Parisuhteen kiemurat

[Esinahkatakki]

On muuten äärimmäisen raskasta olla jossain pariskunnalla tai perheessä kylässä ja niillä alkaa se pieni vittuilutiuskiminen. Kerran seurasin, miten se tarttui koko perheeseen. Joku lapsi vähän sotki jälkiruokaa, toinen vanhempi alkoi kiukutella, toinen kiukutteli sille, että anna nyt olla kun herkkua, sit nönnönnöö. Tunti niin kaikki lapset itkee, kun sokeri heitti ylös ja alas ja vanhempien skisma heitti sivulta toiselle. Oon työskennellyt perheiden kanssa ja mua hämmentää, miten moni vanhempi ei ymmärrä, miten heidän fiiliksensä kertoo jo parivuotiaalle lapselle paljon. Koko lapsen käytös voi muuttua sen takia, että vanhemmalla on huoli pois juuri siitä ensimmäisestä käytöksestä. Mikään muu lapsen elämässä ei muuttunut.

Varmaan tasapainoisin perhe, jonka tiedän, on sellainen, jossa mentiin samoihin aikoihin lasten kanssa nukkumaan, tai siis ainakin petiin. Vanhempien oma aika oli aamulla ennen lasten heräämistä. Tavallaan tosi pieni asia, mutta monelle aivan mahdoton - en varmasti kykenisi itse, vaikka aikaista rytmiä haluankin pitää yllä.

Mut joo en tiedä pitäiskö jotenkin puuttua tai huomauttaa siitä, kun joutuu kuuntelemaan jotain puolison haukkumista, siis puolison ollessa paikalla. Todella kurjaa ja vahingollista kaikille. Toivottavasti en ole itse tehnyt niin. Ja kun äsken sanoin, että pitää puhua suhteessa, niin toki pitää olla mahdollisuus purkaa höyryjä muuallakin. Senkin vaan voi tehdä rakentavasti, eikä ajautua siihen yleiseen mussutukseen, mikä ei vie asiaa mihinkään. Asioista puhuminen tai kirjoittaminen voi selkeyttää omia ajatuksia todella hyvin.

Vaikea sanoa muiden perheistä mitään, koska en ole kysellyt heidän päivärytmeistään, mutta omalla kokemuksella voin sanoa, että pahimmat aikataulunatsit ovat juuri niitä, jotka tiuskivat ja huutavat lapsilleen ja puolisolleen.

 

[ironth]

Vaikea sanoa muiden perheistä mitään, koska en ole kysellyt heidän päivärytmeistään, mutta omalla kokemuksella voin sanoa, että pahimmat aikataulunatsit ovat juuri niitä, jotka tiuskivat ja huutavat lapsilleen ja puolisolleen.

Eli mitkä? En nyt ymmärrä tarkoitatko sellaisia, joilla on jatkuvasti kiire jonnekin, sehän on varmasti stressaavaa ja aiheuttaa just tuota. Mut toisaalta niin sekin, kun ei oikein saada mitään tehtyä, valvotaan, on nälkä, mitään ei ehditä tekemään jne. Ihmisiä on joka lähtöön.

 

[Esinahkatakki]

Eli mitkä? En nyt ymmärrä tarkoitatko sellaisia, joilla on jatkuvasti kiire jonnekin, sehän on varmasti stressaavaa ja aiheuttaa just tuota. Mut toisaalta niin sekin, kun ei oikein saada mitään tehtyä, valvotaan, on nälkä, mitään ei ehditä tekemään jne. Ihmisiä on joka lähtöön.

Sellaiset, joilla nukkumiset, heräämiset ja ruokailut tapahtuu prikulleen samaan aikaan joka päivä, myös viikonloppuisin. Tietenkin on hyvä, että jonkinlainen rutiini on olemassa, mutta jos mistään ei voi joustaa, on tuloksena väistämättä konflikteja.

 

[dragon age]

Tulipa melkein jo ikävä ikuisia sinkkuaikoja. Ne oli niin helppoja ja vaivattomia aikoja. Kymmeniä vuosia jos etsii ja vihdoin taas jonkun löytää, niin sitten alkaakin heti parisuhteen ongelmaiset kiemurat ja erittäin hyvin muistuu mieleen ne vanhat seurustelujutut.
Toinen voi loukkaantua mistä vain ja sitten täytyy yrittää taas kaikkensa tehdä.
Sitä ei tule ajatelleeksi, että toinen ei esimerkiksi halua tehdä mitään päätöksiä asumisesta tai parisuhteesta eikä varmaan muistakaan isommista asioista, vaikka antaakin ehkä hieman niin ymmärtää.
Ne ovat sellaisia asioita, joista ei ehkä kannata edes puhua alkuvaiheessa.
Ehkä sitä on taas unohtanut miten parisuhde pitää aloittaa ja kuinka hitaasti siinä pitäisi edetä.
Mutta äkkiäpä tuo on taas muistunut mieleen

 

[Raxama]

Ehkä sitä on taas unohtanut miten parisuhde pitää aloittaa ja kuinka hitaasti siinä pitäisi edetä.

En tiiä tarviiks tän olla kovinkaan kiveen hakattu juttu. En nyt toki sitäkään tarkota et heti ekojen viikkojen aikana kannattaa ruveta puhumaan yhteenmuuttamisesta ja perheestä, mut jotenkin mitä enemmän ikää on tullu niin sitä enemmän alkanu kyseenalaistamaan sitä omaakin vanhaa ajatusmaailmaa et pitää olla X aika yhdessä ennenku kannattaa noita asioita edes tuoda esille. Noi on toki sellasia asioita et kannattaa alkaa niistä puhumaan vasta kun se suhde on jo tasottunu ns. arkeen. Mut karu fakta kanssa on et sitä ei oikeasti tiedä miten se yhteiselo lähtee rullaamaan kun vaan kokeilemalla. Voi sitä kuivaharjottelua tehä kuinka paljon haluaa viettämällä vaikka useemman viikon toisen luona, mut ei se sit kuitenkaan sama asia oo kun yhteinen asunto.

Sama homma melkeenpä noitten "isojen asioiden" kanssa. Mieluummin selvii ennemmin ku myöhemmin se et jos jostain tietyistä aika kriittisistä jutuista ei olla samaa mieltä (esim lapset), ettei käy niin et joskus parin vuoden seurustelun jälkeen asiasta ruvetaan puhumaan ja selviikin et ootte ihan täysin eri mieltä asioista ja se on jommalle kummalle tai molemmille dealbreaker. Ja sitä se oikeastaan aina onkin, jos toisen täytyy antaa periks esimerkiks ton lapsikysymyksen kohdalla ja vaikka jättää se skidi hommaamatta vaikka sellasen haluais, niin kyl se yleensä on sen verran iso juttu et se yksinään riittää jo kaatamaan suhteen ainakin hetken päästä.

 

[bahis]

Sama homma melkeenpä noitten "isojen asioiden" kanssa. Mieluummin selvii ennemmin ku myöhemmin se et jos jostain tietyistä aika kriittisistä jutuista ei olla samaa mieltä (esim lapset), ettei käy niin et joskus parin vuoden seurustelun jälkeen asiasta ruvetaan puhumaan ja selviikin et ootte ihan täysin eri mieltä asioista ja se on jommalle kummalle tai molemmille dealbreaker. Ja sitä se oikeastaan aina onkin, jos toisen täytyy antaa periks esimerkiks ton lapsikysymyksen kohdalla ja vaikka jättää se skidi hommaamatta vaikka sellasen haluais, niin kyl se yleensä on sen verran iso juttu et se yksinään riittää jo kaatamaan suhteen ainakin hetken päästä.

Isoja ongelmia saa aikaiseksi kun toinen osapuoli ei noista isoista asioista rehellisesti kerro kuin vasta pitkä ajan kuluttua...