Parisuhteen kiemurat

Pohtikaapas nyt ihan rauhassa. Itselläkin tahtoo etenkin ärsytettynä olla hyvinkin helposti sitä ongelmaa, että sanon, mitä sylki suuhun tuo. Varmasti tähän on jokaisella ihan oma mielipide. Mutta jokainen tekee, kuten hyvälle tuntuu.
Mikäs siinä eksässä oli vikana, kun sitäkin on ilmeisesti uhkailtu terällä?

Ja ei tässä meillä muilla ole mitään pohdittavaa. Olet vähintäänkin henkisen lähisuhdeväkivallan uhri.
 
Pohtikaapas nyt ihan rauhassa. Itselläkin tahtoo etenkin ärsytettynä olla hyvinkin helposti sitä ongelmaa, että sanon, mitä sylki suuhun tuo. Varmasti tähän on jokaisella ihan oma mielipide. Mutta jokainen tekee, kuten hyvälle tuntuu.
Ei. Vaikka tuntuisi miltä, ei ketään saa uhkailla veitsellä.
 
Mikäs siinä eksässä oli vikana, kun sitäkin on ilmeisesti uhkailtu terällä?

Ja ei tässä meillä muilla ole mitään pohdittavaa. Olet vähintäänkin henkisen lähisuhdeväkivallan uhri.

Se petti..

Mutta ehkä tässä on tullut oltua liian kiltti ihan kaikin puolin ja huomaa, ettei töissäkään arvosteta, vaikka kuinka tekisit kaikkesi, että hommat edistyy.

Kyllä minä jo suhteellisen selvästi ilmoitin viikonloppuna, että sai muuten olla ensimmäinen ja viimeinen kerta tämänlaatuista viestintää - koski se sitten ketä hyvänsä. Minä en ole tuon exä eikä se minun, niin on aivan turha verrata ketään toiseen tai tehdä sen perusteella mitään johtopäätöksiä.

Ja on tuo ymmärtänyt jättää mm. alkoholin kokonaan pois, joten raivokohtauksetkin loistaa poissaolollaan. Ja ohjastin myös, että tietenkään ei pidä kaikkea antaa anteeksi, mutta ei niitä asioita myöskään kannata hillota vuosikausia sisällään, kun ne kertautuu.

Tässä on kumpikin kasarin lapsena tullut kohdelluksi enemmän tai vähemmän kaltoin, niin yhteisessä tekemisessä on vielä ajoittain hiukan työstettävää..

Mutta ilokseni voin kertoa, että parempaan suuntaan ollaan menossa - sitä en tiedä, mikä ihmeen notkahdus tuo edellinen viikonloppu oli, mutta neuvoin, että puhu nyt ihmeellä ajoissa ensi kerralla.

e. Oho, mikähän helkutin vanha lainaus tonne jäi. Mobiililla mitään näyttänyt
:D
 
Viimeksi muokattu:
Sinulla on nyt defencit päällä. Tottakai se muija sanoo noin. Selvästikkin elät jo nyt pelossa. Tiedät itsekkin, että mitään hyvää ei ole tulevaisuudessa tiedossa. Tuo pelko ja kyvyttömyys toimia on yleistä parisuhdeväkivallan uhreille.


Onhan tässä kieltämättä totuuden siemen. Mutta sanalla sanoen en ole itsekään ihan kaikkein helpoin ihminen ja alan muistuttaa vanhemmiten yhä enemmän äitiäni.

Jotainhan se ehkä kertoo vanhempienkin keskinäisestä suhteesta, että nyt kun äidin kontrolli on hävinnyt muistisairauden takia, niin isä ei kutsu enää kuin nimeltä..

Ei toi väkivaltainen ole, tilanteet on liittyneet aina johonkin täysin älyttömään tilanteeseen. Mutta eihän tuollaisilla asioilla silti tarvitsisi leikkimään lähteä..

Käytöksestä on sen kyllä huomannut ihan pitkin viikkoa sikäli kun on ehtinyt seuraamaan.

On ollut sanalla sanoen muutakin pohdittavaa..
 
Onhan tässä kieltämättä totuuden siemen. Mutta sanalla sanoen en ole itsekään ihan kaikkein helpoin ihminen ja alan muistuttaa vanhemmiten yhä enemmän äitiäni.

Jotainhan se ehkä kertoo vanhempienkin keskinäisestä suhteesta, että nyt kun äidin kontrolli on hävinnyt muistisairauden takia, niin isä ei kutsu enää kuin nimeltä..

Ei toi väkivaltainen ole, tilanteet on liittyneet aina johonkin täysin älyttömään tilanteeseen. Mutta eihän tuollaisilla asioilla silti tarvitsisi leikkimään lähteä..

Käytöksestä on sen kyllä huomannut ihan pitkin viikkoa sikäli kun on ehtinyt seuraamaan.

On ollut sanalla sanoen muutakin pohdittavaa..
Parisuhdeväkivallan uhreille on yleistä etsiä syitä itsestään vaikka se syy on aina väkivaltaa harrastavalla. Tästä syystä useimmat roikkuvat suhteessa liian kauan, tai kunnes on liian myöhäistä.
 
Viimeksi muokattu:
En viitsi nyt lähteä puimaan enempää mutta ilmeisesti viesti ei ollut tarkoitettu uhkaukseksi minua kohtaan, vaan ajatuksena itsensä vahingoittamiselle.

Niin ehkä nyt parempi vaan koettaa edetä sovussa eteenpäin. Myönnettäköön edelleen, että vikaa on varmasti ollut ihan yhtä paljon molemmissa.
Ja sinä uskot tuota paskaa?

Ymmärrätkö tämän kaavan, se vähän uhkailee, hakee rajaa missä hermostut, ottaa puheitaan takaisin keksimällä tarinaan jatkoa että haluaa vahingoittaa itseään. Kunnes eräänä päivänä sanoista tekoihin ja iltapäivälehtien kanteen!

Kasarin lapsi tarinan selitykset ei anna mitään anteeksi. Naisella ongelmia hermojen ja alkoholin kanssa joka paljastuu exää myöden väkivaltana ja sinä vain keksit tarinaa itsestäsi ja sivuutat olankohautuksella sen että pettämisen takia exää sai uhkailla väkivallalla. :facepalm:

Itse olen kasarin lapsi, syntynyt alkoholisti perheeseen helsinkiläiseen kerrostalo lähiöön, varastanut ruuat milloin mistäkin kun vanhempia ei kiinnostanut lastenhoito, asunut lastenkodeissa ja nähnyt koko sen puolen ja silti mulla ei ole ongelmia väkivallan, alkoholin tai itseni kanssa.

Mä olen aina miettinyt, miksi ihmiset jää väkivaltaiseen tai edes epäterveeseen suhteeseen, en ymmärrä vieläkään.
 
Onhan tässä kieltämättä totuuden siemen. Mutta sanalla sanoen en ole itsekään ihan kaikkein helpoin ihminen ja alan muistuttaa vanhemmiten yhä enemmän äitiäni.

Jotainhan se ehkä kertoo vanhempienkin keskinäisestä suhteesta, että nyt kun äidin kontrolli on hävinnyt muistisairauden takia, niin isä ei kutsu enää kuin nimeltä..

Ei toi väkivaltainen ole, tilanteet on liittyneet aina johonkin täysin älyttömään tilanteeseen. Mutta eihän tuollaisilla asioilla silti tarvitsisi leikkimään lähteä..

Käytöksestä on sen kyllä huomannut ihan pitkin viikkoa sikäli kun on ehtinyt seuraamaan.

On ollut sanalla sanoen muutakin pohdittavaa..

Toivottavasti kuitenkin ymmärrät että tavallisessa parisuhteessa ja ihmisten kanssakäynnissä tuommoinen touhu ei ole millään tavalla normaalia.

Johtuu se sitten kenestä tahansa, niin ei ole millään tavalla järkevää pysyä tuollaisessa suhteessa.
 
Kyllä pointtinne on tullut jo selväksi kiitokset.

Ihan se on kuitenkin oma päätökseni että miten mäkeni lasken.
Tottakai se on sinun päätöksesi - voit päättää joko fiksusti tai typerästi. :thumbsup: Muista että suhteestalähtemis-päätöksen tekemättä jättäminenkin on päätös.
 
Kyllä pointtinne on tullut jo selväksi kiitokset.

Ihan se on kuitenkin oma päätökseni että miten mäkeni lasken.
Näissä kannattaa ajatella, mitä sanoisi siskolleen tai muulle läheiselle vastaavassa tilanteessa. Jos ei etäännytä itseään, ei näe kokonaiskuvaa. Sinun päätös se on, tiedät paremmin tapauksen yksityiskohdat kuin me.
 
En nyt jaksa sen pidemmälti raportoida, mutta ilmeisen hyvä meno näyttää taas olevan.

Saatoin ehkä mainita, että niistä asioista ei voi kyllä keskustella per ikinä, jos odottaa sitä ns. täydellistä paikkaa.

Taidan vaan pyytää backlogin, niin päästään vähemmällä..
 
Hienoa Bites 👍🏻 Täällä ensimmäinen yö menossa lasten kanssa ilman vaimoa.
On kyllä melkoista tunteiden myllerrystä.

No tuon työhomman kanssa meni niin jo niin Montypythoniksi, että siitä ei enää puutukaan kuin "se aika kuusta". Ja ymmärrys loppuu siihen paikkaan. :beye:

Kolmesti pahoittelin, että mitenkään en halua loukata, moittia, haastaa riitaa tai mitään.

Mutta että onko koskaan kuullut sellaista sanontaa, että "jos lusikalla annetaan, ei voi kauhalla vaatia".

Ihan konkreettinen esimerkki, että jos se kaveri yrittää sitä omaa ketutustaan purkaa pois saunomalla ja yrittää edes jotenkin saada hyvän fiiliksen edes dokaamatta saunakaljoja enempää

Niin sängystä selällään huudellaan että "ai pyörikö se kone jossain kohtaa". Muistaen toki mainita että "menehän sinäkin ajoissa nukkumaan tänään". Siinä sitten tyhjennät sen koneen ja siivoat muutenkin toisen jäljet koska se saunominenhan on sulle pelkkää lepoa.

Niin ilmoitin, että multa ei nyt tähän tule yhtään tämän enempää kontribuutiota tässä kohtaa.

Kaikessahan on kyse neuvottelutaktiikasta. Kerran kuussa se näyttää olevan sen verran haastavaa, että verrattaen erinomaisilla keittiöpsykologin taidoilla pysty siihen vaikuttamaan kerrassa mitenkään. Aina pitää kysyä itseltään, että onko tehtävässä mahdollista onnistua.

Ilmoitin, että kertoo sitten, kun ei enää ärsytä asia xyz - mulla on tässä vähän muuta tekemistä.

Yhden toisen projarin puoliso kuulemma pitää 3pv mykkäkouluja, kun kaupasta unohtuu joku tuote. Arvostin, koska kyseessä on kuitenkin nainen ja murjottava osapuoli on mies.

Olen monesti sanonut, että mulle kyllä käy keskustelu. Mutta pyysin nyt listaamaan tarvittavat esivaatimukset tähän, niin kalenteroin tähän ajan. Ei siitä kovin kauaa mennyt kun kävin kertomassa, että jos sen ihmisen kanssa haluaa olla niin voisi vaikkapa olla sen ihmisen kanssa. Ei tää oikeasti ole rakettitiedettä, mutta että jos edes vähäsen yritystä.
 
Lisätään nyt tähän vielä että jos se oma kontribuutio on nolla, nada, zero, noll jne. Niin vähäsen on huonot neuvotteluasemat lähteä vaatimaan siltä toiseltakaan yhtään sen enempää. Ei mahdu meikäläisen logiikkaan, että miksi sen toisen tekemiset pitää haukkua joka ikinen kerta, kun joku solu irtoaa. :confused:

Olen ilmoittanut, että en neuvottele terroristien kanssa.

Mutta ihan oikeasti yritin tällä kertaa rehellisesti kaikkeni. Mutta jos yksikin poikkipuolinen sana aiheuttaa sen, että kiehuu sängyssään, niin.

Ilmoitin jo viime kerralla, että tää on jo muutenkin täysin pro bono, niin sen kuin lepäät. Niin minäkin teen sitten, kun on sen aika.
 
Lisätään nyt tähän vielä että jos se oma kontribuutio on nolla, nada, zero, noll jne. Niin vähäsen on huonot neuvotteluasemat lähteä vaatimaan siltä toiseltakaan yhtään sen enempää. Ei mahdu meikäläisen logiikkaan, että miksi sen toisen tekemiset pitää haukkua joka ikinen kerta, kun joku solu irtoaa. :confused:

Olen ilmoittanut, että en neuvottele terroristien kanssa.

Mutta ihan oikeasti yritin tällä kertaa rehellisesti kaikkeni. Mutta jos yksikin poikkipuolinen sana aiheuttaa sen, että kiehuu sängyssään, niin.

Ilmoitin jo viime kerralla, että tää on jo muutenkin täysin pro bono, niin sen kuin lepäät. Niin minäkin teen sitten, kun on sen aika.
Näinhän se meilläkin on että minullla olisi puolisoa pitänyt lähteä aktivoimaan tekemään.
 
Näinhän se meilläkin on että minullla olisi puolisoa pitänyt lähteä aktivoimaan tekemään.

Jep.. mutta nuo oliot reagoivat vielä voimakkaammin tunteeseen tai olettamaan kuin itse.

Niin sitten joudut vaan arvailemaan. Pariin otteeseen jo huomannut, että sinänsä ei tarvitse muuttaa mitään, vaan puhua ihan kasvotusten.

Mutta aloitetta tähän ei kyllä tunnu koskaan tulevan, vaan itsensä pitää aktivoitua ja hoitaa.
 
No tuon työhomman kanssa meni niin jo niin Montypythoniksi, että siitä ei enää puutukaan kuin "se aika kuusta". Ja ymmärrys loppuu siihen paikkaan. :beye:

Kolmesti pahoittelin, että mitenkään en halua loukata, moittia, haastaa riitaa tai mitään.

Mutta että onko koskaan kuullut sellaista sanontaa, että "jos lusikalla annetaan, ei voi kauhalla vaatia".

Ihan konkreettinen esimerkki, että jos se kaveri yrittää sitä omaa ketutustaan purkaa pois saunomalla ja yrittää edes jotenkin saada hyvän fiiliksen edes dokaamatta saunakaljoja enempää

Niin sängystä selällään huudellaan että "ai pyörikö se kone jossain kohtaa". Muistaen toki mainita että "menehän sinäkin ajoissa nukkumaan tänään". Siinä sitten tyhjennät sen koneen ja siivoat muutenkin toisen jäljet koska se saunominenhan on sulle pelkkää lepoa.

Niin ilmoitin, että multa ei nyt tähän tule yhtään tämän enempää kontribuutiota tässä kohtaa.

Kaikessahan on kyse neuvottelutaktiikasta. Kerran kuussa se näyttää olevan sen verran haastavaa, että verrattaen erinomaisilla keittiöpsykologin taidoilla pysty siihen vaikuttamaan kerrassa mitenkään. Aina pitää kysyä itseltään, että onko tehtävässä mahdollista onnistua.

Ilmoitin, että kertoo sitten, kun ei enää ärsytä asia xyz - mulla on tässä vähän muuta tekemistä.

Yhden toisen projarin puoliso kuulemma pitää 3pv mykkäkouluja, kun kaupasta unohtuu joku tuote. Arvostin, koska kyseessä on kuitenkin nainen ja murjottava osapuoli on mies.

Olen monesti sanonut, että mulle kyllä käy keskustelu. Mutta pyysin nyt listaamaan tarvittavat esivaatimukset tähän, niin kalenteroin tähän ajan. Ei siitä kovin kauaa mennyt kun kävin kertomassa, että jos sen ihmisen kanssa haluaa olla niin voisi vaikkapa olla sen ihmisen kanssa. Ei tää oikeasti ole rakettitiedettä, mutta että jos edes vähäsen yritystä.
Mun on jotenkin tosi vaikea ymmärtää sinun tekstiä, mutta sen bongasin, että viittaat ilmeisesti naispuolisen kumppanisi kuukautiskiertoon aika useasti? Toki tuo on joskus ihan vaan naisille v*ttuilua, mutta ajattelin nyt silti kysyä, onko sinulla puolisolla siis todella vaikeaa aina kuukautisten yhteydessä? En normaalisti tämmöisiä kyselisi,mutta kysyn auttaakseni, koska on olemassa sellainen asia kuin PMDD (Premenstrual dysphoric disorder) ja se on todella alidiagnosoitu/väärin diagnosoitu.

Monet naiset ei saa siihen yhtään apua eikä heitä oteta asiasta edes tosissaan lääkärissä tästä. PMDD esiintyy noin 3-8 % naisista ja sen taustalla on ihan kuukautiskierron hormonitoimintaan liittyvä fysiologia.

En nyt tässä yritä diagnosoida tai mitään. Ainoastaan levittää tietoutta asiasta. Mielialaoireita kuvataan usein PMS oireiluksia, mutta PMDD oireilu on se potenssiin tuhat. Osalle täyttä helvettiä kunnes kuukautiset taas tulevat. Osalla oireilu on koko loppupuolisko kierrosta, osalla pääasiassa muutama päivä ennen kuukautisten alkua. PMDD:tä voidaan hoitaa, joten oikea paikka on osaava lääkäri. Ja toki läheisten ymmärrys tärkeää, jos kuukautiset ovat vaikeat.

Jos tämä ei mitenkään liittynyt nyt yhtään mihinkään ja ymmärsin koko viestisi väärin, ignooraa vain. Jonkinlaista kommunikaatio-ongelmaa viestisi ilmaisevat ja toivottavasti pääsette asiassa eteenpäin.
 
Kiitokset. Täytyy joskus sopivalla ajalla mainita asiasta.

Meillä on tosiaan sellainen lysti, että toinen on hyperaktiivinen ADHD. Toinen taas on sitten se jumittavan tyyppinen tapaus.

Niin yhteensovittaminen tarvitsee pitkälti puhetta ja keskustelua - ihan muulla kuin sähköisillä viestimillä.

Tätä minä olen koettanut sanoa ja vieläpä aika montakin kertaa. Tänään ottauduin asiaan oikein kunnolla, ettei tarvitse toisen taas kyräillä koko vapaataan.

Itse skenaarioin luonnollisesti kaikkea mahdollista ja reflektoin ajattelemalla.

Mutta ei tässäkään sen kummempia sirkustemppuja taas vaadittu, kuin että kaivaudutaan sieltä omasta poterosta esiin juttelemaan. Sähköinen viestintä parisuhteissa on pääosin propagandaa, eikä sitä pitäisi koskaan hoitaa siten.

Mutta pitääpä tutkia asiaa. Pääasia että on taas kaikki hyvin. Mutta huomaan, että tämä kyllä toistuu kuukausittain ihan riippumatta siitä, mitä itse teen.

Mutta ei se maailma tule yhtään sen valmiiimmaksi kellekään, kuin sen itse tekee. Ihan sitä tässä yritän opettaa sellaiselle, joka on tottunut väistämään muita.

Mutta sitten kun on kivaa, niin todellakin on kivaa. Että ei tämä ihan pelkkää taistelua ole..

e. Katsoin nyt tarkemman oirekuvan läpi ja voihan tuossa tosiaan olla perää. Mutta toisaalta on ihan se perinteinen aikuisiän ADHD, eli parit burn-outit ja masisdiagnoosi. Nykyajan työelämä keinotekoisen kiireen ja aikataulujen kanssa, niin jo pelkästään Concertan titraus on täysin kesken. Plus että sinänsä SSRI varmaan pitäisi purkaa rinnalta, mutta ei tunnu tulevan mitään jos vähänkään vähentää.

Toisaalta tuotakin sitten hoidetaan SSRI-lääkkeillä..

Enkä minä mikään lääkäri ole, mutta tykkään opiskella asioita ja miettiä että miksi mikin on, miten on.

Ei ollut kyllä ADHD-ajatuskaan ihan helpoimmasta päästä esitellä.. Mutta siinä käytin sähköistä välinetta ja kirjoitin yhtenä yönä melkoisen pitkät perustelut. Turpaanhan siitä noin aluksi sanallisesti tuli, mutta ajatus jäi itämään, jonka takia nyt on diagnoosi..
 
Viimeksi muokattu:
Kiitokset. Täytyy joskus sopivalla ajalla mainita asiasta.

Meillä on tosiaan sellainen lysti, että toinen on hyperaktiivinen ADHD. Toinen taas on sitten se jumittavan tyyppinen tapaus.

Niin yhteensovittaminen tarvitsee pitkälti puhetta ja keskustelua - ihan muulla kuin sähköisillä viestimillä.

Tätä minä olen koettanut sanoa ja vieläpä aika montakin kertaa. Tänään ottauduin asiaan oikein kunnolla, ettei tarvitse toisen taas kyräillä koko vapaataan.

Itse skenaarioin luonnollisesti kaikkea mahdollista ja reflektoin ajattelemalla.

Mutta ei tässäkään sen kummempia sirkustemppuja taas vaadittu, kuin että kaivaudutaan sieltä omasta poterosta esiin juttelemaan. Sähköinen viestintä parisuhteissa on pääosin propagandaa, eikä sitä pitäisi koskaan hoitaa siten.

Mutta pitääpä tutkia asiaa. Pääasia että on taas kaikki hyvin. Mutta huomaan, että tämä kyllä toistuu kuukausittain ihan riippumatta siitä, mitä itse teen.

Mutta ei se maailma tule yhtään sen valmiiimmaksi kellekään, kuin sen itse tekee. Ihan sitä tässä yritän opettaa sellaiselle, joka on tottunut väistämään muita.

Mutta sitten kun on kivaa, niin todellakin on kivaa. Että ei tämä ihan pelkkää taistelua ole..
Kannattaa muistaa olla hyvin hellävarainen asiaa mainitessaan. Enemmänkin osoittaa huolta terveydestä ja kysyä, miten nainen itse asian kokee. Eihän tässä välttämättä ole tämmöisestä yhtään kyse, voi olla muutakin ihan kokonaisuudessa teidän välillä. Mikäli ei halua puhua asiasta niin sekin on ok, koska osalle kuukautiset ovat hyvin henkilökohtainen asia ja niihin liittyy edelleen paljon häpeää osalla. Vaikka kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö. Tsemppiä!
 
Kannattaa muistaa olla hyvin hellävarainen asiaa mainitessaan. Enemmänkin osoittaa huolta terveydestä ja kysyä, miten nainen itse asian kokee. Eihän tässä välttämättä ole tämmöisestä yhtään kyse, voi olla muutakin ihan kokonaisuudessa teidän välillä. Mikäli ei halua puhua asiasta niin sekin on ok, koska osalle kuukautiset ovat hyvin henkilökohtainen asia ja niihin liittyy edelleen paljon häpeää osalla. Vaikka kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö. Tsemppiä!

Juuri näin. Ihan koko eilisen kyllä yritin esittää asiaa tästä näkökulmasta. Se on aina ihan siitä kiinni, miten vastaanottavaisella mielellä on..

Ja kun nyt edes jonkunlaisen puheyhteyden sai auki, niin ehkä jätetään ne hankalammat jutut myöhemmäksi..

Mutta siis kaikki on ok. Taas hetken..
 
Juuri näin. Ihan koko eilisen kyllä yritin esittää asiaa tästä näkökulmasta. Se on aina ihan siitä kiinni, miten vastaanottavaisella mielellä on..

Ja kun nyt edes jonkunlaisen puheyhteyden sai auki, niin ehkä jätetään ne hankalammat jutut myöhemmäksi..

Mutta siis kaikki on ok. Taas hetken..
Keskusteluja seuraamalla sinulla vaikuttaa olevan erilaisia haasteita perhe-elämässä ja myös työelämässä. Toivon sinulle voimia ja tuen ajatustasolla. Oletko miettinyt, että korjattavaa ja tehtävää voisi olla myös omassa tekemisessä?
Tarkoitan ihan hyvällä, apua kannattaa hakea ja pyytää matalalla kynnyksellä
 
Juuri näin. Ihan koko eilisen kyllä yritin esittää asiaa tästä näkökulmasta. Se on aina ihan siitä kiinni, miten vastaanottavaisella mielellä on..

Ja kun nyt edes jonkunlaisen puheyhteyden sai auki, niin ehkä jätetään ne hankalammat jutut myöhemmäksi..

Mutta siis kaikki on ok. Taas hetken..
Jos kaikki menee aina vain yhteen suuntaan, niin ei kaikki voi olla ok. Jos kaikki on taas hetken normaalisti, se voi olla jonkinlainen palkinto. Aika vaatimaton palkinto.
 
Joo. Tässäkin se kirjallinen viestintä on varmasti aivan yhtä haastavaa.

Ihan sitä tässä vaan koitin sanoa, ettei kaikki nyt ole vaan pelkkää taistelua.

Kirjoitusten perusteella nyt voi kuvitella jokainen yhtä sun toista kun ne on joka tapauksessa vain yksi snapshot siitä kohdasta kun ei välttämättä ole muutenkaan mennyt kohtuudella.

Ja olen miettinyt että ihan varmasti on korjattavaa. Varmaan paljonkin. Mutta pointti on se, että jos se toinen ei huomioi, kerro jne.

Niin silloin on on mahdottoman paha korjata mitään.

Ja joo, kai se nyt ahdistaa, kun toisella on ollut mallia joku slotti jossain aikataulutettuna ja sitten tullaan ns. suoraan valmiina laittamaan kaikki kuosiin. :D

Ei kannata lukea täysin ryppyotsaisesti. Ehkä on jopa hitusen väärä ketjukin. Eihän toista voi korjata mieleisekseen sillä punaisella minuutilla. Mutta voi kertoa, että mikä se nyt milloinkin kiristelee, eikä pinkata asioita torniksi.

Kässäättekö?

E. Itsehän olen vähän sen koulukunnan miehiä, että tämä on ehkä enintä mitä edes viitsin muualle huudella. Käyköön muut terapiassa. Joskus liikuttuneessa mielentilassa saatan joutessani kirjoitella.

E2. Tarvii kyllä myöskin myöntää, että aika ohuella on ollut omakin panostus asiaan. Nyt kun tuli ns. pakkopysähdys hetkeksi, niin on ehtinyt huomioimaan paljon paremmin toista. Ullattaen on sitten sujunutkin paljon kivemmissä merkeissä. Että kyllä se tie kulkee ihan molempiin suuntiin tässäkin asiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Koska mikään parisuhde ei ole mutkatonta, pääsen itsekin tänne osallistumaan. Tässä nyt tapailua (tai voisi tätä parisuhteeksi jo pikkuhiljaa kutsua, vaikka ei me olla sitä ns. "virallisesti" vielä kerrottu ääneen) 6kk takana. Etäsuhde, mutta omat etätyöskentelyt mahdollistaa usein läsnäolon. Nähdään siis about kahdesti kuukaudessa 4-6 päivää kerrallaan riippuen miten työt ja muut menot sallii. Välillä lyhyemmin ja/tai useammin. Varsin hyvin siis 300km välimatkaan nähden. Kaikin puolin on mennyt hyvin ja pienet haasteet aina selviteltyä mitä vastaan tullut. Tällainen lyhyt esittely.

Nyt viime päivinä ykskaks vastapuoli on alkanut vetää kylmäksi ja pakittaa, enkä itse mitään isompaa syytä tälle keksi omasta toiminnasta, tai jos on, niin näistä mielellään kuulisin. Ulosanti on myös kylmempää kuin mihin tottunut. Tähän mennessä siis pitkälti asiat rullannut hyvin ja intiimi yhdessäolo mennyt mutkattomasti. Huomattakoon tässä 6kk voi olla hyvinkin "käännepiste" ja usein se "ensihuuma" hälvenee, jolla voi olla vaikutusta eli suhde vain hakee ns. paikkaansa.

Hankalaksi tekee se, että kun tiedustelen, ei toisesta saa mitään irti ja hiljaiselo jatkuu. En ole paljoa tiedustelut ja elänyt sen kanssa, yrittänyt pitää ilmapiiriä positiivisena, ja antanut tilaa. Itse siis nyt naisen luona ja todennäköisesti tänään palaan taas omalle reviirilleni, joten tässä tulee jälleen väliä näkemiseen, mikä toki voi olla hyväkin asia kun nähtävästi suhde on nyt jossain lievässä emotionaalisessa jumitilassa, pääsen toteuttaa omia juttuja taas paremmin.

Itse siis olen myös pakittanut nyt hieman ja antanut tilaa. Ja pakitan itse enemmän ja enemmän jos toinen ei ns. tule puoleenväliin. Asiathan ei hoidu ja ratkaisua ei tule ellei ole valmis nostamaan kissaa pöydälle mikä mieltä painaa, johon luonnollisesti etsittäisiin ratkaisu.

Voihan se olla, että asia itsestään tässä palautuu ja loksahtaa paikalleen, mikä ei omalta osalta vaadi mitään sen suurempaa analyysiä, elämä jatkuu. Tai sitten ei, ja jotain tulee tapahtumaan suuntaan tai toiseen.

Ja nyt huom. näen vain omin silmin tilannetta, mut pyrin reflektoimaan asioita. Taisin todeta suhteen alussa, arvostan avointa ilmapiiriä ja itse ainakin sanon todella nopeasti jos jokin asia häiritsee mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Koska mikään parisuhde ei ole mutkatonta, pääsen itsekin tänne osallistumaan. Tässä nyt tapailua (tai voisi tätä parisuhteeksi jo pikkuhiljaa kutsua, vaikka ei me olla sitä ns. "virallisesti" vielä kerrottu ääneen) 6kk takana. Etäsuhde, mutta omat etätyöskentelyt mahdollistaa usein läsnäolon. Nähdään siis about kahdesti kuukaudessa 4-6 päivää kerrallaan riippuen miten työt ja muut menot sallii. Välillä lyhyemmin ja/tai useammin. Varsin hyvin siis 300km välimatkaan nähden. Kaikin puolin on mennyt hyvin ja pienet haasteet aina selviteltyä mitä vastaan tullut. Tällainen lyhyt esittely.

Nyt viime päivinä ykskaks vastapuoli on alkanut vetää kylmäksi ja pakittaa, enkä itse mitään isompaa syytä tälle keksi omasta toiminnasta, tai jos on, niin näistä mielellään kuulisin. Ulosanti on myös kylmempää kuin mihin tottunut. Tähän mennessä siis pitkälti asiat rullannut hyvin ja intiimi yhdessäolo mennyt mutkattomasti. Huomattakoon tässä 6kk voi olla hyvinkin "käännepiste" ja usein se "ensihuuma" hälvenee, jolla voi olla vaikutusta eli suhde vain hakee ns. paikkaansa.

Hankalaksi tekee se, että kun tiedustelen, ei toisesta saa mitään irti ja hiljaiselo jatkuu. En ole paljoa tiedustelut ja elänyt sen kanssa, yrittänyt pitää ilmapiiriä positiivisena, ja antanut tilaa. Itse siis nyt naisen luona ja todennäköisesti tänään palaan taas omalle reviirilleni, joten tässä tulee jälleen väliä näkemiseen, mikä toki voi olla hyväkin asia kun nähtävästi suhde on nyt jossain lievässä emotionaalisessa jumitilassa, pääsen toteuttaa omia juttuja taas paremmin.

Itse siis olen myös pakittanut nyt hieman ja antanut tilaa. Ja pakitan itse enemmän ja enemmän jos toinen ei ns. tule puoleenväliin. Asiathan ei hoidu ja ratkaisua ei tule ellei ole valmis nostamaan kissaa pöydälle mikä mieltä painaa, johon luonnollisesti etsittäisiin ratkaisu.

Voihan se olla, että asia itsestään tässä palautuu ja loksahtaa paikalleen, mikä ei omalta osalta vaadi mitään sen suurempaa analyysiä, elämä jatkuu.

Ja nyt huom. näen vain omin silmin tilannetta, mut pyrin reflektoimaan asioita. Voihan se olla, että on menkat tulossa ja elämä stressaa, ym. Mut kuten taisin todeta suhteen alussa, arvostan avointa ilmapiiriä ja itse ainakin sanon todella nopeasti jos jokin asia häiritsee mieltä.

Ikävä kuullostaa ehkä vähän kylmältä, mutta mitä näitä olen sivusta seurannut samanlaisia tapauksia samanlaisilla oireilla, niin siellä on yleensä ollut uusi ihastus mukana kuvioissa. Nyt sitten nainen pelaa vähän aikaa kaksilla korteilla ja katsoo kummalla lähdetään etenemään.

Tosin voihan siellä olla ihan tutkiskeluvaihe menossa, että onko tällä etäsuhteella tulevaisuutta tms. menossa, mutta yleensä niistä naiset kyllä keskustelevat.
 
Ikävä kuullostaa ehkä vähän kylmältä, mutta mitä näitä olen sivusta seurannut samanlaisia tapauksia samanlaisilla oireilla, niin siellä on yleensä ollut uusi ihastus mukana kuvioissa. Nyt sitten nainen pelaa vähän aikaa kaksilla korteilla ja katsoo kummalla lähdetään etenemään.

Tosin voihan siellä olla ihan tutkiskeluvaihe menossa, että onko tällä etäsuhteella tulevaisuutta tms. menossa, mutta yleensä niistä naiset kyllä keskustelevat.

Uusille ihastuksille ei voi mitään, koska elämä on elämää, voihan tuo olla mahdollisuus. Toki tuota on vaikea uskoa jo ihan sillä, että kun tänne saavuin, oli eri ääni kellossa, ja seksiäkin ollaan tässä harrasteltu. Joten jos se toinen ihastus sieltä nyt puskee pinnalle, on vähän omituinen kuvio. Eikä tässä ole ollut mitään miksi epäilisin uutta ihastusta, mutta oma analyysi voi kyllä pettää.

Katsoo mihin suuntaan tämä tästä menee, mutta sen verran löytyy selkärankaa, etten lähde tähän leikkiin mukaan, jos se pitkittyy.

Pyrin nyt olemaan analysoimatta mitään ennen kuin asiat valkenee.
 
Viimeksi muokattu:
Uusille ihastuksille ei voi mitään, koska elämä on elämää, voihan tuo olla mahdollisuus. Toki tuota on vaikea uskoa jo ihan sillä, että kun tänne saavuin, oli eri ääni kellossa, ja seksiäkin ollaan tässä harrasteltu. Joten jos se toinen ihastus sieltä nyt puskee pinnalle, on vähän omituinen kuvio. Eikä tässä ole ollut mitään miksi epäilisin uutta ihastusta, mutta oma analyysi voi kyllä pettää.

Katsoo mihin suuntaan tämä tästä menee, mutta sen verran löytyy selkärankaa, etten lähde tähän leikkiin mukaan, jos se pitkittyy.

Pyrin nyt olemaan analysoimatta mitään ennen kuin asiat valkenee.
Kysyt vaan suoraan ja katsot mitä ja miten vastaa. Ylianalysointi ei johda mihinkään.
 
Kysyt vaan suoraan ja katsot mitä ja miten vastaa. Ylianalysointi ei johda mihinkään.

Kysyn suoraan mitä? Jos on "epäilys", niin se voi tarkoittaa oikeastaan mitä vain. Lähtisin ehkä asiaa purkaa, että on fiilis etääntymisestä ja haluan tietää mistä on kyse.. Tms..

Mut koska kyse on nyt vasta parista päivästä. Tosin mä en tykkäisi asioita jättää ilmaan pariksi viikoksi, ja viesteillä mä en haluaisi mitään syvempiä asioita käydä läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu vähän naisesta, että kuinka rehellisesti vastaa suoraan kysymykseen.

Itsellä oli vähän samat merkit ilmassa ja nainen kiisti kaiken: "Tarvitsen omaa aikaa. Ei ole ketään toista, usko nyt!!!".

Yllätin tämän jälkeen housut kintuissa...
 
Riippuu vähän naisesta, että kuinka rehellisesti vastaa suoraan kysymykseen.

Itsellä oli vähän samat merkit ilmassa ja nainen kiisti kaiken: "Tarvitsen omaa aikaa. Ei ole ketään toista, usko nyt!!!".

Yllätin tämän jälkeen housut kintuissa...
Sen takia kannattaa hieman fiilistellä miten kyseinen henkilö kysymykseen vastaa. Monesti sen valehtelun tai piilottelun kyllä huomaa siitä miten asiaan vastaa. Tietty jotkut ovat kovia valehtelemaan.
 
Tässä nyt tapailua (tai voisi tätä parisuhteeksi jo pikkuhiljaa kutsua, vaikka ei me olla sitä ns. "virallisesti" vielä kerrottu ääneen) 6kk takana. Etäsuhde, mutta
Tuosta se kai kumpuaa... jos ette itsekään tiedä että onko kyseessä parisuhde niin sitten se varmaan ei ole. Ja jos jää tuollaiseen "tapailuun" (onko tuo nyt vain kiertoilmaisu sille että seksi on tärkein juttu?) niin sitten te käytännössä vain douppaatte aivojen välittäjäaineita kunnes toinen keksii että pärisee vielä paremmin jonkun toisen kanssa. Eli ihan tuon kuvauksen pohjalta mun tuntuma on että seksi on tuossa ylikorostunut (se "6kk" on ihan aivokemiaa, mutta ei kukaan pakota juoksemaan välittäjäaineiden perässä), mutta tämä nyt on tällaista keskustelupalstahuutelua kun on vain sen varassa mitä toinen osapuoli kertoo. Mutta tsemppiä kuvioon ja muista päivittää tänne statuspäivitystä :psmoke:
 
Tuosta se kai kumpuaa... jos ette itsekään tiedä että onko kyseessä parisuhde niin sitten se varmaan ei ole. Ja jos jää tuollaiseen "tapailuun" (onko tuo nyt vain kiertoilmaisu sille että seksi on tärkein juttu?) niin sitten te käytännössä vain douppaatte aivojen välittäjäaineita kunnes toinen keksii että pärisee vielä paremmin jonkun toisen kanssa. Eli ihan tuon kuvauksen pohjalta mun tuntuma on että seksi on tuossa ylikorostunut (se "6kk" on ihan aivokemiaa, mutta ei kukaan pakota juoksemaan välittäjäaineiden perässä), mutta tämä nyt on tällaista keskustelupalstahuutelua kun on vain sen varassa mitä toinen osapuoli kertoo. Mutta tsemppiä kuvioon ja muista päivittää tänne statuspäivitystä :psmoke:
Seksi on toiminut ja sitä ollut paljon. Tässä kyllä on tullut syvempääkin keskustelua ja muuta eli ei tässä nyt pelkkää paneskelua ollut tämä elämä. Itsehän en naisen pään sisälle voi mennä, joten eiköhän kysymällä selviä lisää. Vähän outo "hot->cold" tilanne kyllä ja mitä yhtään teoriaa aiheesta tiedän niin skenaario voi olla oikeastaan mikä tahansa. Pääasia on se miten itse reagoin tähän ja jatkan elämää.
 
Seksi on toiminut ja sitä ollut paljon. Tässä kyllä on tullut syvempääkin keskustelua ja muuta eli ei tässä nyt pelkkää paneskelua ollut tämä elämä. Itsehän en naisen pään sisälle voi mennä, joten eiköhän kysymällä selviä lisää. Vähän outo "hot->cold" tilanne kyllä ja mitä yhtään teoriaa aiheesta tiedän niin skenaario voi olla oikeastaan mikä tahansa. Pääasia on se miten itse reagoin tähän ja jatkan elämää.

Missäpä suhteessa ei olisi seksiä aluksi paljon? Eiköhän tässä toinen osapuoli odota sitä, että hommaa viedään etäsuhteilusta ja yökyläilystä vakavampaan suuntaan. Tai sitten haluaa syystä tai toisesta laittaa homman poikki eikä saa suutaan auki.
 
Missäpä suhteessa ei olisi seksiä aluksi paljon? Eiköhän tässä toinen osapuoli odota sitä, että hommaa viedään etäsuhteilusta ja yökyläilystä vakavampaan suuntaan. Tai sitten haluaa syystä tai toisesta laittaa homman poikki eikä saa suutaan auki.

Hyvä kysymys. Mulla ei oo missää suhteessa ollut näin paljoa seksiä, jos pitäisi verrata. Mut se siitä. Jos homma menisi toisen puolesta poikki, menisi kyllä loputkin uskosta naisoletettuihin tässä elämässä :D Toisaalta osaan jo ottaa mitä vaan vastaan, eli eipä tuo erokaan isommin hetkauttaisi, toki hetken se ottaisi yöunista siivunsa.

Ennen tätä suhdetta olin melkee 3v sinkkuna ja kyllä siinä löysi itsensä uudelleen ja samalla oon huomannut, että olen parisuhdetta kaipaava yksilö. Tällä mentaaliteetilla hyvä jatkaa joka tapauksessa.

Mutta ei piruja sen enempää. Päivitän tänne tilannetta.
 
Koska mikään parisuhde ei ole mutkatonta, pääsen itsekin tänne osallistumaan. Tässä nyt tapailua (tai voisi tätä parisuhteeksi jo pikkuhiljaa kutsua, vaikka ei me olla sitä ns. "virallisesti" vielä kerrottu ääneen) 6kk takana.

Luulisi, että puolen vuoden jälkeen nyt olisi tehty puolin ja toisin selväksi mikä homman laatu on. Itseäni ei ainakaan ole ikinä kiinnostanut haaskata aikaani johonkin epämääräisiin säätöihin, vaan aika pian olen tavannut kysyä ihan suoraan ja lyödä TOSsin pöytään (ts. "seurustellaanko me?" ja "jos kyllä, niin tämä on sitten ekslusiivista, eikös juu?") ja jos vastaus on jotain kattellaan-kattellaan-settiä niin ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Toisaalta olenkin tämmöinen vauhdilla keski-ikäistyvä setämies, nuorempien parissa kuulemma kaikenmaailman situationshipit on kovasti muodissa.

Mutta noin muuten tuohon tilanteeseen, niin eipä se auta kuin yrittää vähän kysellä, että missä mennään. Mieluiten toki sillä tavalla ja sellaisessa tilanteessa, jossa toinen ei koe olevansa jotenkin nurkkaan ahdistettuna.
 
Niinpä. Tein vaikutuksen olevani oma itseni. Toki ku aikaa kuluu nii tulee enemmän niitä huonojakin puolia vastaan
Tuleehan niitä, mutta myös niitä hyviä löytyy lisää. Ja vuosien varrella sitä oppii myös pitämään parisuhteesta huolta. Ei se aina ihan itsestäänselvyys ole. Kyllä tää taitaa olla mun ensimmäinen ja viimeinen avioliitto.
 
Missäpä suhteessa ei olisi seksiä aluksi paljon?

Meillä oli erittäin paljon exän kanssa, ekana yönä tais olla 10krt. Hän oli silloin vielä ottamassa eroa ja luonani hän teki päätöksen.

Ja mitä kiemuroihin tulee, niin suhteemme kesti 8 vuotta, josta 4 naimisissa. Seksi oli 99% mun vastuulla. Kieltämättä aloitteen tekeminen alkoi maistumaan puulta suhteen puolessa välissä ja seksin vähyys oli riitojen pääsyy.

Kesällä 2024 erottiin ja kokeiltiin vielä uudestaan 3kk ajan syyskuusta joulukuuhun. Yllättäen hänellä oli odotukset korkealla ja oletti seksiä olevan enemmän.

Nyt on aika elää sinkkuna ja ottaa opiksi pitkän parisuhteen virheitä ja välttää niitä toistumasta tulevassa suhteessa (jos sellainen on tullakseen).
 
Meillä oli erittäin paljon exän kanssa, ekana yönä tais olla 10krt. Hän oli silloin vielä ottamassa eroa ja luonani hän teki päätöksen.

Ja mitä kiemuroihin tulee, niin suhteemme kesti 8 vuotta, josta 4 naimisissa. Seksi oli 99% mun vastuulla. Kieltämättä aloitteen tekeminen alkoi maistumaan puulta suhteen puolessa välissä ja seksin vähyys oli riitojen pääsyy.

Kesällä 2024 erottiin ja kokeiltiin vielä uudestaan 3kk ajan syyskuusta joulukuuhun. Yllättäen hänellä oli odotukset korkealla ja oletti seksiä olevan enemmän.

Nyt on aika elää sinkkuna ja ottaa opiksi pitkän parisuhteen virheitä ja välttää niitä toistumasta tulevassa suhteessa (jos sellainen on tullakseen).
Vähän samalta tuntuu💪🏻
 
Varmaan suurimmassa osassa suhteissa seksi menee miehen vastuulle, jos ei heti alusta alkaen niin ainakin suhteen pitkittyessä. Oma suhde on kestänyt nyt reilu 13 vuotta ja vastuu ollut alusta alkaen itselläni. Olisihan se kiva löytää missä seksi mätchäisi 1:1 ja alotteet tulisi molemmilta, mutta eipä maailmassa riitä aika tälläisten etsimiseen. Enkä nyt puhu vain alkuhuumasta vaan vuosien suhteista. Naisten puolelta sitten meneekin siihen että vaikka itseään häntä ei niin "haluta", niin haluaa kuitenkin nautintoa antaa toiselle. Mutta evoluutiolle ei nyt kauheasti mitään voi, ja tottakai poikkeuksia löytyy.

Mutta vaikka yli 13v oltu yhdessä niin kyllä seksiä harrastetaan vähintään kerran päivässä, toki 95% omasta aloitteesta. Vaikka pari pientä lasta pyörii jaloissa niin lapsien syyttäminen seksin vähyydestä on kyllä yksi tekosyy. Lapsille voi aina laittaa vaikka tabletit eteen 10 minuutiksi ja aikuiset menee "pesemään pyykkiä" hetkeksi. Tai silloin kun lapset menevät päivä tai iltaunille.

Eli vaikka seksihalut eivät täsmää täysin, niin ei tarkoita etteikö suhde voisi toimia (ja ollakkin seksiä päivittäin). Yleensä nuo "dead bedroom" ongelmat riippuvat aivan muista asioista mitä pitäisi selvittää kahden ihmisen välillä, eikä siitä että toista ei vaan "haluta".
 
En kyllä jaksaisi itse jölpöttää kerran päivässä. Eihän se edes tunnu miltään kun ei ehdi paineet yhtään kasautua
 
Tiedän yhden naispuolisen henkilön, jonka on käytännössä pakko saada seksiä joka päivä ja mielellään moneen kertaan jos vain miehensä on käytettävissä. Joillakin on varsin voimakas vietti. Sanoi minulle kerran, että vaikka rakastaa miestään niin lähtisi suhteesta jos seksin harrastaminen ei enää onnistuisi vaikka jonkun onnettomuuden takia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
268 702
Viestejä
4 648 092
Jäsenet
76 277
Uusin jäsen
xRaveni

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom