Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kädentaitojakaan ei nyt ihan itsestään opi. Jokainen normaalitaitoinen osaa tehdä useimpia perusjuttuja, mutta kyllä niitä osaa tehdä tietotyöläisten töistä suurin osaa bulkkia lähes kuka tahansa.
Tästä olen ihan samaa mieltä. Kuka vaan normaalijärkinen henkilö kyllä oppii pienellä vaivalla IT-juttujen perusteet ja saa ihan hyvin juttuja aikaiseksi.

Eroa huippuihin tulee sitten kun aletaan tehdä jotain oikeasti haastavampia kokonaisuuksia, mutta aivan sama juttu se on kädentaitojenkin kanssa. Moni tekee aivan tunarijälkeä kun koittaa asentaa jotain koristelistoja tai maalata yhtään hankalampia pintoja tjsp.

Ei vaan onnistu. Mutta se on ihan ok. Ei kaikkien tarvitse osata kaikkea.
 
Täällä on ihan murojutut kesätöidenkin osalta.

Mä olin kuokkimassa varhaisperunoita. Sain 10mk/ämpäri jos oikein muistan. Sen verran tienasin, että sain 20 gigasen kiintolevyn vanhan 2 gigasen rinnalle.

Jälkeen perunakoneen päällä 5€/h, varhaisperunaa taas ja sai 12h päiviä niin jäi jotain taskuunkin, toki kausi lyhyt. Kunnalla nurtsia joku alle kk ajakso eipä montaa satasta siitäkään tullut. 18v sitten pääsikin jopa huolto-asemalle apupojaksi. Oiskos ollut jotain 7€/h. Tuskin tuli 8h edes joka päivä.

Ei tullut rikkauksia kesätöistä, mutta sai cv:n täytettä niin pääsi heti amiksen jälkeen töihin.
 
Tätä keskustelua sivuten; millaista paineensietokykyä tietokonetta naputtavalla koodarilla pitää olla? Aikataulupaineet, joita on suurinpiirtein jokaisessa ammatissa? Vai jotain muuta?

  • Monet asiat ovat ilmiselviä jälkikäteen, mutta riippuen asiasta sinne pääseminen vie hetken. Tiettyä periksi-antamattomuutta.
  • Vaikka kokemusta on kuinka, teemme silti virheitä. Virheiden myöntäminen itsellensä ja muille on tärkeä ominaisuus tiimissä.
  • Osaamista myöntää kun "ei tiedä". Tämä on täysin OK, kukaan ei tiedä kaikkea.
  • Samaten se että näistä hommista oikeasti nauttii ja haluaa itse oppia lisää jatkuvasti. Jatkuva kehittymisen halu.
  • Pitää myös pystyä tuomaan asiansa esille, jos on sitä mieltä että jossain asiassa ollaan menossa metsään.
  • Ei pidä pelätä sitä, että ei synny konsensus-päätöksiä. Silti, tiimissä kun jostain on yhdessä päätetty - sen takana seisotaan eikä huudella jälkikäteen "told you so".
  • Kompromisseja tulee, mutta niille on aina pohditut perustelut (mielellään dokumentoidut).
  • Tuotetalossa ei ehkä tarvitse olla niin paljoa asiakkaiden kanssa kontaktissa, mutta konsulttipuolella kyllä. Eli tietty sopivuus ihmisten kanssa toimimiseen - hieman enemmän korostuu konsulttipuolella.
...ja paljon muuta, your mileage may vary

Itse kun palkkaan uusia / tulevia osaajia, katson etenkin sitä miten paljon on halua oppia - sekä sitä kykyä myöntää kun ei-tiedä jotain. Kokeneempien kanssa sitten tietysti sitä miten pystyy erilaisia ratkaisuja perustelemaan, kuitenkin tämä ATK-näppäily ala on pitkälti kompromissien maailmaa koska tapoja tehdä asia on niin monta.
 
  • Monet asiat ovat ilmiselviä jälkikäteen, mutta riippuen asiasta sinne pääseminen vie hetken. Tiettyä periksi-antamattomuutta.
  • Vaikka kokemusta on kuinka, teemme silti virheitä. Virheiden myöntäminen itsellensä ja muille on tärkeä ominaisuus tiimissä.
  • Osaamista myöntää kun "ei tiedä". Tämä on täysin OK, kukaan ei tiedä kaikkea.
  • Samaten se että näistä hommista oikeasti nauttii ja haluaa itse oppia lisää jatkuvasti. Jatkuva kehittymisen halu.
  • Pitää myös pystyä tuomaan asiansa esille, jos on sitä mieltä että jossain asiassa ollaan menossa metsään.
  • Ei pidä pelätä sitä, että ei synny konsensus-päätöksiä. Silti, tiimissä kun jostain on yhdessä päätetty - sen takana seisotaan eikä huudella jälkikäteen "told you so".
  • Kompromisseja tulee, mutta niille on aina pohditut perustelut (mielellään dokumentoidut).
  • Tuotetalossa ei ehkä tarvitse olla niin paljoa asiakkaiden kanssa kontaktissa, mutta konsulttipuolella kyllä. Eli tietty sopivuus ihmisten kanssa toimimiseen - hieman enemmän korostuu konsulttipuolella.
...ja paljon muuta, your mileage may vary

Itse kun palkkaan uusia / tulevia osaajia, katson etenkin sitä miten paljon on halua oppia - sekä sitä kykyä myöntää kun ei-tiedä jotain. Kokeneempien kanssa sitten tietysti sitä miten pystyy erilaisia ratkaisuja perustelemaan, kuitenkin tämä ATK-näppäily ala on pitkälti kompromissien maailmaa koska tapoja tehdä asia on niin monta.
Nämä nyt koskee aikalailla kaikkia asiantuntijahommia eikä ainoastaan koodiukkoja.
 
  • Monet asiat ovat ilmiselviä jälkikäteen, mutta riippuen asiasta sinne pääseminen vie hetken. Tiettyä periksi-antamattomuutta.
  • Vaikka kokemusta on kuinka, teemme silti virheitä. Virheiden myöntäminen itsellensä ja muille on tärkeä ominaisuus tiimissä.
  • Osaamista myöntää kun "ei tiedä". Tämä on täysin OK, kukaan ei tiedä kaikkea.
  • Samaten se että näistä hommista oikeasti nauttii ja haluaa itse oppia lisää jatkuvasti. Jatkuva kehittymisen halu.
  • Pitää myös pystyä tuomaan asiansa esille, jos on sitä mieltä että jossain asiassa ollaan menossa metsään.
  • Ei pidä pelätä sitä, että ei synny konsensus-päätöksiä. Silti, tiimissä kun jostain on yhdessä päätetty - sen takana seisotaan eikä huudella jälkikäteen "told you so".
  • Kompromisseja tulee, mutta niille on aina pohditut perustelut (mielellään dokumentoidut).
  • Tuotetalossa ei ehkä tarvitse olla niin paljoa asiakkaiden kanssa kontaktissa, mutta konsulttipuolella kyllä. Eli tietty sopivuus ihmisten kanssa toimimiseen - hieman enemmän korostuu konsulttipuolella.
...ja paljon muuta, your mileage may vary

Itse kun palkkaan uusia / tulevia osaajia, katson etenkin sitä miten paljon on halua oppia - sekä sitä kykyä myöntää kun ei-tiedä jotain. Kokeneempien kanssa sitten tietysti sitä miten pystyy erilaisia ratkaisuja perustelemaan, kuitenkin tämä ATK-näppäily ala on pitkälti kompromissien maailmaa koska tapoja tehdä asia on niin monta.

Aika hyvä lista.
Konsulttipuolella (toki riippuen vähän siitä minkälaisesta talosta puhutaan - onko kyseessä esim. joku suomalainen "kermapersekonsulttifirma" (Reaktor, Futu, Vincit etc.) vaiko joku suuri monikansallinen kooditehdas) voi keissistä riippuen myös sitten tulla peliin kaikenlaista muuta tekijää jotka mahdollisesti nostavat kulmakerrointa - esimerkkinä asiakasfirman toimintatavat / kypsyys / kulttuuri tai vaikkapa se, että kuinka iso projekti on myyty. Jos joku MVP pitäisi saada valmiiksi muutamassa viikossa/kuukaudessa niin se asettaa vähän erilaiset raamit sille, että kuinkaksi aikaa jotakin tiettyä ongelmaa kannattaa jäädä pähkäilemään.
 
Jotenkin tuosta ei nyt löydy sitä paineensietokykyasiaa. Toki jos ihmisten kanssa toimiminen on yleisellä tasolla vaikeaa tai esim. pelkää tehdä virheitä tai myöntää olevansa väärässä, niin sitten varmasti osa noista vaativat paineensietokykyäkin.
 
Jotenkin tuosta ei nyt löydy sitä paineensietokykyasiaa. Toki jos ihmisten kanssa toimiminen on yleisellä tasolla vaikeaa, niin sitten varmasti osa noista vaativat paineensietokykyäkin.

Siihen ei ole mun mielestä helppoa antaa selkeää suoraa vastausta, koska se riippuu niin paljon eri tekijöistä.
 
Jotenkin silti alaa tuntevana ajattelisin että koodarin työ ei yleensä luontaisesti sisällä vaatimusta kummoisellekaan paineensietokyvylle. Toki painetta voi luoda se, jos henkilö ei sovellu koodariksi tai firman johto ei osaa hommiaan.

Ehkä sitten keskimäärin firmat on huonosti johdettuja ja koodariksi on ryhtynyt paljon toistaitoisia ihmisiä, joka on synnyttänyt tällaisen mielleyhtymän.
 
Kyllä se varmaan minkä tahansa alan asiantuntijatehtävässä senior-tasolla tulee tilanteita, että työkuorma on hetkellisesti jostain syystä korkea. Uudessa firmassa on pieni hetki autuutta, kun on jo oppinut talon tavoille, mutta ei ole sekaantunut vielä niin moneen asiaan, että porukka osaisi tulla ”pikaisesti” kysymään. Tarpeeksi solmukohtaan kun päätyy, niin paineensietokyky on koetuksella.

Henk. koht. kyllä toisaalta tykkäänkin, että pääsee oman työn ohessa tekemään muitakin juttuja. Aika suuri vapaus valita mitä tekee ja missä järjestyksessä, kunhan kriittiset asiat tulee hoidettua vaikka sitten työpäivää venyttämällä. Ei tainnut olla tässä ketjussa, mutta toisessa joku mutisi jotain, että ainahan työnantaja määrää ylitöistä yms. Omalla kohdalla on mennyt kyllä siihen, että työtarpeen mukaan lähinnä ilmoitan, että nyt olisi pakko tehdä tai…
 
Jotenkin silti alaa tuntevana ajattelisin että koodarin työ ei yleensä luontaisesti sisällä vaatimusta kummoisellekaan paineensietokyvylle. Toki painetta voi luoda se, jos henkilö ei sovellu koodariksi tai firman johto ei osaa hommiaan.

Ehkä sitten keskimäärin firmat on huonosti johdettuja ja koodariksi on ryhtynyt paljon toistaitoisia ihmisiä, joka on synnyttänyt tällaisen mielleyhtymän.

Ideaalifirmassa jossa tehdään ideaalituotetta ideaalisesti johdettuna sillä koodarilla on varmasti aika leppoisaa.

missä niitä ideaalifirmoja sitten on liennee eriasia :)

"itseohjautuvuus" on kuitenkin aina kovempi rasite henkisille kyvyille kuin "mee tonne ja naputtele ovi y kiinni karmeihin c". Mutta yleisesti välttäisin kuitenkin yrittämästä vertailla kuinka kovat paineet missäkin on, ne ovat erilaisia ja henkilöriippuvaisia kovastikin.
 
itse en ole IT-alalla, mutta laajemmassa tuttavapiirissä on kaksi henkilöä jotka ovat nuoremmalla (kolmekymppisenä) kokeneet kunnon burnoutin ja molemmat heistä olivat IT-alalla. Molemmat jonkinlaisia koodareita ja vastuussa projektiensa etenemisestä.
Olettaisin että tässä on kyse siitä että on vaikea määritellä mikä on kohtuullinen tavoite töitä missäkin ajassa jos ei ole kovin rutinoitunutta työtä. Ja varmaan esimiesten/myynnin/asiakkaan näkemykset kohtuullisista tavoitteista eroavat, ja koko soppa kaatuu lopulta rivityöntekijöiden niskaan? Ei ole siis omaa kokemusta, vaan alan kavereiden puheita.

On-topiccina voin mainita oman kesätyöpalkka-ennätyksen: noin 4k euroa kk/brutto, sisältäen monta 16h päivää ja viikonlopun ympärivuorokauden päivystyksiä. Valmistavassa teollisuudessa haalarihommia kesän huoltoseisakkeiden aikana.
 
Olettaisin että tässä on kyse siitä että on vaikea määritellä mikä on kohtuullinen tavoite töitä missäkin ajassa jos ei ole kovin rutinoitunutta työtä. Ja varmaan esimiesten/myynnin/asiakkaan näkemykset kohtuullisista tavoitteista eroavat, ja koko soppa kaatuu lopulta rivityöntekijöiden niskaan? Ei ole siis omaa kokemusta, vaan alan kavereiden puheita.
Eli paineensietokyvyn tarve tulee siitä, että toimijat eivät ymmärrä työn luonnetta.
 
Nuori jannu voi ottaa itseensä, jos homma ei etene ja kauluksen laatat tai kassien koko ei riitä sanomaan, että mahdoton on mahdotonta. Toki osa osaa ihan itsekin generoida sen burnoutin heikkohermoisena pieniä asioita jatkuvasti mikrosäätämällä. Tarpeeksi vuosia kun on vyöllä, niin voi vaan todeta, että parhaani tein ja tässä se mitä ajassa ehdittiin. Toki ulospäin täytyy mahd. ajoissa kertoa, että nyt osuu tuulettimeen, jos joku resurssimuutos ei tapahdu. Tai pistää ylemmän tahon tappelemaan keskenään mikä asioista on tärkein tehdä. Olen onnekas, että kiire ei aiheuta kotiin asti tulevaa stressiä, jotkut työasiat kyllä jää raksuttamaan alitajuntaan vapaa-ajallekin.
 
Tarpeeksi vuosia kun on vyöllä, niin voi vaan todeta, että parhaani tein ja tässä se mitä ajassa ehdittiin.
Tää on muuten yleisesti ottaen elämänviisaus joka kannattais ymmärtää jo varhaisessa vaiheessa.

Ja toinen, että ainoastaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Eli jos vaikka projekti menee pitkäksi niin sille ei enää voi mitään, mutta siitä saattaa voida oppia jotain, jotta tulevaisuudessa menisi paremmin.
 
Itse en tuosta sellaista perinteistä paineensietokykyä oikein vieläkään löytänyt. Aikataulu- ja tulospaineet on toki luonnollisia, mutta niitä on lähes joka alalla. Myös siellä raksahommissa tai muissa duunarihommissa.

Itse taas miellän paineensietokyvyn enemmänkin hektisiin aloihin, vaikka rauhanturvatehtäviin ja muihin sotavoimiin liittyviin juttuihin tai vaikka prosessi- ja energiateollisuuteen, jossa prosessin äkilliset muutokset voivat aiheuttaa huomattavaa päänvaivaa ja päätöksentekokykyä vaaditaan pahimmillaan sekunneissa. Toki tässä myös taustalla se tulospaine, jossa satoja tuhansia tai miljoonia euroja päivässä tahkova laitos olisi vaarassa tulla alas. Sama toki pätee lentäjänä häiriötilanteissa.
 
Mun mielestä IT puolen paineensieto liittyy ennenkaikkea yllättäviin tilanteisiin joissa pitää reagoida nopeasti.

Esimerkkinä tästä vaikka taannoinen log4j haavoittuvuus jossa meidän devaajien piti pätsätä ja päivittää yli 100 eri palvelua tuotannossa ja samaan ainaan seurata logeista miten niitä skannataan (ja mahdollisesti hyökätään).

Vastaavan tyylistä ongelmaa voi tulla esim. silloin kun on joku ongelma tuotanossa jota ei täysin ymmärretä, mutta asiakkaille palvelu toimii huonosti. Samaan aikaan pitää pystyä nollaamaan mieli ja vaan keskittyä tutkimaan / korjaamaan kun ympärillä juostaan ja huudetaan.

Joillekin tuo varmaan liittyy enemmin liian tiukkoihin aikatauluihin, liian vähiin työntekijöihin ja muuttuviin suunnitelmiin, mutta semmoista on varmaan joka alalla.
 
Samanlaista painetta se aiheuttaa vetää 50 eri asiaa mukanaan jatkuvasti vs. hetkellinen häiriötilanne. Pallojen täytyy pysyä ilmassa.

Aiheeseen liittyen jännästi sitä mukaa kun vastuu ja vapaus on kasvanut palkan ohessa, niin ajatusmaailma on siirtynyt enemmän siihen, että tehtävät hoidetaan (kohtuuden rajoissa) ja ei sillä minuutilla/tunnilla ole niin väliä. Nuorenpana kyttäs, että varmasti jokainen minuutti tulee kirjattua ja maksettua. Nyt tuntuu, että korvaus on riittävä rooliin nähden ja yleensä on onnistunut jonkun tarkastuksen saamaan, jos on tuntunut alipalkatulta. Tämä on toki kalteva polku, joka ei sovi kaikille ja kaikkiin yrityksiin. Työaikaa on sen verran seurattava, että jatkuvaa ilmaista työtä ei lähde tekemään. Enemmän tuo näkyy siinä, että en kaikkea väkisin ylitöihin änge vaan mieluummin liukumilla sit otan vapaata joskus muulloin.
 
Mun mielestä IT puolen paineensieto liittyy ennenkaikkea yllättäviin tilanteisiin joissa pitää reagoida nopeasti.

Esimerkkinä tästä vaikka taannoinen log4j haavoittuvuus jossa meidän devaajien piti pätsätä ja päivittää yli 100 eri palvelua tuotannossa ja samaan ainaan seurata logeista miten niitä skannataan (ja mahdollisesti hyökätään).

Vastaavan tyylistä ongelmaa voi tulla esim. silloin kun on joku ongelma tuotanossa jota ei täysin ymmärretä, mutta asiakkaille palvelu toimii huonosti. Samaan aikaan pitää pystyä nollaamaan mieli ja vaan keskittyä tutkimaan / korjaamaan kun ympärillä juostaan ja huudetaan.

Joillekin tuo varmaan liittyy enemmin liian tiukkoihin aikatauluihin, liian vähiin työntekijöihin ja muuttuviin suunnitelmiin, mutta semmoista on varmaan joka alalla.

Juuri näin. Esimerkiksi itselläni on vastuulla DevOps/SRE-roolissa eräs palvelu, jota miljoonat ihmiset ympäri maailmaa käyttävät jatkuvasti. Palvelun pitää pyöriä 24x7 ja jos siihen tulee pienikin hikka, sillä on välitön vaikutus hyvin suureen määrään ihmisiä, firmoja, liiketoimintoja jne.

Väistämättä kuitenkin aina joskus menee jotain rikki. Niissä tilanteissa on melkoinen paine, vaikka sitä ei moni ymmärräkään, joka ei tällaisissa tehtävissä työskentele.

Monien firmojen liiketoiminta perustuu nykyisin suoraan johonkin softaan, joten kyllä siinä voi puhtaalla softakehittäjälläkin olla jonkin verran paineita, ettei mokaile niin, että esim. firma kaatuu mokien seurauksena.

Kyllä näissä on hieman suurempi paine kuin jossain perinteisessä suorittavassa työssä. Tekisin oikein mielellään leppoisaa suorittavaa työtä, jos siitä saisi saman rahan.
 
Juuri näin. Esimerkiksi itselläni on vastuulla DevOps/SRE-roolissa eräs palvelu, jota miljoonat ihmiset ympäri maailmaa käyttävät jatkuvasti. Palvelun pitää pyöriä 24x7 ja jos siihen tulee pienikin hikka, sillä on välitön vaikutus hyvin suureen määrään ihmisiä, firmoja, liiketoimintoja jne.

Väistämättä kuitenkin aina joskus menee jotain rikki. Niissä tilanteissa on melkoinen paine, vaikka sitä ei moni ymmärräkään, joka ei tällaisissa tehtävissä työskentele.
Kaikki on toki suhteellista, Jonkun palvelun pieni hikka ei yleensä suoraan tapa ketään, niin kauan kuin rahalla selviää ongelmat ovat aika pieniä.

e: Muista keskusteluista johtuen oletan, että lämpöpumpun ”lämpökattilalla” saa pahimmassa mokassa koko Porin seudun luonnonsuojelualueeksi. Ja ruuhka-Suomenkin, jos väärään suuntaan tuulee.

e2: Eipä muuten näy kovin kunmoisesti ko. vastuu palkassa…
 
Kaikki on toki suhteellista, Jonkun palvelun pieni hikka ei yleensä suoraan tapa ketään, niin kauan kuin rahalla selviää ongelmat ovat aika pieniä.
Tämä miten itsekin yrittänyt ajatella kaikki systeemit lopulta. Stressi vähentynyt huomattavasti.
 
Kyse oli kuitenkin paineensiedosta. Järjestelmät joiden hikka tappaa ihmisiä eivät yleensä ole yhtä agilejen prosessien varassa kuin muut, ja tällöin ei ehkä päädytä samanlaisiin tilanteisiin.

Kuitenkin jos asiakkaat kärsivät ja tulosvastuullinen johtaja heiluu ympärillä itkua tihrustaen se tuottaa paineita. Vielä enemmän paineita tulee jos ei edes ymmärretä (vielä) mikä ongelmaa aiheuttaa, ja jos sörkitään tuotantojärjestelmissä jossa toimenpiteet voivat teoriassa pahentaa tilannetta ennestään.

Vaikka mä en enää tee tommosia, niin mulle nuo olivat aina vahvuus. Ainakin noissa tilanteissa on selvää mitä pitää tehdä, ja mulla on aina ollut kyky nähdä ”järjestelmän läpi” miten komento jota olen ajamassa vaikuttaa.

Kuitenkin veikkaan, etteivät läheskään kaikki IT alalla päädy hommiin jossa tommosta tarvitaan, erityisesti jossa se on yleistä.
 
Jos kuitenkin teet töitä esim. tietokantojen ja tietojärjestelmien kanssa, joissa sinun tai tiimisi tekemä virhe voi aiheuttaa välittömästi satojen tuhansien menetykset
Onhan se tietty mukavaa elää reunalla ja sitä rataa (panna ja juhlia), mutta jos on kovin yleistä, että yhden ihmisen tekemä virhe voi aiheuttaa välittömästi satojen tuhansien menetykset, niin silloin ei kyllä kokonaisuus ole suunniteltu kovin hyvin. Ihmiset tekee virheitä. Se on ihmisille luontaista. Systeemit täytyy pyrkiä suunnittelemaan niin, että mitä suurempi vahinko, sitä vaikeampaa sellaisen aikaansaaminen on.

Toki ymmärrän että joskus kalliitakin virheitä tapahtuu. Esim. Metan taannoinen moka, jossa tiputtivat itsensä netistä, varmaan maksoi ihan kivasti. Sitten taas sen firman kokoluokassa tuo summa on kuitenkin kohtuullinen.
 
Kyse oli kuitenkin paineensiedosta. Järjestelmät joiden hikka tappaa ihmisiä eivät yleensä ole yhtä agilejen prosessien varassa kuin muut, ja tällöin ei ehkä päädytä samanlaisiin tilanteisiin.

Kuitenkin jos asiakkaat kärsivät ja tulosvastuullinen johtaja heiluu ympärillä itkua tihrustaen se tuottaa paineita. Vielä enemmän paineita tulee jos ei edes ymmärretä (vielä) mikä ongelmaa aiheuttaa, ja jos sörkitään tuotantojärjestelmissä jossa toimenpiteet voivat teoriassa pahentaa tilannetta ennestään.

Vaikka mä en enää tee tommosia, niin mulle nuo olivat aina vahvuus. Ainakin noissa tilanteissa on selvää mitä pitää tehdä, ja mulla on aina ollut kyky nähdä ”järjestelmän läpi” miten komento jota olen ajamassa vaikuttaa.

Kuitenkin veikkaan, etteivät läheskään kaikki IT alalla päädy hommiin jossa tommosta tarvitaan, erityisesti jossa se on yleistä.
Sä olet kovasti it:n sisällä. Kyllä se jonkunnäköisen vastaavan paineen aiheuttaa, kun tullaan kysymään kalikan x ulkonäöstä asiantuntijan mielipidettä ja tarpeeksi väärän vastauksen panoksena on laitos ja etelä-Suomi. Toki moni peräkkäinen ja rinnakkainen asia on estämässä pahinta, mutta ei siihen voi luottaa, että ”joku muu” ottaa kiinni. Ei käy lääkäreitä kateeksi.

e: Grez, tietyt järjestelmät on pakko suunnitella niin, että on helppo tehdä miljoonan virhe, että estetään miljardin virhe.
 
e: Grez, tietyt järjestelmät on pakko suunnitella niin, että on helppo tehdä miljoonan virhe, että estetään miljardin virhe.
No silloin ne miljoonan virheet on "business as usual" josta ei erityisesti tarvitse ottaa painetta. Tietty murehtijat nyt voi ottaa silti.

Ja siis yleisesti ottaen en sano etteikö IT-alalla olisi paljon tehtäviä, jotka vaativat paineensietokykyä. (Puhuin aiemmin nimenomaan koodareista ja jos tehtävänkuva on nimenomaan koodaus niin pitäisi olla aika harvinaista tulla hirmu äkkinäisiä tilanteita)
 
No silloin ne miljoonan virheet on "business as usual" josta ei erityisesti tarvitse ottaa painetta. Tietty murehtijat nyt voi ottaa silti.

Ja siis yleisesti ottaen en sano etteikö IT-alalla olisi paljon tehtäviä, jotka vaativat paineensietokykyä.
Jos virhe on tehty hyvässä uskossa pahemman mahdollisuuden estämiseksi, niin eipä siitä johdon suunnalta mitään seuraa. Toki kolleega voi saunaillassa mainita jotain vuosibonuksista ja niiden kohtalosta…

Kaikilla aloilla on paineensietokykyä vaativia tehtäviä, alakohtaisesti vaan eri kulmasta lähestytään asioita. Ketjun aiheen mukainen kysymys lienee, paljonko sietokyvystä tupataan maksaa extraa?
 
Tämä. Ja heti seuraavaavaksi rinnastetaan jotkut lämpökattilan huoltajan hommat sotilastehtäviin eturintamalla :kahvi:.
Ihan yhtä lailla "joku lämpökattilan huoltaja" menee siihen asenteellisuuden piikkiin. Kyllä niillä kattilanhoitajalla sinänsä on todella iso vastuu vaikka onkin duunariportaassa. Pahimmillaan saa isomman kaupungin kaukolämmön pienen virheen takia kokonaan seis, ja se voi olla aika kriittistä varsinkin talvipakkasilla. Myös sähköverkko-operaattorit voivat inhimillisestä virheestä saada isojakin alueita pimeäksi, Euroopan verkkojen yhdistyessä yhä tiiviimmiksi, vaarana on useampien maiden blackoutteja. Läheltä piti -tilanteita sattuu jo liikaa. Toki voin kuvitella, että pankkijärjestelmien kaatuessa saattaa järjestelmävastuullisilla olla muutama hikikarpalo otsalla, kun estetään vaikutukset koko talouden kaaokseen. Mutta monesti devaajat pystyvät testaamaan tulevat muutokset etukäteen ennenkuin ne syötetään itse järjestelmään.
 
Onhan se tietty mukavaa elää reunalla ja sitä rataa (panna ja juhlia), mutta jos on kovin yleistä, että yhden ihmisen tekemä virhe voi aiheuttaa välittömästi satojen tuhansien menetykset, niin silloin ei kyllä kokonaisuus ole suunniteltu kovin hyvin. Ihmiset tekee virheitä. Se on ihmisille luontaista. Systeemit täytyy pyrkiä suunnittelemaan niin, että mitä suurempi vahinko, sitä vaikeampaa sellaisen aikaansaaminen on.

Toki ymmärrän että joskus kalliitakin virheitä tapahtuu. Esim. Metan taannoinen moka, jossa tiputtivat itsensä netistä, varmaan maksoi ihan kivasti. Sitten taas sen firman kokoluokassa tuo summa on kuitenkin kohtuullinen.

En tiedä minkälaisissa ympäristöissä sä olet työskennellyt, mutta jokanen työpaikka jossa mä olen ollut viimeisen 20-vuoden aikana on ollut ainakin joltain osin epätäydellinen.

Jos sulla esim. on rootit tuotantokoneisiin tai tietokantoihin niin saathan sä tehtyä isoja mokia. Jos on moderni ympäristö jossa koneet on luotu koodilla niin kyllä sieltä AWS’n konsolista saa vahingossa tehtyä vaikka mitä.

Toki en ole urani aikana törmännyt hirveän moneen tapaukseen jossa niin on käynyt, mutta poikkeuksetta joillakin on voimaa rikkoa asiat.

Useimmiten myös yrityksiltä puuttuu prosesseja, tai varmuuskopioita ei ole testattu. Joskus myös varmistukset feilaavat joka lisää riskiä kunnes ne sitten onnistuvat.

Muutamia oman uran varrelta nähtyjä skenaarioita:
- Startup kasvanut nopeasti ja yhtäkkiä ollaankin yritys jolla satojen miljoonien liikevaihto ja ”serverit” osittain edelleen vanhoja työkoneita siivouskomerossa. Kaikki dokumentoinatonta ja adhocia ja kovat paineet samalla tukea vertikaalista kasvua ja saada jotain järkeä meininkiin.

- Yritys vaihtanut strategiaa ja panostaa nyt ihan eri tuotteisiin. Vanhempiin tuotteisiin jätetty minimi määrä devaajia hoitamaan. Kuitenkin tuotteiden kysyntä ja kasvu jatkuu, ja paine on tehdä featureita eikä niitä tylsiä arkkitehtuurillisia juttuja (kun miehitys ei riitä molempiin). Jatkuvasti kasvavat suorituskyky ongelmat ratkaistaan kasvattamalla rautaa kunnes tietokannassa on 5x enemmän muistia kuin dataa ja järjestelmät kaatuu päivittäin. Asiakkaat ovat vihaisia ja ratkaisut vähintäänkin mielenkiintoisia.

- Palvelut ovat muodikkaasti mikroserviceja eri tiimien ylläpidossa ja näennäisesti kaikki kunnossa. Kuitenkin kaikilla ihan omat prosessit ja käytännöt esim. varmistusten suhteen. Vaikka palvelujen toimivuus vaatisi palautusten synkronointia on retentiot ja schedulet mitä sattuu.

Rajattu määrä esimerkkejä, kaikki eri firmoilta. Suodatin makeimmat pois ettei mahdolliset työkaverit tunnista. Mun kokemuksen perusteella kaikilla on kannen alla paljon matoja, eroja on siinä miten ne tunnistetaan. Useimmiten toki riskit eivät edes realisoidu.
 
jokanen työpaikka jossa mä olen ollut viimeisen 20-vuoden aikana on ollut ainakin joltain osin epätäydellinen.
Tottakai jokainen työpaikka on jollain tavalla epätäydellinen, mutta oletko kokenut niissä joka päivä tai edes viikoittain että "oh shit, pää räjähtää kun kaikki on niin haastavaa".

Mun mielestä se ei vaadi paineensietokykyä että hommat voi kusta. Lähtökohtana pitäisi useimmissa firmoissa kuitenkin olla että hommat toimii tai saadaan toimimaan ja pyritään pitämään esim. ne varmuuskopiot kunnossa. Jonkinlainen backup plan yleensä on olemassa, eli ajatellaan että jos vaikka vahingossa tyhjentää tietokannan, niin sitten palautellaan varmuuskopiolta. Jos nyt sitten siinä vaiheessa kun varmuuskopioita tarvitaan, huomataankin että ne on feilanneet, niin toki siinä vaiheessa varmaan lähtee stressikäyrä laukalle, mutta ei tuollaista voi niin usein tapahtua, että ala yleisesti ottaen vaatisi korkeaa stressinsietokykyä.

Tai sitten saattaa olla että mulla on niin älyttömän hyvä stressinsietokyky että en edes tajua kuinka kusi sukassa suurin osa ihmisistä IT-hommissa on.
 
Viimeksi muokattu:
No siis mut yleensä palkataan ratkaisemaan ongelmia, joten olen kyllä päätynyt tilanteisiin jossa moista on päivittäin. En ole törmännyt ongelmiin joita ei saisi ratkaistua, mutta pitkän aikavälin ratkaisun ja alkutilanteen välillä saattaa hyvinkin olla 1-2 vuotta haipakkaa.
 
Toisekseen en ole kuullut, että rakennusalalla kärsittäisiin erityisen paljon burnouteista.
Kärsitään ja paljon. Sitä yritetään perinteisesti hoitaa alkoholilla kehnoin tuloksin. Pertsa kun ei jaksa, niin Pertsa vetää viikonloppuisin.

Kun työyhteisössä ei uskalleta sanoa, että ei jaksa, niin ollaan saikulla flunssan, kipeän selän tai käden takia. Suomalainen tosimies kun ei valita. Kituutetaan työmaan loppuun, jolloin saa omalla ja muiden hyväksynnällä hengähtää hetken.

Rakennusala onnistuu maskeeraamaan burnoutit ja jaksamisongelmat epäsäännöllisyyden taakse.

Palkkakaan ei ole niin mahtava. Ei ihme, ettei tekijöitä löydy.
 
Kärsitään ja paljon. Sitä yritetään perinteisesti hoitaa alkoholilla kehnoin tuloksin. Pertsa kun ei jaksa, niin Pertsa vetää viikonloppuisin.

Kun työyhteisössä ei uskalleta sanoa, että ei jaksa, niin ollaan saikulla flunssan, kipeän selän tai käden takia. Suomalainen tosimies kun ei valita. Kituutetaan työmaan loppuun, jolloin saa omalla ja muiden hyväksynnällä hengähtää hetken.

Rakennusala onnistuu maskeeraamaan burnoutit ja jaksamisongelmat epäsäännöllisyyden taakse.

Palkkakaan ei ole niin mahtava. Ei ihme, ettei tekijöitä löydy.
Näin juuri eikä tämä rajoitu edes sinne duunariportaaseen. Kovin kaukaa ei tarvitse hakea, että löytyy työmaamestaria, työpäällikköä tai tj:tä, joilla illat hukkuu kuppiin. Tämä vielä korostuu reissuhommissa, kun ei ole perhe jaloissa pyörimässä.
 
Minullekin napsahti pyynnöstä 300 euron korotus palkkaan (pyysin toki enemmän, mutta byrokraattisen organisaation myötä nyt samantien irtosi ilman isompia hyväksymiskierroksia tuon verran). Nyt siis palkka vajaa 5600 e/kk ja taustoiltani energiatekniikan DI vuodelta 2015.
 
1640161259085.png


Helmikuun alusta vaihtuu firma ja kuukausipalkkaankin samalla melko roima korotus. Kuvaajasta näkee, että on hieman alkanut kehitys laahata lähivuosina. Katsotaan kuinka lähelle arvioidut vuosiansiot tulevat menemään, riippuu mahdollisista bonuksista jonkun verran, mutta täysin selvää on, että tulee myös nousemaan huomattavasti. Viime vuosien kokonaispalkassa näkyy pidetyt isyysvapaat sekä 80 % osa-aikainen työaika 2020 loppuvuosi - 2021 alkuvuosi.
 
Itse en tuosta sellaista perinteistä paineensietokykyä oikein vieläkään löytänyt. Aikataulu- ja tulospaineet on toki luonnollisia, mutta niitä on lähes joka alalla. Myös siellä raksahommissa tai muissa duunarihommissa.

Itse taas miellän paineensietokyvyn enemmänkin hektisiin aloihin, vaikka rauhanturvatehtäviin ja muihin sotavoimiin liittyviin juttuihin tai vaikka prosessi- ja energiateollisuuteen, jossa prosessin äkilliset muutokset voivat aiheuttaa huomattavaa päänvaivaa ja päätöksentekokykyä vaaditaan pahimmillaan sekunneissa. Toki tässä myös taustalla se tulospaine, jossa satoja tuhansia tai miljoonia euroja päivässä tahkova laitos olisi vaarassa tulla alas. Sama toki pätee lentäjänä häiriötilanteissa.
Jep. Ei sillä, että väheksyisin IT-alan hommia, mutta kyllä monella muulla alalla vaaditaan ihan toisen kertaluokan paineensietokykyä.
 
Bruttona näyttää excelit kivalta.

Netossa käyrä ei näytäkään ihan yhtä kivasti nousevalta.
Näinhän se on. Toki jos katsoo vain nettopalkkaa ja sen "hienosti nousevaa käyrää", niin melkein kannattaa Suomessa lopettaa urakehitys siihen 2500 - 3000 € paikkeille.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Näinhän se on. Toki jos katsoo vain nettopalkkaa ja sen "hienosti nousevaa käyrää", niin melkein kannattaa Suomessa lopettaa urakehitys siihen 2500 - 3000 € paikkeille.

Jos tekee saman määrän tunteja viikossa ja voi valita 2,5k ja 3,5k neton välillä niin en oikein ymmärrä miksi kukaan valitsisi tuota matalampaa liksaa. Tokihan tehtävät voivat muuttua erilaisiksi, mutta jos työaika pysyy vastaavana niin jotenkin vähän oudolta olla ottamatta tuollaista 40% pomppua palkkaan.

Mulla ainakin heikentyisi säästämisen mahdollisuudet aika olemattomalle tasolle 2,5k netolla. Vastaavasti jos saisin bruttoa 500 euroa kuukaudessa lisää, tarkoittaisi se että voin säästää ylimääräiset 250e/kk joka on kuitenkin ihan kiva lisäsumma salkkuun vuositasolla.
 
Jep. Ei sillä, että väheksyisin IT-alan hommia, mutta kyllä monella muulla alalla vaaditaan ihan toisen kertaluokan paineensietokykyä.
En lähtisi edes vertailemaan tuollaista subjektiivista mittaria alojen kesken. Enkä yrittäisi lähteä miekkailemaan kenen alalla tarvitaan suurinta paineensietokykyä. IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.
 
En lähtisi edes vertailemaan tuollaista subjektiivista mittaria alojen kesken. Enkä yrittäisi lähteä miekkailemaan kenen alalla tarvitaan suurinta paineensietokykyä. IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.
Ei se ole pelkästään subjektiivista. Joillakin aloilla on ihan pääsykokeet, jotka testaavat nimenomaan paineensietokykyä. Eli kyllä se ihan yleisesti tiedostettu tosiasia on, että joillakin aloilla paineensietokykyä pitää löytyä, että alalle tai koulutukseen edes pääsee.

IT-alalla kuten lukuisilla muillakin aloilla on töitä, jotka vaativat erittäin hyvää paineensietokykyä sekä sisältävät omia niché-aluita, joilla ollaan vastuussa lukemattomista määristä ihmishenkiä.
Voi olla välillisesti vastuussa ihmishengistä, mutta en ainakaan keksi tilannetta, jossa IT-henkilöllä olisi välitön vastuu lukemattomasta määrästä ihmishenkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Konkreettinen vastuu esimerkiksi ihmishengestä on aika helppoa kantaa, mutta epämääräinen vastuu jonkin IT-tuotteen tai palvelun toteuttamisesta teknologioilla, joita ei tunne hyvin ja jotka eivät toimi hyvin, teknisesti vaikeaan ympäristöön sellaisessa organisaatiossa, jota ei kokonaisuutena täysin tunne, hyvin vaativille asiakkaille, on joskus aika heviä. Paljon porukkaa tippuukin matkan aikana.

Stressi ei synny vastuunkannosta, vaan hallinnan menetyksestä ja se on varsin yleistä IT-projekteissa.
 
Ei se ole pelkästään subjektiivista. Joillakin aloilla on ihan pääsykokeet, jotka testaavat nimenomaan paineensietokykyä. Eli kyllä se ihan yleisesti tiedostettu tosiasia on, että joillakin aloilla paineensietokykyä pitää löytyä, että alalle tai koulutukseen edes pääsee.
Ei IT-alalla ole mitään paineensitoa mittaavia pääsykokeita, koska se ei ole tarkoituksen mukaista. Niihin harvempiin tehtäviin, missä painetta pitää pystyä sietämään normaalia enemmän katsotaan kyllä ketä tehtäviin palkataan. Pelastusala/terveydenhuolto esimerkiksi on eri asia kun suurimman osan täytyy lähtökohtaisesti sietää tietty määrä painetta ja pystyä toimimaan tilanteen stressaavuudesta huolimatta. Tehtävien luonne on lähtötilanteeltaan sellainen, että asiakkaan terveys voi olla uhattuna. Silloin tietysti puhutaan konkreettisesti ja usein yksittäisest tai muutamasta hengestä. Aivan toisenlainen tilanne on vaikkapa hätäkeskusjärjestelmien ylläpitäjillä, joiden moka vaikkapa päivityksen yhteydessä tai järjestelmän pettäminen syystä tai toisesta aiheuttaa katkoksen hätäpuheluihin. Tällöin ensipelastustehtävissä olevat eivät pääse kohteisiinsa, kun tehtäviä ei saada otettua vastaan tai jaettua.

Voi olla välillisesti vastuussa ihmishengistä, mutta en ainakaan keksi tilannetta, jossa IT-henkilöllä olisi välitön vastuu lukemattomasta määrästä ihmishenkiä.
Suora ja välillinen vastuu on erilaista, mutta paineensietokykyyn vaikuttavia molemmat yhtälailla. Oletko vastuussa yhdestä, sadasta tai tuhansista suoraan tai välillisesti, niin en ala väittelemään. Painetta on joka tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi eikä sitä kaikki kestä.

Oma osa-alueensa on oman tekemisen vaikutus suurten projektien läpimenoon taloudellisesti. Tämä on yleisempää IT-alalla ja silti stressaavaa. Itsellä ollut tehtäviä molemman kaltaisista tehtävistä menemättä yksityiskohtiin. Siinä vaiheessa kun jokin kollegoista ei uskalla tehdä vaikkapa normaalisti "yksinkertaista" päivitystyötä huomaat ettei kaikilla rahkeet riitä tiettyihin tehtäviin. Huomaa itsekin, että käy läpi kaikkia työn vaiheita läpi uudelleen ja uudelleen tietäessä, että paskan osuessa tuulettimeen kyse ei ole pelkästään rahasta.

Edit. Menee jo aika kauas palkkakeskustelusta. Jos tästä jotenkin yrittää aasinsiltaa vetää, niin ei nämä hommat koskaan ole korreloineet palkan kanssa. Suurempi paine ei ole tuonut suurempaa palkkaa. Ennemmin vastuu ja vaikutus tuotteen toimivuuteen tai projektin läpimenoon vaikuttaneet huomattavasti enemmän, mikä on luontevaa kun on selkeästi mitattava suure. Projektien tai palvelun onnistumista on helpompi mitata rahallisesti vaikka vaikuttavia tekijöitä onkin paljon. Hyvällä track recordilla oleville tekijöille on helpompaa maksaa enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Konkreettinen vastuu esimerkiksi ihmishengestä on aika helppoa kantaa, mutta epämääräinen vastuu jonkin IT-tuotteen tai palvelun toteuttamisesta teknologioilla, joita ei tunne hyvin ja jotka eivät toimi hyvin, teknisesti vaikeaan ympäristöön sellaisessa organisaatiossa, jota ei kokonaisuutena täysin tunne, hyvin vaativille asiakkaille, on joskus aika heviä. Paljon porukkaa tippuukin matkan aikana.

Hyvin tiivistetty. Itselläni on historiassa kokemusta erittäin stressaavasta projektista juuri näistä syistä - oltiin yhtenä toteuttajana mukana massiivisessa projektissa jossa deadlinejen toteutumattomuus tarkoitti sanktioita ja silloiselle työnantajalle potentiaalisia ongelmia palkanmaksun kanssa. Tiimi joka oli kyseisellä liiketoiminta-alueella melko noviiseja ja siihen päälle maailman huonoimmat speksit eikä mitään kontaktia loppuasiakkaaseen joka olisi ehkä osannut antaa jotain vastauksia.. Voin sanoa että mulla meni ainakin ihan helvetisti yöunia tuossa kun yritettiin nyhtää niitä speksejä business analysteilta ja toteuttaa sen mukaisesti.
 
Se mikä kenellekin kannattaa tai on kannattamatta on aika vaikeaa päätellä pelkistä nettotuloista.
Tämä olikin oikeastaan se pointti mitä hain takaa. Jos keskittyy ainoastaan sen voivotteluun kuinka progressiivinen verotus "syö palkankorotukset", ja sen myötä nettotulojen optimointiin ja "liian korkean verotuksen välttelyyn", jää aika paljosta paitsi.

Itse ainakin näen itsensä haastamisen haastavammilla työtehtävullä lähtökohtaisesti positiivisena ja kiehtovana asiana, ja jos siitä palkitaan siinä sivussa edes pienellä nousulla nettotuloissa, niin kiva juttu.

Toki on varmasti henkilöitä jotka haluavat vain tehdä minimimäärän mahdollisimman stressitöntä työtä jotta pystyy arkielämään. Tällöin voi olla perusteltua lopettaa urakehitys tuohon mediaanitulojen kohdalle, jos palkankorotus tarkoittaisi työtehtävien vaikeutumista.
 
Vuosi on taas paketissa viimein palkkanauha saapui verkkopankkiin 2020 @ 57 400€, josta ylitöitä 2700€. Palattu takaisin nousujohteiselle tilipussin kehitykselle :psmoke:. Saas nähdä mitä pelikuvoita pitää ensi vuonna keksiä. Peruspalkka nousi vähän loppuvuonna, jotta voi olla, että se ja sopivasti ylkkyä riittää. Tavoitteeksi, että 60k€ rikki 5v päästä.

Historian havinasta jos kaivetaan niin eka täyden vuoden (ei opiskeluja ja inttiä) tilipussi oli -07 ja tällöin 22 000e brutto. Tollon osannut nähdä edes unta yli 40k€ vuosituloista hyvä jos 30k€ kerhoon joskus haaveili pääsevänsä.

Loppuvuoden tilinauha kilahtanut verkkopankkiin. Salakavalasti se palkka vaan tuppaa nousemaan. Madonluvut tälle vuodelle 58 600€, josta ylitöitä 1800€ ja varallaoloa 12 000€. Sairaalassa, kiinteistöpuolen esimies, amispapereilla. Pelikuvioita ei tullut keksittyä töiden suhteen mitään vaan porkkanat meni sijoittamisen ja louhimisen puolelle mistä tuleekin kuitattua pääoma ja muita ansiotuloja sen verran lisää, että joutuu maakunnan kateuslistalle. Siinäpähän jotkut ihmettelee jos sattuu nimellä hakemaan mistä ne yli 100k ansiotulot on kerätty kun tietävät missä töissä eikä suurin osa tiedä louhinnasta mitään.

Ensi vuonna jatketaan samalla linjalla. Normi töiden suhteen voisi jopa kuvitella vähän himmailevansa ja lisää pelimerkkejä louhintaan ja sijoittamiseen.

Kyllä sen huomaa, että ei töitä tekemällä rikastu. Onhan sitä sykkimällä saanut ihan hyvän perusansiotason koulutukseen nähden, mutta ei mulla riitä mielikuvitus keksimään miten pääsisin paremmille palkoille ilman järkytävää lisäpanostusta. Se energia ja aika määrä mitä käyttää sykkimiseen muutaman euron edestä ja uuden opiskeluun tuottaa muualla huomattavasti parempaa tulosta. Kiitän onneani etten lähtenyt muutamia vuosia sitten jatko-opikselemaan töiden ohella.
 
Pelikuvioita ei tullut keksittyä töiden suhteen mitään vaan porkkanat meni sijoittamisen ja louhimisen puolelle mistä tuleekin kuitattua pääoma ja muita ansiotuloja sen verran lisää, että joutuu maakunnan kateuslistalle. Siinäpähän jotkut ihmettelee jos sattuu nimellä hakemaan mistä ne yli 100k ansiotulot on kerätty kun tietävät missä töissä eikä suurin osa tiedä louhinnasta mitään.

Menee vähän ohi aiheen, mutta olethan huomioinut että pelkkä 50 kiloeuron louhintatuotto ei sinua vielä kateuslistalle vie, koska lienee myös melkoinen määrä vähennyksiä...
 
Menee vähän ohi aiheen, mutta olethan huomioinut että pelkkä 50 kiloeuron louhintatuotto ei sinua vielä kateuslistalle vie, koska lienee myös melkoinen määrä vähennyksiä...

Vähennyksiä on enemmän kuin tuloja :). Mutta eihän siellä nettotulot näy vaan brutto ansio ja pääoma.

e: toki myönnetään ei hajuakaan miten louhintatuloja näkyy verotuksessa, oletus on että siinä missä muutkin tulot.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 268
Viestejä
4 866 607
Jäsenet
78 626
Uusin jäsen
lexaaxd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom