Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[treefinger]

Ehkä joo mietin liian pitkälle tätä, kun aika kaukana on edes tilanne, missä pääsisi katselemaan alastonta naista.

Entä sie, oletko alaston samassa tilanteessa?

 

[kasa]

Mä voin tähän vastata oman kokemukseni perusteella: aika helvetin paljon kyllä.

Tuli parikymppisenä paiskottua duunia yhessä vaiheessa niin tarmokkaasti, ettei ollut edes intoa pyytää naisia ulos. Porno toimi tietysti loistavasti silloin.

Ja paljon sitä kuluttaneena ei sitten tuntunut "oikea nainen" erityiseltä. Jopa puutteelliselta. Se oli pieni täräyttävä hetki mulle. Lopetin pornon ja pari kuukautta myöhemmin oli halut taas normaalit.

Sen jälkeinen kerta kun taas pääsi ns. pukille, oikean naisen vartalo näytti oikein herkulliselta.

Olisko jotain pro-tipsejä pornon lopettamiseen? Itsellä on ongelma. Oon jostain 15-vuotiaasta katsonut käytännössä joka päivä pornoa, jopa pitkässä parisuhteessa ekaks nussin naista ja sit vielä ehkä pornoa parit vedot kun mimmi nukahti. Parhaimmillaan ei pysty nukkumaan ilman ja jos on paljon viihtynyt pornon parissa niin voi olla hankala päästä panofiiliksiin tavallisen naisen kanssa vaikka olis kuinka täydellinen ja mukava mimmi. Naisia on ihan kohtuudella ollut, mutta olis kyllä varmasti ihan erilainen meininki, jos ei pornoa katsoisi ja haluaisin siitä tavasta eroon kun oikeista naisista tykkään kuitenkin niin paljon enemmän.

 

[banaani]

Olisko jotain pro-tipsejä pornon lopettamiseen? Itsellä on ongelma. Oon jostain 15-vuotiaasta katsonut käytännössä joka päivä pornoa, jopa pitkässä parisuhteessa ekaks nussin naista ja sit vielä ehkä pornoa parit vedot kun mimmi nukahti. Parhaimmillaan ei pysty nukkumaan ilman ja jos on paljon viihtynyt pornon parissa niin voi olla hankala päästä panofiiliksiin tavallisen naisen kanssa vaikka olis kuinka täydellinen ja mukava mimmi. Naisia on ihan kohtuudella ollut, mutta olis kyllä varmasti ihan erilainen meininki, jos ei pornoa katsoisi ja haluaisin siitä tavasta eroon kun oikeista naisista tykkään kuitenkin niin paljon enemmän.

Vähennä vähitellen. En välttämättä usko "no fappiin". Enemmänkin mieti, voisitko aikaasi käyttää paremmin. Jos olisit oma kämppiksesi, mitä mieltä olisit aikasi käytöstä pornon suhteen. Se ainakin auttoi minua. "Mitä vittua oikein teen." Käy lenkillä, purkaa energia muulla tavoin.

 

[kasa]

-

 

[salojan]

Tuskin minä ja heppini täyttävät vaatimuksia samassa suhteessa, vaatimuksiin, mitä itselläni on. En ole koskaan nähnyt naisen alastonta vartaloa tosielämässä ja pornoa olen katsonut 5.luokalta lähtien. Ylä-asteella tulikin sitten oma kone ja internet, jolloin se sitten lisääntyi. Toki, en katso sitä jokapäivä, vaikka mielessä se saattaa olla.

Tossa voi olla blokkeri, eli liika porno. Kokeiles olla vaikka viikko-pari ilman. Itse muistan viime sinkkuajasta, että kun hoitaa itsensä kunnon puutteeseen, eli porno ja naksuttelu pois, niin ihmeen sujuvasti alkaa juttu luistaa mimmien kanssa, koska pukille on päästävä. Porno on vähän ku vetäs teetä kahvikitkuihin. Äläkä jännitä kuten on sulle muut jo sanoneet, se oikea kolo on alempana ku uskotkaan. Mokata et voi.

 

[banaani]

Kiitos vinkeistä. Täytyypä ottaa tämä asiaksi. Nyt on mennyt vähän sillain, että pystyn viikon-pari olemaan nofap, mutta sitten repsahtaa ja muutama päivä on sitten infernaalista menoa ja jännetupen tulehdus lähellä... Nyt oon miettiny porno/pelitietokoneen heivaamista ja yleistä elämän parantamista (sosialisointia, harrastuksia, yms. paitsi vegaaniksi en ala ryhtymään). Tietokonepelit lakkasivat jokunen vuosi sitten kiinnostamasta ja netin uutissivustoilla roikkuminenkaan ei sinänsä enää kiinnosta pätkääkään, mutta en ole sitäkään osannut vielä lopettaa. Työssä on jonkin verran raskaita elementtejä, mikä vituttaa ja vie virtaa aina iltatekemisestä ja sitten sitä helposti vain koomailee. Oon miettiny myös, että olisko joku vakkaripano/maksullinen vaikka kerta viikkoon että sais niitä paineita purettua vai onko se pois siitä luontaisesta naisenmetsästysvietistä sitten? Ehkä voisi kuitenkin auttaa ja opettaa pysymään kuivilla kun ei sitä naista muuten aina löydy.

Käy enemmän treffeillä ja hae naisia tosielämästä. Just tänään iskin naisen, jolta ostin tavaraa. Tori-kaupat oli kyseessä. Kysyin ohimennen, onko sattumoisin sinkku. Kyllä. No, mennään popupkinoon ja tutustutaan. Häpeämättä vaan sanat tiskiin. Maksulliset voivat olla OK, mutta älä harrasta Suomessa. Säästä rahasi vaikka ulkomaanmatkalle. Mene johonkin, missä mm. bordellit laillisia, kuten Saksa.

Sitten sulla on jotain, mitä aidosti odottaa. Käsket itsesi olla runkkaamatta, koska käyt tyhjentämässä kassisi vasta reissussa, muuten menee hukkaan. Turvallisuus bordellissa on hyvä, etkä maksa itseäsi kipeäksi. Hinnat ja tarjonnan voi netistä katsoa etukäteen. Tässä esimerkki: www.freudenhaus.de (NSFW). Pieni ulkomaanmatka on kivaa vaihtelua ja voit à la cartena kokea syntiä kuin viimeistä päivää. Kolmenkimppaa menet tuonne kokeilemaan.

Tämän lisäksi tosiaan lämmin suositus vähentää tietoisesti, ei välttämättä lopettaa seinään. Jos runkkaat kerran päivässä, kokeile joka toinen päivä. Sitten kerran viikossa. Tee omia sääntöjä, esim. arkiviikolla ei runkata. Viikonloppuisin OK. Sitten muutaman kerran kuukaudessa. Lopulta säästät itseäsi Saksan reissuun ja nautit maallisesta hyvästä, mistä muut miehet vain uneksivat runkatessaan.

Kannattaa muistaa, että pornossa kaikki ovat maksettuja. Myös amatöörit OnlyFansissa keräävät rahaa toiminnastaan. Voit siis olla oman elämäsi pornotähti, käy kunnollisissa maksullisissa. Älä Suomessa käytä rahaasi. Täällä on kallista, markkina epävarma ja epävakaa. Tulet pettymään aika varmasti.

 

[DaCapo]

Tossa voi olla blokkeri, eli liika porno. Kokeiles olla vaikka viikko-pari ilman. Itse muistan viime sinkkuajasta, että kun hoitaa itsensä kunnon puutteeseen, eli porno ja naksuttelu pois, niin ihmeen sujuvasti alkaa juttu luistaa mimmien kanssa, koska pukille on päästävä. Porno on vähän ku vetäs teetä kahvikitkuihin. Äläkä jännitä kuten on sulle muut jo sanoneet, se oikea kolo on alempana ku uskotkaan. Mokata et voi.

Olen ollut joskus kaksikin viikkoa masturboimatta, eikä se ole puskenut itseäni eteenpäin laisinkaan. Silloin vaan alkaa porno kiinnostamaan vieläkin enemmän; naisten jahtaamiseen se ei ole lisännyt potkua laisinkaan.
Naisen anatomia on tuttu, koska sen voi oppia teorian kautta.

 

[kasa]

-

 

[banaani]

Olen ollut joskus kaksikin viikkoa masturboimatta, eikä se ole puskenut itseäni eteenpäin laisinkaan. Silloin vaan alkaa porno kiinnostamaan vieläkin enemmän; naisten jahtaamiseen se ei ole lisännyt potkua laisinkaan.
Naisen anatomia on tuttu, koska sen voi oppia teorian kautta.

Naisen anatomia opitaan käytännön kautta aivan eri lailla, kuin oppikirjoista ja pornosta. Sun on jo aika tehdä päätös elämässäsi, mitä haluat. Jos porno riittää eikä ole kiinnistusta oikeaan naiseen, katso sitten pornoa. Ei runkkaamatta jättäminen silloin auta.

 

[banaani]

Suomessa oon käynyt muutaman kerran ja on oikeastaan hyvät kokemukset. Paremmat kuin damista. Sinänsä kuitenkaan hys-hys meininki ei kauheasti kiinnosta ja mieluummin tapailisin tavallisia naisia. Deittejä oon tavannut Tinderistä hirveät määrät. Tinderin ongelma on, että sekin on jonkinlainen addiktio ja siellä ei näe sen naisen olemusta oikein kuvista. Mulla jotenkin sattuu aina niitä, jotka on erilaisia mitä ajattelin, enkä juurikaan niistä kiinnostu. Tinderiin oonkin tosi kyllästynyt. Tosielämässä taas tulee monta olemukseltaan kiinnostavaa naista vastaan joka päivä. Hitto kun uskaltaisi tehdä aloitteita. Sulla on kyllä pokkaa ja osaat tuon pelin, pakko nostaa hattua. Itse uskallan joskus jutulle, mutta kyllähän ne pakit tuntuu ikävältä ja satuttaa eikä yleensä viitsi jokapäiväisessä elämässä kovin usein lähestyä. Tai jututtaa uskallan, mutta sinkkuutta kysyä en enkä ehdottaa deittejä.

Nykyään pyrin esim. mukavalle kaupan kassalle aina jotain extraa puhumaan, mutta vielä en tosiaan deittejä oo saanut ehdotettua jotain poikkeuksia lukuunottamatta.

Tuosta se lähtee. Heitin muuten yksityisviestinä viestiketjusta kuvankaappauksen, miten tämänpäiväisen naisen bongasin. Ota siitä muistiinpanoja! Sä handlaat tämän.

Jos sulla on hyviä kokemuksia suomalaisista maksullisista, ehdottomasti pidä kiinni niistä kontakteista, jos kiinnostaa lisää. Turvallisuus on vaikea taata tällaisessa ympäristössä, missä seksin myyminen on lähes tabu.

Lisäksi Amsterdam on aikamoinen kusilammikko. Redditissä on vähän tällaista harrastusta tukevaa keskustelua: r/HavingFunHobbying. Kannattaa aina olla tietoinen, mitä tekee. Research, research, research. Ei koskaan sokkona sisään. Saat vielä peruuttamattoman taudin!

 

[salojan]

Olen ollut joskus kaksikin viikkoa masturboimatta, eikä se ole puskenut itseäni eteenpäin laisinkaan. Silloin vaan alkaa porno kiinnostamaan vieläkin enemmän; naisten jahtaamiseen se ei ole lisännyt potkua laisinkaan.
Naisen anatomia on tuttu, koska sen voi oppia teorian kautta.

No, sitten on vissiin niin että sut on tarkoitettu laukomaan ilmaan, jos ei oikeat naiset sytytä edes puutteessa. Teoriasta sanoisin sen, että ehkä mekaanisen suorituksen voikin oppia teorian kautta, muttet sitä miltä nainen oikeasti tuntuu sormenpäissä, mikä kihinä syntyy toisen kosketuksesta, ja miten siistiltä tuntuu kunnon heijari jonka kohta pääsee kastamaan. Oli villakolmio tai ei, se fiilis on jotain eläimellistä ja huumaavaa kun kuljetat sormiasi pitkin naisen kuoppia ja karheita kohtia, ja opit joka sipaisulla uutta joka kohdasta. Nainen kuvaruudulla ei tee sulle samaa, mutta livenä se tekee. Suosittelen oileasti kokeilemaan, hyppäät kertaheitolla monta leveliä ylöspäin.

 

[Joku_242]

Kiitos vinkeistä. Täytyypä ottaa tämä asiaksi. Nyt on mennyt vähän sillain, että pystyn viikon-pari olemaan nofap, mutta sitten repsahtaa ja muutama päivä on sitten infernaalista menoa ja jännetupen tulehdus lähellä...

Mikä idea siinä edes on, ettei tumputtele?

Itse muistan viime sinkkuajasta, että kun hoitaa itsensä kunnon puutteeseen, eli porno ja naksuttelu pois, niin ihmeen sujuvasti alkaa juttu luistaa mimmien kanssa, koska pukille on päästävä.

Mulla taas on ollut niin päin, että juttelu sujuu rennommin kun ei kiinnosta liikaa tai ole mitään pakottavaa tarvetta yrittää jotain.

 

[banaani]

Mikä idea siinä edes on, ettei tumputtele?

Jos se "taskubilis" tappaa tai vääristää haluja, eikä ole tuottavaa, niin siinä on helvetin hyvä idea vähentämiseen. Tosiaan, joillain kundeilla toimii paremmin taas se, että tyhjentää kassit vaikka just ennen kuin menee ihmisten ilmoille kokeilemaan onneaan. Niin sanottu "älä liiku ladattu ase taskussasi" -taktiikka. Itselleni toimii paremmin se, että on minimaalinen suhtautuminen pornoon eli sitä pitäisi olla vähän.

 

[salojan]

Mulla taas on ollut niin päin, että juttelu sujuu rennommin kun ei kiinnosta liikaa tai ole mitään pakottavaa tarvetta yrittää jotain.

Joo, tämä hällävälismi toimii jos malttaa ja ei ole välitöntä ja pakottavaa tarvetta päästä lähempään kanssakäyntiin, tiiän fiiliksen Se usein herättää vastapuolen kiinnostuksen kun on tosiaan ujosti välinpitämätön, varsinkin naisen kanssa joka on tottunut jatkuvaan huomioon.

 

[banaani]

Joo, tämä hällävälismi toimii jos malttaa ja ei ole välitöntä ja pakottavaa tarvetta päästä lähempään kanssakäyntiin, tiiän fiiliksen Se usein herättää vastapuolen kiinnostuksen kun on tosiaan ujosti välinpitämätön, varsinkin naisen kanssa joka on tottunut jatkuvaan huomioon.

Helpottaa ajatus, että naiset ovat vain ihmisiä hekin! Ei saa asettaa jalustalle. Ei koskaan miettiä liikaa. Tai varsinkaan ajatella vaikka, että on liian kaunis tms. Juttelemaan vaan rohkeasti. Jos pakit tulee, seuraavaa sitten kehiin. Riittää se yksi, joka vastaa myöntävästi. Sitten treffeillä pelaamaan eteenpäin, katsoo mihin johtaa.

 

[salojan]

Helpottaa ajatus, että naiset ovat vain ihmisiä hekin! Ei saa asettaa jalustalle. Ei koskaan miettiä liikaa. Tai varsinkaan ajatella vaikka, että on liian kaunis tms. Juttelemaan vaan rohkeasti. Jos pakit tulee, seuraavaa sitten kehiin. Riittää se yksi, joka vastaa myöntävästi. Sitten treffeillä pelaamaan eteenpäin, katsoo mihin johtaa.

Kuulikko @DaCapo ?

 

[DaCapo]

No, sitten on vissiin niin että sut on tarkoitettu laukomaan ilmaan, jos ei oikeat naiset sytytä edes puutteessa. Teoriasta sanoisin sen, että ehkä mekaanisen suorituksen voikin oppia teorian kautta, muttet sitä miltä nainen oikeasti tuntuu sormenpäissä, mikä kihinä syntyy toisen kosketuksesta, ja miten siistiltä tuntuu kunnon heijari jonka kohta pääsee kastamaan. Oli villakolmio tai ei, se fiilis on jotain eläimellistä ja huumaavaa kun kuljetat sormiasi pitkin naisen kuoppia ja karheita kohtia, ja opit joka sipaisulla uutta joka kohdasta. Nainen kuvaruudulla ei tee sulle samaa, mutta livenä se tekee. Suosittelen oileasti kokeilemaan, hyppäät kertaheitolla monta leveliä ylöspäin.

Olen itsekin miettinyt ihan samaa eli sitä, että porno taitaa olla se juttu, joka on itselleni tarkoitettu. Kuten monta kertaan olen tässä keskustelussa sanonut, että todennäköisesti mikään ei tule muuttumaan tulevaisuudessakaan. Annan itselleni promillen mahdollisuuden, että jotakin tapahtuu - se on enemmän promillen enemmän, kuin kuukausi sitten.

 

[banaani]

Kuulikko @DaCapo ?

@DaCapo 'lla on pian naisen anatomiasta PhD, voisi kirjoittaa kirjan aiheesta. Teoria kuitenkin hallussa. Harmi, ettei edelleenkään viidennelläkään sivulla tätä samaa rataa tässä ketjussa ole mikään kaverin asenteessa muuttunut, edes pienintäkään lupausta yrittää ihan itsensä vuoksi.

 

[salojan]

Olen itsekin miettinyt ihan samaa eli sitä, että porno taitaa olla se juttu, joka on itselleni tarkoitettu. Kuten monta kertaan olen tässä keskustelussa sanonut, että todennäköisesti mikään ei tule muuttumaan tulevaisuudessakaan. Annan itselleni promillen mahdollisuuden, että jotakin tapahtuu - se on enemmän promillen enemmän, kuin kuukausi sitten.

Selvä, jos päätät mennä pornolla. tukea saat muun muassa täältä sitten jos päätät päättää toisin. Kuten näet niin tähänkin asti monta sivullista on sua tsempattu.Kuolevainen ei kuitenkaan pysty ihmeisiin.

 

[DaCapo]

Selvä, jos päätät mennä pornolla. tukea saat muun muassa täältä sitten jos päätät päättää toisin. Kuten näet niin tähänkin asti monta sivullista on sua tsempattu.Kuolevainen ei kuitenkaan pysty ihmeisiin.

Ei vaan maksa vaivaa lähteä tekemään mitään. Pääsee helpommalla, kun pitää saman linjan; ei tarvitse stressata, ei altistaa itseään ikäviin/nöyryyttäviin tilanteisiin ja välttää saamasta pakkeja - sen sijaan itse pääsee jakelemaan näitä jatkossakin.
Ja luultavasti en menetä yhtään mitään - en ole suunnitellut koskaan hyppääväni benjiäkään, enkä koe menettäväni mitään.

 

[salojan]

Ei vaan maksa vaivaa lähteä tekemään mitään. Pääsee helpommalla, kun pitää saman linjan; ei tarvitse stressata, ei altistaa itseään ikäviin/nöyryyttäviin tilanteisiin ja välttää saamasta pakkeja - sen sijaan itse pääsee jakelemaan näitä jatkossakin.
Ja luultavasti en menetä yhtään mitään - en ole suunnitellut koskaan hyppääväni benjiäkään, enkä koe menettäväni mitään.

Tämä selvä. The end. Kukin jatkakoon omillaan.

 

[banaani]

@DaCapo Sulla vois olla parempaa saumaa täällä (jos haluat) aloittaa uutta ketjua, jossa yleisesti aiheena olisi ns. vaivautuminen mukavuusalueen ulkopuolelle (mikäli jo vastaavaa aktiivista ketjua ei ole vielä?).

Olet kuitenkin pistänyt mut jo ignoreen, mutta itseäni tässä on turhauttanut se, että ketjussa on puhuttu reilun monta sivua sinun haasteistasi, jotka eivät selvästikään johdu pariutumisen vaikeudesta nykypäivänä.

Ei siinä, jos olisi ollut jotain suuntaa, mutta kun noidankehään päädyttiin ja tätä kierrettä jatkuvasti ruokittiin päättömästi. Tämäkin, että on todettu, että kukin tekee tavallaan, on myöskin jo tehty. The end, part 2.

Hyvää keskustelua täällä on muuten oikeasti ollut, iso käsi siitä muille. Ja täältä nyt löytyi uusi kaveri ilmeisesti, lähdetään @kasa joskus tonne johonkin heilumaan! Eikö tässä ollut ketjussa kyse, vertaistukea ja neuvoa saada?

Taas kerran, mun provoista huolimatta, @DaCapo sulla on paljon pohdittavaa ja se miten elät elämäsi, on tietenkin päätöksesi. Keskustelua itse haluaisin mielenkiinnosta ihan hyvällä fiiliksellä jatkaa myös, mutta en tässä ketjussa. Tämä on väärä paikka tuolle, mun mielestä.

Jos kuitenkin mentiin siitä, että epäröit itseäsi, teetkö virheen, kun et ole kokemuksia naisten kanssa kerännyt, mutta päädyttiin nyt siihen, että porno on parempi, niin tuossa välissä on helvetin iso kuilu, josta varmasti täältä löytyisi poppoota juttukaveriksi, jos kiinnostaa.

Olet jo sanonut, että käyt / kävit ammattilaisella puhumassa ja se on fine, mutta jos koet sosiaalisen piirisi niukaksi (kun ilmeisesti vain tämä yksi kaveri sulla), niin täältä meitsi valmiina täysin arvostelematta lähtemään vaikka kaljalle.

Olkoot @kasa clockaamassa, oonko millanen tyyppi näin niinku "offline", jahka keksitään jotain suunnitelmaa vallata Helsingin yö.

 

[DaCapo]

@DaCapo Sulla vois olla parempaa saumaa täällä (jos haluat) aloittaa uutta ketjua, jossa yleisesti aiheena olisi ns. vaivautuminen mukavuusalueen ulkopuolelle (mikäli jo vastaavaa aktiivista ketjua ei ole vielä?).

Olet kuitenkin pistänyt mut jo ignoreen, mutta itseäni tässä on turhauttanut se, että ketjussa on puhuttu reilun monta sivua sinun haasteistasi, jotka eivät selvästikään johdu pariutumisen vaikeudesta nykypäivänä.

Ei siinä, jos olisi ollut jotain suuntaa, mutta kun noidankehään päädyttiin ja tätä kierrettä jatkuvasti ruokittiin päättömästi. Tämäkin, että on todettu, että kukin tekee tavallaan, on myöskin jo tehty. The end, part 2.

Hyvää keskustelua täällä on muuten oikeasti ollut, iso käsi siitä muille. Ja täältä nyt löytyi uusi kaveri ilmeisesti, lähdetään @kasa joskus tonne johonkin heilumaan! Eikö tässä ollut ketjussa kyse, vertaistukea ja neuvoa saada?

Taas kerran, mun provoista huolimatta, @DaCapo sulla on paljon pohdittavaa ja se miten elät elämäsi, on tietenkin päätöksesi. Keskustelua itse haluaisin mielenkiinnosta ihan hyvällä fiiliksellä jatkaa myös, mutta en tässä ketjussa. Tämä on väärä paikka tuolle, mun mielestä.

Jos kuitenkin mentiin siitä, että epäröit itseäsi, teetkö virheen, kun et ole kokemuksia naisten kanssa kerännyt, mutta päädyttiin nyt siihen, että porno on parempi, niin tuossa välissä on helvetin iso kuilu, josta varmasti täältä löytyisi poppoota juttukaveriksi, jos kiinnostaa.

Olet jo sanonut, että käyt / kävit ammattilaisella puhumassa ja se on fine, mutta jos koet sosiaalisen piirisi niukaksi (kun ilmeisesti vain tämä yksi kaveri sulla), niin täältä meitsi valmiina täysin arvostelematta lähtemään vaikka kaljalle.

Olkoot @kasa clockaamassa, oonko millanen tyyppi näin niinku "offline", jahka keksitään jotain suunnitelmaa vallata Helsingin yö.

Et ole ignoressani - kukaan ei ole. Tässä aiheessa verbaalinen ruoska on pikemminkin suotavaa.

Ja vaikka tuossa hetki sitten kirjoittelin lopullisesta päätöksestä olla tekemättä mitään, niin en ole nyt kuitenkaan mitään hanskoja tiskiin virallisesti laittanut, etenkin kun vähän pohdin asiaa tarkemmin, eikä se tuntunutkaan hyvältä. Ei nyt masenna, eikä ahdista tms.

Kun muuten tuntuu, että elämä on ihan ok, niin tuntuu, että jotain puuttuu.

 

[salojan]

Ja vaikka tuossa hetki sitten kirjoittelin lopullisesta päätöksestä olla tekemättä mitään, niin en ole nyt kuitenkaan mitään hanskoja tiskiin virallisesti laittanut, etenkin kun vähän pohdin asiaa tarkemmin, eikä se tuntunutkaan hyvältä. Ei nyt masenna, eikä ahdista tms.

Jahans. Miksi sä jätät jonkun pikku promille-oven raolleen vaan koska et halua enempää?

 

[DaCapo]

Jahans. Miksi sä jätät jonkun pikku promille-oven raolleen vaan koska et halua enempää?

En halua nostaa liikaa odotuksia, siksi on jätettävä nimellinen mahdollisuus. Tapahtuu, jos on tapahtuakseen.

 

[salojan]

En halua nostaa liikaa odotuksia, siksi on jätettävä nimellinen mahdollisuus. Tapahtuu, jos on tapahtuakseen.

Nonni. Eli joku mahdollisuus jossain universumissa on siis mahdollista. Mutta sen sanon että olet aika terävästi selventänyt että tässä maailmassa et halua hellyytä etkä naiskauneutta. Tapahtuu mitä tapahtuu.

 

[KiD83]

Voin sinulle kertoa, että pimpit on aina kauniita ja ne tuntuu samalta vaikka olisi karvoja.

No hyi, ei todellakaan tunnu.

 

[DaCapo]

Nonni. Eli joku mahdollisuus jossain universumissa on siis mahdollista. Mutta sen sanon että olet aika terävästi selventänyt että tässä maailmassa et halua hellyytä etkä naiskauneutta. Tapahtuu mitä tapahtuu.

Kyse ei ole halusta, vaan kykenemisestä. Toki, helppo sitä nyt on manata, miksi en tehnyt enempää asian eteen 20 vuoden iässä. No, totuus on, että olin silloin samanlainen, kuin nyt - paitsi, en ole niin ahdistunut ihminen, kuin 10 vuotta sitten.

 

[banaani]

No hyi, ei todellakaan tunnu.

Ei ne karvat siellä emättimen sisällä kasva. Mihin oikein työnnät, että tuntuma on eri?

 

[banaani]

Kyse ei ole halusta, vaan kykenemisestä. Toki, helppo sitä nyt on manata, miksi en tehnyt enempää asian eteen 20 vuoden iässä. No, totuus on, että olin silloin samanlainen, kuin nyt - paitsi, en ole niin ahdistunut ihminen, kuin 10 vuotta sitten.

Hassusti muuten tänään törmäsin yhteen tuttuun, joka kävi lukiota kanssani. Oli yksi näistä "nörttikavereista", joihin lopetin kontaktin. Kun hän näki minut (siis kauppakeskuksen läheisyydessä, randomisti vaan), oli hän erittäin hermostuneen oloinen.

Rikoin jään tervehtimällä "hei XXX, mitä sulle kuuluu? Oliks meillä muuten välit ihan OK, kun oli vähän riitaa silloin?" Itseäni siis asia ei enää kiinnostanut, mutta ihmisiä tunnen lukea aika hyvin ja pitihän ns. "the elephant in the room" huomioida. Kaveri sitten muisti jopa yksityiskohtia, oli selvästi ottanut kovemman iskun. Mä siis silloin haistatin sille kukkaset, en jaksanut sen saamattomuutta.

Päästiin vähän juttuun ja se kysyi mitä mun elämässä on tapahtunut viimeiset 10 vuotta ja tässähän on tapahtunut vaikka ja mitä. Asuin välillä muualla Euroopassa, hetkeksi myös muutin eri mantereelle, olin naimisissakin, nyt eroamassa, töitä tehnyt ja edellisestä duunista irtisanoutunut, jne. "eli minulle tyypillistä, aina vähän seikkailua pitää olla."

Tämän tyypin elämässä taas ei ollut tapahtunut yhtään mitään. Edelleen sama duuni, edelleen sinkku, edelleen päivät pitkät pelaa koneella, edelleen ei sosiaalista elämää muuta kuin pakolliset asiat, esim. perhe tai työ. Eli yhtä saamaton kuin jo 15 vuotta sitten ja kestin sen paskaa 5 vuotta ja nyt 10 vuotta myöhemmin ihan samaa taas.

Ihan vaan sivuseikkana, että näitä tapauksia on muita, hyvin samanlaisia. Tuo kaveri ei ole edes pussannut ketään saati rintaa puristellut. @DaCapo olet pelimies tähän verrattuna.

 

[WayLoo]

Koetko, että sinä olet sellainen henkilö, että joku missi sinuun hullaantuu?

Kovasti sinulla täysin irrelevantteja vaatimuksia, kuten paljas pimppi. Voin sinulle kertoa, että pimpit on aina kauniita ja ne tuntuu samalta vaikka olisi karvoja. Lisäksi salilla käyminen ei löysyyteen vaikuta. Unohda nuo tyhmät ja irrelevantit vaatimukset.

Millainen penis sinulla on ja koetko, että se täyttää samanlaiset vaatimukset?

Melkone kaveri jos kaikki pillut samalle tuntuu

Varmaan haiseeki kaikki samalle? Ja maistuu?

Koronarokote syövyttäny aivot?

E. Jatketaan toki sen verta et jos karvatonta ja karvalakkia vertaa ni eroja kyl niissäki..

 

[Kubbih]

Niin jos seksityöläistä meinasit niin kyllähän sitäki tulee mietittyä... Mutta ei vaan kasetti oikein taivu siihen että menisi maksulliselle. Voisi olla entistä huonommat fiilikset sen jälkeen, tai mistähän sitä tietää mutta näin veikkaan.

Ennemmin sitte lähtisi vaikka jonnekin kaakkoisaasiaan ja nauttisi hetken... jos vaikka ei tarvitsisi edes maksaa, ei se maksullisiin meno siellä oo sen parempi vaihtoehto. Jotenkin vaan kehtaamisongelma ja saamattomuus vaivaa siinäkin.

Kuten itsekin totesit, panemistahan se vaan on. Tietty ulkomailla maksulliset eukot halvempia entä suomessa. Voi olla varmaan enemmän kokemustakin heillä, kun leivän saanti on kiinni jakamisesta.

 

[DaCapo]

Hassusti muuten tänään törmäsin yhteen tuttuun, joka kävi lukiota kanssani. Oli yksi näistä "nörttikavereista", joihin lopetin kontaktin. Kun hän näki minut (siis kauppakeskuksen läheisyydessä, randomisti vaan), oli hän erittäin hermostuneen oloinen.

Rikoin jään tervehtimällä "hei XXX, mitä sulle kuuluu? Oliks meillä muuten välit ihan OK, kun oli vähän riitaa silloin?" Itseäni siis asia ei enää kiinnostanut, mutta ihmisiä tunnen lukea aika hyvin ja pitihän ns. "the elephant in the room" huomioida. Kaveri sitten muisti jopa yksityiskohtia, oli selvästi ottanut kovemman iskun. Mä siis silloin haistatin sille kukkaset, en jaksanut sen saamattomuutta.

Päästiin vähän juttuun ja se kysyi mitä mun elämässä on tapahtunut viimeiset 10 vuotta ja tässähän on tapahtunut vaikka ja mitä. Asuin välillä muualla Euroopassa, hetkeksi myös muutin eri mantereelle, olin naimisissakin, nyt eroamassa, töitä tehnyt ja edellisestä duunista irtisanoutunut, jne. "eli minulle tyypillistä, aina vähän seikkailua pitää olla."

Tämän tyypin elämässä taas ei ollut tapahtunut yhtään mitään. Edelleen sama duuni, edelleen sinkku, edelleen päivät pitkät pelaa koneella, edelleen ei sosiaalista elämää muuta kuin pakolliset asiat, esim. perhe tai työ. Eli yhtä saamaton kuin jo 15 vuotta sitten ja kestin sen paskaa 5 vuotta ja nyt 10 vuotta myöhemmin ihan samaa taas.

Ihan vaan sivuseikkana, että näitä tapauksia on muita, hyvin samanlaisia. Tuo kaveri ei ole edes pussannut ketään saati rintaa puristellut. @DaCapo olet pelimies tähän verrattuna.

Itse voin onneksi puolustautua assburger diagnoosillani, mikä oli sinänsä helpotus itselleni - se selittää paljon historiaani, ainakin joiltakin osin. Huono puoli oli siinä, että 10 vuotta sitten olisi ollut parempi saada diagnoosi.

Oppinut sen tässä parin viikon aikana useita keskutelupalstoja lukiessa, että kokemattomuutta ei kannata tuoda ilmi, ellei kyseessä ole parisuhteen hommaaminen ja silloinkaan sitä ei kannata mainita, ennen kuin tuntee toisen paremmin - ei siis heti alkuunsa. Sama varmaan koskee assburger- asiaa.

Ja jos joskus pääsen poikuudesta eroon, niin se on todennäköisesti yhden yön- juttu, olkoon se sitten kuinka jännittävä ja stressaava tilanne hyvänsä.

Ja kaikille kliseille on nollatoleranssi.

 

[dataaja95]

Hassusti muuten tänään törmäsin yhteen tuttuun, joka kävi lukiota kanssani. Oli yksi näistä "nörttikavereista", joihin lopetin kontaktin. Kun hän näki minut (siis kauppakeskuksen läheisyydessä, randomisti vaan), oli hän erittäin hermostuneen oloinen.

Rikoin jään tervehtimällä "hei XXX, mitä sulle kuuluu? Oliks meillä muuten välit ihan OK, kun oli vähän riitaa silloin?" Itseäni siis asia ei enää kiinnostanut, mutta ihmisiä tunnen lukea aika hyvin ja pitihän ns. "the elephant in the room" huomioida. Kaveri sitten muisti jopa yksityiskohtia, oli selvästi ottanut kovemman iskun. Mä siis silloin haistatin sille kukkaset, en jaksanut sen saamattomuutta.

Päästiin vähän juttuun ja se kysyi mitä mun elämässä on tapahtunut viimeiset 10 vuotta ja tässähän on tapahtunut vaikka ja mitä. Asuin välillä muualla Euroopassa, hetkeksi myös muutin eri mantereelle, olin naimisissakin, nyt eroamassa, töitä tehnyt ja edellisestä duunista irtisanoutunut, jne. "eli minulle tyypillistä, aina vähän seikkailua pitää olla."

Tämän tyypin elämässä taas ei ollut tapahtunut yhtään mitään. Edelleen sama duuni, edelleen sinkku, edelleen päivät pitkät pelaa koneella, edelleen ei sosiaalista elämää muuta kuin pakolliset asiat, esim. perhe tai työ. Eli yhtä saamaton kuin jo 15 vuotta sitten ja kestin sen paskaa 5 vuotta ja nyt 10 vuotta myöhemmin ihan samaa taas.

Ihan vaan sivuseikkana, että näitä tapauksia on muita, hyvin samanlaisia. Tuo kaveri ei ole edes pussannut ketään saati rintaa puristellut. @DaCapo olet pelimies tähän verrattuna.

Anteeksi jos nyt tulee mentaalisella ruoskalla lätkimistä, mutta mitä helvettiä oikeasti. Lopetit siis kaveriin yhteydenpidon, koska hän ei mennyt elämässä eteempäin ja noudattanut samaa elämänpolkua kuin sinä. Viestistäsi välilttyi asenne, vitun hikky, tekisit jotain muutakin kuin istuisit koneella. EN jotenkin pysty itse ymmärtämään tätä asennetta, jos kaverit eivät pysy elämänpelissä mukana heidät heitetään ulos piireistä. Itselläni lapsuudesta säilynyt tietty kaveriporukka, on hikkyä on sosiaalisempaa tyyppiä, mutta kaikkia yhdistävät samat harrastukset ja vanhat kokemukset. Toisaalta myönnän, että en itse monessa muussakaan asiassa normojen normeihin sovi ja lapsuudessani epäilty aspergeria.

 

[kasa]

Anteeksi jos nyt tulee mentaalisella ruoskalla lätkimistä, mutta mitä helvettiä oikeasti. Lopetit siis kaveriin yhteydenpidon, koska hän ei mennyt elämässä eteempäin ja noudattanut samaa elämänpolkua kuin sinä. Viestistäsi välilttyi asenne, vitun hikky, tekisit jotain muutakin kuin istuisit koneella. EN jotenkin pysty itse ymmärtämään tätä asennetta, jos kaverit eivät pysy elämänpelissä mukana heidät heitetään ulos piireistä. Itselläni lapsuudesta säilynyt tietty kaveriporukka, on hikkyä on sosiaalisempaa tyyppiä, mutta kaikkia yhdistävät samat harrastukset ja vanhat kokemukset. Toisaalta myönnän, että en itse monessa muussakaan asiassa normojen normeihin sovi ja lapsuudessani epäilty aspergeria.

Itselläni on ollut samaa kokemusta kaveripiirin kanssa kuin @banaani lla. Siinä 25-30 vuoden kohdalla osa kavereista valitsi pysyä samassa työssä, pelata tietokonetta, olla käytännössä vain kotona, juoda ahkerasti ja niin edelleen. Ei siinä sinänsä ongelmaa, mutta itselleni alkoi tulla muita juttuja elämään. Halusin kehittää itseäni, harrastaa urheilua, matkailla, tutustua uusiin ihmisiin ja käydä tapahtumissa ja vieläpä joskus selvinpäin. Tietokone ei enää kiinnostanut niin paljoa. Kyselin aikani kavereita seuraksi, mutta he eivät halunneet lähteä oman luolan ulkopuolelle. Roolipelit olivat sitten viimeinen pisara, ei kiinnostanut itseäni ja niistä tuli hyvin passivoivia monille kavereille. Ei sitten enää tuntunut kivalta käydä vain siellä kun mun toiveita ei huomioitu ja sitten kavereiden tapaaminen vain pikkuhiljaa harveni ja harveni.

 

[taski]

Osaan samaistua banaanin tarinaan. Mulla vähän vastaava tilanne yhden lapsuudenkaverin kanssa. Jatkuvaa valitusta, passiivisagressiivista ulinaa ja muuta ihmeellistä lumihiutalointia. Mikään ei kiinnosta, mitään ei saada aikaan mutta silti valitetaan paskaa elämää. Yritetty kaikenlaista keskustella ja "neuvoa" mutta kaveri on sen verran lukossa itsensä kanssa että mitään tuloksia ei synny.
Tähän lisäksi viinan kittaaminen niin ei oikein järkevää keskusteluakaan enää saa aikaiseksi. Olen jättänyt kanssakäymisen minimiin.

 

[banaani]

Anteeksi jos nyt tulee mentaalisella ruoskalla lätkimistä, mutta mitä helvettiä oikeasti. Lopetit siis kaveriin yhteydenpidon, koska hän ei mennyt elämässä eteempäin ja noudattanut samaa elämänpolkua kuin sinä. Viestistäsi välilttyi asenne, vitun hikky, tekisit jotain muutakin kuin istuisit koneella. EN jotenkin pysty itse ymmärtämään tätä asennetta, jos kaverit eivät pysy elämänpelissä mukana heidät heitetään ulos piireistä. Itselläni lapsuudesta säilynyt tietty kaveriporukka, on hikkyä on sosiaalisempaa tyyppiä, mutta kaikkia yhdistävät samat harrastukset ja vanhat kokemukset. Toisaalta myönnän, että en itse monessa muussakaan asiassa normojen normeihin sovi ja lapsuudessani epäilty aspergeria.

Ota miten haluat, mutta siis tämän tyypin kanssa keskustelut olivat aina sitä samaa, päättyen aina samaan turhautumiseen: miten hankalaa on pariutuminen, mitä voisi tehdä oman ulkonäönsä parantamiseksi, miksi miehillä on vaikeaa yhteiskunnassa, jne. Se ei vain ole hauskaa. Jos mentiin kaffelle, niin tyyppi turhautuu siihen, että mun kuulumiset ovat esim. luokkaa "no, tässä viime viikolla juttelin yhdelle mimmille ja katsoo tulisko siitä mitään". Sieltä tulee heti saarnaa, että on "tyytyväinen itseensä", koska tekee "MGTOW" ja "no fap" ja muita asioita. Sitten perään kyselee, miten treffit meni, olisiko vinkkejä, jos nyt kuitenkin yrittäisi. Jos sitten mulla ja tällä mimmillä menee sukset ristiin, tämä kaveri heittää tilastoja, että näin käy "yli 67% tapauksista" tai vastaavaa paskaa, eli ihan odotettavissa. "Parempi olla yrittämättä."

Mun filosofia elämässä on yksinkertainen: en vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka lähinnä työntävät minua alas. Jos mikään muu ei pyöri mielessä kuin se oma saamattomuus, se on myrkyllistä muille. En ole tälle tyypille enkä kenellekään muulle edes minuuttiakaan ajastani velkaa. Enemmän hengaan tyyppien kanssa, jotka ovat hyvää seuraa ja osaavat puhua muustakin. Jos on aina vain videopelit, porno ja pariutumisen vaikeus aihepiireinä, niin olkoon minä sitten se kusipää, kun tuollaiselle haistatan kukkaset. En häpeä. 10 vuotta myöhemmin ja kaveri on edelleen tismalleen samanlainen, niin antaa olla. Kyseli aktiivisesti vinkkejä aiemmin, kun olimme puheväleissä, miten parantaa elämäntilannettaan, mutta ei siitä koskaan tullut mitään. Koin, että mun energiaani vain tuhlataan. Mulle kun kavereiden löytäminen ei ole vaikeaa, mutta tiedän että se on sitä muille, mm. tällekin tyypille.

Se vaan, että ollaksesi kaveri, täytyy siinä jotain vastavuoroisuutta olla myös. En ikinä saanu tältä tyypiltä mitään kättä pidempää vastineeksi. On siis yritetty saada sitä jotain tästäkin tyypistä irti, lukiossa oli toki ihan hauska, kun oli pelikaverina, mutta en enää pelaa esim. CS:ää päivät pitkät. On muutakin elämää. 5 vuotta tätä jankutusta sitten kestänyt, niin päätin vaan katkaista kokonaan kontaktin. Voin edelleen tervehtiä, jos kadulla tulee vastaan, mutta en edes jaksa minimaalisesti olla yhteydessä. Oma on vikansa. Välillä oikeasti on katsottava siihen peiliin.

 

[Cereal killah]

Niin kai se on normaalia että välillä kaverisuhteet "jää", toinen yleinen syy on että joku tekee lapsen ja toinen ei.
Toki yleensä ne kaverisuhteet näivettyy sen sijaan että pitäisi haistattaa vitut ja julistaa "friendship ended with xxx".

 

[banaani]

Niin kai se on normaalia että välillä kaverisuhteet "jää", toinen yleinen syy on että joku tekee lapsen ja toinen ei.
Toki yleensä ne kaverisuhteet näivettyy sen sijaan että pitäisi haistattaa vitut ja julistaa "friendship ended with xxx".

Ei mitään suuria julistuksia tehty. Mielikuvitus jyllää täällä hyvin. Enemmän keskustelu meni näin: "hei, mä en enää jaksa tätä samaa keskustelua, jo sata kertaa on tämä käyty, joko nyt ryhdistäydyt, puhutaan muusta tai sitten vaan mennään omia teitämme." Sieltä tuli sitten passiivisaggressiivinen "niin, no sun persoonalle varmaan luonteva tapa käsitellä asiaa, kun olet impulsiivinen" ja siihen sitten sanansa todistaen vastauksena: "ok, haista paska, kun et osaa kohdella kaveria reilusti, moro."

Erittäin antikliimaksinen, tylsäkin loppuhuipentuma. Salkkareissa enemmän jännitystä. Nämä ovat vaan näitä juttuja, mitä välillä tapahtuu elämässä. Oloni parani heti, en jaksanut tulla analysoiduksi, kun kaveri valittaa elämäänsä samalla ja kaikki mitä teen, on tilastollisesti sitä ja tätä. Se oli tosi toksinen tyyppi lopulta. Mulla pitkään roikkui tällaisia tyyppejä minimaalisella yhteydenotolla, kunnes tajusin, että ihan turhaan raahaan näitä mukanani. Poistin kaikki yhteystiedot ja jos joku joskus soitti, saatoin sanoakin "hei, ei ole pakko teeskennellä että ollaan kavereita, mä haluun jatkaa omaa elämääni, kiitos."

 

[Awelonian]

Ei sen nyt mikään silikonitissi tarvitse olla, mutta kyllä, millaiset rinnat on, onko sheivattu, onko yhtään löysää. Toki jos kyseessä on salilla käyvä, niin ainakaan löysiä ei löydy. Niin ja onhan naisen tavarankin ulkonäössä eroja.

Näitä sun juttuja lukeneena voisi tehdä sinulle hyvää ihan vaan pitää pornotaukoa tai jotain. Se mitä mietit naisen vartalosta näyttää olevan esinnäkin aika pinnallista ja toiseksi ihan hiton irrelevantteja asioita. Rinnat ovat yleensä eripariset, onko sheivattu vai ei on se ja sama, löysää on jokaisella ihmisellä jossain, tavaran ulkonäkökin on yleensä eri juttu mitä pornojen closeupeissa. Jos on jotain tuollaisia vaatimuksia nollakokemuksella, niin kannattaisi suosiolla miettiä niitä peilin kanssa ja lopettaa se porno. Pornolla ei tosielämän kanssa ole mitään tekemistä ja aktitkaan eivät ole useinkaan verrattavissa normaaliin seksiin. Oikeasti. Olet sairas.

 

[Joku_242]

Joo, tämä hällävälismi toimii jos malttaa ja ei ole välitöntä ja pakottavaa tarvetta päästä lähempään kanssakäyntiin, tiiän fiiliksen Se usein herättää vastapuolen kiinnostuksen kun on tosiaan ujosti välinpitämätön, varsinkin naisen kanssa joka on tottunut jatkuvaan huomioon.

Ehkä enemmän se kuitenkin se, että ei myöskään tunnu rasittavalta puhua naisille, kun ei ole silleen tarvetta viedä asiaa eteenpäin.

Ota miten haluat, mutta siis tämän tyypin kanssa keskustelut olivat aina sitä samaa, päättyen aina samaan turhautumiseen: miten hankalaa on pariutuminen, mitä voisi tehdä oman ulkonäönsä parantamiseksi, miksi miehillä on vaikeaa yhteiskunnassa, jne. Se ei vain ole hauskaa.

Meinaatko siis että KAIKKI tai suurin osa keskustelusta pyöri tuon aiheen ympärillä? No joo, sitten se on rasittavaa, olisi ihan eri asia jos se vaan välillä tulee puheeksi.

EDIT: Mutta sen verran vielä että noin pääsääntöisesti useimmat netin itsensäkehittämisohjeet on paskaa. Jonkin verran voi mennä pois mukavuusalueeltaan, mutta jos noin lähtökohtaisesti huolehtii omasta hygieniastaan, vaatetuksen siisteydestä ja on valmis matkailemaan tai kokeilemaan harrastuksia sen sijaan että möllöttäisi 24/7 kotona pelaamassa tietokoneella, asialle on aika vähän tehtävissä.

 

[banaani]

@Joku_242 Joo, siis turhautuisit itsekin, kun ei tyyppi juuri mistään muusta puhunut. Kaikella kunnioituksella @DaCapo 'a kohtaan, tämä tyyppi oli käytännössä oikean elämän ilmestymä siitä, mitä viimeiset 5 sivua ovat olleet täällä @DaCapo 'n juttuja, mutta 5 vuoteen venytetty. Aina, joka kerta päädytään samaan.

Ja samaa mieltä noista itsensäkehittämisjutuista netissä. Erityisesti Redditissä. Valtaosa täyttä kuraa. En tosiaan itsekään usko nofappiin, vaikka pidän pornon kulutusta erittäin vähäisenä, jopa olemattomana, tietoisesti. Se vaan toimii mulle paremmin.

 

[Taneli-]

Poistin kaikki yhteystiedot ja jos joku joskus soitti, saatoin sanoakin "hei, ei ole pakko teeskennellä että ollaan kavereita, mä haluun jatkaa omaa elämääni, kiitos."

Osittain tajuan, mutta toisaalta en.
Eli se on normaalia että ajan kuluessa osa kavereista (varsinkin opiskelukavereista) jää syrjään nykyisestä kaveripiiristä.
Itse esim. kuukauden vaihteessa kävin tapaamassa pientä määrää vanhoja kavereita jotka olen tuntenut päälle 30 vuoden takaa. Yhteen en ollut missään tekemisissä varmaan päälle 20 vuoteen ja erästä toista en ollut nähnyt noin 10 vuoteen.

Ihan mukavaa silti mutta jos miettii että asutaan eri puolilla Suomea (Poria, Tamperetta, Mänttä-Vilppulaa jne) sekä eri elämäntilanteet (yhdellä pari lasta jotka nyt täysi-ikäisiä, yhdellä 4 lasta joista yksi vaatii erikoishoitoa käytännössä jatkuvasti, yhdellä asumusero ja uutta naista koukussa jne.) on ymmärrettävää että kovin useasti ei tule nähtyä vaikka aika samaa ikää ollaan kaikki (4 vuoden sisällä).

En silti toteaisi puhelimeen jotain "mä haluan jatkaa omaa elämääni, älä soita enää". On se silti kaveri vaikka sitä ei ehkä edes joka kymmenes vuosi näe.

Toki täytyy myöntää että yhteen samaan aikaan tutustuneeseen kaveriini en ole pitänyt yhteyttä koska hän käytännössä vain varasti tavaroita, ryyppäsi ja alkoi käyttämään huumeitakin. Lisäksi oli aina halailemassa kun nähtiin ja lähes kyynelsilmin kertoili miten olen kuin veli hänelle ja pummi aina rahaa alkoholiin. Vielä on itsellä sama puhelinnumero käytössä, eipä ole yhteyttä ottanut tai tarjoutunut palauttamaan niitä "ne on mun vaatekomerossa, tuon heti kun löydän" varastamiaan tavaroita.

Kenellekään en ole silti haistallut mitään tai sanonut että ei saisi pitää yhteyttä. Toki kun ikää on tullut enempi ei ole enää sellaisia fiiliksiä kuin nuorena vaikkapa että voisi pitää parisen kuukautta kesällä vaan "kavereiden aikaa" ja käytännössä ryypätä vähintään 2-3 päivänä ja muutenkin nähdä lähes päivittäin.

Eli jos kaverit eivät muutu mutta itse muuttuu niitä näkee varmaan harvemmin. Kun kaikki kuitenkin (luultavasti) muuttuvat heitä(kin) näkee myös harvemmin.

Onhan se silti ihan mukavaa olla edes pienessä määrin mukana kavereiden arjessa tai juhlissa mukana. On se sitten 30v bileet, lapsen syntymä tai jotain muuta kuten vaikka avioero. Aina kuitenkin on paljon mitä voisi oppia toisesta kun vuosien aikana on polut vieneet niin erisuuntiin. Esim. oma tietoni jostain solubiologiasta ovat täysin olemattomat ja kaveri joka on nykyisin rehtorina on siihen suuntautunut ja väitellyt. Samaten omat tietoni jostain syvemmästä kuntienvälisestä poliittisesta kentästä on lähelle nollaa jne. Eli kyllä sitä uutta opittavaa tai mielenkiintoista keskusteluakin saa jos moista kavereista haluaa.

Toki jos kyseessä on sitten täysin toksinen kaveri jolle se lasi on aina puoliksi (tai täysin) tyhjä ja hänen elämänsä täyttyy sinun, naapureiden ja yhteiskunnan arvostelusta (itsessä ei koskaan vikaa) ja ainoat tapaamiset olisivat hänen luonaan sinun tuodessasi oluet tuskin sitä kovin pitkään jatkuisi.

 

[banaani]

Mikä ongelma sinulla on @Taneli- sen kanssa, miten hoidan oman elämäni? Pidän siitä, että yhteystietoluettelossa on vain ne ihmiset, joiden kanssa haluan aidosti puhua. Jos soitat mulle ja näkyy vain numero, niin todennäköisesti olet verotoimiston täti tai joku, johon en halua olla enää yhteyksissä. En pidä yllä kulisseja, en tykkää "feikata", en huvikseni soittele vanhoja tuttuja läpi, joihin en ole pitkään ollut yhteydessä. Kaveripiirini muuttuu jatkuvasti ja sosiaalinen elämäni on hyvin täytteistä. Ei yksinkertaisesti jaksa roikuttaa ihmisiä elämässäni, jotka eivät vähintään ole sitä mieltä, että olen hyvä tyyppi. Valtaosa näistä tapauksista näkivät, että mulla ns. "käy flaksi" ja halusivat teorioida, miten mahdun maailmankuvaansa peilaten Redditin incel-juttuihin.

Silloin vielä puhuttiin ilmauksesta "NEET" (Not in Education, Employment or Training). En ole labrarotta. Ehkä tiedän paremmin, miten minulle on mukavaa hoitaa asiani. Jos @Taneli- olisimme joskus olleet kavereita, soittaisit mulle ja ilmoittaisin "hei, älä soita enää, mulla on eri elämä nyt", niin etkö olisi kuitenkin iloinen siitä, että olen aito oma itseni, enkä teeskentele sinunkaan iloksesi? Riittää kaikki pelleily kulissien kanssa. Ei kiitos. Ei minulle. Sä teet, miten sä teet. Älä arvostele muita, kiitos. Aiemminkin tässä ketjussa totesin, että täällä pitäisi oikeasti olla avoimempi ottamaan vastaan eri näkemyksiä ja tapoja hoitaa elämän asiat, mukaanlukien kaveripiirin asiat ja myös tämä pariutuminen, mistä ketjussa on kyse.

 

[Joku_242]

Silloin vielä puhuttiin ilmauksesta "NEET" (Not in Education, Employment or Training). En ole labrarotta. Ehkä tiedän paremmin, miten minulle on mukavaa hoitaa asiani. Jos @Taneli- olisimme joskus olleet kavereita, soittaisit mulle ja ilmoittaisin "hei, älä soita enää, mulla on eri elämä nyt", niin etkö olisi kuitenkin iloinen siitä, että olen aito oma itseni, enkä teeskentele sinunkaan iloksesi? Riittää kaikki pelleily kulissien kanssa. Ei kiitos. Ei minulle. Sä teet, miten sä teet. Älä arvostele muita, kiitos. Aiemminkin tässä ketjussa totesin, että täällä pitäisi oikeasti olla avoimempi ottamaan vastaan eri näkemyksiä ja tapoja hoitaa elämän asiat, mukaanlukien kaveripiirin asiat ja myös tämä pariutuminen, mistä ketjussa on kyse.

Mun mielestä toi olis vaan paskaa käytöstä, ellei taustalla ole just tyyliin rikoksia tai pahoja päihdeongelmia tjsp.

 

[dataaja95]

Ota miten haluat, mutta siis tämän tyypin kanssa keskustelut olivat aina sitä samaa, päättyen aina samaan turhautumiseen: miten hankalaa on pariutuminen, mitä voisi tehdä oman ulkonäönsä parantamiseksi, miksi miehillä on vaikeaa yhteiskunnassa, jne. Se ei vain ole hauskaa. Jos mentiin kaffelle, niin tyyppi turhautuu siihen, että mun kuulumiset ovat esim. luokkaa "no, tässä viime viikolla juttelin yhdelle mimmille ja katsoo tulisko siitä mitään". Sieltä tulee heti saarnaa, että on "tyytyväinen itseensä", koska tekee "MGTOW" ja "no fap" ja muita asioita. Sitten perään kyselee, miten treffit meni, olisiko vinkkejä, jos nyt kuitenkin yrittäisi. Jos sitten mulla ja tällä mimmillä menee sukset ristiin, tämä kaveri heittää tilastoja, että näin käy "yli 67% tapauksista" tai vastaavaa paskaa, eli ihan odotettavissa. "Parempi olla yrittämättä."

Mun filosofia elämässä on yksinkertainen: en vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka lähinnä työntävät minua alas. Jos mikään muu ei pyöri mielessä kuin se oma saamattomuus, se on myrkyllistä muille. En ole tälle tyypille enkä kenellekään muulle edes minuuttiakaan ajastani velkaa. Enemmän hengaan tyyppien kanssa, jotka ovat hyvää seuraa ja osaavat puhua muustakin. Jos on aina vain videopelit, porno ja pariutumisen vaikeus aihepiireinä, niin olkoon minä sitten se kusipää, kun tuollaiselle haistatan kukkaset. En häpeä. 10 vuotta myöhemmin ja kaveri on edelleen tismalleen samanlainen, niin antaa olla. Kyseli aktiivisesti vinkkejä aiemmin, kun olimme puheväleissä, miten parantaa elämäntilannettaan, mutta ei siitä koskaan tullut mitään. Koin, että mun energiaani vain tuhlataan. Mulle kun kavereiden löytäminen ei ole vaikeaa, mutta tiedän että se on sitä muille, mm. tällekin tyypille.

Se vaan, että ollaksesi kaveri, täytyy siinä jotain vastavuoroisuutta olla myös. En ikinä saanu tältä tyypiltä mitään kättä pidempää vastineeksi. On siis yritetty saada sitä jotain tästäkin tyypistä irti, lukiossa oli toki ihan hauska, kun oli pelikaverina, mutta en enää pelaa esim. CS:ää päivät pitkät. On muutakin elämää. 5 vuotta tätä jankutusta sitten kestänyt, niin päätin vaan katkaista kokonaan kontaktin. Voin edelleen tervehtiä, jos kadulla tulee vastaan, mutta en edes jaksa minimaalisesti olla yhteydessä. Oma on vikansa. Välillä oikeasti on katsottava siihen peiliin.

Okei, nyt rupean ymmärtämään paremmin. Vaikka en itse ole niitä helpoimpia ihmisiä ja pystyn myöntämään sen, ovathan tuollaiset ihmiset aivan helvetin raskaita, kaikki on paskaa, mikään ei ole koskaan hyvin jne.

 

[Taneli-]

Pidän siitä, että yhteystietoluettelossa on vain ne ihmiset, joiden kanssa haluan aidosti puhua. Jos soitat mulle ja näkyy vain numero, niin todennäköisesti olet verotoimiston täti tai joku, johon en halua olla enää yhteyksissä. En pidä yllä kulisseja, en tykkää "feikata", en huvikseni soittele vanhoja tuttuja, joihin en ole pitkään ollut yhteydessä

Voihan näin tehdä, ei itsellänikään ole läheskään kaikkia yhteystietoja nykyisessä puhelimessani joita oli vielä viimevuosituhannella vanhoissa omissa luetteloissani. Lähinnä mietin sitä että jos joku soittaa vaikka se olisi sitten 40 vuoden takaa niin ei se ole minusta feikkaamista jos vastaan vaikka ja sanon suoraan että ei, en muista henkilöä. Ei kiitos, en halua tulla ala-asteen luokkakokoukseen tjsp. mutta en silti olisi epäkohtelias ja sanoisi että älä enää soita mulle.

Tarkoitin sanoa että moni noista etenee ihan omalla painollaan ja kun heitä ei ns. "ikinä" näe tai heihin ole yhteydessä niin eivät hekään ole sitten yhteydessä.

En usko että kaverit vaikkapa Helsingistä, Turusta, Jyväskylästä, Imatralta tai Kotkasta ole erityisen surullisia tai vihaisia vaikka ei jopa vuosikymmeniin ole nähty tai oltu yhteyksissä. Kenenkään ei ole tarvinut laittaa erillistä viestiä ja pyytää että ei oltaisi yhteyksissä. Jos joku laittaa viestiä vaikka FB päivitystä mistä näen että hän on tulossa lähelle ja kertoo että perhe menee täyshoitoon voisi nähdä niin miksi ei? Jos se minulle käy, jos ei voin sanoa suoraan että on oman perheen kanssa juuri jotain menoa.

Eli myös se kaveri on joustava ja ymmärtää että tilanteet muuttuvat. Vaikka kakarana pelattiin Amigalla tai 64:lla ja elämän sisältö oli ehkä diskettien ja kasettien vaihtelua on se silti kiva joskus nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Siitä ei aiheudu suurempaa ongelmaa. Toki on myös monia joita ei sitten vaan näe, jotka edelleen hommaavat sitä samaa kuin ennenkin. Tai sitten huomaavat ja ihmettelevät mistä tunnet tämän tyypin? kun tulee yhteinen kaveri. (Jaa, R&T livemiitti, OK)

Itselläni ei kuitenkaan ole ollut sellaisia kavereita jotka olisivat ns. väkisin koettaneet roikkua kiinni ja vaatineet vaikka olisin jopa paikkakunnalta muuttanut että olisin tullut käymään "jatkuvasti" ja pyrkinyt elämää samaa vanhaa vaikka opiskelijaelämää. Ehkä sinulle toimii paremmin tuo oma polkusi. Onnea sille, en pyri arvostelemaan. Kerroin vain miten se itselläni on toiminut ja miten ei ole tarvinut erikseen vaihtaa numeroa tai kertoa soittajille että eivät enää olisi yhteydessä.

 

[banaani]

Mun mielestä toi olis vaan paskaa käytöstä, ellei taustalla ole just tyyliin rikoksia tai pahoja päihdeongelmia tjsp.

Parasta tässä on @Joku_242, että jos sun maailmankuvassa tämä on paskaa käytöstä, minun maailmankuvassani en välittäisi tuollaisesta kommentista alkuunkaan. Siis onko niin ihmeellistä, että meitä ihmisiä on jopa erilaisia? Olen kunnioittavainen ja hyväkäytöksinen, mutta mielestäni se on toisen kohtelemista oikein, että ilmoittaa, jos ei kiinnosta vaihtaa kuulumisia. Miksi haluat minusta teeskentelijän langan toiseen päähän? Jotta sinulle tulisi siitä hyvä fiilis? Miksi minun pitäisi tyydyttää sinun toiveesi? Entä oma toiveeni olla omassa rauhassani?

Enkä edes ole erakko, joka päivä löytyy ohjelmaa. Eli oikeastaan tuosta @Taneli- 'n esimerkistä, ei kiinnostaisi sekään, jos vaikka 10 vuotta sitten olisimme olleet kavereita, sen jälkeen odotetustikin eri elämäntilanteiden myötä vähemmän kontaktia ja olisit välissä muovautunut vaikka meriarkeologian maisteriksi ja ollut poliittisena ehdokkaanakin ja ties mitä. Jos sieltä tulee sulta 40-vuotissynttäreihin kirjeellinen kutsu kuvan kera esikoisestasi, se menisi minulla rehellisesti saman tien roskakoriin. Minua ei yksinkertaisesti kiinnosta menneisyys. Elän hyvin vahvasti eteenpäin suuntautuvasti ja se on vain tapani hoitaa asiat. Tykkään jopa ajatuksesta, että olisin "nobody", joka voi vaikka muuttaa toiselle mantereelle hetken mielijohteesta ja aloittaa täysin uuden elämän. Se olen minä.

 

[Civis Bonus]

Suomessa oon käynyt muutaman kerran ja on oikeastaan hyvät kokemukset. Paremmat kuin damista. Sinänsä kuitenkaan hys-hys meininki ei kauheasti kiinnosta ja mieluummin tapailisin tavallisia naisia. Deittejä oon tavannut Tinderistä hirveät määrät. Tinderin ongelma on, että sekin on jonkinlainen addiktio ja siellä ei näe sen naisen olemusta oikein kuvista. Mulla jotenkin sattuu aina niitä, jotka on erilaisia mitä ajattelin, enkä juurikaan niistä kiinnostu. Tinderiin oonkin tosi kyllästynyt. Tosielämässä taas tulee monta olemukseltaan kiinnostavaa naista vastaan joka päivä. Hitto kun uskaltaisi tehdä aloitteita. Sulla on kyllä pokkaa ja osaat tuon pelin, pakko nostaa hattua. Itse uskallan joskus jutulle, mutta kyllähän ne pakit tuntuu ikävältä ja satuttaa eikä yleensä viitsi jokapäiväisessä elämässä kovin usein lähestyä. Tai jututtaa uskallan, mutta sinkkuutta kysyä en enkä ehdottaa deittejä.

Nykyään pyrin esim. mukavalle kaupan kassalle aina jotain extraa puhumaan, mutta vielä en tosiaan deittejä oo saanut ehdotettua jotain poikkeuksia lukuunottamatta.

Mietipä tätä.

Itse olen niin komea ja samalla mieskaunis parimetrinen blondi, että naiset pidättelee joskus itkua, jos en vastaa flirttiin. Kyllä. Ja tämä ei muuten ole enää hauskaa. Älykkäämmät ymmärtää päätellä miksi.

Nyt varsinkin kesällä, kun on hiukset täysin trimmissä ja auringon vaalistamat. Pitkät sääret ja täysin vaaleat ihokarvat shortseissa. Se saa ne aivan hulluiksi. Hammaslääkärikäynnit on muuten piinaa molemmille osapuolille…

Ja silti, tai juuri siksi, en lähesty ketään kadulla. Ei ole tarvetta. Ei ollut edes silloin kun olin sinkku.

Kun sitä tarvetta ei ole, ei ole myöskään kanttia. Olen rehellisesti nössö. Mieti, että edes minä en lähestynyt niitä naisia järkyttävän flirttaamisenkaan innostamana, niin ei ole ihme, jos muillakaan ei kantti kestä lähteä nollilta kokeilemaan onneaan.

ps. joskus se pari lasia ja mynthon poistaa tämän ongelman. En ole itse kokeillut, mutta kokeilkaa te.

 

[banaani]

Itse olen niin komea ja samalla mieskaunis parimetrinen blondi, että naiset pidättelee joskus itkua, jos en vastaa flirttiin. Kyllä. Ja tämä ei muuten ole enää hauskaa. Älykkäämmät ymmärtää päätellä miksi.

"Halo-efekti" kaikessa loistossaan. Itse saan huomiota naisilta myös, aloitteita tulee sieltä päästä kuitenkin yli puolet. Tykkään silti bongata naisen ihan kadultakin, usein sellaisista olen päätynyt parempaan seuraan, kuin jos nainen on lähestynyt minua. Tuntuu vain noissa tapauksissa, että nainen yrittää kovasti todistaa olevansa hyvä nainen, niin se menee sellaiseen outoon mielistelyyn, joka on aika turn off itselleni. Sellainen mimmi, joka ei ole "haku päällä", mutta kuitenkin sinkku, on vaikeampi saada haaviin, mutta kaikki sellaiset tähän asti ovat ollet loistavia kokemuksia. Musta tuntuu, että olisit @Civis Bonus samaa mieltä, jos sulla ei olis sitä nykyistä akkaas ja lähtisit kokeilemaan noita itkuaan pidätteleviä, kun et flirttaile takaisin.