Toimii todennäköisesti myös toisinpäin.40 vuotias nainen joka pelailee kuus tuntia putkeen ei kuulosta millään tavalla houkuttelevalta.. todennäköisesti aina naama kiinni jossain ruudussa ja miestä alkanut tämä vituttaa
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Toimii todennäköisesti myös toisinpäin.40 vuotias nainen joka pelailee kuus tuntia putkeen ei kuulosta millään tavalla houkuttelevalta.. todennäköisesti aina naama kiinni jossain ruudussa ja miestä alkanut tämä vituttaa
Ja tässäpä se ongelma onki sit ku yritetään etänä hakea apua ja ratkaisua, saadaan lähes aina joku yksipuolinen kuva tapahtumasta, ja sekin yleensä hyvin vajaa, jotta tulkintoja voi sit tehä joka suuntaan. Nämäki ongelmat on semmosia, että asioista pitää puhua ihan tunne tasolla "miltä se tuntuu, mistä se johtuu, mitä toivois tapahtuvan, miten asioita vois muuttaa molemmin puolin jne." ja jos ei parisuhteessa kykene tämmösiin keskusteluihin niin sit hyvä alkaa opettelemaan. Muuten se parisuhdekin on sit ihan tämmöstä samanlaista arpomista että mitähän tuo miettii ku se sanoo noin tai tekee noin.no jos pelailee omalla ajalla nii sitte ihan sama, mutta tuntuu että tässä nyt on kyse siitä että ollaan jatkuvasti naama kiinni ruudussa...
Jos sua ei joku kiinnosta, älä kuvittele että se ei kiinnosta jotain toista. Ihmisillä on eri kiinnostusten kohteita, ei muakaan kiinnosta kaikki puolison harrastukset, mutta en minä niitä häneltä kiellä vaikka niihin menee tuhansia euroja rahaa ja välillä tunteja huoltoon...Mä taas en tajua miten kukaan laittaa jonkin teknisen laitteen fyysisen (ja toivottavasti myös henkisen) kanssakäymisen suhteen etusijalle. Minä tai pelit -asenne on jo itsessään lapsellista, mutta että jos tarjolla on joku, joka jättäisi digitaalisen maailman vuoksesi, niin siitä kieltäytyminen kuulostaa siltä että yksin runkkaaminen on preferenssi. Ei siinäkään välttämättä mitään pahaa ole, mutta itselleen tosiasiat on hyvä tunnustaa.
E: minulla on ehkä tässä suhteessa vinoutunut käsitys, sillä pelaaminen ylipäätään ei kiinnosta. Toivottavasti en loukannut ketään. Erityisesti kommentti pelaamisen lapsellisuudesta johtuu enimmäkseen omista rajoitteista.
Sattuuko sinulla olemaan mitään harrastusta, jota toteutat yksin? Ja olennaista tässä on toki se, että oman harrastuksen lisäksi myös puolison kanssa vietetään aikaa. Pitäisi olla sekä yhteistä että omaa tekemistä.Mä taas en tajua miten kukaan laittaa jonkin teknisen laitteen fyysisen (ja toivottavasti myös henkisen) kanssakäymisen suhteen etusijalle. Minä tai pelit -asenne on jo itsessään lapsellista, mutta että jos tarjolla on joku, joka jättäisi digitaalisen maailman vuoksesi, niin siitä kieltäytyminen kuulostaa siltä että yksin runkkaaminen on preferenssi. Ei siinäkään välttämättä mitään pahaa ole, mutta itselleen tosiasiat on hyvä tunnustaa.
E: minulla on ehkä tässä suhteessa vinoutunut käsitys, sillä pelaaminen ylipäätään ei kiinnosta. Toivottavasti en loukannut ketään. Erityisesti kommentti pelaamisen lapsellisuudesta johtuu enimmäkseen omista rajoitteista.
Mä taas en tajua miten kukaan laittaa jonkin teknisen laitteen fyysisen (ja toivottavasti myös henkisen) kanssakäymisen suhteen etusijalle. Minä tai pelit -asenne on jo itsessään lapsellista
Kiitos näkökulmista, tuli jonkin verran ajattelemisen aihetta itselle.
Se miten parisuhteessa ollaan ja mikä on huomioimisen tarve vaihtelee suuresti ja meillä miehen kanssa on selvästi eri tarpeet. Itse kun viihtyy ihan hyvin ittekseen, ei aina ymmärrä sitä, että se toinen kaipaa sinne sohvalle telkkarin viereen ihmistä.
Nyt kun asiaa rauhassa pohtinut olen myös huomannut, ettei tämä rajoitu ainoastaan peleihin vaan myös esim. juuri lukemiseen mistä joku kirjoittikin. Kun eksyn pitkäksi aikaa omiin maailmoihin, toinen kärsii.
Se sitten taas miten näitä tarpeita sovitellaan yhteen on työstämisen arvoinen asia, mutta vaatinee hieman kompromisseja puolin ja toisin.
Päinvastoin, nythän siellä otetaan askeleita tuikitavallisten parisuhdeongelmien ratkaisemiseksi. Siinä tapauksessa kannattaisi varmaan erota, jos osapuolet eivät osaisi edes yrittää ratkoa erimielisyyksiään. Mutta kun kerta prosessi nyt selvästi etenee, niin ilman muuta kannattaa yrittää.No eikö kannata jättää sitä ja etsiä sopivamman kumppanin jos ette edes kauan oo olleet yhdessä?
Ei pysty samaistumaan tai ymmärtämään. En näkisi parisuhteeksi tuollaista internet-suhdetta toiselle puolelle maapalloa jos ei ole koskaan nähty kasvokkain. Vaikuttaa myös tekstin perusteella aika kliseiseltä huijarilta. Ei vaatinut sulta mitään /"rahaa", mutta sit 200€ kuitenkin meni luuriin kaikkien aikojen leffajuonen jälkeen, jooh. Tän jälkeen alkoi minimiylläpito, jotta vois ehkä myöhemmin saada lisää rahaa.
Loin tämän throwaway-tilin, koska haluan pysyä anonyyminä, enkä yhdistää tekstiäni varsinaiseen käyttäjätunnukseeni. Tällä käyttäjätunnuksella en tule osallistumaan muihin keskusteluihin. Tällähetkellä tilanne on sellainen, että tunnen tarvetta kirjoittaa edes johonkin. Yritän kirjoittaa itsestäni ja tapahtumista suuripiirteisesti tunnistamisen vaikeuttamiseksi, mutta jos joku minut tunnistaa niin toivon että kunnioitat päätöstäni.
Sitten itse asiaan. Heti alkuun voisi todeta, että monella on varmasti mielipiteensä pitkänmatkan parisuhteista ja onko sellaisia edes olemassakaan. Itselleni homma on harvinaisen selvä, minulle ei välimatkalla ole juurikaan merkitystä, varsinkin jos suunnitelmat yhteisistä askelmerkeistä on hyvin pitkälle sovittu.
Voisin avata tähän alkuun hieman sitä miksi olen päätynyt pääasiassa ulkomaalaisia deittailemaan. Karu totuus on se, että vaikka monen minun tuntevan mielestä olen mitä herttaisin, mukava, luotettava ja muut yleiset fraasit, ei minulle täällä Suomessa ole menekkiä ollenkaan. Deittiappeissa likeistä ja mätseistä saa lähinnä haaveilla tai ne on hirvittävän työn ja tuskan takana. Olen myös tosi hoikka (Ja sellaisena tulen aina pysymään, sen kummemmin syitä avaamatta), joten ymmärrän ettei lähtökohtaisesti "keskitysleirin lapsi"-olemukseni herätä juurikaan mielenkiintoa. Koen kuitenkin, että näistä huolimatta olen hyvä kumppani. Sattuipa niin tuossa pari vuotta sitten, että eräässä Etelä-Amerikan maassa Tinder Goldilla lokaatiota vaihtaen tuli vastaan erittäin kaunis, selvästi omaa "tasoani" yläpuolella oleva nainen, noin puhtaasti ulkonäkökriteerein arvioiden. Muistan, kun totesin kaverilleni, että hetkinen, miksi näin kaunis laittaa minulle vieläpä super liken? (Taisi olla elämäni ensimmäinen saatu superlike naiselta ja toistaiseksi viimeinen toki.) Yllätyksekseni hän rupesi vieläpä juttelemaan mun kanssa. Jo heti alusta lähtien minut vakuutti se miten maanläheinen ja jalat maassa tämä nainen oli. Kuinka hänkin oli väsynyt pelailuun ja etsi vakaata ja kestävää parisuhdetta. Olin heti alussa täysin avoin ja rehellinen hänelle kaikesta, mitä hän koskaan halusikaan tietää. Mukaanlukien siitä, että edellisessä parisuhteessa saman maan nainen oli lopulta ihastunut minun läheiseen perheenjäseneen ja lähetellyt nudeja yms, eli suomeksi sanottuna pettänyt.
Olimme samalla sivulla hyvin monesta asiasta, muunmuassa siitä peruskivestä, että kommunikaatio on kaiken avain, sillä ilman kommunikaatiota ei ole mitään. Hän ei koskaan ollut minulta vailla mitään, kuten moni ulkomaalainen nykyään on (rahan perässä). Homma niin sanotusti luisti hyvin kaikinpuolin. Olisiko mennyt ehkä puoli vuotta tästä eteenpäin, kun tapahtui eräs meidän suhdettamme muuttaneista tapahtumista. Kumppanini katosi yli viikoksi, mukaanlukien esti minut WhatsAppissa. Jälkikäteen selvisi, että heidän perheessä asunut sukulainen oli ilmeisesti seonnut ja rikkonut paikkoja perheen asunnossa, käynyt kumppanini kimppuun, ilmeisesti raiskaten hänet, sekä ryösti perheen auton, että myös kumppanini puhelimen (Ja estäen kaikki kontaktit WhatsApp :issa) Kyseinen sukulainen löydettiin myöhemmin jostain hevonkuusesta auton bensan loputtua ja oli ilmeisesti ampunut itsensä. Aluksi luonnollisesti olin hieman skeptinen asian suhteen, kuulostaahan tuo äkkiseltään ajateltuna melkoisen hurjalta. Kyllä se loppujen lopuksi ihan totta oli. Minulle selvisi myös, että hän on köyhästä perheestä, eikä perhellä ole pitkään aikaa varaa ostaa tyttärelleen puhelinta, kun perheen ainut autokin meni tyyliin paaliin. Minulla on periaate, että en lähetä rahaa kellekkään. Vain ainoastaan materiaa ja senkin hyvin tarkoin mietittynä. Ostin hänelle puhelimen paikallisesta Amazonista. Se maksoi 200€ aika tarkalleen. En halunnut halvinta luuria ostaa, että voidaan olla yhteyksissä ja noin. (videopuhelut, että kuvastakin saisi jotain selvää yms). Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että todennäköisesti suhteemme olisi näivettynyt tähän, koska emme olisi pystyneet pitämään säännöllisesti yhteyttä. Tein myös hänelle selväksi heti kättelyssä, että tuo mitä hänelle tapahtui, ei muuta mitään minun silmissäni, että olen tukena ja läsnä niinkuin olin siihen asti ollutkin. Tämä oli oikeastaan yksi vedenjakajahetkistä suhteessamme kokonaisuudessaan. Ymmärrettävästi hän käsitteli traumaansa omalla tavallaan ja annoin luonnollisesti aikaa ja tilaa, mutta myös seisoin järkähtämättömästi tukena ja totesin että olen aina saatavilla kun haluaa puhua. Vedenjakaja siksi, että oikeastaan tässä käsittelyvaiheessa alkoi ensimmäisiä merkkejä ilmetä siitä, että kaikki ei meidänkään välillä ollut niin hyvin kun olisi voinut olla. Keskustelimme tästä muutamaan otteeseen ja tulimme samaan lopputulokseen, että parannettavaa löytyy ja yritetään skarpata, varsinkin yhteydenpidon määrän suhteen, mikä oli laskenut ymmärrettävästi, paljon.
Välillä tilanne parani moneksi kuukaudeksi, kunnes välillä taas otettiin takapakkia, kuuluu varmasti jokaiseen parisuhteeseen. Kuitenkin meillä molemmilla oli kirkkaana se ajatus, että periksi ei anneta ja mennään vaikka läpi harmaan kiven. Ajan kanssa tämä yhteydenpidon määrä/säännöllisyys ongelma kuitenkin kasvoi ja joitakin kuukausia sitten otin itse esille sen, että onko tätä järkeä jatkaa jos hän lukee/vastaa viesteihini kerran viikossa tyyliin tai että hänellä on aikaa viettää kanssani ehkä kerran kuukaudessa. Nostin myös sen vaihtoehdon pöydälle että pidämme taukoa parisuhteesta. Hän oli ehdottomasti sitä vastaan ja halusi jatkaa, sekä lupasi yrittää parhaansa.
Nyt päästään sitten siihen mitä tässä muutaman päivän aikana on tapahtunut. Huomasin hänellä statuksessa lyhyen videonpätkän ilmeisesti paikallisen miehen kanssa. Se oli kieltämättä sen näköinen, että minulla nousi kaikki ihokarvat pystyyn ja hälytyskellot kilkattamaan. Hän oli lisännyt videonpätkään kolme erilaista sydäntä. Ensireaktioni (Mitä helvettiä?) laannuttua kysyin häneltä suoraan että mikä homma tämä on? Että olen ollut hänelle itse rehellinen kaikesta ja nyt haluan että hän kertoo minulle, vaikka kyseessä olisi asia mitä en haluaisi kuulla. Vastaus oli luokkaa, että ei ole tapahtunut mitään ja kyseessä on kaveri. Vastasin siihen, että selvä. Luotan sinuun ja jos sanot niin, uskon sinua. Se näytti silmiini hyvin huolestuttavalta. Tähän hän ei koskaan vastannut, ennenkuin pudotti varsinaisen pommin tuossa muutama päivä sitten. Hän ilmoitti ettemme voi olla yhdessä enää. Hän on huomannut että on raskaana.
Minä totesin siihen suurinpiirtein, että mitä helevettiä että menit sitten pettämään? Vastaus oli luokkaa, en pettänyt sinua. Kysyin että miten sitten olet raskaana? Vastaus oli mallia että se vain tapahtui, en halua puhua siitä nyt, tarvitsen aikaa itselleni. Vastasin siihen, että pyysin sinulta muutama päivä sitten rehellisyyttä, se oli kaikki mitä olen koskaan sinulta pyytänyt ja näemmä valehtelit minulle. Minun on vaikea uskoa, että teit tämän minulle kaiken sen jälkeen mitä meillä on ollut lähes kahden vuoden ajan. Tiesit mitä minulle tapahtui edellisessä parisuhteessa ja päätit tehdä saman. Särkee sydämeni, kun et edes halua perustella että miksi? Joku päivä ymmärrät mitä menetit, kuinka kaunis ja uniikki mahdollisuus sinulla oli. Se voi ottaa aikaa, mutta tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti oli sen arvoista seksiä.
Nyt tässä sitten koitan sisäistää että mitä helvettiä? Meni sit pari vuotta ihan hukkaan. Kaikki suunnitelmat yhteisestä tulevaisuudesta Suomessa, roskakoriin. Vaikka miten päin yritän pyöritellä tätä, tulen aina samaan lopputulokseen että itse yritin lähes kaikkeni meidän eteen. Toisen päätöksille en voi mitään. Sinänsä jännä, että hän itse oli sitä mieltä, että ei halua lapsia vielä muutamaan vuoteen ja se ajankohta pitää suunnitella sitten hyvin tarkkaan. Niinhän se onkin, MUTTA. Nyt sillä on sitten se "well prepared" pulla uunissa. Oli varmaan vitun wörtti.
Jotenkin niin helvetin tyhjä olo kaiken tämän jälkeen.
Jäi nyt hieman epäselväksi, että tapasitteko te koskaan IRL?
- meneehän tuo pitkälti oppirahojen maksamiseen ja en todellakaan tarkoita jotain 200 euroa vaan sitä että investoit siihen emotionaalisesti aivan liikaa. Ei se valitettavasti ole mikään oikea suhde jos näkee tyyliin kerran/pari vuodessa lomareissulla (tässä ei välttämättä ollut sitäkään)
- ei ole todellakaan reilua niille kaukaisille naisille kuvitella varaavansa niitä Suomesta käsin sillä että laittelee jotain nettiviestejä tai joskus jotain rahanarvoista tai näkee kerran/pari vuodessa. Aika epäkunnioittavaa loppupeleissä. Ei suomalainen nettinörtti ole mikään taivaanlahja kenellekään.
Vaikeita asioita jos on jo suunnitellut elämää eteen päin valmiiksi, itse en osaa samaistua tilanteeseen, vaimon kanssa yli 30 vuotta yhteistä matkaa takana joten eipä tähän voi mitään muuta sanoa että keräät voimia ja jatkat eteenpäin. Vaikeaa se voi olla varmasti mutta jos joku viisaus tähän niin "aika parantaa haavat".
Pitkän matkan parisuhteissa tuo on suuri vaara. Läheisyyden ja kosketuksen/seksin puute vaikuttaa suoraan hormoneihin.
Eivät tavanneet. Tämä oli oppikirjaesimerkki internet-rakkauskusetuksesta.
En minäkään nyt oikein ymmärrä onko mitään suhdetta jos ei ikinä ole nähty livenä? Varmasti henkinen kun noin nätisti kirjoitit. Hyvä ettet rahaa laittanut enempää.
Tämähän nyt on ihan perus niissä perinteisemmissäkin parisuhteissa joissa erehdytään vieraissa käymään. Oman käsitykseni mukaan hyvin harva myöntää hairahduksiaan jos ei ole pakko, jotkut eivät edes silloin.Niin se jatkoi sinun kanssasi kuin ei mitään vaikka oli ollut jo tietämättään raskaana jonkin aikaa. Mieti sitä.
En tiedä riittääkö etäseksi bondaamaan hormonitasolla. Oksitosiinia ja serotoniinia tarkoitan.Meillä seksiä oli ihan säännöllisesti, joskin ei siinä perinteisessä muodossaan.
Mitä raajoja tässä sitten irroteltiiin? Ja miksi?
Niin se jatkoi sinun kanssasi kuin ei mitään vaikka oli ollut jo tietämättään raskaana jonkin aikaa. Mieti sitä.
En tiedä riittääkö etäseksi bondaamaan hormonitasolla. Oksitosiinia ja serotoniinia tarkoitan.
huoh! en kyllä ymmärrä miten voi "seurustella" pari vuotta näkemättä toista.. eikö jumaliste lähempään joku akka löydy mitä pääsis oikein kunnolla panemaan
Puhuitteko te usein videopuheluita? Ihan vaan tunti kaksi nauttien toisten seurasta?
Vastaan vaikka tähän yleisesti koskien näitä kaikkia kusetus-kommentteja. Kyseessä ei voi mitenkään olla kusetus, johtuen jo ihan fyysisistä traumoista ja muutoksista, mitä tässä tapahtumassa tuli. Moniko on valmis vetämään raajojaan irtipoikki, vain sen takia että "ehkä" saisi "kusetettua" rahaa? Lisäksi, yhtälailla olisin voinut ostaa 50€ romun?
En minä ihan huijauksena tätä pitäisi jos videopuheluita on ollut viikoittain.
Tarkoitus ei ollut vain vääntää veistä haavassa vaan se että kuinka realismia tuo oli koskaan?
Miksi et itse mennyt käymään paikan päällä?
Jonkun sairastuminen tai loukkaantuminen on yleisin valhe romance scam -huijauksissa:
Romance scammers’ favorite lies exposed
Romance scammers tell all sorts of lies to steal your heart and money, and reports to the FTC show those lies are working.www.ftc.govFake car crashes, photoshopped pictures: Man nearly loses $20k to elaborate scam
An 80-year-old Queensland man has narrowly avoided losing $20,000 after falling for a romance scam.au.finance.yahoo.com
Ei ole tarkoitus kääntää veistä haavassa, mutta ensimmäisessä viestissä oli paljon romance scamin tunnuspiirteitä. Ethän tehnyt mitään sijoituksia hänen ehdotuksestaan?
Hä, niitä pitää just olla usein jotta saa pidetty uhrin naruissaan. 2 vuotta tapaamatta toisiaan, kirjaopillinen huijaustarina sekä raskaaksi tuleminen. Menee juuri niinkuin huijauksessa kuuluukin mennä. Nainen löysi parempia huijattavia, ja koska aika on rajallinen, pitää "huonot" kohteet tiputtaa joista on todennut että rahaa ei tule tippumaan. En yhtään ihmettele miksi tapaamista 2v "vakavan seurustelun" takia ei tullut. Nainen todennäköisesti keksi kaiken maailman syitä miksi mies ei olisi mennyt käymään hänen luonaan.
Eiköhän tämä ole ihan normi vedätys, jossa on hölmöä viety kuin pässiä narussa. Niin monta tekijää noussut esille, ettei toista olekaan. Toki jos itse haluaa uskotella olevansa suhteessa jonkun kanssa, jota ei ole vuosiin fyysisesti nähnyt ja tulee ties mitä meriselityksiä, niin siitä vaan. Ja hups ollaan raskaana. Mahtoi liukastua, vaatteet revetä ja laskeutua laukeavan peniksen päälle. Sattuuhan näitä.
Aika surullisia tuommoiset 'rakkaustarinat', näissähän tuo uhri tietää yleensä vähintään alitajuisesti tulevansa huijatuksi. Tuskimpa tässäkään olisi ollut tarvetta altti-tunnukselle, jos näin ei olisi.