päivä ja sen petaa aina se joka viimeisenä nousee, tänään se olin minä.
Vähän offtopicina, sänkyä ei välttämättä kannata pedata ainakaan heti ylös noustua, jotta yön aikana muodostunut kosteus pääsee poistumaan. Kun makuuhuonetta ei käytä kukaan päivisin, jätämme päiväpeiton arkisin tykkänään pois.
 
Vähän offtopicina, sänkyä ei välttämättä kannata pedata ainakaan heti ylös noustua, jotta yön aikana muodostunut kosteus pääsee poistumaan. Kun makuuhuonetta ei käytä kukaan päivisin, jätämme päiväpeiton arkisin tykkänään pois.

Kyllä, saa ainakin puoli tuntia olla auki ennen kuin pedataan...
 
En pysty näkemään, mitä hyötyä markkina-arvoista keskustelu aihepiiriin lopulta tuo. Ja vaikka sitä kävisi vain "tieteellisestä mielenkiinnosta", on kyseessä sellainen miinakenttä, jolla on suuri riski aiheuttaa aivan turhaa vastakkainasettelua, ja vinouttaa ajattelua.
Oma mielenkiinto kohdistuu ainoastaan tähän. Lähtien jo siitä biologisesta asiasta, että munasolu on arvokas ja niitä on rajallisesti. Siittiöt puolestaan ovat liki arvottomia ja inflaatio juoksee koko ajan, kun tuotantotahti on miljoonia päivässä. Ei ihminen voi olla niin erityinen laji, etteikö parinvalintaa tapahtuisi melko paljonkin. Näistä asioista johtuen on täysin loogista päätellä, että miesten välille muodostuu kilpailua ja naiset ovat valikoivampia. Miesten "ranking" on muodostettava jotenkin.

Miinakenttä siinä mielessä, että kaikki loogiset päättelyketjut päätyvät ennemmin tai myöhemmin jonkunlaiseen umpikujaan, koska ihmiset eivät ole koneita, joille voisi aina laskea tarkan luvun, että milloin natsaa ja milloin ei ole toivoakaan. Siltikin onko olemassa jotain vaihtoehtoista teoriaa, joka kuvaisi pariutumisen toimintaa paremmin, tai tarkemmin? On mielestäni vähän laiskaa ajatella siten, vaikka pitääkin paikkaansa, että kunhan vaan yrittää tarpeeksi kauan, niin pitäisi natsata. Volyymi kertaa tuuri.

Vaikka Tinderiä aina haukutaan, niin ilmentäähän se mielestäni tätä luonnonvalintaa oikein hyvin. Sukupuolijakauma on turhan isosti vinksallaan, mutta ei se oikeassa elämässäkään ole lähimainkaan 50-50. Kun Tinderissä vaihtoehtoja on käytännössä katsoen rajattomasti, niin intuitiivisesti naisten valikoituvuus myös ilmenee korostuneesti. Mikäli neuvona tähän on, että lähde parhaimmalta markkinapaikalta pois, niin sehän vain kertoo, että oma markkina-arvosi on sen verran alhainen, että kannattaa tarkastella vaihtoehtoisia tapoja ja paikkoja tavata ihmisiä, jossa tämä korostunut valikointi ei ole niin vahva.

Aivan erinomainen teksti modernin pariutumisen haasteista ilman markkina-arvohöttöä oli esim. tässä Derzulla:
Allekirjoitan minäkin tämän listan. Erityisesti tuon viimeisen kohdan, että yksinasuminen ja samalla eroaminen ei ole juuri laisinkaan sosiaalisesti kummeksuttavaa ja taloudellisesti monelle ihan mahdollista. Voisi jopa hieman äkkijyrkästi todeta, että miehiä ei oikein tarvita enää resurssien tuojiksi, ei turvaksi, ei oikein mihinkään. Ja/Tai vaatimustasot näille ovat kasvaneet.
 
Hauskaa, että lakanoiden vaihtovälistä keskustelu ei triggeröi ketään huutamaan offtopicista

En sanoisi että se on offtopiccia, varsinkin jos sitä kohtuu harvoin käsitellään tässä ketjussa. Se voi auttaa monia jopa hahmottamaan sitä omaa tilannettaan paremmin ja ymmärtämään miksi se nainen / mies ei sitten halunnutkaan pariutua vaikka siihen saakka (kotiin saapuminen) kaikki näytti sujuvan hyvin.

Eli eri ihmiset kokevat nuo asiat eri tavalla ja eivät ehkä edes hahmota miltä se voi toisen silmissä näyttää kun itse on siihen tottunut ja ehkä se hajukin on kotoisa "mummolan tuoksu" vaikka toinen pelästyy kaaosta, likaa, homeen hajua ja tiskivuoria.

Sen sijaan jos saa lukea (taas kerran) että jos et kuulu siihen ehdottomasti kärki top 1% chad joukkoon joka on jo pannut tuhansia ja tehtaillut ehkä elokuviakin aiheesta olet luultavasti vähintään siinä buttom 80% mikä ei tule ikinä koskaan, edes säälistä, saamaan sitä naista Tinderistä tai Suomen maasta ja jota jopa 60+ vuotiaan pubiruusut karsastavat joten ainoa neuvo olisi joko tappaa itsensä tai mennä Thaimaahan huoriin. Tälläinen varmasti masentaa ehkä jo muutenkin mielenterveytensä parissa horjuvaa urhoa joka tulee tänne asiasta purkamaan syviä tunteitaan.
 
Vähän offtopicina, sänkyä ei välttämättä kannata pedata ainakaan heti ylös noustua, jotta yön aikana muodostunut kosteus pääsee poistumaan. Kun makuuhuonetta ei käytä kukaan päivisin, jätämme päiväpeiton arkisin tykkänään pois.
Kyllä, saa ainakin puoli tuntia olla auki ennen kuin pedataan...

Miksi muuten ylipäätään pedata muuten kuin silloin kun on tulossa vieraita? Lähinnä kosmeettinen asiahan se on.

Tai no, koirat voi tietty vaikuttaa tähän jos ne menee sänkyyn rötväämään...
 
Oma mielenkiinto kohdistuu ainoastaan tähän. Lähtien jo siitä biologisesta asiasta, että munasolu on arvokas ja niitä on rajallisesti. Siittiöt puolestaan ovat liki arvottomia ja inflaatio juoksee koko ajan, kun tuotantotahti on miljoonia päivässä. Ei ihminen voi olla niin erityinen laji, etteikö parinvalintaa tapahtuisi melko paljonkin. Näistä asioista johtuen on täysin loogista päätellä, että miesten välille muodostuu kilpailua ja naiset ovat valikoivampia. Miesten "ranking" on muodostettava jotenkin.

Miksi pitää muodostaa jonkinlainen ranking?

Miinakenttä siinä mielessä, että kaikki loogiset päättelyketjut päätyvät ennemmin tai myöhemmin jonkunlaiseen umpikujaan, koska ihmiset eivät ole koneita, joille voisi aina laskea tarkan luvun, että milloin natsaa ja milloin ei ole toivoakaan. Siltikin onko olemassa jotain vaihtoehtoista teoriaa, joka kuvaisi pariutumisen toimintaa paremmin, tai tarkemmin? On mielestäni vähän laiskaa ajatella siten, vaikka pitääkin paikkaansa, että kunhan vaan yrittää tarpeeksi kauan, niin pitäisi natsata. Volyymi kertaa tuuri.

On hyvinkin fiksua todeta yrittämisen ja epäonnistumisen jälkeen, että jokin asia ei toimi, ja miettiä voisiko tilannetta muuttaa itselleen edullisemmaksi. Liittyi se muutos sitten ulkoisiin tekijöihin, oman pään sisältöön ja käytökseen tai vaikka siihen, että siirtää haun epäedullisesta ympäristöstä parempaan. Tätä varten on toki tarpeellista hankkia ympäriltään jotenkin realistinen käsitys siitä, millaisia ominaisuuksia parinhaussa arvostetaan ja mitä ei. Toki tässä pitää muistaa, että on melko turha miettiä millaisia ominaisuuksia puolisoltaan haluaa joku sellainen, joka ei taas vastavuoroisesti itseä kiinnosta. Tämän lisäksi auttaa, jos on vähän myös sitä sitkeyttä, eli ei heitä hanskoja naulaan ensimmäisten tai kolmansien pakkien jälkeen.

Mielestäni homman voi kuitenkin aivan hyvin lopettaa tähän, tekemättä rankingia tai arvottamatta itseä muita vasten. On siis eri asia oppia ja ymmärtää mikä on hyväksi ja mikä ei, ja eri asia alkaa laittamaan ihmisiä tämän perusteella johonkin (melko pitkälle kuvitteelliseen) haluttavuusjärjestykseen.
 
Miksi pitää muodostaa jonkinlainen ranking?
Mikäli nyt ymmärsin tämän oikein, niin toki voi kysyä onko aiheellista pohtia muiden markkina-arvoja ja verrata omaansa niihin, kuin vaihtoehtona on keskittyä ainoastaan itseensä ja verrata vain itseään, että olisi parempi kuin aiemmin? Kieltämättä vaikea tästä on vastaan väittää.

En kuitenkaan ihan saa kiinni toisaalta siitä, että mitä konkreettista pahaa muodostuu siitä jos huomioi, että tietyt ominaisuudet korreloivat vahvasti paremman pariutumismenestyksen kanssa. Eli jos yksilössä moni tämmöinen ominaisuus yhdistyy, niin voidaan sanoa hänellä olevan korkea markkina-arvo. Sopiiko tämmöinen yksilö sitten kenelle, niin päästään keskustelemaan sopivuudesta ja kemiasta ja vaikka mistä.

Tarkalleen ottaenhan rankinginmuodostaminen on "ulkoistettu" miehille, koska miehet luonnostaan ovat suuremmalla kilpailuvietillä ja riskinotolla varustettuja, että saadaan miesten välille jonkinlainen hierarkia muodostettua. Enkä nyt väitä, että tällaiset eläimelliset vietit näkyisivät ihmisessä aivan niin vahvana, kuin äkkiseltään kirjoituksesta saa käsityksen, mutta ovat ne taustalla mielestäni. Korkeammalla riskinotolla kun mahdollistuu moni muukin mukava asia, kuin vaan korotus markkina-arvoon.
 
Viimeksi muokattu:
Omat 5c:
Markkina-arvo on siinäkin mielessä hankala käsite, että se on myös aika ja paikka riippuvainen. Esimerkiksi jollain ei välttämättä tule ensimmäistäkään tykkäystä tinderissä, mutta baarissa lykästää tuon tuosta ja löytää sieltä niitä henkilöitä joiden kanssa voisi mahdollisesti muodostua parisuhde. Toisella paikkakunnalla voi olla parempi markkina-arvo kuin toisaalla. Tärkeintä pariutumisessa on oikeastaan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta tapaa juuri sen kumppaniehdokkaan joka onkin kiinnostunut eli oikeastaan se on hyvinkin satunnaista.

Mitä markkina-arvolla voidaan ehkä tässä sitten tarkoittaa on se kuinka isolla todennäköisyydellä kukakin voi sen sopivan kumppanin löytää ja sellaista kaavaahaan ei sitten ihan helpolla löydy tai tehdä. Joillain se kumppanin löytymisen todennäköisyys on isompi kuin toisilla, lähtien jo siitä kuinka usein on sellaisissa paikoissa (myös digitaalisesti), joissa niitä kumppaniehdokkaita voi löytyä, mikä on ulkoinen habitus ja päätyen siihen millainen persoona on. Joillekin pariutumisen haasteena on se ettei ole niissä paikoissa missä potentiaaliset kumppanit on, toisilla ulkoinen habitus ja joillain taas se persoona. Tai sekoitus näitä kolmea..
 
Yks minkä oon huomannut, niin nykyajan naiset on aika hyvin rahoissaan... 3-kymppisellä sinkkunaisella saattaa olla omistusasuntoa (tai talo), hevonen tai useampia, auto tietysti ja reissuja heitellään milloin mihinkin.

Jotenkin toi hevoshomma pistänyt erityisesti silmään, tuntuu olevan hyvin yleinen harrastus...

Aika intimidating kyllä tuollaiset naiset. Täytyy varmaan jatkaa 20+ naisten katselua suosiolla. =) =) Vitsi vitsi, ei ne mulle mitään anna.
 
Viimeksi muokattu:
Yks minkä oon huomannut, niin nykyajan naiset on aika hyvin rahoissaan... 3-kymppisellä sinkkunaisella saattaa olla omistusasuntoa, hevonen tai useampia, auto tietysti ja reissuja heitellään milloin mihinkin.

Jotenkin toi hevoshomma pistänyt erityisesti silmään, tuntuu olevan hyvin yleinen harrastus...

Aika intimidating kyllä tuollaiset naiset. Täytyy varmaan jatkaa 20+ naisten katselua suosiolla. =) =) Vitsi vitsi, ei ne mulle mitään anna.

Mistä saat käsityksen että hevoshommat vaatii paljon rahaa? Halvimmillaan täällä pk-seudulla pääsee ratsastamaan 25€/h.

Vuokraamalla hevosen niin että käyt siellä 2-3pvä/viikossa maksaa 200€ ylöspäin kuukaudessa.


Toki kaikkeen harrastamiseen saa kulumaan niin paljon rahaa kun haluaa ja jos ostat hevosen niin puhutaan yli 10k€ + tallipaikka joka täys ylläpidolla on 700€ ylöspäin kuukaudessa, mutta harvalla on oikeasti omaa hevosta vaan ne on yleensä vain vuokralla...
 
Mistä saat käsityksen että hevoshommat vaatii paljon rahaa? Halvimmillaan täällä pk-seudulla pääsee ratsastamaan 25€/h.

Vuokraamalla hevosen niin että käyt siellä 2-3pvä/viikossa maksaa 200€ ylöspäin kuukaudessa.


Toki kaikkeen harrastamiseen saa kulumaan niin paljon rahaa kun haluaa ja jos ostat hevosen niin puhutaan yli 10k€ + tallipaikka joka täys ylläpidolla on 700€ ylöspäin kuukaudessa, mutta harvalla on oikeasti omaa hevosta vaan ne on yleensä vain vuokralla...
Puhuin hevosen omistamisesta.

Tuntuu olevan yleisempää kuin voisi luulla..
 
Juu ja 99% näistä ketkä sanoo omistavansa hevosen todellisuudessa vain vuokraa sitä, mutta hevosen omistaa joku toinen.

Näin ihan omasta kokemuksesta mitä nyt aktiivisesti näitä hevoshommia useita vuosia jo harrastanut...
No, jokuhan ne hevoset aina omistaa, joten miksei siis 35-vuotias nainen? Etenkin jos pikkurahasta ei tunnu muutenkaan olevan puutetta...
 
No, jokuhan ne hevoset aina omistaa, joten miksei siis 35-vuotias nainen? Etenkin jos pikkurahasta ei tunnu muutenkaan olevan puutetta...

Koska omasta ihan henkilökohtaisesta kokemuksesta tiedän että tosi moni +30v nainen mainostaa sosiaalisessa mediassa kuinka omistaa hevosen, mutta todellisuudessa hän vain vuokraa sitä, mutta koska kulissit, niin asia muotoillaan toisin.

Aina ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä tuntemattomat sanoo, tai antaa ymmärtää...

Yleensä ne hevoset omistaa talli = osakeyhtiö tms.


Edit:

Varsinkin näin pk-seudulla siis, haja-asutusalueella toki voi olla toisin, mutta kaikki muu on myös halvempaa ja tallipaikkoja voi saada ihan ilmaiseksi...
 
Viimeksi muokattu:
Kaipa nyt joku sentään tarvitsee ihan kumppaniksi.
No tämä! Minulle on tullut sellainen fiilis, että miehet on vähän hukassa juuri siinä, etteivät oikein tiedä miten voisivat olla "hyödyksi" naiselle, mitä tuoda pöytään. Ja ainakin oma vastaukseni on kumppanuus. Se, että ollaan tiimi. Tehdään ja koetaan asioita yhdessä, tuetaan toisiamme, parannetaan yhdessä maailmaa.
 
Moni täällä taas puhuu seksikumppaneiden haalimisessa, siihen markkina-arvoteoria voi jo käydäkin. Varsinkin yhden illan suhteissa. Näissä jo rahallinen hintatasokin voidaan selvittää.

Todellisuudessa ne korkean markkina-arvon miehet ovat juuri niitä joille naiset suorastaan tyrkyttävät seksiä, ja yrittävät sitouttaa suhteeseen seksillä.
 
Markkina-arvoteorialle ei edes ole oikein vaihtoehtoa. Itse ainakin olen ihan iloinen, että huonolle menestykselle parisuhdemarkkinoille löytyy selitys: peilistä.

Mitäs jos se peilistä tuijottava olisikin kuuminta hottia ulkomailla?

Olisiko sittenkin syy markkinoissa?
 
Mitäs jos se peilistä tuijottava olisikin kuuminta hottia ulkomailla?

Olisiko sittenkin syy markkinoissa?
Se, että on jossain kehitysmaassa kuuminta hottia johtuu vain siitä, että kelan rahoilla loisiva spurgukin on paikalliseen tulotasoon verrattuna keskiluokkainen. Ei siitä peilistä kurkistavasta viinan turvottamasta apinannaamasta
 
No joo, toki moni ajattelisi että on huijaus, mutta noin lähtökohtaisesti lähes jokainen lähtisi mukaan jos nyt tietäisi että ei ole huijaus. Lähinnä siis tarkoitin kuitenkin sitä että naisten ei tarvitse nähdä vaivaa koska käytännössä kaikki miehet haluaisivat lähteä mukaan.
Miten tällainen näkemys on edes mahdollista. Jos mietin omalle kohdalleni, niin joku täysin satunnainen nainen ei todennäköisesti kiinnostaisi yhtään vaikka olisin vakuuttunut vilpittömästä tahdosta.
Vaikka jossain yökerhossa tms niin on kyllä tullut annettua lukuisat pakit ja vielä paljon enemmän toki tullut itse saatua.
Mutta että merkittävä määrä miehistä lähtisi noin vain satunnaisen naisen matkaan niin... tulee fiilis et kirjoittaja elää jossain sarjakuvamaailmassa.
 
Se, että on jossain kehitysmaassa kuuminta hottia johtuu vain siitä, että kelan rahoilla loisiva spurgukin on paikalliseen tulotasoon verrattuna keskiluokkainen. Ei siitä peilistä kurkistavasta viinan turvottamasta apinannaamasta

Eli raha ja valta nosti miehen arvoa kuin ammuttu tykinkuula? Hitsinvitsit mikä uutinen.
 
Todellisuudessa ne korkean markkina-arvon miehet ovat juuri niitä joille naiset suorastaan tyrkyttävät seksiä, ja yrittävät sitouttaa suhteeseen seksillä.
Eihän näitä pitäisi edes kommentoida, mutta toteanpa nyt kuitenkin, että naisista varmaan prosentti tai prosentin murto-osa "tyrkyttää" seksiä yhtään kellekään, saati yrittää seksillä sitouttaa miehiä suhteeseen. Tällaisen miellyttämiseen tähtäävän yliseksuaalisen käyttäytymisen taustalla on vakavia itsetunto-ongelmia, usein myös seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa. Ei todellakaan tavallinen ilmiö, vaan patologinen.

Tasoteoreetikot eivät tosiaankaan anna faktojen pilata hyvää tarinaa.
 
Eihän näitä pitäisi edes kommentoida, mutta toteanpa nyt kuitenkin, että naisista varmaan prosentti tai prosentin murto-osa "tyrkyttää" seksiä yhtään kellekään, saati yrittää seksillä sitouttaa miehiä suhteeseen. Tällaisen miellyttämiseen tähtäävän yliseksuaalisen käyttäytymisen taustalla on vakavia itsetunto-ongelmia, usein myös seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa. Ei todellakaan tavallinen ilmiö, vaan patologinen.

Tasoteoreetikot eivät tosiaankaan anna faktojen pilata hyvää tarinaa.

Eihän näitä pitäisi edes kommentoida, mutta reaalielämän kokemukset kertovat nyt jotain aivan muuta.

Ei naiset kollektiivisena ryhmänä tyrkytä seksiä miehille kollektiivisena ryhmänä, mutta siitä ei nyt ollutkaan kyse.
 
Valitettavasti se on niin päin, että kaikilla elämän osa-alueilla handlaava mies on poikkeus joukossa. Kaiken ikäisissä.
Tämä jos mikä on täysin sukupuolineutraali asia. Ei ole sellaista yksilöä, kuten yksisarvista, joka hallitsisi jokaisen elämän osa-alueen tiptop ja viimeisen päälle.
Kuitenkin jos onnekkaasti käy, voi löytää kumppanin, jonka kanssa eletään sopusoinnussa huolimatta parisuhteen osapuolien epätäydellisyyksistä.
 
Eihän näitä pitäisi edes kommentoida, mutta reaalielämän kokemukset kertovat nyt jotain aivan muuta.
Kokemusmaailmasi vaikuttaa perin eriskummalliselta. En vähättele kokemiasi pettymyksiä, mutta kärjistät, sepität ja polarisoit niin paljon, että sinua on vaikea empaattisesti ymmärtää vaikka haluaisi.

Käsittääkseni suurin osa tähän ketjuun kirjoittavista miehistä ei tunnista itseään toistelemastasi narratiivista suuresta naisettomuudesta kärsivästä miesten enemmistöstä (bottom 80 vai mikä se oli). Eikä - onneksi - tunnu jakavan varsin erikoista naiskuvaasikaan, jonka mukaan kaikki naiset ajattelevat ja toimivat kuin keskenkasvuiset ja vakavasti mielenterveydeltään järkkyneet teinitytöt.
 
Tämä jos mikä on täysin sukupuolineutraali asia. Ei ole sellaista yksilöä, kuten yksisarvista, joka hallitsisi jokaisen elämän osa-alueen tiptop ja viimeisen päälle.
Kuitenkin jos onnekkaasti käy, voi löytää kumppanin, jonka kanssa eletään sopusoinnussa huolimatta parisuhteen osapuolien epätäydellisyyksistä.
En sanonut, että pitää handlata tip top ja viimeisen päälle, vaan että ylipäätään handlaa. Ei tarvitse olla sijoittaja, vaan riittää että hoitaa raha-asiansa, eikä esimerkiksi elä yli varojen. Ei tarvitse olla himosiivoaja, vaan riittää että on perussiisti eikä ällöttävä. Ei tarvitse olla kilpaurheilija, vaan riittää että liikkuu muutakin kuin sohvan ja jääkaapin väliä, eikä ehdoin tahdoin hanki sydän- ja verisuonitautia. Ei tarvitse luoda upeaa uraa vaan riittää, ettei ole elämäntapatyötön ja on edes jotain tavoitteita elämässä.

Ei todellakaan ole liikaa vaadittu, tai ei pitäisi olla, että perusasiat on perustasolla hoidossa. Tai sitten minä olen yksisarvinen.
 
En sanonut, että pitää handlata tip top ja viimeisen päälle, vaan että ylipäätään handlaa. Ei tarvitse olla sijoittaja, vaan riittää että hoitaa raha-asiansa, eikä esimerkiksi elä yli varojen. Ei tarvitse olla himosiivoaja, vaan riittää että on perussiisti eikä ällöttävä. Ei tarvitse olla kilpaurheilija, vaan riittää että liikkuu muutakin kuin sohvan ja jääkaapin väliä, eikä ehdoin tahdoin hanki sydän- ja verisuonitautia. Ei tarvitse luoda upeaa uraa vaan riittää, ettei ole elämäntapatyötön ja on edes jotain tavoitteita elämässä.

Ei todellakaan ole liikaa vaadittu, tai ei pitäisi olla, että perusasiat on perustasolla hoidossa. Tai sitten minä olen yksisarvinen.
Hienoa huomata että olet realistinen ja tiedostat, että täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella itseltään eikä edes mahdolliselta kumppanilta, vaan pelkästään pyrkiä olemaan tasapainossa elämän eri eri osa-alueilla.
 
Kokemusmaailmasi vaikuttaa perin eriskummalliselta. En vähättele kokemiasi pettymyksiä, mutta kärjistät, sepität ja polarisoit niin paljon, että sinua on vaikea empaattisesti ymmärtää vaikka haluaisi.

Käsittääkseni suurin osa tähän ketjuun kirjoittavista miehistä ei tunnista itseään toistelemastasi narratiivista suuresta naisettomuudesta kärsivästä miesten enemmistöstä (bottom 80 vai mikä se oli). Eikä - onneksi - tunnu jakavan varsin erikoista naiskuvaasikaan, jonka mukaan kaikki naiset ajattelevat ja toimivat kuin keskenkasvuiset ja vakavasti mielenterveydeltään järkkyneet teinitytöt.

Sekin on nyt siis pettymys miehelle kun naiset tyrkyttävät seksiä sitouttaakseen miehen? Lisää pettymyksiä siis.

Käsittääkseni kaikki "alan foorumit" tunnistavat ongelman. "Women want the top guys, rest can jump in a lake for all they care"
 
Käsittääkseni suurin osa tähän ketjuun kirjoittavista miehistä ei tunnista itseään toistelemastasi narratiivista suuresta naisettomuudesta kärsivästä miesten enemmistöstä (bottom 80 vai mikä se oli).

Puhtaasti tilastotieteellisiin lainalaisuuksiin kuuluvista faktoista johtuen moni tuntee piston sydämessään.

:ssmoke:
 
Sekin on nyt siis pettymys miehelle kun naiset tyrkyttävät seksiä sitouttaakseen miehen? Lisää pettymyksiä siis.

Käsittääkseni kaikki "alan foorumit" tunnistavat ongelman. "Women want the top guys, rest can jump in a lake for all they care"
Tässä ketjussa on myös lukuisia esimerkkejä nais tyypeistä jotka eivät postauksen miestä kiinnosta. Joten miten se nyt menee että kuka vain nainen saa kenet tahansa miehen koska tahansa?
 
Eli raha ja valta nosti miehen arvoa kuin ammuttu tykinkuula? Hitsinvitsit mikä uutinen.

Sama juttu on myös naisessa. Eli se sama kulahtanut päälle 50v kelan sairaseläkkeellä elävä alkoholisti nainen saa niitä vastaavia miehiä pilvin pimein siellä kehitysmaassa kun riittää jos ostaa niille jonkun sytkän ja tarjoaa baarissa juomaa sekä antaa yösijan.

Jos sen nyt haluaa nähdä siten että "raha ja valta nosti naisen arvoa kuin ammuttu tykinkuulua" niin "jei". Itse näkisin sen pikemminkin säälittävänä. Toki siitä voi nähdä (jos haluaa) että sama toimisi myös Suomessa. Se kurttuinen vanha mummo olisi äkisti haluttava kun hän olisi miljoona perittävä ja mitä enemmän ikää ja heikommassa kunnossa sen parempi potentiaaliselle miesystävälle joka jopa tahtoisi yllättäen naimisiinkin vaikka naisen koko suku varmaan ajatusta vastustaisikin.

Eipä se Nykäsen Mattikaan tainnut ihan pelkästä rakkaudesta ja Tapolan Mervin ulkonäön takia häntä naida? Vaikkei siitä sitten niin paljoa kostunutkaan kuin alunperin kuvitteli.
 
Tasoteoreetikot eivät tosiaankaan anna faktojen pilata hyvää tarinaa.
Tässä siis yritettiin sanoa, että korkean markkina-arvon miehet tyydyttävät luonnollista vaihtelunhaluaan aika härskisti, koska heillä on varaa olla itsekkäitä. Tuskimpa nyt kukaan "tyrkyttää" itseään, mutta pointtina on se, että sänkyseuraksi kelpaa liki kuka tahansa nainen, parisuhteeseen ei niinkään. Sitten ihmetellään miten miehet ovat sikoja ja eivät sitoudu, kun kyseessä on juurikin tästä ilmiöstä. Vaihtokauppaahan tässä tehdään, eli nainen saa tasokkaampaa seuraa yhdeksi illaksi, kuin pitkään suhteeseen saisi ja mies taasen saa vaihtelua ilman suuria investointeja.

Sanoisin, että romanttisen mallin kannattajat katsovat vain lopputulosta eivätkä oikein halua tunnustaa, että alkutilanne on jokaiselle hyvin erilainen, miten helposti ja/tai todennäköisesti seuraa löytää. Vaikka tilastot ja arkielämän havainnot kertoisivat mitä.
 
Tuskimpa nyt kukaan "tyrkyttää" itseään, mutta pointtina on se, että sänkyseuraksi kelpaa liki kuka tahansa nainen, parisuhteeseen ei niinkään. Sitten ihmetellään miten miehet ovat sikoja ja eivät sitoudu, kun kyseessä on juurikin tästä ilmiöstä. Vaihtokauppaahan tässä tehdään, eli nainen saa tasokkaampaa seuraa yhdeksi illaksi, kuin pitkään suhteeseen saisi ja mies taasen saa vaihtelua ilman suuria investointeja.

Aika pitkälle noinhan se menee. Ja kun nainen tottuu saamaan petiseuraksi niitä top 10% miehiä, niin alkaa se oma markkina-arvo hämärtymään ja tulee kuvitelma, että se naisen oma taso vastaa top 10% miesten tasoa, vaikka todellisuus on keskimäärin siellä vitosen tienoilla. Ja sitten ne oman tason, eli vitosen miehet tuntuu ihan pohjasakalta ja sitten valitetaan kun ei niitä hyviä ja kunnollisia miehiä löydy seurustelukumppaniksi.
 
En sanonut, että pitää handlata tip top ja viimeisen päälle, vaan että ylipäätään handlaa. Ei tarvitse olla sijoittaja, vaan riittää että hoitaa raha-asiansa, eikä esimerkiksi elä yli varojen. Ei tarvitse olla himosiivoaja, vaan riittää että on perussiisti eikä ällöttävä. Ei tarvitse olla kilpaurheilija, vaan riittää että liikkuu muutakin kuin sohvan ja jääkaapin väliä, eikä ehdoin tahdoin hanki sydän- ja verisuonitautia. Ei tarvitse luoda upeaa uraa vaan riittää, ettei ole elämäntapatyötön ja on edes jotain tavoitteita elämässä.

Ei todellakaan ole liikaa vaadittu, tai ei pitäisi olla, että perusasiat on perustasolla hoidossa. Tai sitten minä olen yksisarvinen.

Varmaan miesten on vaan vaikea uskoa, että toi on oikeasti joku juttu, eikä semmoinen perusvaatimus jonka 90-95% miehistä täyttää? Ja sitten helposti tulkitaan että vaatimukset on oikeasti paljon tiukempia kuin annetaan ymmärtää.
Markkinoista puhuvat ne, joille toisilla ihmisillä on vain välinearvo. Näille miehille naisen välinearvo on olla seksiobjekti, kotitalouskone ja egon buustaaja (jos nainen on nuori, hoikka ja kaunis, muunlainenhan heille ei kelpaakaan).

Lisäksi vaikuttaisi olevan niin, että näillä samaisilla miehillä on suuria vaikeuksia arvottaa itsensä realistisesti. Osin se johtuu siitä, että kalkuloivat tätä markkina-arvoa vain muutamalla, pinnallisella muuttujalla, jotka eivät vastaa juurikaan sitä mitä naiset todellisuudessa miehissä arvostavat.

Harvemmin kuulee, mitkä on ne avut ja vastustamattomat ominaisuudet, joita nämä miehet itse tuovat pöytään. Ilmeisesti naisten tulisi viehättyä ihan vain siitä, että heillä on penis.

Ihan yhtä typeriä kuin noi tiukat 1-10 määrittelyt on se, ettei markkina-arvoa tai tasoja olisi ollenkaan olemassa, vaan kyllä ne vaikuttaa pariutumiseen. Räikeimmin tämä varmaan korostuu esim. Tinderissä, jossa naisilla on selvästi havaittavissa karkkikauppaefekti, mutta muutenkin ison "tasoeron" yli pariutuminen ei ole kovin yleistä. Toki sen lisäksi tulee että kuinka tulee juttuun jonkun kanssa, mutta se on erillinen asia.

Termi "kaveri" taas sopii tilanteeseen jossa tulee hyvin juttuun jonkun kanssa, mutta seksuaalista vetovoimaa ei vaan ole.
 
Varmaan miesten on vaan vaikea uskoa, että toi on oikeasti joku juttu, eikä semmoinen perusvaatimus jonka 90-95% miehistä täyttää? Ja sitten helposti tulkitaan että vaatimukset on oikeasti paljon tiukempia kuin annetaan ymmärtää.
Vaikka kyse on perusvaatimuksista, niin ei todellakaan 90-95% miehistä niitä täytä. Ehkä max. joka toinen? Ja he ovat niitä, jotka ovat pitkissä parisuhteissa. Vaikea sanoa tarkkoja arvioita osuuksista, riippuu omasta kuplastakin. Veikkaanpa, että aika monella katkerana kitisevällä miehellä on kyse juurikin puutteista jollain näistä perusosa-alueista. Ainakin asenteessa ja suhtautumisessa toisiin ihmisiin, etenkin naisiin. Jotkut miehet feilaavat treffit esimerkiksi jo sillä, että kohtelevat tarjoilijaa töykeästi antaen itsestään ylimielisen ja passiivis-aggressiivisen kuvan. Eli peruskäytöstavat ja kohteliaisuus, ja ennen kaikkea kaunis ja ystävällinen sisin puuttuu.

Tuossa aiemmin kirjoitin siitä, että nykynaiset kaipaa lähinnä kumppanuutta. Miehillä olisi tässä se erottautumisen paikka. Voisi deittaillessa osoittaa, ettei etsi naista äidin korvikkeeksi huolehtimaan kodista ja sosiaalisesta elämästä tai vain omien tarpeiden täyttäjäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa aiemmin kirjoitin siitä, että nykynaiset kaipaa lähinnä kumppanuutta. Miehillä olisi tässä se erottautumisen paikka. Voisi deittaillessa osoittaa, ettei etsi naista äidin korvikkeeksi huolehtimaan kodista ja sosiaalisesta elämästä tai vain omien tarpeiden täyttäjäksi.

Mites ihmeessä tuollaista voi osoittaa jossain lyhyessä tapaamisessa kahvilla tai oluella?
 
Mites ihmeessä tuollaista voi osoittaa jossain lyhyessä tapaamisessa kahvilla tai oluella?
Sen huomaa kyllä voisiko miehellä olla edellytyksiä sellaiseen, ja etenkin sen huomaa, jos ei ole. Esim. se keskustelutaito ja käytöstavat. Kyky kuunnella, olla kiinnostunut ja osoittaa empatiaa. Siistit, ehjät ja puhtaat vaatteet. Jos tarjoat kyydin niin siisti auto. Jos sinulla on lapsia tai lemmikkejä tai iäkkäät vanhemmat, niin se mitä ja miten puhut heistä. Onhan näitä.
 
Sen huomaa kyllä voisiko miehellä olla edellytyksiä sellaiseen, ja etenkin sen huomaa, jos ei ole.

Miten sellaisen muka voi huomata? Itse olen saanut kuvan, että monet miehet joilla asiat nimenomaan EI ole kunnossa, on usein yllättävän hyviä peittämään ongelmansa.

Vai meneekö tämä taas siihen että hyvällä supliikkitaidolla pääsee jatkoon, ja epävarmuus on epäilyttävää? :)
 
Miten sellaisen muka voi huomata? Itse olen saanut kuvan, että monet miehet joilla asiat nimenomaan EI ole kunnossa, on usein yllättävän hyviä peittämään ongelmansa.

Vai meneekö tämä taas siihen että hyvällä supliikkitaidolla pääsee jatkoon, ja epävarmuus on epäilyttävää? :)
Täydentelinkin vastaustani. Hyvällä supliikkitaidolla koijataan ehkä parikymppisiä, muttei aikuisia naisia.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 220
Viestejä
4 469 304
Jäsenet
73 907
Uusin jäsen
kaitsun6

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom