Kävin tänään psykologin juttusilla. Ei siitä apua ollut. Olen kerrannut tilanteeni mielessäni jo miljoonia kertoja. Hän osasi kyllä lohduttaa että ajan kanssa menee, mutta toipuminen vie aikansa. Mieli on edelleenkin maassa. Edelleen on ikävä. Menetin jotain ainutlaatuista. Olisi pitänyt pitää hänestä lujemmin kiinni. Kosia ja pyöräyttää se mukula.
Nyt olen tinderissä, okcupidissa ja happypancakessa. Tykännyt sadoista ja pistänyt viestejä parillekymmenelle joilla yhtään järkevän kuuluinen profiili. Paljosta vetoa ettei yksikään tule vastaamaan.
Ymmärrän. Haluan kuitenkin varmistaa, että kyseessä oli varmasti 'psykologi' (tai psykiatri, mutta niille nyt harvemmin suoraan pääsee) tai 'terapeutti' tittelin omaava henkilö? Minut lykättiin työterveydestä sairaanhoitajalle, joka ei tavista kummemmin osaa auttaa, ainoastaan tukea. Terapia voi joissain syvemmissä keisseissä viedä kuukausia tai jopa vuosia. Mielestäni sinulla on syvempiä ongelmia, vaikka alkuun tarvitsisitkin tukea tähän shokkitilanteeseen. Voi olla, että tarvitset masennuslääkkeet tueksi, mutta en ole psykiatri. Myöhemmin sinun kannattaa pyrkiä työskentelemään itseluottamuksen ja muun masennukseen liittyvien asioiden kanssa terapiassa.
Joo, kasetti on aivan sekaisin. Ei olisi pitänyt edes lähteä katselemaan nettideittejä.
En ole sitä mieltä, että se on läheisriippuvuutta. Olen ollut omillani yksinäni pitkiäkin aikoja, selviän hyvin yksin, mutta siinä oli aikaisemmin se juttu, että oli aina se oma kulta siellä jossain jota ajatella rakkaudella, jolle viestitellä ym.
Nyt tämä taitaa olla mustasukkaisuutta. Kumppanini vaihtoi minut toiseen ja haluaisin itse samaan asemaan, eli uuden. Valitettavasti se ei mieheltä onnistu niin helposti kuin naisilta. Nainen saa heti jos haluaa.
Vanhemmat ovat olleet puhelimen välityksellä paljon turvana. Ilman heidän apua ei tästä olisi tullut mitään. Yksi vanha hyvä kaveri toiselta puolelta Suomea on myös ollut apuna puhelimen päässä.
Mielestäni läheisriippuvuuden tuntomerkit täyttyvät hyvin. Eihän se tarvitse 'irl'-kontaktia, vaan voihan riippuvainen ihminen myös "riippua" netin tai viestien välityksellä?
Joko se on mustasukkaisuutta, kateellisuutta tai yksinkertaisesti oman arvosi esittämistä. Monethan hankkivat uuden ns. kostona ja esittävät, kuinka onnellisia ovat samalla kuin salaa ovat edelleen erittäin kiintyneitä edelliseen. Pelkää tavallaan toisen "voittavan parisuhdepelissä". Toki tätä tapahtuu enemmän teini-ikäisillä, mutta kyllä tätä käytöstä tapaa aikuisillakin.
Loistavaa, että vanhemmat auttavat. Rohkeasti puhut heille ja purat asiat. Itsekin soitin äitille useampaan otteeseen ja se puhuminen kyllä auttaa huolimatta siitä, kuka sitä kuuntelee. Hienoa, että kaverisikin auttaa. Nythän sinulla on oiva mahdollisuus parantaa tai uusia kaverisuhteet vanhoihin kavereihin, jotka tuppaavat monesti pidemmissä suhteissa jäämään taka-alalle.
Laastaripano tarjoaa tunteen, että on yhä haluttu muiden silmissä, ts. itsetuntoboosti. Varsinkin jätetylle tämä voi olla suoranaista balsamia kirvelevään hylkäyskokemukseen, kun konkreettisesti kokee olevansa edelleen markkinakelpoinen.
Mielestäni tämä on huolestuttava näkökulma, joka lähinnä siirtää vaatimuksen itseluottamukselle siihen, miten muut validoivat sinua itseäsi. Itseluottamuksen tulee syntyä itsestäsi, ei siitä mitä muut sinusta ajattelevat. Helvetin vaikea tilanne saavuttaa, mutta mahdollinen, mikäli oikeasti kasvaa ihmisenä ja ottaa sen oman aikansa. Suosittelen oikeasti sitä terapiaa. Omien kokemuksien pohjalta en usko tippaakaan siihen, etteikö introvertistä hissukasta voisi tulla ulospäin suuntautunutta ilopilleriä. Harjoitus tekee mestarin, mutta valitettavasti kaikki arvokas maailmassa on kivun ja työn takana.
Juurikin näin sen täytyy olla. Tarvitsisin sen tuen heikolle itsetunnolleni että joku nainen tuntisi minuun vetovoimaa. Mutta niin ei nyt tule tapahtumaan, koska maailma nyt sattuu toimimaan niin että naiset valitsevat ja miehet tyytyvät siihen mitä saavat, jos saavat ikinä. Tämä maa on täynnä yksinäisiä sinkkumiehiä.
Nyt kun mietin tunteitani, niin minun ei edes tee mieli seksiä. Tuskin saisin edes sen pystyyn, on niin mieli maassa.
Todella suuri osa miehistä ajattelee samalla tavalla. Ajattele sinä eri tavalla. Sanon uudestaan: uuden löytäminen ja seksin saaminen on paljon enemmän asennekysymys kuin geenisiunaus. Ole se mielenkiintoisin, hauskin, itsevarmin, onnellisin tyyppi. Se, joka on sujut itsensä kanssa ja rakastaa itseään. Se houkuttelee ihmisiä elämääsi. Toki Tinderit ja muut nettipaskeet ovat pitkälti pinnallisia, mutta kyllä niitä naisia on ennen nettiäkin löydetty. Harrasta uusia asioita, kuten mainitsin. Tapaat paljon uusia ihmisiä.
), mutta heitä tuskin voi yleistää koko sukupuoleen.
