Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[3dfx]

Vaikka toi onkin totta mentaalitasolla, niin ei ihmisen genetiikka ja hormonitoiminta ole tällaisista moderneista kotkotuksista kiinnostunut. Yhä edelleenkin miestä panettaa paljon enemmän kuin naista kuten aina ennenkin.

Hormoonit voi ohjata yhden illan juttuja, mutta pariutumisessa fokus lienee ensisijaisesti "moderneissa kotkotuksissa".

 

[Erkki_erikeepperi]

Käsittääkseni emme keskustele itse termistöstä vaan sen termin sisältämästä merkityksestä ja parinhaun rakenteesta: Onko siellä markkinamaisia piirteitä vai ei. Minusta siellä on hyvin vähän juuri markkinamaisia piirteitä, ja enemmänkin puhtaasti satunnaisia, ei kuitenkaan kokonaan. Osaan voi toki vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti, mutta silti satunnaisuudella on suurin rooli, mikä taas puhuu systemaattisuutta vastaan, mitä markkinamekanismi on.

Kuten todettua, niin satunnaisuudella on merkitystä hyvin rajatussa viitekehyksessä.

Tietynlaiset ihmiset pariutuvat tietynlaisten ihmisten kanssa, ja tietynlaiset ihmiset jää todennäköisimmin kokonaan ilman. Satunnaisuus liittyy enemmänkin siihen, että keitä ne ihmiset sitten tarkalleen ottaen on henkilöinä.

Ja esimerkiksi omalta osaltani voin sanoa, että mä en tasan tarkkaan pariudu yhtään kenenkään kanssa, ellen itse näe huomattavasti vaivaa asian eteen. Sellaista "satunnaisuutta" ei tule, että ilman huomattavaa omaa aktiivisuutta joku "satunnainen nainen" osuisi kohdalle jonain taivaan lahjana. Not gonna happen.

Yleisestikin ottaen mies on se sukupuoli, jonka on nähtävä huomattavasti enemmän vaivaa.

Hormoonit voi ohjata yhden illan juttuja, mutta pariutumisessa fokus lienee ensisijaisesti "moderneissa kotkotuksissa".

Kyllä ihmisen seksuaalisuus on aika keskeisessä roolissa ihan kaikenlaisissa pariutumissuhteissa.

Tai mistäs minä tiedän jos nykyajan ihmiset on jo niin aseksualisoituneet, että pariutuvat ihan vaan järkiliitto-hengessä, tekevät pari lasta, harrastavat seksiä kaksi kertaa vuodessa ja vapaa-ajan käyttävät pääasiassa yhteiseen harrastukseen eli mahan kasvatukseen sohvalla. Ja juuri näinhän se monella taitaa ollakin... Ei ole edes mikään vitsi. Tähän on tultu. Mutta hyvin vierasta minulle.

 

[3dfx]

Mielenkiintoista, että tässä yhteydessä on korrektia vastata juuri noin, että kyllä miehetkin ovat valikoivia. Sitten kuitenkin toisaalla irvaillaan, miten markkina-arvolaiset vaativat ihan liikoja ja rimaa pitäisi laskea. Aina menee äärilaidasta toiseen.

-> Naiselle vaatimukset ovat hyvin vähäiset.
=> Eipäs, vain 10-15% kelpaa!

-> Miehelle vaatimukset ovat kovat.
=> Katkera, vaadit naisilta liikoja!

lienee osasyy siinä kulttuurissa ja ajatusmaailmassa että ihanne miehelle on se että panee kaikkia ja naiselle taas jos ei pane ketään...jolloin miehen täytyy perustella sitä, että en minä kaikkia ja naisen sitä että kyllä minulle kelpaa huonompikin ja molempia syytetään tän "ihanteen" mukaisesta käytöksestä.

vrt.

Nainen on "hutsu" (negatiivinen) jos on paljon seksikumppaneita mutta mies on vaan sillon kova panomies (positiivinen), mies on "incel" (negatiivinen) jollei sillä ole ketään mutta nainen on "korkkaamaton" tms. (positiivinen)

 

[Red Wings]

lienee osasyy siinä kulttuurissa ja ajatusmaailmassa että ihanne miehelle on se että panee kaikkia ja naiselle taas jos ei pane ketään...jolloin miehen täytyy perustella sitä, että en minä kaikkia ja naisen sitä että kyllä minulle kelpaa huonompikin ja molempia syytetään tän "ihanteen" mukaisesta käytöksestä.

vrt.

Nainen on "hutsu" (negatiivinen) jos on paljon seksikumppaneita mutta mies on vaan sillon kova panomies (positiivinen), mies on "incel" (negatiivinen) jollei sillä ole ketään mutta nainen on "korkkaamaton" tms. (positiivinen)

Kuinkahan paljon tähän ihanteeseen vaikuttaa se yleistieto että mieheltä vaatii (todella) paljon hoidella eri naisia joten siitä tulee "arvostettavaa" ja kun taas tiedetään että naiselta vastaava ei vaadi suhteellisesti sitten yhtään mitään, eihän sitä kukaan arvosta jos homma on kuin karkin nappaamista lapselta.

 

[3dfx]

Kuten todettua, niin satunnaisuudella on merkitystä hyvin rajatussa viitekehyksessä.

Tietynlaiset ihmiset pariutuvat tietynlaisten ihmisten kanssa, ja tietynlaiset ihmiset jää todennäköisimmin kokonaan ilman. Satunnaisuus liittyy enemmänkin siihen, että keitä ne ihmiset sitten tarkalleen ottaen on henkilöinä.

Henkilötasolla tietenkin. Ja jos jokaisen henkilötasolla satunnaisuus on suurta, se on silloin suurta myös yleisemmälläkin tasolla, jollon en puhuisi mistään systeemistä kuten markkina vaan enemmänkin satunnaiskulusta. Täysin satunnaista ei sekään mielestäni ole, eli siinä mielessä olen samaa mieltä kanssasi että korrelaatioita on löydettävissä, mutta tuo satunnaisuus asettaa mielestäni suurimmat rajat myös sille paljonko asioihin voi itse vaikuttaa ts. vika ei löydy peilistä täysin kuten aikasemmin on esitetty.

 

[4play]

Tässä ajattelussa ohitetaan kaikki edeltävät vaiheet ennen kun koko munasolu tai siittiöasia on oleellinen.

@Erkki_erikeepperi jo vastasikin hyvin, mutta MAT ei nimenomaan ohita juuri mitään. Evoluution myötä kaikki lajit ovat kehittyneet huomioimaan kumppanissa ne ominaisuudet mitkä maksimoi mahdollisuudet suvun jatkoon ja jälkeläisten selviytymiseen. Todella naiivia mielestäni ajatella, että ihminen olisi tästä niin erityinen laji, että kyse olisikin enemmän tuurista.

Arvokkuuskeskusteluun vielä sekin lisäys, että raskaus ja synnytys ovat naisille potentiaalisesti hengenvaarallisia (ei toki nykylääketieteen ansiosta, mutta evoluutio ei "tajua" tätä), joten naisten rajalliset munasolut kannattaa käyttää mahdollisimman järkevästi, eli olla selektiivinen. Miehillä ei ole mitään syytä olla valikoiva, joten tässäkin mielessä ajatus vahvasta satunnaisuudesta törmää heti lähtöruudussa isoihin ristiriitoihin.

MAT pyrkii opettamaan, että pariutumisessa kyse ei ole juurikaan onnesta, vaan markkina-arvosta (= potentiaalinen kysyntä markkinoilla, yksilön haluttavat ominaisuudet).

 

[AnnaKoo]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Kovasti tuosta ponnistelusta ja työmäärästä meteliä pidetään, mutta onko se siis jotain muutakin kuin Tinderin raivosvaippailua kaikki-oikealle -periaatteella?

Itseni tinderöinti uuvutti, koska se vaati päivittäistä viestittelyä, paljon treffejä ja aina uuteen ihmiseen tutustumista, mikä ON raskasta jos on liikenteessä tosimielellä. Mutta näitä ongelmiahan miehillä ei yleensä ole, kun ette kuulemma oikein edes matchejä saa, saati treffejä?

Vilpittömästi kysyn, koska en ymmärrä ja tältä osin teidän miesten puhe on ristiriitaista.

 

[wanderer_]

MAT pyrkii opettamaan, että pariutumisessa kyse ei ole juurikaan onnesta, vaan markkina-arvosta (= potentiaalinen kysyntä markkinoilla, yksilön haluttavat ominaisuudet).

Uskotko itse tähän?


Oma näkemykseni on, että kyse on hyvinkin suuressa määrin onnesta.

 

[JaySon]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Boldattuun vastaus: No en todellakaan. Tuo kuulostaa jotenkin todella absurdilta. Tuosta konkreettisesta ponnistelusta en osaa sanoa juurikaan mitään, itse lähinnä pitänyt omat hommat kunnossa ja elämän mielekkäänä, hittoako sitä muuta.

 

[ExtraEvil6666]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Kovasti tuosta ponnistelusta ja työmäärästä meteliä pidetään, mutta onko se siis jotain muutakin kuin Tinderin raivosvaippailua kaikki-oikealle -periaatteella?

Itseni tinderöinti uuvutti, koska se vaati päivittäistä viestittelyä, paljon treffejä ja aina uuteen ihmiseen tutustumista, mikä ON raskasta jos on liikenteessä tosimielellä. Mutta näitä ongelmiahan miehillä ei yleensä ole, kun ette kuulemma oikein edes matchejä saa, saati treffejä?

Vilpittömästi kysyn, koska en ymmärrä ja tältä osin teidän miesten puhe on ristiriitaista.

En nyt ainakaan muista, että olisi pitänyt ponnistella jatkuvasti. Ei kaikki ole toki aina mennyt niinkuin haluaisi, mutta ei elämässä aina monet muutkaan asiat mene.

Omalla kohdalla voi sanoa, että silkalla sattumalla on ollut iso rooli. Ja tapahtui tietysti sellaisessa tilanteessa, ettei ollut tarkoitus edes etsiä mitään parisuhdetta.

Ja tuo markkina-arvo on niin hankala, kun ihmiset arvostaa toisissa ihmisissä niin eri asioita. Itselle ainakin olisi mahdoton tilanne, että vaikka toinen olisi kuinka kaunis ja synnyttäjän lantioinen tahansa, mutta sitten kuuntelisi jatkuvasti jotakin Juha Tapiota tai Arttu Wiskaria, niin ei sellainen suhde voisi kestää.

 

[juha.]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Kovasti tuosta ponnistelusta ja työmäärästä meteliä pidetään, mutta onko se siis jotain muutakin kuin Tinderin raivosvaippailua kaikki-oikealle -periaatteella?

Itseni tinderöinti uuvutti, koska se vaati päivittäistä viestittelyä, paljon treffejä ja aina uuteen ihmiseen tutustumista, mikä ON raskasta jos on liikenteessä tosimielellä. Mutta näitä ongelmia miehillä ei ole, kun ette kuulemma oikein edes matchejä saa, saati treffejä?

Vilpittömästi kysyn, koska en ymmärrä ja tältä osin teidän miesten puhe on ristiriitaista.

Kun olin skenessä 5 vuotta takaperin en kokenut treffailua mitenkään ponnisteluna. En käyttänyt tinderiä, silloin suomi24 oli vielä toimiva kanava. Sieltä treffailin/treffasin muistaakseni 7 neitoa. 1 totesi, ettei ole jatkoa (jatkoi eksänsä kanssa...), 5 hylkäsin itse ja yhden kanssa vieläkin. Vaikeinta oli päästä ekalle tapaamiselle. Ilmoituksessani ei ollut kuvia, mutta tekstiä reippaasti. Lähestyin ehkä 15:ttä ja kaksi lähestyi minua ilmoituksen perusteella. Panostin yhteen kerrallaan, enkä pitänyt kiirettä.

Tämän ketjun perusteella tilanne lienee nykyään paljon vaikeampaa.

Yleisesti kommentoin näihin siisteys tms juttuihin; jollet tiedä mikä on siisti vaatetus tai onko autosi kunnossa lienee fiksua oppia tietämään. Treffeille pukeudutaan, ei välttämättä pukuun, mutta siististi. Ekat 10 sekunttia on hyvin tärkeät, kun näkee 1. kerran livenä. Auton ei varmasti tarvi olla ferrari, mutta jos takapenkillä on hese-paperit ja penkki paskanen niin...

 

[wanderer_]

Naisilla on myös hyvin erilaisia makuja miesten ulkonäön suhteen, jos nyt puhutaan pelkästään pinnallisista asioista. Tämän ymmärtää jo katsomalla omaa tuttavapiiriä ja ympärilleen ulkona. Kukaan ei ole pariutunut bradpittin kanssa. Hyvin iso kirjo on miesten ulkoisessa habituksessa.

Tähän markkina-arvoteoreetikko tietenkin toteaa, että nämä kaikki ovat matalan tason naisia, joilla ei ole varaa valita, ja oikeasti haluaisivat bradpittin. Näinköhän on?

Jos taas mat:n mukaan homma menee just niin kuin sen pitääkin, eli parit menevät yhteen "samantasoisten" kanssa, niin sittenhän mitään ongelmaa ei ole, vai mitä? Koska markkinahan se "arvon" määrittää, ei ihminen itse

 

[Joku_242]

Itseni tinderöinti uuvutti, koska se vaati päivittäistä viestittelyä, paljon treffejä ja aina uuteen ihmiseen tutustumista, mikä ON raskasta jos on liikenteessä tosimielellä. Mutta näitä ongelmiahan miehillä ei yleensä ole, kun ette kuulemma oikein edes matchejä saa, saati treffejä?

Oliko sulla siis vaatimukset hyvin korkealla, vai miksi seuran löytäminen tuntui vaikealta? Vai oliko sieltä ihan oikeasti vaikea löytää miehiä, joilla on perusasiat kunnossa?

 

[Cereal killah]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Kovasti tuosta ponnistelusta ja työmäärästä meteliä pidetään, mutta onko se siis jotain muutakin kuin Tinderin raivosvaippailua kaikki-oikealle -periaatteella?

Itseni tinderöinti uuvutti, koska se vaati päivittäistä viestittelyä, paljon treffejä ja aina uuteen ihmiseen tutustumista, mikä ON raskasta jos on liikenteessä tosimielellä. Mutta näitä ongelmiahan miehillä ei yleensä ole, kun ette kuulemma oikein edes matchejä saa, saati treffejä?

Vilpittömästi kysyn, koska en ymmärrä ja tältä osin teidän miesten puhe on ristiriitaista.

Itse olen vakaassa parisuhteessa, mutta toisaalta olin pitkään sinkkuna joten ymmärrän kyllä ns. molemmat puolet varsin hyvin. Itse en koskaan lähtenyt sille linjalle, että olisin mennyt "kaikki kelpaa" tyylisesti. Jossain Tinderissä se tarkoitti jotain 10-20% oikealle swaippausta ja paremmissa deittipalveluissa (sellaisissa joissa tekstillä oli merkitystä) sitä että keskityin niihin joista tunnistin tekstin perusteella että olisi minulle potentiaalinen (yleensä kuvalla ei edes ollut merkitystä; kävin monilla treffeillä nättien naisten kanssa jotka eivät olleet laittaneet itsestään kuvaa mutta hyvän tekstin). Jos kaikki kelpaa niin sitten todennäköisesti mieskin on yksiylotteinen ja tylsä, ja varmasti se nainenkin joka sellaisen kanssa suhteeseen päätyy.

Käytännössä aina se minun luonnostaan tullut tapa oli keskittyä omaan elämäänsä siten että tekee elämässään asioita jotka kehittää ihmisenä. Kuvaa sen sitten profiilissa, ja treffejä kyllä sai niin paljon kuin jaksoi kahlata profiileja läpi ja sopia niitä. Mutta varsinaiseen parisuhteeseen päätyminen siltä pohjalta edellytti kai ennen kaikkea tuuria että osui se oikea kohdalle. Jossain kohtaa sinkkuelämä kyllä alkoi ahdistamaan, mutta minulla oli jotkut sisäiset defenssit varmaan siihen että se ei missään kohtaa mennyt epätoivoiseksi, eli en ajanut itseäni keskinkertaiseen suhteeseen pilperon perässä vaan jokin sisäinen tunne ohjasi irtaantumaan sellaisista tilanteista.

 

[AnnaKoo]

Oliko sulla siis vaatimukset hyvin korkealla, vai miksi seuran löytäminen tuntui vaikealta? Vai oliko sieltä ihan oikeasti vaikea löytää miehiä, joilla on perusasiat kunnossa?

Sekä että. Totesin itsekin, että minusta on tullut turhankin valikoiva. Tajusin sen johtuvan siitä, että olen niin mahdottoman tyytyväinen nykyiseen elämääni yksin, että haluan minimoida riskin, että parisuhde "pilaisi" sen. Väistämättä parisuhteissa joutuu kompromisseja kuitenkin tekemään, enkä ole enää oikein halukas sellaiseen - olen menneisyydessä joustanut liikaakin. Niinpä päätin vetäytyä kokonaan markkinoilta.

 

[Mawerick]

olen niin mahdottoman tyytyväinen nykyiseen elämääni yksin, että haluan minimoida riskin, että parisuhde "pilaisi" sen.

Tämäpä juuri. Sama tilanne itselläni. Avioerosta on ~6 vuotta aikaa ja elämä on tällä hetkellä erittäin mukavaa yksin.

 

[Taneli-]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Kovasti tuosta ponnistelusta ja työmäärästä meteliä pidetään, mutta onko se siis jotain muutakin kuin Tinderin raivosvaippailua kaikki-oikealle -periaatteella?

Vilpittömästi kysyn, koska en ymmärrä ja tältä osin teidän miesten puhe on ristiriitaista.

Itselleni tulee tuosta "jatkuvasta ponnistelusta" lähinnä teinileffat mieleen. Niissähän oikeasti yritetään kovasti saada keneltä tahansa pyrkien raivoisasti irti neitsyydestä ja kelpuutetaan kuka tahansa. Sanotaan nyt hyvänä (ja oikeasti hauskana) esimerkkinä American Pie elokuva. Siinä myös näkee aika hyvin mikä voi olla todellisuus sellaisesta henkilöstä joka rehvastelee kaikille miten "vaan panee" (Sherman).

Spoileri

Mutta itse en koe tuollaista jatkuvaa jokapäiväistä pakkoa olin sitten seurustelusuhteessa tai sinkku yrittää jatkuvasti suurimpana graalin maljana ja elämäni päämääränä saada uutta naista sänkyyn ja suhteeseen.

Olen varmaan siitä ehkä hieman outo henkilö että kun rupesin syvällisemmin miettimään näitä asioita noin 25 vuoden ikäisenä tulin sellaiseen lopputulokseen että haluan sitoutua, seurustella ja olla sellaisen ihmisen kanssa josta aidosti välitän, jonka kanssa minulla on ensin tunteita ja vasta sitten seksiä.

Tiedän että tämä kuulostaa monista naurettavalta tai jopa absurdilta mutta ehkä selittää sen miksi en näprää sinkkuna ollessani jatkuvasti tinderiä tai miksi esim. lomani eivät ole jatkuvaa pillun etsimistä ja kännissä örveltämistä baarista ja klubista toiseen.
Yleensä siis vasta kun olen kiinnostunut jostain naisesta syystä tai toisesta alan lähestymään häntä ja toimin hitaaasti. (Tarkoittaen siis seurustelumielessä.)

Toki joku voisi nähdä tälläisen toiminnan järkyttävän rajoittavana mutta ei se tarkoita etteikö uusiin ihmisiin voisi tutustua, olen esim. yhden seurustelusuhteeni aloittanut ihan siten että olin kavereiden kanssa nousuhumalassa odottamassa bussia ja edessä olevat kolme ihmistä (2 naista ja yksi mies) olivat tekemässä samaa.
He alkoivat laulaa eri biisejä, osallistuin (klamydiaa, dingoa, juicea jne) ja bussimatkalla juttelimme. Kun pääsimme keskustaan jäin toisen niistä naisista kanssa juttelemaan ja menimme yhdessä baariin, sitten meille ja jatkoimme hieman juomista siellä. Nukuimme yön (ei siis seksiä vaan ihan unta), myöhemmin vaihdoimme numeroita ja pidimme yhteyttä, näimme lisää ja hän muutti minun luokseni sekä aloimme seurustelemaan.

Yleensä olen löytänyt seurustelukumppanini joko työn, harrastusten tai ihan vaan omien aktiviteettieni kautta missä olen tavannut muita ihmisiä. On se sitten ollut online jutut mitkä ovat poikineet live tapaamisia (teoriassa vaikka IO-Techin live miitti tai jonkun pelin tapaamiset) tai sitten vaan se että olen ollut ulospäinsuuntautunut toisia kohtaan tai toinen on ollut sitä minua kohtaan ja kysynyt kysymyksiä tms.

Eli yritän olla "ihan normaalisti" ja osasta näistä elämän aikana tapaamisistani muukalaisista tulee kavereita, osan kanssa jopa pariutuu. En erityisesti erittele "en voi olla kaveri naisten kanssa, ainoastaan panna" tyyppisesti juttuja kuten tiedän joidenkin tekevän vaan minusta jos on yhteisiä harrastuksia tai menoja (on se sitten työ, koulu tai harrastus) voi ihan hyvin myös tutustua ja antaa asioiden edetä omalla painollaan.

 

[AnnaKoo]

No niin, ihastuttavan tasapainoisia vastauksia. Ja itse uskon, että tasapainoiset ihmiset kyllä kumppanin ennen pitkää löytää.

Itse näen asian niin, ettei pariutuminen ole juurikaan sen vaikeampaa, jossei helpompaakaan, kuin ennenkään. Haasteet ovat vain siirtyneet toisaalle.

Se, että kumppanin etsintä on nykyään keskittynyt lähes pelkästään sovelluksiin, on luonut "wolt-harhan". Nykyihminen on tottunut siihen, että ladattuaan jonkin sovelluksen ei tarvitse muuta kuin painaa nappia ja odottaa, niin toivottu asia ilmestyy ovelle. Ja sitten petytään, kun Tinder ei toiminutkaan kuten Wolt. Elämään ei tupsahdakaan toiveiden kumppania vain sillä, että tylsistyneenä kotisohvalla swaippailee jotain katalogia.

 

[HankMoody]

Ponnistelut voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen (tämän threadin termistöä mukaillen) on markkina-arvosta huolehtiminen. Eli itsestä huolen pitäminen, salilla käyminen, siistin kämpän ja auton ylläpitäminen, hygieniasta ja yleisestä habituksesta huolehtiminen, sosiaalinen piiri, pinkan kunnossapitäminen, yleisen tyylin ymmärtäminen, huumori, sivistys jne. Perusjuttuja, jotka kuuluvat hyvään elämään ihan ilman naisiakin.

Toinen on sitten markkinointi. Hyvä tuote ei löydä ostajaa, jos siitä ei kukaan tiedä. Toisaalta hyvä tuote menee kaupaksi, ilman ylenpalttista tuputtamista. Tämä voi tarkoittaa tinderiä, somea,ulkona käymistä, harrastuksissa ihmisiin tutustumista jne.

Ei mitään rakettitiedettä, mutta hetken se itsellä otti että sai palikat kohdalleen. Vaati asioiden priorisointia ja oikeiden asioiden tekemistä. Kun sai hommat rullaamaan, ”ponnistelu” vähentyi ja tulokset paranivat.

 

[4play]

Uskotko itse tähän?

Kyllä uskon. Olen valmis muuttamaan näkemystäni, jos löytyy joku parempi teoria, joka selittäisi vahvan korrelaation haluttujen ominaisuuksien ja seuranhaun onnistumisen sekä vaivattomuuden välillä.

Naisilla on myös hyvin erilaisia makuja miesten ulkonäön suhteen, jos nyt puhutaan pelkästään pinnallisista asioista.

Tähän markkina-arvoteoreetikko tietenkin toteaa, että nämä kaikki ovat matalan tason naisia, joilla ei ole varaa valita, ja oikeasti haluaisivat bradpittin. Näinköhän on?

Tässä esimerkissä kyse on siitä, että jälleen sukupuolet eroavat preferenssiensä kanssa. Miehille ainoa selkeästi painottuva ihanne on nuori ja kaunis nainen. Naisille näitä ihanteita sitten on useampia, kuten itsekin totesit. On oikeastaan kummallista, miten naisilla yhden ihanne voi olla toisen inhokki. Kuitenkin jälleen ei ole miestä, joka sanoisi inhoavansa nuorta ja kaunista naista. Taviksia ei sitten puolestaan vihata eikä rakasteta, koska niitä on niin paljon.

Kaikki "haluaisivat" bradpittin, mutta niitä on vain yksi kappale maailmassa ja kuten jo aiemmin todettua, bradpittilla on "varaa" olla itsekäs ja käyttäytyä härskisi, koska ei korkea markkina-arvo siitä ota osumaa. BP ottaa kyllä yhdeksi illaksi matalamman tason naisia, mutta parisuhteeseen seula on tiukka.

niin sittenhän mitään ongelmaa ei ole, vai mitä? Koska markkinahan se "arvon" määrittää, ei ihminen itse

Juurikin näin, ei tässä mitään ongelmaa olekaan. Jostain syystä aina valittamiseksi ja syyttelyksi MAT kuitenkin tulkitaan.

 

[ExtraEvil6666]

Kyllä uskon. Olen valmis muuttamaan näkemystäni, jos löytyy joku parempi teoria, joka selittäisi vahvan korrelaation haluttujen ominaisuuksien ja seuranhaun onnistumisen sekä vaivattomuuden välillä.


Tässä esimerkissä kyse on siitä, että jälleen sukupuolet eroavat preferenssiensä kanssa. Miehille ainoa selkeästi painottuva ihanne on nuori ja kaunis nainen. Naisille näitä ihanteita sitten on useampia, kuten itsekin totesit. On oikeastaan kummallista, miten naisilla yhden ihanne voi olla toisen inhokki. Kuitenkin jälleen ei ole miestä, joka sanoisi inhoavansa nuorta ja kaunista naista.

Inho on vahva sana, mutta kyllä ei kiinnosta (eikä ole koskaan kiinnostanut) parisuhdemielessä nuori ja kaunis nainen, jolla on kamala musiikkimaku.

 

[Taneli-]

On oikeastaan kummallista, miten naisilla yhden ihanne voi olla toisen inhokki. Kuitenkin jälleen ei ole miestä, joka sanoisi inhoavansa nuorta ja kaunista naista.

Sama se on toisaalta miehissäkin. Eli ei voida yleistää että yhden miehen mielestä maailmassa "nuori ja kaunis" tarkoittaisi samaa kaikkien muiden mielestä. Eli kyllä varmaan suuri osa naisistakin on samaa mieltä että he pitävät "nuorista ja komeista" miehistä. Mutta sitten mitä se tarkoittaa eroaa kummasti.

Esim. moni mies ei sitten tykkää kuitenkaan ja väittää ettei se ole "kaunis" nainen jos näyttää vaikka tältä:

Koska hänellä on monen mielestä liikaa tatuointeja, "oudot" hiukset ja ehkä liian huomiota herättävästi myös lävistyksiä.

Kun taas osa tykkäisi tälläisestä enempi kuin naisesta jolla niitä ei ole ja hiuksetkin olisivat molemmin puolin päätä...

Esim. tämä on todella kauniin näköinen mutta juuri tatuointien takia epäröisin lähestyä, lisäksi tyyli missä esim. kulmakarvat on täysin nypitty ja sitten piirretään tussilla uudet on vain jotain mitä en tajua:

Tai, varmaan nuori ja nätti mutta minulla on eri preferenssit:

 

[AnnaKoo]

Ponnistelut voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen (tämän threadin termistöä mukaillen) on markkina-arvosta huolehtiminen. Eli itsestä huolen pitäminen, salilla käyminen, siistin kämpän ja auton ylläpitäminen, hygieniasta ja yleisestä habituksesta huolehtiminen, sosiaalinen piiri, pinkan kunnossapitäminen, yleisen tyylin ymmärtäminen, huumori, sivistys jne. Perusjuttuja, jotka kuuluvat hyvään elämään ihan ilman naisiakin.

Toinen on sitten markkinointi. Hyvä tuote ei löydä ostajaa, jos siitä ei kukaan tiedä. Toisaalta hyvä tuote menee kaupaksi, ilman ylenpalttista tuputtamista. Tämä voi tarkoittaa tinderiä, somea,ulkona käymistä, harrastuksissa ihmisiin tutustumista jne.

Ei mitään rakettitiedettä, mutta hetken se itsellä otti että sai palikat kohdalleen. Vaati asioiden priorisointia ja oikeiden asioiden tekemistä. Kun sai hommat rullaamaan, ”ponnistelu” vähentyi ja tulokset paranivat.

Kuten itsekin sanoit, kaikki ensimmäisen kappaleen asiat ovat ihan normaalia elämää ja sen hallintaa. Myös toisen tekstikappaleen kaikki muut tekemiset paitsi Tinder ovat ihan vain elämää eikä mitään hemmetin pariutumisponnistelua. Tai ainakin pitäisi olla niin, että asioita tehdään elämässä siksi, että ne antaa itselle (tai läheisille) jotain. Toivottavasti kukaan ei mene johonkin koirakouluun siksi, että on hankittu koiranpentu vain naisten huomion saamiseksi

 

[AnnaKoo]

Naisille näitä ihanteita sitten on useampia, kuten itsekin totesit. On oikeastaan kummallista, miten naisilla yhden ihanne voi olla toisen inhokki.

Vesitit juuri itse koko markkina-arvoteorian ainoan perustelun.

Muutenkin olen eri mieltä suunnilleen kaikesta mitä kirjoitit, ja tässäkin ketjussa lukuisat miehet ovat todenneet etteivät todellakaan ole nuoruuden ja kauneuden - ainakaan minkään geneerisen kaikkien miesten yhteisesti jakaman kauneusihanteen - perässä. Tätä vahvistaa myös arkikokemus. Muutenhan kukaan yli 30-vuotias nainen ei olisi parisuhteessa, ainakaan onnellisessa sellaisessa.

 

[wanderer_]

Kaikki "haluaisivat" bradpittin, mutta niitä on vain yksi kappale maailmassa ja kuten jo aiemmin todettua, bradpittilla on "varaa" olla itsekäs ja käyttäytyä härskisi, koska ei korkea markkina-arvo siitä ota osumaa. BP ottaa kyllä yhdeksi illaksi matalamman tason naisia, mutta parisuhteeseen seula on tiukka.

Eivät halua. Sehän tuossa teoretisoinnissa (myöskin) menee pieleen.


Vähän myös veikkaan, että ns. bradpittit ovat hyvinkin valikoivia seuransa suhteen.

 

[mitsumies]

Sanotaanko näin että JOS ei itse olisi aktiivinen (eli ponnistele), niin yksin saa kyllä mennä ja olla. Eli aktiivisesti hakeutuu ja etsii seuraa, tekee aloitteet ja vie asioita aktiivisesti eteenpäin. Veikkaan että suurimman osan bottom 80% miehistä asia on näin ja sen kanssa vain on elettävä.

Mikä taas tulee tuohon naisten ns. maagiseen intuitioon niin ei voi kuin hymähdellä. Kummasti ne vähän vaaralliset ja arvaamattomat tapaukset kuitenkin viehättää joista ainakin toiset miehet huomaavat jo kaukaa että kyseessä on sellainen kaveri jolta saattaa nyrkkiä tulla humalassa tai muuten erityisen impulsiivinen tapaus. Onhan näistä juttuja että ns. dark triad persoonallisuuspiirteet viehättävät ja yleensä siinä kaupan päälle tulee sitten sitä henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Toki se maailman kiltein mieskin voi paljastua lopulta sekopääksi mutta yleensä uskoisin että nämä ns. jännittävämmät impulsiiviset miehet huomaa jo melko pian. Varmasti naisetkin sen ymmärtävät mutta se on riskin arvoinen. Tylsä, turvallinen ja harmaa insinöörimies ei saa samalla tavalla feromoneja jylläämään.

Ihmiset ovat muutenkin todella hyviä rationalisoimaan kaikkea jälkeenpäin ja valehtelemaan itselleen. Yksi syy miksi en välttämättä ihan suorilta ottaisi vinkkinä mitä naiset sanovat mikä viehättää, vaan katsoo itse mitä tekevät ja millaisista oikeasti viehättyy. Tämä tietysti vain jos sattuuu olemaan sinkkunaisia ystävinä eikä pelkästään sellaisia jotka ovat olleet saman kumppanin kanssa jo vuosikausia.

 

[Francis Ford Mondeo]

Olisi mielenkiintoista tietää, että ovatko tämän triidin parisuhdedarvinistit sun muut markkina-arvoteoreetikot olleet koskaan vakavassa, pitkässä parisuhteessa (avo- tai avioliitto) tai jopa useammassa

 

[AnnaKoo]

Eivät halua. Piste.

Tämä. Uskokaa nyt hyvät ihmiset

Se että markkina-arvoteoria pyörii lähes pelkästään ulkonäön ympärillä kertoo vain sen kannattajien yksipuolisesta ajattelusta ja kyvyttömyydestä itsereflektioon. Onhan se helppo ratkaisu uskoa syyn olevan ulkonäössä, koska niin saa syyt vyörytettyä geeneille ja pinnallisille naisille. Välttyy kätevästi arvioimasta omaa henkistä kapasiteettiaan.

Ihminen eroaa muista eläimistä juuri siinä, että se EI ole pelkkien viettien ja hormonien vietävissä. Joitain poikkeusyksilöitä lukuunottamatta, jotka eivät olekaan kovin korkeassa kurssissa muuhun kuin korkeintaan irtosuhteisiin.

 

[wanderer_]

Tämä. Uskokaa nyt hyvät ihmiset

Se että markkina-arvoteoria pyörii lähes pelkästään ulkonäön ympärillä kertoo vain sen kannattajien yksipuolisesta ajattelusta ja kyvyttömyydestä itsereflektioon. Onhan se helppo ratkaisu uskoa syyn olevan ulkonäössä, koska niin saa syyt vyörytettyä geeneille ja pinnallisille naisille. Välttyy kätevästi arvioimasta omaa henkistä kapasiteettiaan.

Mun mielestä on ihan itsestäänselvää, että jotkut ovat suositumpia kuin toiset. Ei siihen tarvita mitään "teoriaa" tueksi, tämä on nähty jo ala-asteelta asti

Kuitenkin tavisten pariutumisessa vaikuttavat monet seikat, joista suuri osa ei näy pinnalle.

 

[kuoris]

Esim. se keskustelutaito ja käytöstavat. Kyky kuunnella, olla kiinnostunut ja osoittaa empatiaa. Siistit, ehjät ja puhtaat vaatteet. Jos tarjoat kyydin niin siisti auto. Jos sinulla on lapsia tai lemmikkejä tai iäkkäät vanhemmat, niin se mitä ja miten puhut heistä. Onhan näitä.

Hienoja ominaisuuksia, mutta kylmä fakta taitaa olla että miehen tullessa treffeille nainen päättää ensimmäisen viiden (vai oliko se 10) sekunnin aikana onko mies ”jatkossa”. Muistan lukeneeni tällaisesta Tiede lehdestä. Ei tämä toki varmaan koske ihan kaikkia.

Eli kannattaa panostaa ensivaikutelmaan!

 

[4play]

Vesitit juuri itse koko markkina-arvoteorian ainoan perustelun.

Ainoan perustelun? Ei se mitään vesitä, ihanteita on useita, eli korkean markkina-arvon ihmisiä on erilaisia. Lihaksikkaita, varakkaita, korkean statuksen omaavia, suosittuja, äärimmäisen maskuliinisia, näin esimerkkeinä. Tästä johtuen vaikka miehet joutuvat kilpailemaan, niin vaikutusmahdollisuuksia markkina-arvoonsa on miehillä enemmän.

 

[AnnaKoo]

Hienoja ominaisuuksia, mutta kylmä fakta taitaa olla että miehen tullessa treffeille nainen päättää ensimmäisen viiden (vai oliko se 10) sekunnin aikana onko mies ”jatkossa”. Muistan lukeneeni tällaisesta Tiede lehdestä. Ei tämä toki varmaan koske ihan kaikkia.

Eli kannattaa panostaa ensivaikutelmaan!

Ensivaikutelma muodostuu kaikissa ihmiskontakteissa jo ensimmäisillä sekunneilla, kyllä. Sen sijaan Tiede-lehden jutut voinee kuitata lähinnä pseudotieteenä ja viihteenä. Joskus harvoin tietää jo ensisekunneilla, mutta jos ei ole erityisen pinnallinen ihminen niin kyllähän sitä haluaa tutustua edes sen kahvikupillisen ajan ennen kuin mitään päättää.

 

[AnnaKoo]

Ainoan perustelun? Ei se mitään vesitä, ihanteita on useita, eli korkean markkina-arvon ihmisiä on erilaisia. Lihaksikkaita, varakkaita, korkean statuksen omaavia, suosittuja, äärimmäisen maskuliinisia, näin esimerkkeinä. Tästä johtuen vaikka miehet joutuvat kilpailemaan, niin vaikutusmahdollisuuksia markkina-arvoonsa on miehillä enemmän.

Olen ymmärtänyt, että ulkonäkö (ja naisilla myös ikä) on se mikä markkina-arvon ensisijaisesti määrittelee, ja ulkonäönkin suhteen teoria nojaa hyvin homogeeniseen näkemykseen (190cm bodattu tuuheatukkainen laatikkoleuka). Nuo muut luettelemasi asiat, eli varallisuus, älykkyys jne. voivat sitten lisätä tai kompensoida ulkonäköön perustuvaa markkina-arvoa.

Teoreetikot voinee oikaista jos käsitykseni on väärä.

Viesteistäsi ei oikein ota selkoa, että onko mielestäsi miehillä siis vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseensa vai ei, ovatko he julmien markkinoiden ja naisten uhreja vai ei ja onko nyt siis kysyntää mitä erilaisimmille miehille vai ei.

 

[Taneli-]

Hienoja ominaisuuksia, mutta kylmä fakta taitaa olla että miehen tullessa treffeille nainen päättää ensimmäisen viiden (vai oliko se 10) sekunnin aikana onko mies ”jatkossa”. Muistan lukeneeni tällaisesta Tiede lehdestä. Ei tämä toki varmaan koske ihan kaikkia.

Eli kannattaa panostaa ensivaikutelmaan!

Toki se ensivaikutelma on tärkeä, varsinkin jos ei ole mitenkään varmaa että ihmisen tulee tapaamaan usemman kerran (esim. tinder tai treffit).

Mutta jos viestisi alla olevasta listasta ottaa nyt vaikka termejä kuten: " varakkaita, korkean statuksen omaavia, suosittuja, äärimmäisen maskuliinisia" ei noita kannata kuitenkaan korostaa tai se näyttää lähinnä irvokkaalta kun sisälle kävelee joku paita edestä napaan asti auki revitty rintakarvat rehottava "maskuliininen" mies jonka kaulassa ja rintamuksilla roikkuu kasa kultaketjuja ja jokaisessa sormessa on sormus, samalla hänen ympärillään pyörii turvamiehiä ja salkun kantajia, hän viimeistelee tärkeää bisnes sopimusta ja lähettää kuvankauniit sihteerikkönsä, turvamiehensä, hovikuljettajansa jne. matkaan tai viereisiin pöytiin samalla kun hän ilmoittaa että tämä paikalla vaikuttaa siksi autiolta että hänen sukunsa omistaa sen ja tämän koko päivän se on varattu vain teille kahdelle eikä noista ulkona huutavista massoista jotka hurmiossa heiluttelevat kylttejä missä on hänen kuvansa sekä pyörtyilevät ja osoittavat kaikin tavoin hänen järkyttävää suosiotaan kannata välittää...

 

[salojan]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Harva varmaankin ponnistelee. Mitä täällä sivusta lankaa luen, Erkillä on aika mustavalkoiset jutut ja melkoinen yleistys. Mä esmes olin sinkku vielä reilu pari vuotta sitten, ja frendin kehoituksesta kokeilin Tinderiä. Mätsejä tuli, treffejä sovittiin (oliko niitä seitsemät reilussa viikossa) ja sen ensimmäisen kanssa olen ollut nyt pari vuotta. Mitään kummempaa ponnistelua ei tarvittu, asiallinen käytös kuten aina muutenkin, naama kondikseen kuten vaikka asiakastapaamisenkin kanssa, ja siistit kledjut niinkuin minne tahansa ihmisten ilmoille mennessä. Ei se sen kummempaa vaadi. Ystävällisyydellä, tilannetajulla ja -huumorilla pääsee pitkälle. Lisäksi tietynlainen asiallinen etäisyys kannattaa ainakin ensitapaamisella pitää. Ehkä tuo ylenmääräinen ponnistelu kääntyy sitten itseään vastaan, en tiedä.

 

[namlepo]

No aika harvalla on 7 matsia viikossa. Miehillä...

 

[AnnaKoo]

No aika harvalla on 7 matsia viikossa. Miehillä...

Hyvällä profiililla ei varmasti ole mahdotonta saada enemmänkin. 90% Tinder-profiileista on huonoja tai vielä huonompia, jotka suurin osa naisista varmasti vetelee vasuriin. Ja tällähän ei siis ole mitään tekemistä ihmisen itsensä kiinnostavuuden kanssa. Sehän se surullista onkin, että niiden huonojen ja epäkiinnostavien profiilienkin taakse kätkeytyy varmasti kivoja ja kiinnostavia tyyppejä. Mutta tämä olisi varmaankin lähinnä Tinder-langan asiaa.

 

[Rullis]

En ole koskaan tinderiä kokeillut, seuraa olen löytänyt hieman perinteisimmillä tavoilla. Se olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että onko nämä palstan parisuhde ekonomistit koskaan itse ollut pidemmässä suhteessa vai perustuuko nämä markkinateoriat nettipornoon ja alan spesialistien tube videoihin.

 

[salojan]

No aika harvalla on 7 matsia viikossa. Miehillä...

Itse asiassa ne tuli parissa päivässä Mutta ehkä profiilitekstillä oli sitten merkitystä, koska kuvana ei ollut muuta kun yksi kuva, jossa istun nojatuolissa tupakkatakki päällä puolittainen hymy naamalla, mitään harraste- yms kuvia ei ollut. Kuvalla yritin viestiä vain että 'tässä olen'.

 

[mitsumies]

Nykyinen (ja myös aiempi) löytyi tinderistä mutta olen varma että bottom 80% mies löytää vähemmällä päänvaivalla ja ponnistelulla kumppanin ihan livenä menemällä juttelemaan jossain baarissa. Jos ei tinderissä meinaa saada kuin pahaa mieltä niin ei ole mitään syytä sitä käyttää.

 

[Red Wings]

Muutenkin olen eri mieltä suunnilleen kaikesta mitä kirjoitit, ja tässäkin ketjussa lukuisat miehet ovat todenneet etteivät todellakaan ole nuoruuden ja kauneuden - ainakaan minkään geneerisen kaikkien miesten yhteisesti jakaman kauneusihanteen - perässä. Tätä vahvistaa myös arkikokemus. Muutenhan kukaan yli 30-vuotias nainen ei olisi parisuhteessa, ainakaan onnellisessa sellaisessa.

Nyt oli sellaista tahallista väärinymmärtämistä tai puhdasta idiotismia että pitäisi joku kultamitali antaa...

 

[HankMoody]

Yksi ongelma tuossa markkina-arvo ajattelussa on juuri sen kapea-alaisuus. Jos tulee pakit tai homma ei luista, ajatellaan että nainen on nirppanokka, joka tähyää vain jotain rikkaampaa, pidempää tai jykeväleukaisempaa. Vaikka todellisuudessa puuttui vaan se ”kemia”, eli mies on tylsä.

Omien kokemusten mukaan kemiaa voi oppia. Sitä on vaikea pukea sanoiksi ja jos sitä ei ymmärrä, siihen on vaikea uskoa. Se on erilaista kommunikaatiota. Kehonkieltä, eleitä, itsevarmuutta, heittäytymistä, leikkiä, kuuntelua ja osuvia heittoja, haastamista, tahallista väärinymmärrystä jne. Ulkopuolisen silmin ihan järjetöntä keskustelua, mutta jostain kumman syystä nainen tuntee olonsa hyväksi, rentoutuneeksi ja eläväiseksi samaan aikaan. Se on naiselle virkistävää vaihtelua arjen tylsiin keskusteluihin ja voila, kemiaa!

 

[Red Wings]

Yksi ongelma tuossa markkina-arvo ajattelussa on juuri sen kapea-alaisuus. Jos tulee pakit tai homma ei luista, ajatellaan että nainen on nirppanokka, joka tähyää vain jotain rikkaampaa, pidempää tai jykeväleukaisempaa. Vaikka todellisuudessa puuttui vaan se ”kemia”, eli mies on tylsä.

Omien kokemusten mukaan kemiaa voi oppia. Sitä on vaikea pukea sanoiksi ja jos sitä ei ymmärrä, siihen on vaikea uskoa. Se on erilaista kommunikaatiota. Kehonkieltä, eleitä, itsevarmuutta, heittäytymistä, leikkiä, kuuntelua ja osuvia heittoja, haastamista, tahallista väärinymmärrystä jne. Ulkopuolisen silmin ihan järjetöntä keskustelua, mutta jostain kumman syystä nainen tuntee olonsa hyväksi, rentoutuneeksi ja eläväiseksi samaan aikaan. Se on naiselle virkistävää vaihtelua arjen tylsiin keskusteluihin ja voila, kemiaa!

Miehen pitää kehittää itseään, mies sitä ja tätä. Ja samalla kuitenkaan millään ei haluta tunnustaa että miehillä asiat vaikeampia kuin ennen.

 

[mitsumies]

Yksi ongelma tuossa markkina-arvo ajattelussa on juuri sen kapea-alaisuus. Jos tulee pakit tai homma ei luista, ajatellaan että nainen on nirppanokka, joka tähyää vain jotain rikkaampaa, pidempää tai jykeväleukaisempaa. Vaikka todellisuudessa puuttui vaan se ”kemia”, eli mies on tylsä.

Omien kokemusten mukaan kemiaa voi oppia. Sitä on vaikea pukea sanoiksi ja jos sitä ei ymmärrä, siihen on vaikea uskoa. Se on erilaista kommunikaatiota. Kehonkieltä, eleitä, itsevarmuutta, heittäytymistä, leikkiä, kuuntelua ja osuvia heittoja, haastamista, tahallista väärinymmärrystä jne. Ulkopuolisen silmin ihan järjetöntä keskustelua, mutta jostain kumman syystä nainen tuntee olonsa hyväksi, rentoutuneeksi ja eläväiseksi samaan aikaan. Se on naiselle virkistävää vaihtelua arjen tylsiin keskusteluihin ja voila, kemiaa!

Kemiaa löytyy helpommin jos on komea

 

[SanteriP]

Miehen pitää kehittää itseään, mies sitä ja tätä. Ja samalla kuitenkaan millään ei haluta tunnustaa että miehillä asiat vaikeampia kuin ennen.

Selventäisitkö, että miten tää sun hullunkurinen kommentti liittyy lainaamaasi?

 

[Red Wings]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

Pelkkä kysymys jo itsessään paljastaa kuinka naisella ei ole pienintäkään käsitystä asiasta jonka asiantuntijana hän mielellään esiintyy.

 

[wanderer_]

Yksi ongelma tuossa markkina-arvo ajattelussa on juuri sen kapea-alaisuus. Jos tulee pakit tai homma ei luista, ajatellaan että nainen on nirppanokka, joka tähyää vain jotain rikkaampaa, pidempää tai jykeväleukaisempaa. Vaikka todellisuudessa puuttui vaan se ”kemia”, eli mies on tylsä.

Omien kokemusten mukaan kemiaa voi oppia. Sitä on vaikea pukea sanoiksi ja jos sitä ei ymmärrä, siihen on vaikea uskoa. Se on erilaista kommunikaatiota. Kehonkieltä, eleitä, itsevarmuutta, heittäytymistä, leikkiä, kuuntelua ja osuvia heittoja, haastamista, tahallista väärinymmärrystä jne. Ulkopuolisen silmin ihan järjetöntä keskustelua, mutta jostain kumman syystä nainen tuntee olonsa hyväksi, rentoutuneeksi ja eläväiseksi samaan aikaan. Se on naiselle virkistävää vaihtelua arjen tylsiin keskusteluihin ja voila, kemiaa!

Mun mielestä tuo ei ole "kemiaa". Kemia, kuten itse asian olen ymmärtänyt, tarkoittaa että on jonkun kanssa samalla aallonpituudella. Tämä riippuu täysin kahdesta yksilöstä, jotka kohtaavat, eikä sitä voi opiskella etukäteen.

Tiedän kyllä, että joku toinen saattaa määritellä asian toisella tavalla. Jollekin kyse on ehkä pelkästään seksuaalisesta vetovoimasta.


Kylläpä naiset ovat vaikeita, kun ne eivät toimi kaikki samalla tavalla

 

[Varistin]

Kysymys kaikille miehille: koetteko te tosiaan ponnistelevanne jatkuvasti Erkin ja kumppaneiden kuvaamalla tavalla ainoana päämääränä saada naista/naisen? Mitä tämä ponnistelu konkreettisesti on?

En kokenut deittalua ponnisteluna, tai että olisin jotenkin joutunut vääntymään mutkalle ja varomaan itseäni ollakseni naisille mieleen. Toki yritin esittää parhaita puoliani. Deittailu oli jännittävää mutta myös mukavaa.

Huomattavasti enemmän sitä ponnistelua on ollut parisuhteen aikana, koska yhteisen sävelen löytäminen ja kumppaniin tutustuminen kestää vuosia, ja siinä joutuu aika lailla myös haastamaan itseään ja omia toimintamallejaan. Todella harvassa varmaan ovat parit, joiden elintavat ja halut ovat niin yhtenäiset, että esim. yhdessä asuminen lähtee sujumaan ilman kitkaa tai vakavia keskusteluita.

Tämä on myös se, missä monet vähän tai ei lainkaa seurustelukokemusta omaavat menevät pieleen. Jos luulee deittailun ja kumppanin löytämisen olevan vaikeaa, niin parisuhde tulee olemaan vielä huomattavasti vaikeampaa. Etenkin jos on hyvin tiukat ennakkokriteerit sille, millainen kumppanin pitää olla ja miten toimia. Siksi on todellakin syy hoitaa oma pää ja itsetuntemus kohtuullisen kuntoon ennen deittailua.

Muoks. Siis menevät pieleen nimenomaan siinä, että kuvitellaan parisuhteeseen pääsemisen jotenkin automaattisesti muuttavan elämän paremmaksi ja helpommaksi.

 

[Red Wings]

Ystävällisyydellä, tilannetajulla ja -huumorilla pääsee pitkälle.

Pääsee, jos markkina-arvo on kohdillaan. Tai toisaalta voi olla täysi mulkku ja siltikin pääsee pitkälle, jos vaan markkina-arvoa on tarpeeksi.

Mutta yhä useammalla ja useammalla miehellä ei ole, koska rima riittävälle markkina-arvolle nousee kokoajan.

Erityisesti ongelmissa ovat nuoret miehet. Pätkätyöt, työttömyys, rahattomuus ja resurssien puute ylipäätään eivät varsinaisesti nosta markkina-arvoa...

 

[mitsumies]

Pääsee, jos markkina-arvo on kohdillaan. Tai toisaalta voi olla täysi mulkku ja siltikin pääsee pitkälle, jos vaan markkina-arvoa on tarpeeksi.

Mutta yhä useammalla ja useammalla miehellä ei ole, koska rima riittävälle markkina-arvolle nousee kokoajan.

Erityisesti ongelmissa ovat nuoret miehet. Pätkätyöt, työttömyys, rahattomuus ja resurssien puute ylipäätään eivät varsinaisesti nosta markkina-arvoa...

Tämä on itseasiassa kokoajan paheneva ongelma joka ei oikeasti kiinnosta ketään, eli nuorten (miesten) kelkasta putoaminen. Naisten määrä lukioissa ja korkeakouluissa lisääntyy kokoajan ja miehet jää asumaan kuoleviin kuntiin eivätkä löydä kumppania.

Toki tämä on täysin miesten oma syy ja luuserimiesten ongelmat ei kiinnosta ketään.